ALKUPERÄISTUTKIMUS. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet
|
|
- Eeva-Kaarina Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet Riitta Salonen, Ursula Turpeinen, Laina Kurki, Mari Lappalainen, Pirkko Ämmälä, Vilho Hiilesmaa, Kari Teramo, Harriet von Koskull, Nina Gahmberg ja Ulf-Håkan Stenman Helsingissä järjestettiin vuosina seerumiseulontakokeilu raskauviikoilla Downin oireyhtymän ja eräiden muiden kehityshäiriöiden toteamiseksi. Seulontaan osallistui äitiä (84 % niistä, joille sitä tarjottiin). Suurentunut Downin oireyhtymän riski (yli 1/350) todettiin aluksi 5.7 %:lla. Kun laskettu aika oli korjattu kaikututkimuksella, 4.5 % jäi suurentuneen riskin ryhmään. Tämän ryhmän äideistä 98.4 % halusi myös sikiön kromosomitutkimuksen. Niistä raskauksista, jossa sikiöllä oli 21-trisomia, 56 % (10/18) löytyi seeruminäytteen perusteella. Kromosomitutkimuksissa löytyi myös kolme muuta poikkeavuutta. Alfafetoproteiinin suurentunut pitoisuus (yli kolme kertaa mediaani) todettiin 0.7 %:ssa raskauksista, ja niiden joukosta löytyi kymmenen kehityshäiriötä. Seulonnan yhteyteen järjestettiin suuren riskin ryhmälle mielipidekysely, johon vastasi 625 äitiä. Seulonnassa ns. normaalituloksen saaneista verrokeiksi valituista vastasi 245. Riskiryhmästä 95 % ja verrokeista 97 % piti seerumiseulontaa hyvin tai melko tarpeellisena. Riskiryhmästä 12 % ei uudelleen asiaa harkittuaan osallistuisi seerumiseulontaan, kun taas normaalituloksen saaneista kaikki olisivat toistaneet testin. Tärkeimpinä epäkohtina pidettiin riittämätöntä informaatiota, raskauden ajoitusvirheestä johtuvia tarpeettomia kutsuja jatkotutkimuksiin, niistä aiheutuvaa huolta ja stressiä, vaikeita päätöksentekotilanteita ja kromosomitutkimusvastausten liian pitkää odottamisaikaa. Muutosja parannusehdotuksina esitettiin informaation lisäämistä kaikissa tutkimuksen vaiheissa, aikaisempaa tutkimusajankohtaa, kaikututkimuksia ennen seeruminäytettä ja nopeampia kromosomitutkimuksia. Sikiön kromosomitutkimuksia on Suomessa tarjottu äidin iän perusteella vuodesta 1977 alkaen. Aluksi ikäraja oli 40 vuotta, mutta vuoteen 1989 mennessä sitä oli laskettu vähitellen vuoteen. Vuosina äidin iän vuoksi tehtyihin sikiön kromosomitutkimuksiin osallistui Etelä-Suomen alueella % ja Pohjois-Suomessa % ikäryhmän raskaana olevista (Salonen ym. 1993) luvulla löydettiin äidin seerumin merkkiaineita, joilla on yhteys sikiön 21-trisomiaan. Suhteellisesti pieni alfafetoproteiinin (AFP) tai sitoutumattoman estriolin (ue3) pitoisuus ja suuri koriongonadotropiinin (hcg) pitoisuus merkitsivät suurentunutta riskiä (Merkatz ym. 1984, Bogart ym. 1987, Canick ym. 1988). Yhdistämällä äidin ikään ja seerumin merkkiaineiden pitoisuuksiin liittyvät 21-trisomian todennäköisyy Duodecim 113: , 1997 R. Salonen ym.
2 det (Wald ym. 1988) voitiin kullekin raskaudelle laskea yksilöllinen Downin oireyhtymän riski. Prospektiiviset tutkimukset ulkomailla ovat osoittaneet alkuraskauden seerumiseulonnan toimivuuden (Haddow ym. 1992, Wald ym. 1992, Cheng ym. 1993, Burton ym. 1993, Wenström ym. 1993, Goodburn ym. 1994). Down-tapauksista % voidaan löytää tällä tavalla. Suuri vaihteluväli johtuu seulottavien erilaisesta ikärakenteesta, valituista riskiraja-arvoista seulonnan negatiivisten ja positiivisten tulosten välillä ja käytetyistä merkkiaineista. Sikiötutkimuksiin osallistuvien äitien mielipiteitä on tutkittu jonkin verran muissa maissa. Hollantilaiset äidit pitivät alkuraskauden seerumiseulontaa tarpeellisena pelkän iän vuoksi tehtävien tutkimuksien lisänä (Roelofsen ym. 1993, Beekhuis ym. 1994). Englannissa riittävä tieto AFP-seulonnasta edisti tutkimukseen osallistumista (Marteau ym. 1989). Tietoa seerumiseulonnan käytännön suorituksesta näytti olevan enemmän kuin tietoa tuloksen merkityksestä (Smith ym. 1994). Statham ja Green (1993) ovat raportoineet seerumiseulonnassa riskituloksen äideille aiheuttamista huomattavan ahdistuksen kokemuksista. Seulonnan järjestelyjä ja neuvontaa on myös kehitetty äitien mielipiteiden mukaan (Burn ym. 1996). Myös kätilöiden (Khalid ym. 1994) ja synnytyslääkäreiden (Green 1994) kokemuksia alkuraskauden seerumiseulonnasta on tutkittu Englannissa. Pääongelmiksi ovat jääneet riittämätön tiedottaminen tutkimuksesta ja tulosten merkityksestä sekä se, miten seulaan jääneiden huolestuneisuus saataisiin minimoiduksi. Aloitimme alkuraskauden seerumiseulonnan Helsingissä vuonna Tarkoituksena oli selvittää sen tehokkuutta sikiöiden kehityshäiriöiden diagnostiikassa ja tutkia myös äitien kokemuksia siitä. Suomalaisten odottavien äitien myönteinen suhtautuminen sikiötutkimuksiin ja Helsingin kaupungin neuvoloiden apu helpottivat seulonnan toteuttamista. Aineisto ja menetelmät Alkuraskauden seerumiseulontaa tarjottiin kokeeksi kaikille helsinkiläisille äideille 2.5 vuoden ajan. Samaan aikaan jatkettiin edelleen pelkän iän (37 vuotta tai enemmän) vuoksi tehtyjä sikiön kromosomitutkimuksia. Näin suurin osa seulotuista äideistä oli alle 37-vuotiaita. Tutkimusaikana oli raskautta. Yli 37-vuotiaista äideistä valitsi ikänsä vuoksi suoraan lapsivesi- tai istukkanäytetutkimuksen. Jäljelle jääneistä 84 % (13 548) osallistui alkuraskauden seerumiseulontakokeiluun. Näiden äitien keski-ikä oli 29.0 vuotta. Yli 35-vuotiaita tai sitä vanhempia oli 8.0 %. Näytteistä 92 % otettiin, kun raskauden kesto oli 15 tai 16 täyttä viikkoa ja 3 % sitä myöhemmin. S e u l o n n a n t o t e u t u s. Seerumiseulonta perustui aluksi AFP:n, ue3:n ja kokonais-hcg:n määrityksiin. AFPja hcg-määritykset tehtiin immunofluorometrisella menetelmällä (IFMA, Wallac, Turku). Estrioli määritettiin radioimmunologisesti (Amersham International, Buckinghamshire, Englanti). Ensimmäisen vuoden jälkeen estriolin määritys jätettiin kuitenkin taloudellisista syistä pois. Verinäyte otettiin terveyskeskuslaboratoriossa täyttyneellä raskausviikolla viimeisistä kuukautisista laskien. Useimmissa tapauksissa kaikututkimusta ei ollut tehty ennen näytteenottoa. Kaikuseulontatutkimus tehtiin alueella raskausviikolla 18. Riskiarviot laskettiin käyttäen Alfa-ohjelmaa (Logical Medical Systems Ltd., Lontoo). S e u l o n n a s t a t i e d o t t a m i n e n. Odottaville äideille annettiin tieto seerumiseulonnasta ensimmäisellä neuvolakäynnillä jaettavalla lehtisellä. Siinä selostettiin seulonnan pääperiaatteet ja tutkimuksen yksityiskohdat. Kerrottiin, että seeruminäytteen tulokset jakaisivat äidit kahteen ryhmään: 95 % saisi ns.»normaalin» tuloksen, jolloin sikiön riski saada Downin syndrooma kyseisessä raskaudessa olisi arvioitu pienemmäksi kuin 1/350. Jos äiti haluaisi tietää tarkan riskiluvun, se ilmoitettaisiin kysyttäessä puhelimitse HYKS:n naistenklinikan sikiötutkimusyksiköstä. Loput noin 5 % äideistä saisi ns. riskiryhmätuloksen. Tämä merkitsisi sitä, että Downin syndrooman riski olisi yli 1/350 ja lisätutkimukset olisivat saatavilla, mikäli äiti niitä haluaisi. Lehtisessä korostettiin sitä, että äidin tulisi itse harkita ja vapaasti päättää, haluaako hän osallistua tutkimukseen. Muistutettiin myös, että riskitulos ei sellaisenaan merkinnyt sikiön sairautta vaan ainoastaan sen lisääntynyttä riskiä. Tutkimuksen luotettavuudesta kerrottiin, että kaksi kolmasosaa Down-tapauksista, neljä viidesosaa keskushermostoputken sulkeutumishäiriöstä ja todennäköisesti kaikki suomalaistyyppisen kongenitaalinefroosin tapaukset havaittaisiin seulonnassa. Lisätietoja luvattiin antaa tarvittaessa puhelimitse suoraan sikiötutkimusyksiköstä. Seulontatuloksien vastaaminen ja jatk o t u t k i m u k s e t. Kun seulonnan tulos oli»normaali», tieto siitä lähetettiin kirjeitse kotiin. Äidin jouduttua»riskiryhmään» (suurentunut Downin oireyhtymän riski tai seerumin AFP-pitoisuus yli kolme kertaa mediaani) sikiötutkimusyksikön kätilö soitti hänelle tarjoten jatkotutkimusmahdollisuutta seuraavana tai jopa samana päivänä. Poliklinikkakäynti alkoi molempien vanhempien neuvonnalla, jonka suoritti kätilö, kun kyse oli suurentuneesta Downin oireyhtymän riskistä, ja perinnöllisyyslääkäri, jos seerumin AFPpitoisuus oli suurentunut. Neuvonnassa käytiin uudelleen läpi seerumitutkimustuloksen merkitys ja raskauden keston tärkeys tuloksia tulkittaessa. Lisätutkimusmahdollisuuksina tarjottiin ensin kaikututkimusta ja sen jälkeen lapsivesi- tai istukkanäytetutkimusta, mikäli niihin vielä kaikututkimuk- Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet 2549
3 Alkuraskauden seerumiseulonta Downin oireyhtymän riski > 1/ Kaikututkimus 711 Positiivinen tulos 859 AFP > 3 mediaania 90 Lisätietoa äidiltä puhelimitse 78 Kaikututkimus 70 Väärä sikiöikä (202) Lapsivesitutkimus tehty jo (5) Kaksoset (20) Sikiökuolema (9) Mola hydatidosa (1) Äiti ei halunnut lisätutkimuksia (31) Lapsivesi tai istukkanäytetutkimus 544 Ei lisätutkimuksia 268 Lapsivesitutkimus 47 K u v a 1. Toimenpiteet positiivisen seulontatuloksen jälkeen. sessa saadun informaation jälkeen olisi aihetta. Hoitajalta saamansa tiedon perusteella äidit saivat itse valita, kumman kromosomitutkimuksen he halusivat. M i e l i p i d e k y s e l y. Poliklinikkakäynnillä kaikille seulonnassa riskiryhmään joutuneille äideille annettiin ensimmäinen kyselylomake (A) (kopioita saatavissa pyynnöstä kirjoittajilta), jonka he täyttivät yleensä käynnin aikana. Siinä kysyttiin mm., mistä he alun perin saivat tiedon seerumiseulontatutkimuksen mahdollisuudesta, kuinka tuttu Downin oireyhtymä oli, kuinka tärkeinä he pitivät tällaisia sikiötutkimuksia, oliko heidän vaikea vai helppo päättää osallistumisesta tutkimukseen, mitä reaktioita positiivisen seulontatuloksen saaminen oli aiheuttanut, mikä tutkimuksessa oli heille tärkeä, ja olivatko he harkinneet sikiön kromosomitutkimuksen teettämistä omalla kustannuksellaan. Pyydettiin myös huomioita epäkohdista ja puutteista seulonnassa ja sitä seuraavissa tutkimuksissa sekä korjaus- ja parannusehdotuksia. Lisätutkimusten jälkeen noin kahden kuukauden kuluttua äideille postitettiin jatkokysely (lomake B), jossa toistettiin kysymys tutkimusten tarpeellisuudesta ja pyydettiin jälleen huomioita epäkohdista ja niiden parannusehdotuksia. Tällöin kysyttiin myös, osallistuisivatko äidit tutkimukseen harkittuaan asiaa uudestaan. Negatiivisen tutkimusvastauksen saaneista poimittiin sattumanvaraisesti 300 äitiä, joille lähetettiin noin kaksi kuukautta seulonnan jälkeen postitse kyselylomake C. Siinä kysyttiin samat kysymykset kuin lomakkeessa A, mutta jatkotutkimuksia koskevat kysymykset oli jätetty pois. Kysyttiin myös, oliko äiti käynyt yksityisessä sikiön kromosomitutkimuksessa. R a s k a u k s i e n s e u r a n t a. Alueen lähes kaikki synnytykset tapahtuivat joko Kätilöopiston sairaalassa tai HYKS:n naistenklinikassa. Raskauksien lopputulokset selvitettiin äideille annetuista kyselylomakkeista, jotka täytettiin synnytyksen jälkeen ja postitettiin sikiötutkimusyksikköön. Tietoja täydennettiin edellä mainittujen sairaaloiden synnytyskertomuksista. Tulokset Positiivisen tuloksen Downin syndrooman suurentuneen riskin vuoksi sai aluksi 769 äitiä (5.7 %) ja suuren AFP-arvon vuoksi 90 (0.7 %) (kuva 1). Kun raskauden kesto oli tarkistettu kaikukuvauksella, riskiryhmään jäi 4.5 %. Istukkanäyte- ja lapsivesitutkimuksia tehtiin 591. Seulontaverinäytteen otosta kromosomitutkimustuloksen saamiseen kesti keskimäärin 23 päivää (vaihteluväli 8 43 päivää). Istukkanäytteestä kromosomitutkimustulos saatiin keskimäärin 14 päivässä. Ns. suora menetelmä ilman viljelyä onnistui 67 %:ssa tapauksista. Istukkamosaikismeja todettiin 1 %:ssa näytteistä (Salonen ym. 1997). 597 riskiryhmän raskaudessa todettiin 28 sikiön poikkeavuutta (4.7 %) (taulukko 1). 18 raskaudesta, jossa sikiöllä oli Downin oireyhtymä, 2550 R. Salonen ym.
4 T a u l u k k o 1. Alkuraskauden seerumiseulonnan avulla todetut sikiön poikkeavuudet. Suurentunut 21-trisomian riski (>1/350 syntyessä) 21-trisomia 10 47,XXY 1 45,X 1 45,X/46,XY 1 Hydrops 2 Mola hydatidosa 1 Sakraalinen teratooma 1 Suuri AFP-pitoisuus (>3 mediaania) Kongenitaalinefroosi 1 Meningomyeloseele 2 Gastroskiisi 3 Torakogastroskiisi 1 Omfaloseele 1 Beckwith Wiedemannin oireyhtymä diagnosoitu syntyessä Vaikea amnionadheesiosekvenssi 2 Lapsiveden suuri AFP-pitoisuus 1 määrittämätön nefroosi? kymmenen (56 %) todettiin seerumiseulonnalla. Nämä raskaudet keskeytettiin. Seitsemän Downin oireyhtymää sairastavaa lasta, mukaan luettuna yksi terveen sisaruksen kaksosparikki, syntyi elävänä ja yksi kuolleena (taulukko 2). Seulontapositiivisista äideistä 80 % (625) palautti kyselylomakkeen A ja 52 % (410) myös lomakkeen B. Seulontanegatiivisista verrokeiksi valituista 82 % (245) palautti heille postitetun lomakkeen C (Salonen ym. 1996). Lomakkeiden A ja C vastauksia on esitetty taulukossa 3. Seerumiseulonnan tiedotusta ja äitien omaa päätöksentekoa koskeviin kysymyksiin seulontapositiiviset ja -negatiiviset äidit vastasivat hyvin samalla tavalla. Tutkimusajan jälkipuoliskon aikana 20 % äideistä tiesi seerumiseulonnasta jo ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä. He olivat saaneet tiedon siitä edellisessä raskaudessaan (31 %), ystäviltä tai sukulaisilta (40 %) tai omalta lääkäriltä (7 %). Jotkut olivat lukeneet siitä lehdistä (11 %) tai tiesivät tutkimuksesta oman ammattinsa kautta (10 %). Tiedotelehtistä pidettiin helppona ymmärtää (taulukko 3). Jotkut (1.2 %) tunnustivat, että he eivät olleet lukeneet tiedotetta tai eivät muistaneet, mitä siinä oli. Kukaan ei pitänyt sitä liian yksityiskohtaisena. Lisää informaatiota Downin T a u l u k k o 2. Riskiarvio 18 raskaudessa, jossa sikiöllä oli 21-trisomia Äidin Seerumin-hCG Seerumin AFP Riski ikä, v (x mediaani) (x mediaani) (1/) , , Negatiivinen seulontatulos (riski <1/350) 2 Kaksoset, joista toinen on normaali 3 Kuolleena syntynyt syndroomasta, seerumiseulonnan perusteista ja sikiön kromosomitutkimuksista olisi toivottu. Päätös seerumiseulontaan osallistumisesta oli helppo 94 %:lle (taulukko 3), kun taas päätös kromosomitutkimuksesta oli helppo vain 73 %:lle ja vaikea 14 %:lle, ja 13 % ei osannut sanoa. Suurentuneen riskin ryhmässä 22 % ja»normaaliryhmässä» 30 % oli harkinnut lapsivesi- tai istukkanäytetutkimuksen teettämistä yksityisesti. Jälkimmäisistä yhdeksän äitiä (3.7 %) oli käynytkin yksityisessä tutkimuksessa. Downin oireyhtymän tuntemista koskevat vastaukset olivat erilaiset seulontapositiivisessa ja negatiivisessa ryhmässä ensimmäisen tutkimuspuoliskon aikana (taulukko 3). Riskiryhmään joutuneista 48 % ja normaalituloksen saaneista 36 % muisti tavanneensa henkilön, jolla on Downin oireyhtymä. Tutkimuksen toisella puoliskolla ero tasoittui (44 ja 41 %). Vain 4 6 %:lla tutkituista ei ollut mitään käsitystä Downin oireyhtymästä. Useimmat äideistä pitivät ensimmäisessä kyselyssä sikiötutkimuksia hyvin tai melko tärkeinä (taulukko 4). Kuitenkin 12 % riskiryhmään jou- Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet 2551
5 tuneita äideistä kertoi toisessa kyselyssä, että he eivät osallistuisi enää tutkimukseen. Normaalituloksen saaneessa ryhmässä kaikki äidit osallistuisivat seulontatutkimukseen uudestaan. Ne äidit, joiden mielestä tutkimukset ovat haitallisia (5 %), pitivät niitä usein samanaikaisesti tarpeellisina. Kommentteja epäkohdista ja puutteista ja parannusehdotuksia esitettiin 18 %:ssa A-lomakkeista, 58 %:ssa B-lomakkeista ja 27 %:ssa C-lomakkeista (taulukko 5). Pääasialliset epäkohdat olivat liian vähäinen tieto tutkimuksesta, huolestuminen ja stressi erityisesti silloin, kun tulos johtui väärin määritetystä raskauden kestosta, vaikeus päätöksenteossa ja liian pitkä kromosomitutkimusten odotusaika. Tärkeimmät parannusehdotukset olivat runsaampi tiedottaminen kaikissa tutkimuksen vaiheissa, aikaisempi tutkimusajankohta ja kaikututkimusten suorittaminen ennen seeruminäytteen ottoa sekä kromosomitutkimusten tulosten nopeampi saanti. Spontaaneja kiitoksia tutkimukseen pääsystä esitettiin 40 lomakkeessa (5 %). Pohdinta T a u l u k k o 3. Osallistujien tieto Downin oireyhtymästä, tiedonsaanti ja päätöksenteko. Useat samanaikaiset vastausvaihtoehdot mahdollisia. Kysymykset ja vastaukset Seulontatulos positiivinen negatiivinen (625 äitiä) (245 äitiä) % % Onko Sinulla tietoa Downin oireyhtymästä eli mongoloidismista? Olen tavannut sitä sairastavan lapsen tai aikuisen Tiedän sen oireet hyvin Tiedän sen oireet pääpiirteittäin Minulla ei ole mitään käsitystä 5 5 Downin oireyhtymästä Miten sait tietää seerumiseulonnasta? Koko tutkimusaika neuvolassa nyt raskauden aikana jo aikaisemmin Ensimmäinen tutkimuspuolisko, 4 8 jo aikaisemmin Toinen tutkimuspuolisko, jo aikaisemmin Saitko tutkimuksesta kertovan monisteen? Se oli helposti ymmärrettävä vaikeaselkoinen 5 3 liian ylimalkainen 6 9 liian yksityiskohtainen muuta, mitä? 7 8 Oliko verinäytteen tutkimukseen osallistumisen päätös helppo vaikea 3 2 en osaa sanoa 3 4 Runsas osallistuminen alkuraskauden seerumiseulotaan (84 %) osoittaa, että helsinkiläiset äidit ovat kiinnostuneita sikiötutkimuksista. Downtapauksista 56 % löytyi seulonnan avulla. Tämä sopii muihin prospektiivisiin tutkimuksiin. Meillä useimmat osallistuneet äidit olivat alle 37-vuotiaita, koska sitä vanhemmat valitsivat yleensä istukka- tai lapsivesitutkimuksen suoraan ilman seerumiseulaa. Tämä pienentää toteamisosuutta, koska seerumiseulonta on sitä luotettavampi, mitä vanhempi äiti on (taulukko 2). Positiivisista seulontatuloksista 19 % johtui väärin määritetystä raskauden kestosta. Liian aikaisin otetuissa seeruminäytteissä AFP-pitoisuus on oletettuun raskauden kestoon nähden pieni ja hcg-arvo suuri, mikä helposti aiheuttaa positiivisen seulontatuloksen. Jos näyte otetaan oletettua myöhemmin, saadaan virheellisen suuria seerumin AFP-arvoja. Aikainen kaikututkimus raskauden keston määrittämiseksi vähentäisi tehokkaasti näitä vääriä tuloksia. Päätös seerumiseulontaan osallistumisesta oli useimmiten helppo. Ilmeisesti lähes itsestäänselvyytenä odotetaan tai toivotaan negatiivista seulontatulosta. Positiivinen tulos tulee monesti yllätyksenä, vaikka sen mahdollisuudesta olisikin riittävästi tiedotettu ennen tutkimusta. Iän johdosta suurentuneeseen kromosomipoikkeavuuden riskiin verrattuna seerumitutkimuksessa saatu henkilökohtainen riskiluku aiheutti enemmän huolestumista. Tästä syystä myös kromosomitutkimusvastauksen odottaminen on psyykkisesti erityisen rasittavaa. Kromosomit tutkittiin useimmiten istukkanäytteestä nopean vastauksen toivossa äidin valinnan mukaan. Näytteistä 33 % 2552 R. Salonen ym.
6 T a u l u k k o 4. Näkemykset alkuraskauden seerumiseulonnan tarpeellisuudesta. Vaihtoehto»haitallinen» oli usein valittu muiden vaihtoehtojen kanssa. Muut luvut paitsi äitien lukumäärät ovat prosentteja. Seulontatulos Positiivinen Negatiivinen Kyselyn ajankohta heti parin kuukauden pari kuukautta kuluttua seulonnan jälkeen Äitien lukumäärä Tällainen seulonta on erittäin tarpeellinen melko tarpeellinen melko tarpeeton täysin tarpeeton haitallinen 1 2 En osaa sanoa Jos uudelleen harkitsisit osallistumista, osallistuisitko? kyllä en 12 jouduttiin kuitenkin viljelemään, jolloin vastausaika oli suunnilleen yhtä pitkä kuin lapsivesinäytteen tutkimuksessa. Neuvonnan tärkeyttä kaikissa seulonnan vaiheessa ei voi liikaa painottaa (Green 1994, Smith ym. 1994, Vyas 1994). Tieto seerumiseulonnasta levisi lapsia hankkivien keskuudessa, sillä toisella tutkimuspuoliskolla 20 % äideistä tiesi tutkimuksesta jo ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä (taulukko 3). Ystävien ja sukulaisten merkitys tiedon antajina oli selvästi tärkeämpi kuin lääkäreiden ja joukkoviestimien. Neuvolan terveydenhoitajien antama tutkimuksesta kertova moniste otettiin hyvin vastaan. Se oli tarpeeksi lyhyt, ja suurin osa äideistä oli sen lukenut. Toisaalta sen antama tieto ei riittänyt kaikille. Erityisesti positiivisen seulontatuloksen merkityksestä ja selvittelystä olisi kaivattu lisäinformaatiota esimerkiksi erillisellä täydentävällä tiedotteella. Positiivisen seulontatuloksen saaminen puhelimitse henkilöltä, joka voi samalla selittää tuloksen merkityksen, järjestää lisätutkimukset ja vastata heti mieleen tuleviin kysymyksiin, oli järjestelynä hyvä. Postitse lähetetty soittopyyntö sikiötutkimusyksikköön ehti aiheuttaa paljon huolestumista, vaikka soittomahdollisuus oli jo seuraavana päivänä. Puolison kanssa poliklinikkakäynnillä saatu kätilön neuvonta koettiin hyvin hyödylliseksi, kuten aikaisemminkin on havaittu (Keenan ym. 1991). Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Kromosomitutkimustuloksen odotuksesta selvitään paremmin, jos tukea saadaan myös tutkimuksen suorittavalta lääkäriltä. Liika rutiinimaisuus ja kiire koetaan kylmäksi ja masentavaksi (Green 1990). Vielä positiivisen seulontatuloksen ja useimmiten normaaleiksi osoittautuneiden jatkotutkimustulosten jälkeen 91 % piti seulontatutkimusta tarpeellisena. 12 % ei kuitenkaan olisi uudestaan osallistunut tutkimukseen, todennäköisesti sen aiheuttaman vaikean stressin vuoksi. Tässä ryhmässä 13 äitiä arvosteli seerumitutkimusta epäeettisyydestä, koska se johtaa raskaudenkeskeytykseen ja vammaisuuden karsintaan. Ilmeisesti on olemassa myös riski, että tutkimuksen jälkeen huoli lapsen terveydestä jatkuu raskauden loppuun saakka (Marteau ym ja 1992). Sellaiset kysymykset kuin»miksi seerumiseulontatutkimus sitten oli positiivinen, kun kromosomit kuitenkin olivat normaalit», saattavat heijastaa tätä huolta ja vaikeutta ymmärtää riskikäsitettä sinänsä (Roelovsen 1993). Kaiken kaikkiaan seerumiseulonnan vastaanotto oli myönteinen. Odottamattomiin psyykkisiin ongelmiin on kuitenkin varauduttava aina, kun seulontoja tarjotaan koko väestölle (Statham ja Green 1993). Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet 2553
7 Taulukko 5. Alkuraskauden seerumiseulontaan osallistuneiden havaitsemia epäkohtia ja puutteita sekä muutos- ja parannusehdotuksia. Luvut ovat prosentteja 412 kyselyvastauksesta, joissa näitä kommentteja esitettiin. Neuvolassa 13 annettiin liian vähän tietoa ei riittävää asiantuntemusta Tutkimuksesta kertova moniste 5 lisää tietoa Jatkotutkimuksiin kutsu 11 liian pelottava, tiedon antamisen puhelimessa pitäisi olla rauhoittavampi enemmän tietoa jo puhelimessa jos kirjeellä, siihen enemmän tietoa tutkimustuloksen merkityksestä ei kirjeessä, kun puhelimitse ei voi saada illalla lisätietoa Neuvonta poliklinikkakäynnillä 8 liian vähän tietoa enemmän tietoa Downin oireyhtymästä liikaa tietoa, liian nopeasti Kaikututkimus, kromosominäytteen otto 13 liian pitkä odotusaika tutkimukseen kylmä ja tunteeton kohtelu liikaa kiirettä kaikututkimus pitäisi selittää Kromosomitutkimustuloksen saaminen 14 liian pitkä odotusaika enemmän tietoa normaalivastauksen merkityksestä riskituloksen syy ei lopultakaan selvinnyt Yleistä (yksi tai useampi alla olevista) 36 pelkoa, huolta ja stressiä 10 kaikututkimus ennen seulontaa poistaisi raskauden 10 keston määrittämisen ongelmat tutkimus tehdään liian myöhään 10 tutkimus on liian epätarkka 5 tutkimus kaikkien saataville 5 tarkempaa tietoa tutkimuksesta 3 psyykkistä tukea vastausta odottaessa 2 tutkimus on epäeettinen, vammaisten karsintaa 1 tutkimus johdattelee keskeytykseen 1 Seerumiseulonnan yleistyessä yhä useampiin kuntiin monet niistä ovat säästötoimenpiteenä vähentäneet pelkän iän vuoksi tehtäviä kromosomitutkimuksia nostamalla ikärajoja. Alle 40- vuotiaiden ryhmässä tällä voidaankin saada jonkin verran säästöjä, koska esimerkiksi 38-vuotiaista noin 25 % saa suurentunutta Downin oireyhtymän riskiä osoittavan tuloksen. Yli 40-vuotiaiden synnyttäjien pienessä ryhmässä (2.5 % kaikista vuonna 1994) taas % saa kuitenkin positiivisen seulontatuloksen. Kun tähän ryhmään kuuluvilla on ikänsä vuoksi myös kohtalainen muiden trisomioiden riski, jota seerumiseula ei välttämättä paljasta, heille olisi suotava mahdollisuus suoraan istukkanäytetutkimukseen 11. raskausviikolla tai lapsivesitutkimukseen 16. raskausviikolla. Tämän pienen ryhmän kromosomitutkimuksien karsiminen seerumiseulonnalla tuskin tuottaa merkitsevää säästöä. Alkuraskauden seerumiseulonnan huomattava epäkohta on sen myöhäisyys. Siksi pyritäänkin kehittämään vähintään yhtä hyvin toimivia merkkiaineita jo raskauden ensimmäiselle kolmannekselle (Wald ym. 1996). Varhaisseulontaan sopivia merkkiaineita ovat hcg:n vapaa beetaketju ja PAPP-A (raskauteen liittyvä istukkaproteiini A). Seerumin suuren AFP-pitoisuuden seulonta ei vielä tässä raskauden vaiheessa toimi. Se on Suomessa tärkeä tutkimus niin kauan kuin kongenitaalinefroosin geenin kantajuustutkimukset eivät vielä ole mahdollisia. Kaikukuvausseulonnan avulla ei löydetä kongenitaalinefroosia. Ensimmäisen raskauskolmanneksen seerumiseulonnan kilpailijaksi 21-trisomian ja myös muiden kromosomipoikkeavuuksien osoittamisessa on tulossa raskausviikkojen kaikututkimukset, jolloin erityisesti sikiön niskaturvotuksen (nuchal translucency) mittaamisella on ennusarvoa (Nicolaides ym. 1992). Raskausviikoilla ilmenevä normaalia runsaampi turvotus sikiön niskan alueella näyttäisi olevan seerumiseulan kanssa kilpailukykyinen merkkioire valikoitumattomassa väestössä (Taipale ym., tässä numerossa). * * * Ilman eduskunnan HYKS:n naistenklinikan sikiötutkimusyksikölle myöntämää valtionapua seerumiseulontakokeilua ei olisi voitu aloittaa vuonna Olemme kiitollisia tästä avustuksesta R. Salonen ym.
8 Kirjallisuutta Bogart M H, Pandian M R, Jones O W: Abnormal maternal serum human chorionic gonadotropin levels in pregnancies with fetal chromosome abnormalities. Prenat Diagn 7: , 1987 Beekhuis J R, De Wolf B T H M, Mantingh A, Heringa M P: The influence of serum screening on the amniocentesis rate in women of advanced maternal age. Prenat Diagn 14: , 1994 Burn J, Fairgrieve S, Franks P, ym.: Audit of maternal serum screening strategies to augment conselling in response to women s views. Eur J Hum Genet 4: , 1996 Burton B K, Prins G S, Verp M S: A prospective trial of prenatal screening for Down syndrome by means of maternal serum α-fetoprotein, human chorionic gonadotropin, and unconjugated estriol. Am J Obstet Gynecol 169: , 1993 Canick J A, Knight G J, Palomäki G E, ym.: Low second-trimester levels of maternal serum unconjugated oestriol in Down s syndrome. Br J Obstet Gynecol 95: , 1988 Cheng E Y, Luthy D A, Zebelman A M, ym.: A prospective evaluation of a second-trimester screening test for fetal Down syndrome using maternal serum alpha-fetoprotein, hcg, and unconjugated estriol. Obstet Gynecol 81: 72 77, 1993 Goodburn S F, Yates J R W, Raggatt P R, ym.: Second-trimester maternal serum screening using alpha-fetoprotein, human chorionic gonagotrophin, and unconjugated oestriol: experience of a regional programme. Prenat Diagn 14: , 1994 Green J M: Prenatal screening and diagnosis: some psychological and social issues. Br J Obstet Gynecol 97: , 1990 Green J M: Serum screening for Down s syndrome: experiences of obstetricians in England and Wales. BMJ 309: , 1994 Haddow J E, Palomäki G E, Knight G J, ym.: Prenatal screening for Down s syndrome with use of maternal serum markers. N Engl J Med 327: , 1992 Keenan K L, Basso D, Goldkrand J, Butler W J: Low level of maternal serum α-fetoprotein: its associated anxiety and the effects of genetic counselling. Am J Obstet Gynecol 164: 54 56, 1991 Khalid I, Price S M, Barrow M: The attitudes of midwives to maternal serum screening for Down s syndrome. Public Health 108: , 1994 Marteau T M, Kidd J, Cook R, ym.: Screening for Down s syndrome. BMJ 297: 1469, 1988 Marteau T M, Cook R, Kidd J, ym.: The psychological effects of false-positive results in prenatal screening for fetal abnormality: a prospective study. Prenat Diagn 12: , 1992 Merkatz I R, Nitowsky H M, Macri J N, ym.: An association between maternal serum α-fetoprotein levels and fetal chromosome abnormalities. Am J Obstet Gynecol 148: , 1994 Nicolaides K H, Brizot M L, Snijders R J: Fetal nuchal translucency: ultrasound screening for fetal trisomy in the first trimester of pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 101: , 1994 Roelofsen E E C, Kamerbeek L I, Tymstra T J, ym.: Women s opinions on the offer and use of maternal serum screening. Prenat Diagn 13: , 1993 Salonen R, Simola K, Harjulehto-Mervaala T, ym.: Downin oireyhtymän esiintyminen ja sen sikiödiagnostiikka Suomessa Duodecim 109: , 1993 Salonen R, Kurki L, Lappalainen M: Experiences of the mothers participating in maternal serum screening for Down s syndrome. Eur J Hum Genet 4: , 1996 Salonen R, Turpeinen U, Kurki L, ym.: Maternal serum screening for Down s syndrome on population basis. Acta Obstet Gynecol Scand 76: , 1997 Smith D K, Shaw R W, Marteau T M: Informed consent to undergo serum screening for Down s syndrome: the gap between policy and practice. BMJ 309: 776, 1994 Statham H, Green J: Serum screening for Down s syndrome: some women s experiences. BMJ 307: , 1993 Taipale P, Hiilesmaa V, Salonen R, Ylöstalo P: Increased nuchal translucency as a marker for fetal chromosomal defects. N Engl J Med 1997 (painossa) Wald N J, Cuckle H S, Densem J W.: Maternal serum screening for Down s syndrome in early pregnancy. BMJ 297: , 1988 Wald N J, Kennard A, Densem J W, ym.: Antenatal maternal serum screening for Down s syndrome: results of a demonstration project. BMJ 305: , 1992 Wald N J, George L, Smith D, ym.: Serum screening for Down s syndrome between 8 and 14 weeks of pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 103: , 1996 Wenström K D, Williamson R A, Grant S S, ym.: Evaluation of multiple-marker screening for Down syndrome in a statewide population. Am J Obstet Gynecol 169: , 1993 Vyas S: Screening for Down s syndrome: ignorance abounds. BMJ 309: , 1994 RIITTA SALONEN, LKT, erikoislääkäri LAINA KURKI, kätilö, erikoissairaanhoitaja MARI LAPPALAINEN, kätilö, erikoissairaanhoitaja PIRKKO ÄMMÄLÄ, LKT, erikoislääkäri VILHO HIILESMAA, LKT, erikoislääkäri KARI TERAMO, dosentti, osastonylilääkäri HARRIET VON KOSKULL, dosentti, sairaalageneetikko NINA GAHMBERG, FT, sairaalageneetikko HYKS:n naistenklinikka, PL 140, HYKS Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi URSULA TURPEINEN, dosentti, kemisti ULF-HÅKAN STENMAN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n laboratorio, PL 368, HYKS Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet 2555
Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotKaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien
KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen
Katsaus Sikiön 21-trisomian seulontakeinot Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen Sikiödiagnostiikan seulontatutkimukset tulevat siirtymään ensimmäiselle raskauskolmannekselle,
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotI Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä
I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia
LisätiedotNIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus
NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja
LisätiedotSEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN
SEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN Dos. Jaana Leipälä Finohta 19.3.2009 19.3.2009 Sikiön poikkeavuuksien seulonta/ Jaana Leipälä 1 Seulonnassa on kaksi vaihetta Tarjotaan kaikille:
LisätiedotSikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit
Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta
LisätiedotKROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti
SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti 1 SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTA Downin oireyhtymä tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy Trisomia 18 - Edwardsin
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotSuomessa äitiyshuollon seulontaperiaatteet
Seulonnat Äitiyshuollon seulonnan mahdollisuudet ja ongelmat Vilho Hiilesmaa ja Riitta Salonen Suuri osa äitiyshuollosta on oireettomiin raskaana oleviin naisiin kohdistuvaa seulontaa. Perinteisiä neuvolatarkastuksia
LisätiedotSikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa
https://helda.helsinki.fi Sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa Kaijomaa, Marja 2018 Kaijomaa, M & Äyräs, O 2018, ' Sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotKROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET
KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti OYS, Laboratorio SEULONTA STM:n seulontatyöryhmän periaatteet 14 kriteeriä Loogisesti etenevä ja käsitteiltään
LisätiedotMuutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta
6.6.2012 1(6) Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta Tutkimus S -Sikiön kehityshäiriöiden seulonnat, S -Tr1Seul,
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotSikiön poikkeavuuksien seulonta - asiantuntijaryhmän muistio
Sikiön poikkeavuuksien seulonta - asiantuntijaryhmän muistio Terhi Hermanson lääkintöneuvos, LKT, VTM Valtioneuvoston asetus seulonnoista 21.12.2006, sikiöosuuden tavoite - Parantaa lisääntymisautonomiaa
LisätiedotSikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS
Sikiöseulonnat 8.2.2019 Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS Sikiön poikkeavuuksien seulontojen eli sikiöseulontojen järjestämisessä periaatteena on, että raskaana oleville tarjottaisiin tasapuolisesti vapaaehtoisia,
LisätiedotEnsimmäiset raskaudenaikaiset seulonnat
Anna-Kaisa Anttonen, Vedran Stefanovic ja Kristiina Aittomäki Sikiön diagnoosi äidin verestä kajoamaton kromosomipoikkeavuuksien seulonta Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta perustuu Suomessa nykyisin
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotSeulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan
Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan Pro gradu tutkielma Tuulikki Vehko Tampereen yliopisto Terveystieteen
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotEnnustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin?
Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin? Jarno Kettunen, LK jarno.kettunen@helsinki.fi, opiskelijanumero 013297622 Lääketieteellinen tiedekunta 21.9.2013
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotMATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE
MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotNäytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen
PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina
LisätiedotNäytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen
PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela
LisätiedotKuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta
OPAS Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Opas äitiyshuollon työntekijöille Jaana Leipälä, Kaija Hänninen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marjukka Mäkelä 2 2 2009 Kirjoittajat ja THL Suomen kielen
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotRaskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta
Raskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta Kyselytutkimus, syksy 2014 (Marja Kaijomaa) Haastattelututkimus, syksy 2016 (oma) Satu Polkko, kätilö YAMK Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä
LisätiedotRaskauden ajan ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa
Sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulontamenetelmät vaihtelevat Suomessa suuresti sekä eri kuntien välillä että saman sairaanhoitopiirin sisällä. Tämä on johtanut epätasa-arvoon ja tarpeeseen
LisätiedotMitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotAnni Rantonen, Maria Vasankari. Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista
Anni Rantonen, Maria Vasankari Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotNAISTEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNASTA SAADUSTA NEUVONNASTA ÄITIYSHUOLLOSSA
NAISTEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNASTA SAADUSTA NEUVONNASTA ÄITIYSHUOLLOSSA Milla Vilén Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma
Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma 2017-2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.1.2017 Seulontatutkimukset Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat
LisätiedotFetal surgery- reality or utopia?
NIPT utility in clinical setting - critical overview and the first two years of implementation experience in Helsinki Fetal surgery- reality or utopia? Lab Quality Days 2017 Vedran Stefanovic Associate
LisätiedotRaskausajan ultraääniseulonnat
Raskausajan ultraääniseulonnat Maija-Riitta Ordén LT, perinatologi Naistentautien ja synnytysklinikka KYS Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Maija-Riitta Ordén 1 Luennon tavoitteena Mitä hyötyä
LisätiedotLapsivesitutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Lapsivesitutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ RASKAUDEN AIKAISTEN SIKIÖN KROMOSO- MI- JA RAKENNEPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNASTA
Terveyskeskus 16.10.2015 TARJOUSPYYNTÖ RASKAUDEN AIKAISTEN SIKIÖN KROMOSO- MI- JA RAKENNEPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNASTA 1. Yleistä Akaan kaupunki pyytää tarjoustanne raskauden aikaisten sikiön kromosomi-
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotTurvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä
Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi
LisätiedotSIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN
SIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN Sikiöindikaatioin tehtävän raskaudenkeskeytyksen hoitopolusta ammattilaisille Laura Ijäs-Virtanen Saara Partanen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA
ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Tammikuu 2007 Pro gradu tutkielma Sirke Uitto TIIVISTELMÄ TAMPEREEN
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
Lisätiedot21. vuosikerta KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU. Sisältö. Downin oireyhtymän seulonta Ulf-Håkan Stenman... 47
21. vuosikerta 3 2004 KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Journal of The Finnish Society of Clinical Chemistry Elektroninen osoite: www.kliinlablehti.fi ISSN
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotDiginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen
Diginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m
LisätiedotLataa Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta. Lataa
Lataa Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Lataa ISBN: 9789522451804 Sivumäärä: 22 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.27 Mb Riskien ja todennäköisyyksien hahmottaminen on vaikeaa. Näiden korttien kuvissa
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotAjankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista
Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotIstukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Istukkanäytetutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians
LisätiedotYliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009
Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista
LisätiedotTERVETTÄ VIESTINTÄÄ MITEN SAIRAALA KRIISITILANTEESSA HOITAA MEDIAA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PAAVO HOLI, HUS-VIESTINTÄ
TERVETTÄ VIESTINTÄÄ MITEN SAIRAALA KRIISITILANTEESSA HOITAA MEDIAA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PAAVO HOLI, HUS-VIESTINTÄ 14.11.2017 KOHTEENA ERIKOISSAIRAANHOITO ELI VOIT SOITTAA NELJÄLTÄ, KUN LEIKKAUS ON OHI 16.11.2017
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
Lisätiedot