Sikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen"

Transkriptio

1 Katsaus Sikiön 21-trisomian seulontakeinot Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen Sikiödiagnostiikan seulontatutkimukset tulevat siirtymään ensimmäiselle raskauskolmannekselle, kaikukuvauksen merkitys kasvaa, ja toisen raskauskolmanneksen biokemiallinen seerumiseula korvautuu ensimmäisen kolmanneksen seulalla. Tähän asti Downin oireyhtymän seulonta on pitkään perustunut toisen raskauskolmanneksen aikana äidin verestä tehtävään biokemialliseen seulontatutkimukseen. Tämä menetelmä on parhaimmillaan paljastanut noin % Down-sikiöistä ja jatkotutkimuksiin on ohjautunut noin 6 8 % raskaana olleista naisista. Seulonnan aikaistamiseksi ja tarkkuuden lisäämiseksi on kehitetty muita menetelmiä. Saatujen kokemusten perusteella käyttökelpoisin 21-trisomian seulontamenetelmä on ensimmäisen trimesterin lopulla hyödynnettävä biokemiallisen ja kaikututkimuksen yhdistelmä. Valitsemalla näin saatu riskiluku sopivasti paljastuu 90 % Down-sikiöistä ja invasiivisten toimenpiteiden määrä pienenee. Downin oireyhtymä eli 21-trisomia on tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy. Ongelma syntyy, kun alkioon jää sukusolun epäonnistuneen kypsyysjakautumisen seurauksena yksi ylimääräinen kromosomi 21. Väestötason tutkimuksissa on määritetty Downin oireyhtymän riskin olevan 12. raskausviikon kohdalla 30-vuotiaalla naisella 1:626, ja trisomiariski lisääntyy äidin iän mukana. Downsikiöistä menee kesken 12. viikon jälkeen noin 30 %, ja riski on synnytyksen aikaan 1:900. Vastaavat 40-vuotiaan naisen riskit ovat 1:68 ja 1:97 (Snijders ym. 1999). Tietoisuus synnyttäjän ikään liittyvästä 21- trisomian riskin lisääntymisestä, yleinen raskauden ajan tutkimusmahdollisuuksien kehittyminen ja pienentyneen lapsiluvun takia lisääntynyt kiinnostus sikiön terveydentilaan ovat kaikkialla länsimaissa johtaneet seulontatutkimuksien kehittymiseen. Yhtenä pyrkimyksenä on sikiön kromosomivikojen varhainen toteaminen. Seulontamenetelmät vaihtelevat niin Suomessa kuin muuallakin hyvin paljon. Stakes antoi v suosituksen seulontojen järjestämiseksi. Suosituksen julkaisemisen jälkeen on kehitetty uusia menetelmiä seulonnan aikaistamiseksi ja tarkkuuden lisäämiseksi. Erityistä epätietoisuutta vallitsee sopivimmasta menetelmästä. Tässä yleiskatsauksessa esittelemme sikiön 21-trisomian seulontakeinot ja näkemyksiä niiden soveltamisesta. Seulontamenetelmät Ikäseula. Kaikkien yli 35-vuotiaiden naisten katsotaan kuuluvan riskiryhmään, jolle tulisi tarjota mahdollisuutta varmistua vapaaehtoisen sikiötutkimuksen avulla siitä, että sikiön kromosomit ovat normaalit. Downin oireyhtymän riski on tässä ryhmässä noin 1:150 eli tarvitaan 150 lapsivesipistoa yhden Downin oireyhtymän toteamiseksi. Toisaalta punktiokomplikaatioiden seurauksena menetetään yksi terve sikiö. Pelkästään iän perusteella tapahtuvan seulonnan osuvuus ei siten ole vastannut hyvän seulonnan vaatimuksia. Duodecim 2001;117:

2 Äidin seerumin seulontatutkimus toisen raskauskolmanneksen alussa. Vuonna 1983 osoitettiin, että Down-raskaudessa äidin seerumin alfafetoproteiini- eli AFP-pitoisuus on pieni (Cuckle ym. 1984). Myöhemmin todettiin, että istukkagonadotropiinin (β-hcg) pitoisuus äidin seerumissa on näissä tapauksissa suuri ja estriolipitoisuus pieni. Vuodesta 1988 näitä merkkiaineita yhdistettynä äidin ikään alettiin hyödyntää seulontatutkimuksessa (Wald ym. 1997). Suomessa käytännöksi vakiintui raskauden viikolla äidiltä otettava verinäyte, josta määritetään AFP- ja β-hcg-pitoisuudet. Yhdistämällä tulokset naisen ikään, painoon ja mahdolliseen diabetekseen on voitu määrittää odottavan naisen riski saada 21-trisominen lapsi. Riskiraja valittiin vastaamaan vuotiaan naisen Down-riskiä. Koska näiden naisten osuus vaihtelee eri väestöissä, on verinäyteseulonnalla määritetyn riskiryhmän suuruus vaihdellut välillä 5 8 %. Riskiryhmän kokoa lisää yli 35- vuotiaiden odottavien äitien suuri osuus (Suomessa 17.5 %), sillä riskilaskentaohjelmat painottavat äidin ikää mitä iäkkäämpi, sitä suurempi riski. Riskiryhmän suuruuteen vaikuttaa myös oikea tieto raskauden kestosta näytteenottohetkellä. Riskiryhmä pienenee 1 2 %, kun tiedetään raskauden kesto kaikututkimuksen perusteella. Riskiryhmään syntyy noin 60 % kaikista Down-lapsista. Testi toimii hyvin iäkkäiden äitien ryhmässä, mutta huonosti alle 30- vuotiaiden joukossa (Salonen ym. 1997). Äidin seerumin AFP-pitoisuus suurenee ja β-hcg-pitoisuus pienenee raskauden edetessä. Trisomisissa raskauksissa sikiön ja istukan kehitys jää jälkeen ja siitä seuraa, että AFP-pitoisuus on pieni ja β-hcg-pitoisuus suuri ja seulontatestin tulos»positiivinen». Jos raskauden kesto on yliarvioitu eli istukan kehitys vastaa todellisia viikkoja (esim. 13. raskausviikkoa) eikä virheellisesti arvioitua raskauden kestoa (15. raskausviikkoa), niin seulontatestin tulos on taas»positiivinen». Toisena haittana on veriseulonnan myöhäinen ajankohta. Jos seula antaa positiivisen tuloksen ja päädytään sikiötutkimuksiin ja poikkeavan tuloksen vuoksi raskauden keskeytykseen, ollaan käytännössä jo 19. raskausviikolla. Tällöin äiti tuntee jo sikiön liikkeet ja keskeytys on henkisesti erittäin raskas. Siksi äidit ovat esittäneet sikiödiagnostisia tutkimuksia suorittaville lääkäreille toiveen, että sikiötutkimukset tulee aikaistaa ensimmäiselle raskauskolmannekselle. Sikiön niskan nestekertymän mittaus. Nicolaides ym. (1992) etsivät trisomisista sikiöistä (trisomia todettu istukkanäytteestä) varhaisia kaikukuvauksessa näkyviä poikkeavuuksia. He totesivat sikiön niskan alueen niukkakaikuisen kerroksen (niskaturvotus, kuvat 1 ja 2) tärkeimmäksi ja varhaisimmaksi kromosomivikaan viittaavaksi kaikukuvauslöydökseksi. Sama havainto kuvattiin myös Ranskasta (Ville ym. 1992). Tyypillisesti turvotus näkyy raskausviikoilla ja häviää tämän jälkeen. Niskaturvotus mitataan joko vatsanpeitteiden päältä tai emättimen kautta. Transabdominaalisesti tehtynä tutkimus onnistuu 95 %:lla äideistä. Molemmilla menetelmillä saadut tulokset ovat yhtenevät (Braithwaite ym. 1995). Ihanteellisin mittausajankohta on raskausviikoilla Niskaturvotus mitataan sikiön kaularangan alueella olevan pehmytosakudoksen ulkoreunasta ihon sisäreunaan. Kuva tulee suurentaa niin isoksi, että sikiö täyttää kaksi kolmasosaa monitorista (Whitlow ja Economides 1998). Sikiön spontaania liikkumista tulee odottaa, jotta iho erottuu luotettavasti sikiökalvoista. Napanuora voi olla kietoutuneena sikiön kaulan ympäri, mikä aiheuttaa niskapussiksi mitatun välimatkan virheellisen suurenemisen jopa 0.8 mm:llä (Schaefer ym. 1998). Niskaturvotuksen paksuus lisääntyy raskauden keston myötä siten, että normaalissa raskaudessa se on raskausviikolla 11 keskimäärin 1.2 mm ja raskausviikolla mm (Whitlow ja Economides 1998). 21- trisomisilla sikiöillä niskaturvotuksen paksuus on keskimäärin 2.2 mm raskausviikoilla (Snijders ym. 1998). Turvotusta voi esiintyä myös kauttaaltaan vartalolla tai nestettä saattaa kertyä vatsaonteloon, keuhkopussiin tai sydänpussiin. Niskan nestekertymän todennäköisin syntymekanismi on sekä kromosomivikaisilla että terveillä sikiöillä sydämen viivästyneestä tai poikkeavasta kehityksestä johtuva vajaatoiminta. Muita mahdollisia syitä ovat imuteiden poikkeava kehitys, 270 M. Päkkilä ym.

3 Kuva 1. Niskaturvotuksen läpimitta on 4.0 mm. Kuva 2. Niskaturvotuksen läpimitta on 2.8 mm. imunesteen liikatuotanto tai laskimokongestio pään ja kaulan alueella (palleatyrä, amnionkiinnikeoireyhtymä). Niskan alueen nestekertymää voi esiintyä myös kromosomistoltaan normaaleilla sikiöillä. Niskaturvotus merkitsee silloin suurentunutta rakennepoikkeavuuksien kuten sydänvian riskiä. Niskaturvotuksen lukuarvo yksin ei kuitenkaan näytä olevan hyvä trisomiaseulonnan kriteeri, vaan se tulee yhdistää sikiön pää-perämittaan ja äidin ikään. Näiden tekijöiden yhdistettyyn käyttöön trisomiariskin arvioinnissa on jo olemassa tietokoneohjelma, joka perustuu laajoista potilasaineistoista tehtyihin havaintoihin. Kun äidin ikä ja sikiön niskaturvotuksen läpimitta yhdistetään, jatkotutkimuksiin ohjautuu 5 8 % odottavista äideistä (Pajkrt ym. 1996, Haddow 1998, Snijders ym. 1998). Näin voidaan saavuttaa noin 75 %:n herkkyys sikiön 21-trisomian diagnostiikassa. Tulokset osoittavat, että varhaisraskauden kaikututkimus on 21- trisomian seulonnassa väestötasolla käyttökelpoinen menetelmä. Edellä mainittuun seulontaohjelmaan voidaan lisätä äidin seerumista määritettyjen biokemiallisten merkkiaineiden (raskauteen liittyvä plasman proteiini A eli PAPP-A ja β-hcg) pitoisuudet, jotka muuttuvat trisomiaraskauksissa. Nicolaideksen työryhmä suosittaa harkittavaksi istukkavilluksista tai lapsivedestä tehtävää kromosomitutkimusta, kun riskiluku on 1:300. Tällöin istukka- tai lapsivesitutkimuksia tarvitaan noin 30 yhden Down-tapauksen löytämiseksi (Snijders ym. 1998). Wallac OY (Turku) on kehittänyt trisomiariskin laskentaan suomalaiseen aineistoon perustuvan riskiohjelman. Jos tietokoneohjelmaa ei ole käytössä, niskaturvotuksen raja-arvona voidaan pitää 3 mm:ä raskausviikoilla , mutta tällöin 46 % Down-raskauksista jää paljastumatta (Taipale ym. 1997). On tärkeää pitää mielessä, että kaikilla trisomisilla sikiöillä ei kuitenkaan esiinny turvotusta eikä pelkkä kaikututkimus paljasta kaikkia Down-tapauksia. Niskaturvotuksen seulontaan tarvitaan kokemusta ja laadukkaat kaikututkimuslaitteet, joten seulonta on syytä keskittää. Yhden tutkijan tulee tehdä vähintään tutkimusta vuosittain. Muut kaikukuvausseulonnat 21-trisomian löytämiseksi. Toisen raskauskolmanneksen aikana sikiön trisomiaan on kuvattu liittyvän munuaisaltaiden laajeneminen (läpimitta yli 5 mm). Trisomisen sikiön suoli voi olla runsaskaikuinen, mikä johtuu duodenumin osittaisesta ahtaudesta ja mekoniumin kertymisestä suoleen. Sydämen papillaarilihakseen saattaa kertyä kalkkia, ja tämä näkyy runsaskaikuisena»pallona» papillaarilihaksen seudussa. Nämä muutokset saattavat ilmaantua jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Niiden löydösten osuvuus on kuitenkin epäselvä, ja niitä pidetään toissijaisina muutoksina, tosin hyviäkin tuloksia toisen raskauskolmanneksen seulonnasta on julkaistu (Howe ym. 2000). Niskaturvotus yhdistettynä seerumin seulontalöydöksiin. Kirjallisuudessa julkaistujen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että äidin seerumiseulonta tulee tehdä merkkiaineyhdistel- Sikiön 21-trisomian seulontakeinot 271

4 mää muuttamalla jo raskausviikoilla Sikiön 21-trisomiassa β-hcg-arvo on suuri ja PAPP-A-arvo pieni verrattuna normaaliin raskauteen. Ero 21-trisomiaraskauden ja normaalin raskauden välillä kuitenkin pienenee raskauden edetessä. PAPP-A-määritys on epäherkkä raskausviikoilla 13 ja 14 (Haddow 1998, Spencer ym. 1999). Pelkkä veriseula eli äidin ikä ja sikiön koko yhdistettynä biokemiallisten testien tuloksiin näyttää paljastavan noin % Down-tapauksista ja väärien positiivisten löydösten määrä on 5 % (Spencer ym. 1994, Krantz ym. 1996). Down-seulonta tehostuu ja tarkentuu, kun biokemiallisten testien tulokset ja sikiön niskaturvotus yhdistetään. Riskiluvun laskentaan tarvitaan tietokoneohjelma. Yhdistetty seulonta vaikuttaa kaikkein tehokkaimmalta. Taulukossa 1 on esitetty tutkimustuloksia tästä seulontamallista. Riskiryhmän kooksi tulee noin % ja Down-tapauksista paljastuu 90 % (Brizot ym. 1995, Wald ym. 1996, Orlandi ym. 1997, Biagiotti ym. 1998, de Biasio ym. 1999, de Graaf ym. 1999). Vaihtoehtoisesti voidaan riskiraja valita siten, että väärien positiivisten seulontatulosten osuus pienenee 1 %:iin, jolloin testin herkkyys kromosomivioille on 70 % (Spencer ym. 1999). Yhdistetty seulontasysteemi on tutkimuskäytössä Kaliforniassa ja tulokset ovat hyvät: 90 % Down-tapauksista on paljastunut (L. Platt ja K. Filkins, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa biokemialliset merkkiaineet määritetään nykyään paperiin imeytetystä näytteestä, jolloin tutkimuslaboratorioon voidaan veriputkien asemasta lähettää pala imupaperia. Tämä testimuoto saataneen käyttöön myös Suomessa. Käytännössä biokemiallinen testi tehdään ensin ja äiti tulee vastausten kanssa kaikututkimukseen. Seulonta monisikiöraskauksissa Taulukko 1. Tutkimustuloksia seulonnoista, joissa on yhdistetty äidin ikä, sikiön niskaturvotus ja ensimmäisen raskauskolmanneksen PAPP-A- ja β-hcg-määritykset. Tutkimus Down- Raskaus- Riski- Paljastapauk- viikot ryh- tumissia mä, % osuus, % Brizot ym Orlandi ym de Graaf ym de Biasio ym Spencer ym Kromosomivikojen prenataalidiagnostiikka on monisikiöraskauksissa selvästi vaikeampaa kuin yksisikiöisissä. Seerumin merkkiainemääritykset ovat monisikiöraskauksissa epäluotettavampia. Kaksosraskauksissa seerumin merkkiainepitoisuudet ovat lähes kaksinkertaiset yksisikiöraskauksiin verrattuna. Barnabei ym. (1995) pitävät kuitenkin toisen raskauskolmanneksen seerumiseulaa (AFP, hcg) käyttökelpoisena seulottaessa monisikiöraskauksissa 21-trisomiaa. Heidän tutkimuksessaan alle 35-vuotiaiden äitien Down-sikiöistä löytyi noin 77 % (vääriä positiivisia löydöksiä 5 %). Nicolaides ym. (1999) puolestaan eivät suosittele seerumiseulan käyttöä missään monisikiöraskauden vaiheessa. Ensimmäisen vai toisen trimesterin seulontatutkimus? Jos trisomioita seulotaan jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ei toisen raskauskolmanneksen biokemiallista seulontaa voida pitää järkevänä. Alkuraskauden seulonnassa todetaan jo lähes 90 % sikiöiden kromosomihäiriöistä. Toisen raskauskolmanneksen seerumiseula pystyy alkuraskauden seulonnan jälkeen parhaimmillaankin löytämään vain 6 % kromosomihäiriöistä (60 % lopuista 10 %:sta). Lisäksi invasiivisten tutkimusten määrä kaksinkertaistuu (10 %). Tämä johtuu siitä, että trisomisissa raskauksissa β-hcg-pitoisuus on suuri sekä ensimmäisen että toisen raskauskolmanneksen seulontatestissä. Arvot siis»korreloivat» keskenään hyvin. β-hcg-testi paljastaa Down-tapauksia jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana eikä tuo enää lisäarvoa, jos se tehdään uudestaan toisen trimesterin aikana (Sebire ym. 1999). Tosin Wald ym. (1999) ovat esittäneet kaksivaiheista seulontaa, jossa riskiryhmään seuloutuu 1 % odottavista naisista ja kaikista Down-tapauksista paljastuu 80 %. Ensimmäisessä vai- 272 M. Päkkilä ym.

5 heessa ensimmäisen trimesterin aikana tutkitaan PAPP-A ja niskaturvotus ja toisessa vaiheessa toisen trimesterin aikana määritetään seerumin β-hcg, AFP, sitoutumaton estrioli (E 3 ) ja inhibiini. Pitkien välimatkojen alueilla kaksivaiheinen seulonta on kuitenkin käytännössä hankala. Kokemuksia Suomesta KYS:n on vuoden 1999 alusta tarjottu kaikille kuopiolaisille odottaville äideille (noin 1 100:lle vuodessa) mahdollisuutta osallistua raskausviikoilla kaikukuvausseulontaan. Trisomiaseulonta tehdään mittaamalla sikiön niskaturvotusta. Äideille on tarjottu myös geenitestiä synnynnäisen nefroosin kantajuuden toteamista varten, koska toisen raskauskolmanneksen veriseulontaa (AFP) ei heille enää tehdä. Lähes kaikki äidit ovat osallistuneet sekä trisomia- että geeniseulontaan. OYS:ssa aloitettiin alkuvuodesta 2000 sikiön niskaturvotuksen seulonnat ympäristökuntien asiakkaille. Kaksivaiheiseen seulontaan kuuluu alkuraskauden kaikututkimus, jossa lasketaan sikiön trisomian riskiluku niskaturvotukseen, pää-perämitan ja äidin iän perusteella. Sikiön rakennekaikututkimus tehdään viikoilla Mikäli äidin trisomiariski on suurentunut, hänet ohjataan neuvolan kautta jatkotutkimuksiin. Kaikututkimuksen tekijä antaa äidille riskiluvun ja kertoo sen merkityksestä. Kuopion, Oulun ja Turun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla on parhaillaan menossa tutkimus β-hcg:n ja PAPP-A:n määrittämisestä raskauden viikoilla. Mikä trisomiaseulontamenetelmä olisi suositeltavin Suomessa? Kirjallisuudessa julkaistut tutkimustulokset antavat perusteet pyrkimykselle siirtää trisomiaseulonta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tehtäväksi. Tulosten perusteella paras seulontamenetelmä on ensimmäisen raskauskolmanneksen biokemiallinen seula (PAPP-A ja β- hcg) yhdistettynä sikiön niskaturvotuksen mittaukseen. Tietokoneohjelma ottaa kaikki saadut tutkimustulokset huomioon ja laskee riskiluvun. Kun riskiraja valitaan vastaamaan 37-vuotiaan naisen riskiä, tällä menetelmällä paljastuu 90 % Down-tapauksista ja jatkotutkimuksiin ohjautuu % odottavista äideistä heidän ikäjakaumansa mukaan. Otaksumme, että kuluvan vuoden aikana niskaturvotuksen mittauksen ja biokemiallisten määritysten yhdistelmästä koostuvan seulontamenetelmän soveltuvuus Suomeen varmistuu ja seulontaan liittyvä riskinlaskentaohjelma tulee myyntiin. Mikäli halutaan menetelmä, jolla odottavan äidin trisomiariski selviää heti tutkimustilanteessa, on syytä käyttää äidin iän, niskaturvotuksen ja pää-perämitan yhdistelmää soveltavaa riskinlaskuohjelmaa, joka sekin tullee nykyistä helpommin saatavaksi. Kirjallisuutta Barnabei V, Krantz D, Macri J, Larsen J. Enhanced twin pregnancy detection within an open neural tube and Down syndrome screening protocol using free beta-hcg and AFP. Prenat Diagn 1995; 15: Biagiotti R, Brizzi L, Periti E, d Agata A, Vanzi E, Cariati E. First trimester screening for Down s syndrome using maternal serum PAPP-A and free beta-hcg in combination with fetal nuchal translucency thicness. Br J Obstet Gynecol 1998;105: Braithwaite J, Economides D. The measurement of nuchal translucency with transabdominal and transvaginal sonography success rates, repeatability and levels of agreement. Br J Radiol 1995;68: Brizot ML, Snijders R, Butler J, Bersinger N, Nicolaides KH. Maternal serum hcg and fetal nuchal translucency thickness for the prediction of fetal trisomies in the first trimester of pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 1995;102: Cuckle H, Wald N, Lindenbaum R. Maternal serum alpha-fetoprotein measurement: a screening test for Down syndrome. Lancet 1984; 28: DeBiasio P, Siccardi M, Volpe G, Famularo L, Santi F, Canini S. Firsttrimester screening for Down syndrome using nuchal translucency measurement with free beta-hcg and PAPP-A between 10 and 13 weeks of pregnancy the combined test. Prenat Diagn 1999; 19: de Graaf I, Pajkrt E, Bilardo C, Leschot N, Cuckle H, van Lith J. Early pregnancy screening for fetal aneuploidy with serum markers and nuchal translucency. Prenat Diagn 1999;19: Haddow J. Antenatal screening for Down s syndrome: where are we and where next? Lancet 1998;352: Heikkilä A, Ryynänen M, Kirkinen P, Saarikoski S. Results and views of women in population-wide pregnancy screening for trisomy 21 in east Finland. Fetal Diagn Ther 1997;12:93 6. Hietala M, Hakonen A, Aro A, Niemelä P, Peltonen L, Aula A. Attitudes toward genetic testing among the general population and relatives of patients with severe genetic disease: a survey from Finland. Am J Hum Genet 1995;56: Howe D, Gornall R, Wellesley D, Boyle T, Barber J. Six year survey of Sikiön 21-trisomian seulontakeinot 273

6 screening for Down s syndrome by maternal age and mid-trimester ultrasound scans. BMJ 2000;320: Krantz D, Larsen J, Buchanon D, Macri J. First-trimester Down syndrome screening: free beta-human chorionic gonadotropin and pregnancy-associated plasma protein A. Am J Obstet Gynecol 1996; 174: Nicolaides KH, Snijders RJ, Gosden CM, Berry C, Campbell S. Ultrasonographically detectable markers of fetal chromosomal abnormalities. Lancet 1992 Sep 19;340(8821): Nicolaides K, Sebire J, Snijders R. The week scan. The diagnosis of fetal abnormalities. London: Parthenon Publishing, 1999, s Orlandi F, Damiani G, Hallahan T, Krantz D, Macri J. First-trimester screening for fetal aneuploidy: biochemistry and nuchal translucency. Ultrasound Obstet Gynecol 1997;10: Pajkrt E, Mol B, van Lith J, Bleker O, Bilardo C. Screening by nuchal translucency measurement: what do we have bear in mind? Ultrasound Obstet Gynecol 1996;Suppl 1:AO 494. Salonen R, Turpeinen U, Kurki L, ym. Maternal serum screening for Down s syndrome on population basis. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76: Schaefer M, Laurichesse-Delmas H, Ville Y. The effect of nuchal cord on nuchal translucency measurement at weeks. Ultrasound Obstet Gynecol 1998;11: Sebire N, Snijders R, Nicolaides K, toim. The week scan. The diagnosis of fetal abnormalities. London: Parthenon Publishing 1999;41 2. Snijders R, Noble P, Sebire N, Souka A, Nicolaides K. UK multicentre project on assessments of risk of trisomy 21 by maternal age and fetal nuchal translucency thickness at weeks of gestation. Lancet 1998;351: Snijders R, Sebire N, Nayar R, Souka A, Nicolaides K. Increased nuchal translucency in trisomy 13 fetuses at weeks of gestation. Am J Med Genet 1999;86: Spencer K, Aitken D, Crossley J, McGaw G, Berry E, Anderson R, Connor J, Macri J. First trimester biochemical screening for trisomy 21: the role of free beta-hcg, alpha fetoprotein and pregnancy associated plasma protein A. Ann Clin Biochem 1994;31: Spencer K, Souter V, Tul N, Snijders R, Nicolaides K. A screening program for trisomy 21 at weeks using fetal nuchal translucency, maternal serum free beta-human chorionic gonadotropin and pregnancy associated plasma protein-a. Ultrasound Obstet Gynecol 1999;13: Stakes: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, Taipale P, Hiilesmaa V, Salonen R, Ylöstalo P. Increased nuchal translucency as a marker for fetal chromosomal defects. N Engl J Med 1997;337: Wald N, Kennard A, Densem J. Antenatal maternal serum screening for Down s syndrome: results of a demonstration project 1994;305: Wald N, George L, Smith D, Densem J, Petterson K. Serum screening for Down s syndrome between 8 and 14 weeks of pregnancy. Br J ostet Gynecol 1996;104: Wald N, Kennard A, Hackshaw A, McGuire A. Antenatal screening for Down s syndrome. J Med Screen 1997;4: Wald N, Watt H, Hackshaw A. Integrated screening for Down s syndrome on the basis of tests performed during the first and second trimesters. N Engl J Med 1999;341: Whitlow B, Economides D. The optimal gestational age to examine fetal anatomy and measure nuchal translucency in the first trimester. Ultrasound Obstet Gynecol 1998;11: Ville Y, Lalondrelle C, Doumee S, ym. First-trimester diagnosis of nuchal anomalies: significance and fetal outcome. Ultrasound Obstet Gynecol 1992;2: MERVI PÄKKILÄ, LL, sairaalalääkäri MARKO NIEMIMAA, LL, sairaalalääkäri PERTTI KIRKINEN, professori TAYS:n naistenklinikka PL 2000, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi MARKKU RYYNÄNEN, professori OYS:n synnytys- ja naistenklinikka Oulu Mitä opin 1. Down-raskaudessa keskiraskauden aikaan äidin seerumin a) AFP-pitoisuus on pieni ja hcg-pitoisuus suuri b) AFP-pitoisuus on suuri ja hcg-pitoisuus pieni c) AFP-pitoisuus on pieni ja estrolipitoisuus suuri d) AFP- ja estrolipitoisuus ovat pienet 2. Tyypillisesti niskaturvotus näkyy kaikututkimuksessa raskausviikoilla a) 8 12 b) c) d) Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaan käytettävät biokemialliset merkkiaineet ovat a) AFP ja hcg b) AFP ja PAPP-A c) hcg ja estrioli d) PAPP-A ja hcg 4. Kun ensimmäisen raskauskolmanneksen kaikututkimus ja seerumiseula yhdistetään ja kun riskiryhmän koko on %, niin Down-tapauksista paljastuu a) % b) % c) 100 % 5. Toisen raskauskolmanneksen seerumiseula löytää alkuraskauden yhdistetyn seulonnan jälkeen parhaimmillaankin jäljelle jääneistä kromosomihäiriöistä a) 6 % b) 16 % c) 26 % d) 36 % Oikeat vastaukset sivulla

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti 1 SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTA Downin oireyhtymä tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy Trisomia 18 - Edwardsin

Lisätiedot

Ensimmäiset raskaudenaikaiset seulonnat

Ensimmäiset raskaudenaikaiset seulonnat Anna-Kaisa Anttonen, Vedran Stefanovic ja Kristiina Aittomäki Sikiön diagnoosi äidin verestä kajoamaton kromosomipoikkeavuuksien seulonta Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta perustuu Suomessa nykyisin

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta 6.6.2012 1(6) Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta Tutkimus S -Sikiön kehityshäiriöiden seulonnat, S -Tr1Seul,

Lisätiedot

Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan

Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan Pro gradu tutkielma Tuulikki Vehko Tampereen yliopisto Terveystieteen

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma

Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma 2017-2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.1.2017 Seulontatutkimukset Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Fetal surgery- reality or utopia?

Fetal surgery- reality or utopia? NIPT utility in clinical setting - critical overview and the first two years of implementation experience in Helsinki Fetal surgery- reality or utopia? Lab Quality Days 2017 Vedran Stefanovic Associate

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi

Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi Mianna Meskus mianna.meskus@helsinki.fi Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi Elämäntapojen sääntely hyvinvointiyhteiskunnassa 2007 Valta Väitöskirja Perimän politiikat.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Kennelliiton selkäkuvaukset

Kennelliiton selkäkuvaukset Kennelliiton selkäkuvaukset E L T A N U L A P P A L A I N E N H E L S I N G I N Y L I O P I S T O S A K S A N P A I M E N K O I R A L I I T O N K A S V A T T A J A P Ä I V Ä 1 6. 1 1. 2 0 1 3 Nyyssönen

Lisätiedot

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Alkuraskauden häiriöt EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Sisältö Milloin raskaudella on toivoa miten diagnosoin keskenmenon? Kohdun tyhjennyksen hoitovaihtoehdot Milloin residua

Lisätiedot

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä Intra-abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 22.9.2005 Päivi Vuolo-Merilä LK, s. 1967 11/1993: dg: cysta dermoidea ov l sin (halk 10 cm) tmp: s-o-ectomia via l-scopiam 6/2000: G0 dg: endometriosis

Lisätiedot

Raskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta

Raskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta Raskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta Kyselytutkimus, syksy 2014 (Marja Kaijomaa) Haastattelututkimus, syksy 2016 (oma) Satu Polkko, kätilö YAMK Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Kertausta lapsen kasvusta

Kertausta lapsen kasvusta Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Henna Wendell TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Tulokset ja tuotteet kumppanuushankkeissa

Tulokset ja tuotteet kumppanuushankkeissa Tulokset ja tuotteet kumppanuushankkeissa Tulos = osaamisen kehittyminen, muutokset työtavoissa, koulutuksen laadun paraneminen jne. intangible results Tuote = opas, opetusmateriaali, koulutuskokonaisuus,

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Sikiön vatsaontelon alueen anomaliat

Sikiön vatsaontelon alueen anomaliat Sikiön vatsaontelon alueen anomaliat Pertti Palo TYKS Naistenklinikka Ei sidonnaisuuksia Anomaliatyypit Gastroskisis (1:2200) Omfalosele (1:3500) Limb body wall complex (1:10 000) (Body stalk anomaly)

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

SGA-lapsi, pienikokoisena

SGA-lapsi, pienikokoisena SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Marjo-Riitta Järvelin Professori, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Chair

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Johanna Moisio, HT, opetusneuvos Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 Faktoja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Virtsatielöydökset raskauden ajan kaikuseulonnassa. Reijo Luoma ja Enaam Raboei

Virtsatielöydökset raskauden ajan kaikuseulonnassa. Reijo Luoma ja Enaam Raboei Alkuperäistutkimus Virtsatielöydökset raskauden ajan kaikuseulonnassa Reijo Luoma ja Enaam Raboei Epämuodostumien järjestelmällinen sikiöaikainen kaikuseulonta aloitettiin sairaalassamme (King Fahd Armed

Lisätiedot

Postitusohjeet Kotisuora

Postitusohjeet Kotisuora Postitusohjeet Kotisuora 1.10.2015 lähtien 1 Posti Oy Kotisuora palvelut Kotisuora (Postisen välissä jaettava palvelu) Kotisuora, premium (yksittäin jaettu palvelu) Ma Ti Ke To Pe Kotisuora Kotisuora,

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer

Lisätiedot