Sikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen"

Transkriptio

1 Katsaus Sikiön 21-trisomian seulontakeinot Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen Sikiödiagnostiikan seulontatutkimukset tulevat siirtymään ensimmäiselle raskauskolmannekselle, kaikukuvauksen merkitys kasvaa, ja toisen raskauskolmanneksen biokemiallinen seerumiseula korvautuu ensimmäisen kolmanneksen seulalla. Tähän asti Downin oireyhtymän seulonta on pitkään perustunut toisen raskauskolmanneksen aikana äidin verestä tehtävään biokemialliseen seulontatutkimukseen. Tämä menetelmä on parhaimmillaan paljastanut noin % Down-sikiöistä ja jatkotutkimuksiin on ohjautunut noin 6 8 % raskaana olleista naisista. Seulonnan aikaistamiseksi ja tarkkuuden lisäämiseksi on kehitetty muita menetelmiä. Saatujen kokemusten perusteella käyttökelpoisin 21-trisomian seulontamenetelmä on ensimmäisen trimesterin lopulla hyödynnettävä biokemiallisen ja kaikututkimuksen yhdistelmä. Valitsemalla näin saatu riskiluku sopivasti paljastuu 90 % Down-sikiöistä ja invasiivisten toimenpiteiden määrä pienenee. Downin oireyhtymä eli 21-trisomia on tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy. Ongelma syntyy, kun alkioon jää sukusolun epäonnistuneen kypsyysjakautumisen seurauksena yksi ylimääräinen kromosomi 21. Väestötason tutkimuksissa on määritetty Downin oireyhtymän riskin olevan 12. raskausviikon kohdalla 30-vuotiaalla naisella 1:626, ja trisomiariski lisääntyy äidin iän mukana. Downsikiöistä menee kesken 12. viikon jälkeen noin 30 %, ja riski on synnytyksen aikaan 1:900. Vastaavat 40-vuotiaan naisen riskit ovat 1:68 ja 1:97 (Snijders ym. 1999). Tietoisuus synnyttäjän ikään liittyvästä 21- trisomian riskin lisääntymisestä, yleinen raskauden ajan tutkimusmahdollisuuksien kehittyminen ja pienentyneen lapsiluvun takia lisääntynyt kiinnostus sikiön terveydentilaan ovat kaikkialla länsimaissa johtaneet seulontatutkimuksien kehittymiseen. Yhtenä pyrkimyksenä on sikiön kromosomivikojen varhainen toteaminen. Seulontamenetelmät vaihtelevat niin Suomessa kuin muuallakin hyvin paljon. Stakes antoi v suosituksen seulontojen järjestämiseksi. Suosituksen julkaisemisen jälkeen on kehitetty uusia menetelmiä seulonnan aikaistamiseksi ja tarkkuuden lisäämiseksi. Erityistä epätietoisuutta vallitsee sopivimmasta menetelmästä. Tässä yleiskatsauksessa esittelemme sikiön 21-trisomian seulontakeinot ja näkemyksiä niiden soveltamisesta. Seulontamenetelmät Ikäseula. Kaikkien yli 35-vuotiaiden naisten katsotaan kuuluvan riskiryhmään, jolle tulisi tarjota mahdollisuutta varmistua vapaaehtoisen sikiötutkimuksen avulla siitä, että sikiön kromosomit ovat normaalit. Downin oireyhtymän riski on tässä ryhmässä noin 1:150 eli tarvitaan 150 lapsivesipistoa yhden Downin oireyhtymän toteamiseksi. Toisaalta punktiokomplikaatioiden seurauksena menetetään yksi terve sikiö. Pelkästään iän perusteella tapahtuvan seulonnan osuvuus ei siten ole vastannut hyvän seulonnan vaatimuksia. Duodecim 2001;117:

2 Äidin seerumin seulontatutkimus toisen raskauskolmanneksen alussa. Vuonna 1983 osoitettiin, että Down-raskaudessa äidin seerumin alfafetoproteiini- eli AFP-pitoisuus on pieni (Cuckle ym. 1984). Myöhemmin todettiin, että istukkagonadotropiinin (β-hcg) pitoisuus äidin seerumissa on näissä tapauksissa suuri ja estriolipitoisuus pieni. Vuodesta 1988 näitä merkkiaineita yhdistettynä äidin ikään alettiin hyödyntää seulontatutkimuksessa (Wald ym. 1997). Suomessa käytännöksi vakiintui raskauden viikolla äidiltä otettava verinäyte, josta määritetään AFP- ja β-hcg-pitoisuudet. Yhdistämällä tulokset naisen ikään, painoon ja mahdolliseen diabetekseen on voitu määrittää odottavan naisen riski saada 21-trisominen lapsi. Riskiraja valittiin vastaamaan vuotiaan naisen Down-riskiä. Koska näiden naisten osuus vaihtelee eri väestöissä, on verinäyteseulonnalla määritetyn riskiryhmän suuruus vaihdellut välillä 5 8 %. Riskiryhmän kokoa lisää yli 35- vuotiaiden odottavien äitien suuri osuus (Suomessa 17.5 %), sillä riskilaskentaohjelmat painottavat äidin ikää mitä iäkkäämpi, sitä suurempi riski. Riskiryhmän suuruuteen vaikuttaa myös oikea tieto raskauden kestosta näytteenottohetkellä. Riskiryhmä pienenee 1 2 %, kun tiedetään raskauden kesto kaikututkimuksen perusteella. Riskiryhmään syntyy noin 60 % kaikista Down-lapsista. Testi toimii hyvin iäkkäiden äitien ryhmässä, mutta huonosti alle 30- vuotiaiden joukossa (Salonen ym. 1997). Äidin seerumin AFP-pitoisuus suurenee ja β-hcg-pitoisuus pienenee raskauden edetessä. Trisomisissa raskauksissa sikiön ja istukan kehitys jää jälkeen ja siitä seuraa, että AFP-pitoisuus on pieni ja β-hcg-pitoisuus suuri ja seulontatestin tulos»positiivinen». Jos raskauden kesto on yliarvioitu eli istukan kehitys vastaa todellisia viikkoja (esim. 13. raskausviikkoa) eikä virheellisesti arvioitua raskauden kestoa (15. raskausviikkoa), niin seulontatestin tulos on taas»positiivinen». Toisena haittana on veriseulonnan myöhäinen ajankohta. Jos seula antaa positiivisen tuloksen ja päädytään sikiötutkimuksiin ja poikkeavan tuloksen vuoksi raskauden keskeytykseen, ollaan käytännössä jo 19. raskausviikolla. Tällöin äiti tuntee jo sikiön liikkeet ja keskeytys on henkisesti erittäin raskas. Siksi äidit ovat esittäneet sikiödiagnostisia tutkimuksia suorittaville lääkäreille toiveen, että sikiötutkimukset tulee aikaistaa ensimmäiselle raskauskolmannekselle. Sikiön niskan nestekertymän mittaus. Nicolaides ym. (1992) etsivät trisomisista sikiöistä (trisomia todettu istukkanäytteestä) varhaisia kaikukuvauksessa näkyviä poikkeavuuksia. He totesivat sikiön niskan alueen niukkakaikuisen kerroksen (niskaturvotus, kuvat 1 ja 2) tärkeimmäksi ja varhaisimmaksi kromosomivikaan viittaavaksi kaikukuvauslöydökseksi. Sama havainto kuvattiin myös Ranskasta (Ville ym. 1992). Tyypillisesti turvotus näkyy raskausviikoilla ja häviää tämän jälkeen. Niskaturvotus mitataan joko vatsanpeitteiden päältä tai emättimen kautta. Transabdominaalisesti tehtynä tutkimus onnistuu 95 %:lla äideistä. Molemmilla menetelmillä saadut tulokset ovat yhtenevät (Braithwaite ym. 1995). Ihanteellisin mittausajankohta on raskausviikoilla Niskaturvotus mitataan sikiön kaularangan alueella olevan pehmytosakudoksen ulkoreunasta ihon sisäreunaan. Kuva tulee suurentaa niin isoksi, että sikiö täyttää kaksi kolmasosaa monitorista (Whitlow ja Economides 1998). Sikiön spontaania liikkumista tulee odottaa, jotta iho erottuu luotettavasti sikiökalvoista. Napanuora voi olla kietoutuneena sikiön kaulan ympäri, mikä aiheuttaa niskapussiksi mitatun välimatkan virheellisen suurenemisen jopa 0.8 mm:llä (Schaefer ym. 1998). Niskaturvotuksen paksuus lisääntyy raskauden keston myötä siten, että normaalissa raskaudessa se on raskausviikolla 11 keskimäärin 1.2 mm ja raskausviikolla mm (Whitlow ja Economides 1998). 21- trisomisilla sikiöillä niskaturvotuksen paksuus on keskimäärin 2.2 mm raskausviikoilla (Snijders ym. 1998). Turvotusta voi esiintyä myös kauttaaltaan vartalolla tai nestettä saattaa kertyä vatsaonteloon, keuhkopussiin tai sydänpussiin. Niskan nestekertymän todennäköisin syntymekanismi on sekä kromosomivikaisilla että terveillä sikiöillä sydämen viivästyneestä tai poikkeavasta kehityksestä johtuva vajaatoiminta. Muita mahdollisia syitä ovat imuteiden poikkeava kehitys, 270 M. Päkkilä ym.

3 Kuva 1. Niskaturvotuksen läpimitta on 4.0 mm. Kuva 2. Niskaturvotuksen läpimitta on 2.8 mm. imunesteen liikatuotanto tai laskimokongestio pään ja kaulan alueella (palleatyrä, amnionkiinnikeoireyhtymä). Niskan alueen nestekertymää voi esiintyä myös kromosomistoltaan normaaleilla sikiöillä. Niskaturvotus merkitsee silloin suurentunutta rakennepoikkeavuuksien kuten sydänvian riskiä. Niskaturvotuksen lukuarvo yksin ei kuitenkaan näytä olevan hyvä trisomiaseulonnan kriteeri, vaan se tulee yhdistää sikiön pää-perämittaan ja äidin ikään. Näiden tekijöiden yhdistettyyn käyttöön trisomiariskin arvioinnissa on jo olemassa tietokoneohjelma, joka perustuu laajoista potilasaineistoista tehtyihin havaintoihin. Kun äidin ikä ja sikiön niskaturvotuksen läpimitta yhdistetään, jatkotutkimuksiin ohjautuu 5 8 % odottavista äideistä (Pajkrt ym. 1996, Haddow 1998, Snijders ym. 1998). Näin voidaan saavuttaa noin 75 %:n herkkyys sikiön 21-trisomian diagnostiikassa. Tulokset osoittavat, että varhaisraskauden kaikututkimus on 21- trisomian seulonnassa väestötasolla käyttökelpoinen menetelmä. Edellä mainittuun seulontaohjelmaan voidaan lisätä äidin seerumista määritettyjen biokemiallisten merkkiaineiden (raskauteen liittyvä plasman proteiini A eli PAPP-A ja β-hcg) pitoisuudet, jotka muuttuvat trisomiaraskauksissa. Nicolaideksen työryhmä suosittaa harkittavaksi istukkavilluksista tai lapsivedestä tehtävää kromosomitutkimusta, kun riskiluku on 1:300. Tällöin istukka- tai lapsivesitutkimuksia tarvitaan noin 30 yhden Down-tapauksen löytämiseksi (Snijders ym. 1998). Wallac OY (Turku) on kehittänyt trisomiariskin laskentaan suomalaiseen aineistoon perustuvan riskiohjelman. Jos tietokoneohjelmaa ei ole käytössä, niskaturvotuksen raja-arvona voidaan pitää 3 mm:ä raskausviikoilla , mutta tällöin 46 % Down-raskauksista jää paljastumatta (Taipale ym. 1997). On tärkeää pitää mielessä, että kaikilla trisomisilla sikiöillä ei kuitenkaan esiinny turvotusta eikä pelkkä kaikututkimus paljasta kaikkia Down-tapauksia. Niskaturvotuksen seulontaan tarvitaan kokemusta ja laadukkaat kaikututkimuslaitteet, joten seulonta on syytä keskittää. Yhden tutkijan tulee tehdä vähintään tutkimusta vuosittain. Muut kaikukuvausseulonnat 21-trisomian löytämiseksi. Toisen raskauskolmanneksen aikana sikiön trisomiaan on kuvattu liittyvän munuaisaltaiden laajeneminen (läpimitta yli 5 mm). Trisomisen sikiön suoli voi olla runsaskaikuinen, mikä johtuu duodenumin osittaisesta ahtaudesta ja mekoniumin kertymisestä suoleen. Sydämen papillaarilihakseen saattaa kertyä kalkkia, ja tämä näkyy runsaskaikuisena»pallona» papillaarilihaksen seudussa. Nämä muutokset saattavat ilmaantua jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Niiden löydösten osuvuus on kuitenkin epäselvä, ja niitä pidetään toissijaisina muutoksina, tosin hyviäkin tuloksia toisen raskauskolmanneksen seulonnasta on julkaistu (Howe ym. 2000). Niskaturvotus yhdistettynä seerumin seulontalöydöksiin. Kirjallisuudessa julkaistujen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että äidin seerumiseulonta tulee tehdä merkkiaineyhdistel- Sikiön 21-trisomian seulontakeinot 271

4 mää muuttamalla jo raskausviikoilla Sikiön 21-trisomiassa β-hcg-arvo on suuri ja PAPP-A-arvo pieni verrattuna normaaliin raskauteen. Ero 21-trisomiaraskauden ja normaalin raskauden välillä kuitenkin pienenee raskauden edetessä. PAPP-A-määritys on epäherkkä raskausviikoilla 13 ja 14 (Haddow 1998, Spencer ym. 1999). Pelkkä veriseula eli äidin ikä ja sikiön koko yhdistettynä biokemiallisten testien tuloksiin näyttää paljastavan noin % Down-tapauksista ja väärien positiivisten löydösten määrä on 5 % (Spencer ym. 1994, Krantz ym. 1996). Down-seulonta tehostuu ja tarkentuu, kun biokemiallisten testien tulokset ja sikiön niskaturvotus yhdistetään. Riskiluvun laskentaan tarvitaan tietokoneohjelma. Yhdistetty seulonta vaikuttaa kaikkein tehokkaimmalta. Taulukossa 1 on esitetty tutkimustuloksia tästä seulontamallista. Riskiryhmän kooksi tulee noin % ja Down-tapauksista paljastuu 90 % (Brizot ym. 1995, Wald ym. 1996, Orlandi ym. 1997, Biagiotti ym. 1998, de Biasio ym. 1999, de Graaf ym. 1999). Vaihtoehtoisesti voidaan riskiraja valita siten, että väärien positiivisten seulontatulosten osuus pienenee 1 %:iin, jolloin testin herkkyys kromosomivioille on 70 % (Spencer ym. 1999). Yhdistetty seulontasysteemi on tutkimuskäytössä Kaliforniassa ja tulokset ovat hyvät: 90 % Down-tapauksista on paljastunut (L. Platt ja K. Filkins, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa biokemialliset merkkiaineet määritetään nykyään paperiin imeytetystä näytteestä, jolloin tutkimuslaboratorioon voidaan veriputkien asemasta lähettää pala imupaperia. Tämä testimuoto saataneen käyttöön myös Suomessa. Käytännössä biokemiallinen testi tehdään ensin ja äiti tulee vastausten kanssa kaikututkimukseen. Seulonta monisikiöraskauksissa Taulukko 1. Tutkimustuloksia seulonnoista, joissa on yhdistetty äidin ikä, sikiön niskaturvotus ja ensimmäisen raskauskolmanneksen PAPP-A- ja β-hcg-määritykset. Tutkimus Down- Raskaus- Riski- Paljastapauk- viikot ryh- tumissia mä, % osuus, % Brizot ym Orlandi ym de Graaf ym de Biasio ym Spencer ym Kromosomivikojen prenataalidiagnostiikka on monisikiöraskauksissa selvästi vaikeampaa kuin yksisikiöisissä. Seerumin merkkiainemääritykset ovat monisikiöraskauksissa epäluotettavampia. Kaksosraskauksissa seerumin merkkiainepitoisuudet ovat lähes kaksinkertaiset yksisikiöraskauksiin verrattuna. Barnabei ym. (1995) pitävät kuitenkin toisen raskauskolmanneksen seerumiseulaa (AFP, hcg) käyttökelpoisena seulottaessa monisikiöraskauksissa 21-trisomiaa. Heidän tutkimuksessaan alle 35-vuotiaiden äitien Down-sikiöistä löytyi noin 77 % (vääriä positiivisia löydöksiä 5 %). Nicolaides ym. (1999) puolestaan eivät suosittele seerumiseulan käyttöä missään monisikiöraskauden vaiheessa. Ensimmäisen vai toisen trimesterin seulontatutkimus? Jos trisomioita seulotaan jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ei toisen raskauskolmanneksen biokemiallista seulontaa voida pitää järkevänä. Alkuraskauden seulonnassa todetaan jo lähes 90 % sikiöiden kromosomihäiriöistä. Toisen raskauskolmanneksen seerumiseula pystyy alkuraskauden seulonnan jälkeen parhaimmillaankin löytämään vain 6 % kromosomihäiriöistä (60 % lopuista 10 %:sta). Lisäksi invasiivisten tutkimusten määrä kaksinkertaistuu (10 %). Tämä johtuu siitä, että trisomisissa raskauksissa β-hcg-pitoisuus on suuri sekä ensimmäisen että toisen raskauskolmanneksen seulontatestissä. Arvot siis»korreloivat» keskenään hyvin. β-hcg-testi paljastaa Down-tapauksia jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana eikä tuo enää lisäarvoa, jos se tehdään uudestaan toisen trimesterin aikana (Sebire ym. 1999). Tosin Wald ym. (1999) ovat esittäneet kaksivaiheista seulontaa, jossa riskiryhmään seuloutuu 1 % odottavista naisista ja kaikista Down-tapauksista paljastuu 80 %. Ensimmäisessä vai- 272 M. Päkkilä ym.

5 heessa ensimmäisen trimesterin aikana tutkitaan PAPP-A ja niskaturvotus ja toisessa vaiheessa toisen trimesterin aikana määritetään seerumin β-hcg, AFP, sitoutumaton estrioli (E 3 ) ja inhibiini. Pitkien välimatkojen alueilla kaksivaiheinen seulonta on kuitenkin käytännössä hankala. Kokemuksia Suomesta KYS:n on vuoden 1999 alusta tarjottu kaikille kuopiolaisille odottaville äideille (noin 1 100:lle vuodessa) mahdollisuutta osallistua raskausviikoilla kaikukuvausseulontaan. Trisomiaseulonta tehdään mittaamalla sikiön niskaturvotusta. Äideille on tarjottu myös geenitestiä synnynnäisen nefroosin kantajuuden toteamista varten, koska toisen raskauskolmanneksen veriseulontaa (AFP) ei heille enää tehdä. Lähes kaikki äidit ovat osallistuneet sekä trisomia- että geeniseulontaan. OYS:ssa aloitettiin alkuvuodesta 2000 sikiön niskaturvotuksen seulonnat ympäristökuntien asiakkaille. Kaksivaiheiseen seulontaan kuuluu alkuraskauden kaikututkimus, jossa lasketaan sikiön trisomian riskiluku niskaturvotukseen, pää-perämitan ja äidin iän perusteella. Sikiön rakennekaikututkimus tehdään viikoilla Mikäli äidin trisomiariski on suurentunut, hänet ohjataan neuvolan kautta jatkotutkimuksiin. Kaikututkimuksen tekijä antaa äidille riskiluvun ja kertoo sen merkityksestä. Kuopion, Oulun ja Turun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla on parhaillaan menossa tutkimus β-hcg:n ja PAPP-A:n määrittämisestä raskauden viikoilla. Mikä trisomiaseulontamenetelmä olisi suositeltavin Suomessa? Kirjallisuudessa julkaistut tutkimustulokset antavat perusteet pyrkimykselle siirtää trisomiaseulonta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tehtäväksi. Tulosten perusteella paras seulontamenetelmä on ensimmäisen raskauskolmanneksen biokemiallinen seula (PAPP-A ja β- hcg) yhdistettynä sikiön niskaturvotuksen mittaukseen. Tietokoneohjelma ottaa kaikki saadut tutkimustulokset huomioon ja laskee riskiluvun. Kun riskiraja valitaan vastaamaan 37-vuotiaan naisen riskiä, tällä menetelmällä paljastuu 90 % Down-tapauksista ja jatkotutkimuksiin ohjautuu % odottavista äideistä heidän ikäjakaumansa mukaan. Otaksumme, että kuluvan vuoden aikana niskaturvotuksen mittauksen ja biokemiallisten määritysten yhdistelmästä koostuvan seulontamenetelmän soveltuvuus Suomeen varmistuu ja seulontaan liittyvä riskinlaskentaohjelma tulee myyntiin. Mikäli halutaan menetelmä, jolla odottavan äidin trisomiariski selviää heti tutkimustilanteessa, on syytä käyttää äidin iän, niskaturvotuksen ja pää-perämitan yhdistelmää soveltavaa riskinlaskuohjelmaa, joka sekin tullee nykyistä helpommin saatavaksi. Kirjallisuutta Barnabei V, Krantz D, Macri J, Larsen J. Enhanced twin pregnancy detection within an open neural tube and Down syndrome screening protocol using free beta-hcg and AFP. Prenat Diagn 1995; 15: Biagiotti R, Brizzi L, Periti E, d Agata A, Vanzi E, Cariati E. First trimester screening for Down s syndrome using maternal serum PAPP-A and free beta-hcg in combination with fetal nuchal translucency thicness. Br J Obstet Gynecol 1998;105: Braithwaite J, Economides D. The measurement of nuchal translucency with transabdominal and transvaginal sonography success rates, repeatability and levels of agreement. Br J Radiol 1995;68: Brizot ML, Snijders R, Butler J, Bersinger N, Nicolaides KH. Maternal serum hcg and fetal nuchal translucency thickness for the prediction of fetal trisomies in the first trimester of pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 1995;102: Cuckle H, Wald N, Lindenbaum R. Maternal serum alpha-fetoprotein measurement: a screening test for Down syndrome. Lancet 1984; 28: DeBiasio P, Siccardi M, Volpe G, Famularo L, Santi F, Canini S. Firsttrimester screening for Down syndrome using nuchal translucency measurement with free beta-hcg and PAPP-A between 10 and 13 weeks of pregnancy the combined test. Prenat Diagn 1999; 19: de Graaf I, Pajkrt E, Bilardo C, Leschot N, Cuckle H, van Lith J. Early pregnancy screening for fetal aneuploidy with serum markers and nuchal translucency. Prenat Diagn 1999;19: Haddow J. Antenatal screening for Down s syndrome: where are we and where next? Lancet 1998;352: Heikkilä A, Ryynänen M, Kirkinen P, Saarikoski S. Results and views of women in population-wide pregnancy screening for trisomy 21 in east Finland. Fetal Diagn Ther 1997;12:93 6. Hietala M, Hakonen A, Aro A, Niemelä P, Peltonen L, Aula A. Attitudes toward genetic testing among the general population and relatives of patients with severe genetic disease: a survey from Finland. Am J Hum Genet 1995;56: Howe D, Gornall R, Wellesley D, Boyle T, Barber J. Six year survey of Sikiön 21-trisomian seulontakeinot 273

6 screening for Down s syndrome by maternal age and mid-trimester ultrasound scans. BMJ 2000;320: Krantz D, Larsen J, Buchanon D, Macri J. First-trimester Down syndrome screening: free beta-human chorionic gonadotropin and pregnancy-associated plasma protein A. Am J Obstet Gynecol 1996; 174: Nicolaides KH, Snijders RJ, Gosden CM, Berry C, Campbell S. Ultrasonographically detectable markers of fetal chromosomal abnormalities. Lancet 1992 Sep 19;340(8821): Nicolaides K, Sebire J, Snijders R. The week scan. The diagnosis of fetal abnormalities. London: Parthenon Publishing, 1999, s Orlandi F, Damiani G, Hallahan T, Krantz D, Macri J. First-trimester screening for fetal aneuploidy: biochemistry and nuchal translucency. Ultrasound Obstet Gynecol 1997;10: Pajkrt E, Mol B, van Lith J, Bleker O, Bilardo C. Screening by nuchal translucency measurement: what do we have bear in mind? Ultrasound Obstet Gynecol 1996;Suppl 1:AO 494. Salonen R, Turpeinen U, Kurki L, ym. Maternal serum screening for Down s syndrome on population basis. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76: Schaefer M, Laurichesse-Delmas H, Ville Y. The effect of nuchal cord on nuchal translucency measurement at weeks. Ultrasound Obstet Gynecol 1998;11: Sebire N, Snijders R, Nicolaides K, toim. The week scan. The diagnosis of fetal abnormalities. London: Parthenon Publishing 1999;41 2. Snijders R, Noble P, Sebire N, Souka A, Nicolaides K. UK multicentre project on assessments of risk of trisomy 21 by maternal age and fetal nuchal translucency thickness at weeks of gestation. Lancet 1998;351: Snijders R, Sebire N, Nayar R, Souka A, Nicolaides K. Increased nuchal translucency in trisomy 13 fetuses at weeks of gestation. Am J Med Genet 1999;86: Spencer K, Aitken D, Crossley J, McGaw G, Berry E, Anderson R, Connor J, Macri J. First trimester biochemical screening for trisomy 21: the role of free beta-hcg, alpha fetoprotein and pregnancy associated plasma protein A. Ann Clin Biochem 1994;31: Spencer K, Souter V, Tul N, Snijders R, Nicolaides K. A screening program for trisomy 21 at weeks using fetal nuchal translucency, maternal serum free beta-human chorionic gonadotropin and pregnancy associated plasma protein-a. Ultrasound Obstet Gynecol 1999;13: Stakes: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, Taipale P, Hiilesmaa V, Salonen R, Ylöstalo P. Increased nuchal translucency as a marker for fetal chromosomal defects. N Engl J Med 1997;337: Wald N, Kennard A, Densem J. Antenatal maternal serum screening for Down s syndrome: results of a demonstration project 1994;305: Wald N, George L, Smith D, Densem J, Petterson K. Serum screening for Down s syndrome between 8 and 14 weeks of pregnancy. Br J ostet Gynecol 1996;104: Wald N, Kennard A, Hackshaw A, McGuire A. Antenatal screening for Down s syndrome. J Med Screen 1997;4: Wald N, Watt H, Hackshaw A. Integrated screening for Down s syndrome on the basis of tests performed during the first and second trimesters. N Engl J Med 1999;341: Whitlow B, Economides D. The optimal gestational age to examine fetal anatomy and measure nuchal translucency in the first trimester. Ultrasound Obstet Gynecol 1998;11: Ville Y, Lalondrelle C, Doumee S, ym. First-trimester diagnosis of nuchal anomalies: significance and fetal outcome. Ultrasound Obstet Gynecol 1992;2: MERVI PÄKKILÄ, LL, sairaalalääkäri MARKO NIEMIMAA, LL, sairaalalääkäri PERTTI KIRKINEN, professori TAYS:n naistenklinikka PL 2000, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi MARKKU RYYNÄNEN, professori OYS:n synnytys- ja naistenklinikka Oulu Mitä opin 1. Down-raskaudessa keskiraskauden aikaan äidin seerumin a) AFP-pitoisuus on pieni ja hcg-pitoisuus suuri b) AFP-pitoisuus on suuri ja hcg-pitoisuus pieni c) AFP-pitoisuus on pieni ja estrolipitoisuus suuri d) AFP- ja estrolipitoisuus ovat pienet 2. Tyypillisesti niskaturvotus näkyy kaikututkimuksessa raskausviikoilla a) 8 12 b) c) d) Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaan käytettävät biokemialliset merkkiaineet ovat a) AFP ja hcg b) AFP ja PAPP-A c) hcg ja estrioli d) PAPP-A ja hcg 4. Kun ensimmäisen raskauskolmanneksen kaikututkimus ja seerumiseula yhdistetään ja kun riskiryhmän koko on %, niin Down-tapauksista paljastuu a) % b) % c) 100 % 5. Toisen raskauskolmanneksen seerumiseula löytää alkuraskauden yhdistetyn seulonnan jälkeen parhaimmillaankin jäljelle jääneistä kromosomihäiriöistä a) 6 % b) 16 % c) 26 % d) 36 % Oikeat vastaukset sivulla

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet ALKUPERÄISTUTKIMUS Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet Riitta Salonen, Ursula Turpeinen, Laina Kurki, Mari Lappalainen, Pirkko Ämmälä, Vilho Hiilesmaa, Kari Teramo,

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti 1 SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTA Downin oireyhtymä tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy Trisomia 18 - Edwardsin

Lisätiedot

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja

Lisätiedot

KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET

KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti OYS, Laboratorio SEULONTA STM:n seulontatyöryhmän periaatteet 14 kriteeriä Loogisesti etenevä ja käsitteiltään

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta

Lisätiedot

Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin?

Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin? Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin? Jarno Kettunen, LK jarno.kettunen@helsinki.fi, opiskelijanumero 013297622 Lääketieteellinen tiedekunta 21.9.2013

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Raskausajan ultraääniseulonnat

Raskausajan ultraääniseulonnat Raskausajan ultraääniseulonnat Maija-Riitta Ordén LT, perinatologi Naistentautien ja synnytysklinikka KYS Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Maija-Riitta Ordén 1 Luennon tavoitteena Mitä hyötyä

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

21. vuosikerta KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU. Sisältö. Downin oireyhtymän seulonta Ulf-Håkan Stenman... 47

21. vuosikerta KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU. Sisältö. Downin oireyhtymän seulonta Ulf-Håkan Stenman... 47 21. vuosikerta 3 2004 KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Journal of The Finnish Society of Clinical Chemistry Elektroninen osoite: www.kliinlablehti.fi ISSN

Lisätiedot

SIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN

SIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN SIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN Sikiöindikaatioin tehtävän raskaudenkeskeytyksen hoitopolusta ammattilaisille Laura Ijäs-Virtanen Saara Partanen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan

Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan Pro gradu tutkielma Tuulikki Vehko Tampereen yliopisto Terveystieteen

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RASKAUDEN AIKAISTEN SIKIÖN KROMOSO- MI- JA RAKENNEPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNASTA

TARJOUSPYYNTÖ RASKAUDEN AIKAISTEN SIKIÖN KROMOSO- MI- JA RAKENNEPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNASTA Terveyskeskus 16.10.2015 TARJOUSPYYNTÖ RASKAUDEN AIKAISTEN SIKIÖN KROMOSO- MI- JA RAKENNEPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNASTA 1. Yleistä Akaan kaupunki pyytää tarjoustanne raskauden aikaisten sikiön kromosomi-

Lisätiedot

Raskauden ajan ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa

Raskauden ajan ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa Sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulontamenetelmät vaihtelevat Suomessa suuresti sekä eri kuntien välillä että saman sairaanhoitopiirin sisällä. Tämä on johtanut epätasa-arvoon ja tarpeeseen

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA

SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:1 SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA Seulonta-asetuksen täytäntöönpanoa tukevan asiantuntijaryhmän muistio SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisija:

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

Anni Rantonen, Maria Vasankari. Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista

Anni Rantonen, Maria Vasankari. Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista Anni Rantonen, Maria Vasankari Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta

Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta OPAS Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Opas äitiyshuollon työntekijöille Jaana Leipälä, Kaija Hänninen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marjukka Mäkelä 2 2 2009 Kirjoittajat ja THL Suomen kielen

Lisätiedot

Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa. Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3.

Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa. Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3. Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3.2009 Salon taustatietoja Väestöpohja 55600 Lapsia syntyi v 2008 565 (kuntayhtymän

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

ö/ oi ^ / ^ 01/ 23 01, 2012 ETELÄ KARJALAN EKSOTEN JÄSENKUNNAT

ö/ oi ^ / ^ 01/ 23 01, 2012 ETELÄ KARJALAN EKSOTEN JÄSENKUNNAT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIPI ^ 1PPEENRANNAN KAUPUNKI kaupung i nhallitus 23 01, 2012 ö/ oi ^ / ^ 01/ EKSOTEN JÄSENKUNNAT Eksoten kaikilta jäsenkunnhlta pyydetään lausunnot suolistosyöpäseulontojen järjestämisestä

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Lapsivesitutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Lapsivesitutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Lapsivesitutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

RASKAANA OLEVIEN JA KUMPPANEIDEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET VARHAISRASKAUDEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSESTA

RASKAANA OLEVIEN JA KUMPPANEIDEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET VARHAISRASKAUDEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSESTA RASKAANA OLEVIEN JA KUMPPANEIDEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET VARHAISRASKAUDEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSESTA Maarit Nykänen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

SIKIÖTUTKIMUKSET JA RASKAUDENKESKEYTYS TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ÄITIEN KERTOMUKSISSA. Katriina Koponen ja Kaisa Laaksonen

SIKIÖTUTKIMUKSET JA RASKAUDENKESKEYTYS TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ÄITIEN KERTOMUKSISSA. Katriina Koponen ja Kaisa Laaksonen SIKIÖTUTKIMUKSET JA RASKAUDENKESKEYTYS TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ÄITIEN KERTOMUKSISSA Katriina Koponen ja Kaisa Laaksonen Pro gradu -tutkielma Erityispedagogiikan yksikkö Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

NAISTEN KOKEMUKSIA KESKENMENON TO- TEAMISHETKESTÄ VARHAISRASKAUDEN YLEISESSÄ ULTRAÄÄNITUTKIMUKSESSA

NAISTEN KOKEMUKSIA KESKENMENON TO- TEAMISHETKESTÄ VARHAISRASKAUDEN YLEISESSÄ ULTRAÄÄNITUTKIMUKSESSA NAISTEN KOKEMUKSIA KESKENMENON TO- TEAMISHETKESTÄ VARHAISRASKAUDEN YLEISESSÄ ULTRAÄÄNITUTKIMUKSESSA Heidi Koivu Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Hoitotyö koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Determine HIV-1/2 Ag/Ab Combo

Determine HIV-1/2 Ag/Ab Combo 3 2009 Determine HIV-1/2 Ag/Ab Combo Määritä HIV-antigeeni ja vasta-aine samalla, helppokäyttöisellä testillä nopeuttaaksesi infektion toteamista. Näytemuodot: seerumi, plasma ja kokoveri myös sormenpäänäytteestä.

Lisätiedot

INVASIIVISTEN SIKIÖTUTKIMUSTEN AIHEUTTAMIEN SIKIÖNMENETYSTEN ESIINTYVYYS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2000-2009

INVASIIVISTEN SIKIÖTUTKIMUSTEN AIHEUTTAMIEN SIKIÖNMENETYSTEN ESIINTYVYYS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2000-2009 INVASIIVISTEN SIKIÖTUTKIMUSTEN AIHEUTTAMIEN SIKIÖNMENETYSTEN ESIINTYVYYS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2000-2009 Minna Veijanen (Vainio) Syventävienopintojen kirjallinen työ Tampereen

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Yhdysvalloissa äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö

Yhdysvalloissa äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Raskaus ja psyyke Erja Halmesmäki Alkoholin aiheuttamia raskaudenaikaisia lääketieteellisiä riskejä aliarvioidaan ilmeisesti osaksi siitä syystä, että alkoholiongelmaa pidetään edelleenkin virheellisesti

Lisätiedot

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Alkuraskauden häiriöt EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Sisältö Milloin raskaudella on toivoa miten diagnosoin keskenmenon? Kohdun tyhjennyksen hoitovaihtoehdot Milloin residua

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA

ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Tammikuu 2007 Pro gradu tutkielma Sirke Uitto TIIVISTELMÄ TAMPEREEN

Lisätiedot

Istukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Istukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Istukkanäytetutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1

Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Esityksen sisältö Mikä on epämuodostuma? Epämuodostumien

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus

Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus Katsaus Pertti Kirkinen Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus Kallista leikkiä vai yhä tarkempaa diagnostiikkaa? Kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus täydentävät kaksiulotteisella ultraäänitutkimuksella

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Foolihappo ja sen johdokset (folaatit) kuuluvat

Foolihappo ja sen johdokset (folaatit) kuuluvat Vedran Stefanovic ja Anna Nieminen PÄÄKIRJOITUS Suomalaiset suositukset on aika päivittää Kaikki raskautta suunnittelevat tarvitsevat foolihappolisää Foolihappo ja sen johdokset (folaatit) kuuluvat vesiliukoisiin

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Laura Annukka Laitinen & Anu Laura Maria Rautakangas KIRJALLISUUSKATSAUS: RASKAUS, SYNNYTYS, RASKAUDEN- KESKEYTYS JA ADOPTIO

Laura Annukka Laitinen & Anu Laura Maria Rautakangas KIRJALLISUUSKATSAUS: RASKAUS, SYNNYTYS, RASKAUDEN- KESKEYTYS JA ADOPTIO Laura Annukka Laitinen & Anu Laura Maria Rautakangas KIRJALLISUUSKATSAUS: RASKAUS, SYNNYTYS, RASKAUDEN- KESKEYTYS JA ADOPTIO Sosiaali- ja terveysala 2010 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ Kaupunginhallitus 462 10.10.2011 Kaupunginvaltuusto 148 14.11.2011 KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ 471/017/2011

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Yli 40-vuotiaan naisen raskaus

Yli 40-vuotiaan naisen raskaus TIETEESSÄ SUSANNA SAINIO LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri HUS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikka REIJA KLEMETTI FT,

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot