Hallintokokeilun 3 vuotta

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hallintokokeilun 3 vuotta

2 2 HALLINTOKOKEILU YHTEENVETO 1. Elinkeinopolitiikka Kainuun hallintokokeilussa (Aluesuunnittelija Jorma Teittinen) Kainuun hallintokokeilua valmisteltaessa määriteltiin ensin toimintatasoja ja toimijoiden rooleja. Kainuussa päädyttiin elinkeinopolitiikan toteutuksessa kahteen tasoon, maakuntatasoon ja kuntatasoon. Välitasolle ei nähty mielekästä roolia. Määrittelyt ovat selkeyttäneet toimintaa. Hallinnon toimintatapa uudistui myös. Rahoittajista, 7 kpl, koottiin yhteinen rahoitusryhmä, joka linjaa toteutustoimenpiteitä, käy läpi kaikki rahoitettavat hankkeet ja osallistuu myös TOTSU:n valmisteluun. Viime syksynä hyväksytyssä TOTSU:ssa linjattiinkin keskeisimmät toteutettavat hankekokonaisuudet itse asiassa vuoteen 2010 asti. Rahoitusryhmän lisäksi perustettiin laaja-alainen yhteinen strategiaryhmä sekä ennakointi- ja seurantaryhmä. Toteutuksessa on keskitytty entistä enemmän maakuntaohjelmassa valittuihin klustereihin ja polisverkoston (Measurepolis, Seniorpolis, Snowpolis ja Woodpolis) kehittämiseen. Hyvinvointitoimialan luominen annettiin Snowpolisin tehtäväksi. Uutena kasvatettavana erikoisalana viime vuoden lopussa on ryhdytty panostamaan ajoneuvotietojärjestelmien kehittämiseen, tässä on pohjana vahva yritysosaaminen sekä merkittävät kasvunäkymät maailmalla. Noin vuosi sitten saatiin käyntiin maakunnan laajuinen kansainvälinen matkailun markkinointi. Eri alojen ammattitaitoista työvoimaa on haettu niin ikään maakunnallista hanketta apuna käyttäen, näin on haluttu täydentää muita toimintatapoja osaajapulan helpottamiseksi. Kolmen viime vuoden aikana Kainuun elinkeinoelämä on kehittynyt erinomaisesti, ansio tästä on tietysti valtaosin korkeasuhdanteen. Viimeisin yritysbarometri, jonka Finnvera ja Suomen Yrittäjät ovat juuri julkistaneet, osoittaa kainuulaisten yritysten lyhyen tähtäimen tulevaisuuden näkymien olevan erittäin valoisat, valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Alkaviin yrityksiin on koulutuksellisesti satsattu erittäin paljon, samoin viennin lisäämiseen yhteiskunta on osallistunut kehitystä nopeuttaakseen. Työllisyyskoulutukseen on kohdennettu varoja suhteellisesti enemmän kuin aiemmin. Yhdessä parantuneiden suhdanteiden kanssa työttömyys, myös rakennetyöttömyys, onkin vähentynyt selvästi. Parhaillaan valmistellaan ns Paltamon mallia, jossa pyritään osoittamaan työpaikka kaikille paltamolaisille työttömille. Ratkaisu Paltamon mallin toteuttamisesta tapahtuu elokuussa budjettiriihessä, sen verran mittavasta uudesta toimintatavasta on kysymys. Odotukset eivät sen sijaan toteutuneet sen suhteen, että hallintokokeilun myötä Kainuun kehittämisrahan taso olisi saatu selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Kokeilun yhteydessä jää siis selvittämättä, miten paljon yhden pienen ja harvaan asutun maakunnan myönteistä kehitystä olisi voitu nopeuttaa yhteiskunnan lisärahoituksella. Osoite Puhelin Telefax Internet PL kirjaamo@kainuu.fi KAINUU Y-tunnus etunimi.sukunimi@kainuu.fi

3 3 Alla neljä kuviota toimialojen suhteellisesta kehityksestä Kainuussa. Me tsä- ja pu ua lan h en kilös töm äärän ja liikev aihd on trend it K ainu us sa vu od esta läh tien 120 Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /20 07 Liikevaihto Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä IC T- ja elektro niikk ary hm än h en kilös töm äärän ja liikev aihd on trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 180 Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liik evaihto Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä

4 4 K a ivan nais toim inta, liikev aihd on tied ot, K ainu u(tol 1 4,267 ) Indeksi 2000= / / / / / / / / / / / / /2007 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Elämystuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit K ainu us sa vu od esta läh tien Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastok eskus, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Henkilöstöm äärä

5 5 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokemuksia (Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen) Alkuvaiheen toimintaa arvioitaessa on erityisesti pohdittava sitä, ovatko tehdyt ratkaisut, linjaukset ja niitä noudattavat toimenpiteet sellaisia, että ne auttavat meitä tulevaisuuden haasteista selviämisessä. Vuonna 2030 Kainuussa tulee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve olemaan 50 % nykyistä korkeampi. Samanaikaisesti käytettävissä olevat ihmistyövoimaresurssit vähenevät 30 %. Tulevaisuuden selviytymisen kannalta ovat erityisen tärkeitä seuraavat seikat: - väestön terveydentilan ja erityisesti ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantuminen - työn tuottavuuden jatkuva kasvu - uusien toimintatapojen etsiminen Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Kovimpina haasteina jo suunnitteluvaiheessa tunnistettiin seuraavat asiat: - väestön nopea ikääntyminen - korkea sairastavuus - väestöryhmien väliset terveyserot maakunnan sisällä ja kansallisesti - eräiden väestöryhmien erittäin korkea ylikuolleisuus (työikäiset miehet) - lasten, nuorten ja nuorten perheiden hyvinvointivajeet - työttömyys - matala koulutustaso ja alhainen tulotaso Kainuun maakunta / Yli 75 -vuotiaiden osuus väestöstä

6 6 Kun olemassa olevaa tilannetta tarkasteltiin, ilmeni, ettei yksin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä tilannetta voida muuttaa. Ei myöskään ollut oletettavissa, että millään toimenpiteillä voitaisiin saada kovin nopeita muutoksia aikaan. Niin organisatoriset kuin toiminnalliset muutokset on rakennettu tavalla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Tässä työssä korostuu erityisesti toimialan rooli tuen antajana kaikelle yhteiskunnalliselle toiminnalle, mikä tähtää terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintojen suunnitteluvaiheessa yritettiin paneutua asiakkaan tilanteeseen ja hänen mahdollisuuksiinsa käyttää palveluita hyödykseen. Tämä näkyy selkeästi sosiaali- ja terveystoimen suunnittelulle asetetuissa tavoitteissa: - asiakasnäkökulma - valinnanvapaus - palveluiden kolmijako - ennaltaehkäisevä työ - palveluiden tasapuolinen turvaaminen o o tietojärjestelmä tietoteknologia - kustannustehokkuus Vuonna 2005 paneuduttiin erityisesti uuden organisaation rakentamiseen. Tähän liittyen linjattiin ja yhtenäistettiin maakunnassa vuosikymmenien saatossa hyvinkin erilaisiksi kehittyneitä toimintatapoja. Merkillepantavaa oli useiden kuntien toimintatavat, jotka olivat selkeästi voimassaolevan lainsäädännön vastaisia. Nämä tilanteet pystyttiin korjaamaan jo pääosin v kuluessa. Ensimmäisenä toimintavuonna kyettiin tekemään rakenteissa lähes kaikki muutokset, jotka oli asetettu tavoitteeksi myös Kansallisessa sosiaali- ja terveyshankkeessa. Vuoden 2006 kuluessa pystyttiin paneutumaan varsinaisiin toiminnallisiin muutoksiin. Kun jouduttiin muuttamaan aikaisempia toimintatapoja, alkoi myöskin vastarinta muutoksia kohtaan voimistua. Tämä oli havaittavissa niin henkilökunnassa, väestössä kuin erityisesti kuntapäättäjien joukossa. Erityisen voimakasta tunnepitoista reagointia liittyi mm. röntgenyksiköiden ja pienten, ns. akuuttien vuodeosastojen lakkauttamisiin. Lakkauttamisperusteet ovat olleet yleensä laatuun ja kustannuksiin liittyviä. Usein palvelu siirtyi väestön näkökulmasta jonkin verran aiempaa etäämmälle, eikä muutosta haluttu hyväksyä. Päättäjissä herätti voimakasta tyytymättömyyttä se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ei pystynyt aivan niihin taloudellisiin tavoitteisiin, joita sille oli asetettu. Kuitenkin kahden ensimmäisen vuoden taloudellinen tulos jälkeenpäin tarkasteltuna on erittäin hyvä. Odotukset olivat kohtuuttomia.

7 7 Vuonna 2007 toteutettiin edelleenkin toiminnallisia muutoksia, joita oli linjattu valmistelun aikana. Tehtiin myöskin tarkennuksia lähipalveluihin erityisesti liittyen lääkäreiden, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan. Organisaatiomuutos ja siihen liittyen johtamisjärjestelmä on v loppuun mennessä saatu vietyä loppuun, palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Perhepalveluiden tulosalueella tehtiin korjauksia, jotka havaittiin välttämättömiksi. Siirryttiin ns. seudullisista rakenteista kokonaan prosessiorganisaatioon. Keskeiset toiminnallisten muutosten tulokset vuosina Kustannusrakenteen keventämiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi on toimintaa muutettu avopainotteisemmaksi. Vanhuspalveluissa ympärivuorokautisia hoitopaikkoja oli yli 75 v. täyttäneille käytössä v koko Kainuussa 12,4% ja vuonna ,7%. Tavoite vuodelle 2010 on 10% ja vuodelle %. Näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. STM on asettanut tavoitteet vanhuksille järjestettävistä palveluista. Näiden osalta voidaan todeta, että Kainuussa ollaan nyt sillä tasolla, mikä suosituksissa on tavoitteena koko maassa vuonna Vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten hoitopaikkojen %- jakauma seuduttain suhteessa 75-vuotta täyttäneisiin kainuulaisiin ,8 13,35 12,4 13,4 12,2 13,0 12,8 11,5 10,9 10,9 10,8 10,7 8,9 8,9 8,8 8,5 v2004 v2005 v2006 v2007 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen on tuonut tulosta, joka näkyy myös voimakkaana avopainotteisuuden lisääntymisenä. Samalla on parannettu myös terveydenhuollon henkilöstön sisäistä työnjakoa.

8 8 Lääkäri- ja muun henk.kunnan luona käynnit v Pth:n lääkärivastaanottokäynnit Muun henkilökunnan luona käynnit v v v v Päivystyskäynnit v Yhteispäivystys Puhelinpäiv./hoitajapäiv v v v v. 2007

9 9 Esh / somaattinen hoito v Esh:n som. pkl käynnit (oma toim.) Esh:n som. hoitopäivät v v v Psykiatrinen hoito v Psykiatriset pkl käynnit Hoitopäivät (aikuispsyk.) v v v v. 2007

10 10 Lastensuojelun laitoshoitopäivät v v v v Perhepalveluissa näkyi vielä v toiminnan painottuminen raskaaseen myöhäiseen vaiheeseen. Esim. lastensuojelun laitoshoitopäivät kasvoivat n vuodesta 2006 vuoteen Tämän johdosta perhepalveluissa on ryhdytty erittäin voimakkaisiin toimenpiteisiin ns. varhaisen puuttumisen tehostamiseksi. Resursseja on lisätty, lisäksi lastensuojelut ovat olleet maakunnassa kokonaan ostopalveluita ja niiden korkeiden kustannusten vuoksi on käynnistetty myös oman laitoksen toiminta. Kainuun tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää pystyä vähentämään alueen väestön korkeaa sairastavuutta ja erityisesti lisäämään ikääntyvän väestön toimintakykyä sekä omatoimista selviytymistä tulevina vuosikymmeninä. Työllisyyden parantuessa on työttömyys Kainuussa lähtenyt nopeaan laskuun. Rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys vähenee hitaasti. Työttömyyden laskulla ja rakennetyöttömiin kohdistuvilla erityistoimenpiteillä (esim. työttömien työterveyshuolto) tulee olemaan jatkossa suotuisa vaikutus Kainuun väestön hyvinvointiin.

11 11 Kainuulaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Kainuussa on nyt käynnistetty laajoja hankkeita yhteistyössä työnantajien, järjestöjen ja kuntien kanssa. Yhteistyöhön ovat osallistuneet myöskin STM, KTL, Stakes ja eri tutkimus- ja oppilaitokset. Käynnissä olevista hankkeista mainittakoon mm. seuraavat: - Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen (Teroka) - Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen Kainuussa (Kaira) - Kainuun Päihdetyön koordinointi - Päihdehoitopalvelua nuorille, PÄRE - Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kainuuseen - Sosiaalialan henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen (SORAKE) - Vammaispalveluiden saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa (VASARA) - Perhekeskukset Kainuuseen - Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) Uudessa kainuulaisessa toimintaympäristössä on myös parannettu erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vaikka omat resurssit tähän edelleenkin ovat pienet, olemme pystyneet hankkimaan hyviä yhteistyökumppaneita ja käynnistämään laajoja toimenpideohjelmia, joita aikaisemmin emme olisi yksittäisinä kuntina pystyneet toteuttamaan.

12 12 Kainuun väestön terveydentilassa näyttäisi olevan tapahtumassa nyt ensimmäisen kerran vuosikymmeniin muutos parempaan suuntaan. Otollista hetkeä on nyt kaikin voimin käytettävä hyväksi. Väestön kiinnostus oman terveydentilan ylläpitämiseen ja parantamiseen on lisääntynyt. Kansantaudit Kainuussa, vakioitu indeksi ( ) 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 127,5 128,3 129,7 130,5 131,5 131,2 132,4 131,2 130,3 129,4 111,7 110,8 110,3 109,8 111,0 110,5 111,0 111,0 108,9 107,4 111,4 111,7 112,7 113,4 114,5 112,6 114,4 114,5 117,2 116,7 147,9 148,7 149,6 150,2 147,9 147,5 149,1 144,4 141,7 138,6 126,5 126,0 126,9 125,1 127,4 127,6 127,8 126,7 123,9 124,8 131,4 135,8 143,0 150,6 157,2 160,2 162,1 163,0 162,3 161,2 118,5 119,0 118,9 118,2 117,6 117,2 117,6 116,4 115,9 115,8 145,2 146,1 146,5 146,0 145,2 142,7 144,6 142,5 142,3 141, ,0 20,0 0,0 Kansantauti-indeksi Diabetes Psykoosit Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Väestö saa tällä hetkellä Kainuussa lähes kaikki lakisääteiset palvelut asianmukaisesti. Erilaisten etuuksien myöntämiskäytännöt on yhtenäistetty ja niiden mukaan myös maakunnassa toimitaan. Hoitotakuu on toteutunut muilta osin, mutta ortopedisiin toimenpiteisiin yli 6 kk odottavia on edelleen, samoin plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin jonotetaan pidempään kuin laki edellyttää. Hoidon tarpeen ensiarvio toteutuu terveysasemilla 3 vuorokauden kuluessa. Kansalaisten suurin tyytymättömyys on kohdistunut nimenomaan terveyskeskuslääkäreiden vastaanotolle pääsyyn ja tämä yksittäisenä asiana on korostunut peittäen alleen kokeilun useat onnistumiset. Henkilöstön rekrytoinnissa, erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden, samoin pätevien sosiaalityöntekijöiden, kuin myös puheterapeuttien ja psykologien osalta on ollut vaikeuksia.

13 13 Työllistämistukipaikkojen tilalle on perustettu vakinaisia vakansseja ja tätä työtä jatketaan suunnitelmallisesti. Määräaikaisten määrää on vähennetty ja vakinaisten määrää samanaikaisesti lisätty. Varahenkilöstön toimia perustettiin lisää v aikana 67, heitä on yhteensä 96. Sisäisten sijaisten toimia perustettiin 49. Laaditussa henkilöstöstrategiassa on huomioitu myöskin vajaakuntoisten tilanne kehittämällä työmuotoja joilla heidän työssä selviytymistään ja työhyvinvointiaan voidaan parantaa. Koko kuluneena aikana erityisesti lähiesimiehet ovat olleet kovien paineiden alaisia ja uupumista on ajoittain ilmaantunut. Esimiehille suunnatun työssäjaksamisselvityksen pohjalta on käynnistetty toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kainuun malli on saanut vahvaa kyseenalaista kuuluisuutta huonosta taloudenhoidostaan. Tämä mielikuva pohjautuu pääosin syntyneisiin alijäämiin. Alijäämät ovat kokonaisuudessaan syntyneet sote- toimialalla. Mielikuva on sikäli väärä, että Kainuun sote- toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi.

14 14 Kuntien terveyden- ja vanh.huollon tarvevakioidut ja indeksidut menot v sh-piireittäin laskettuna PTH ESH PTH+ESH Vanhusten hoiva PTH+ESH+VH Sairaanhoitopiiri Tarve-vakioidut menot Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Itä-Savon sairaanhoitopiiri Kainuun maakunta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Manner -Suomi

15 15 Erityisesti huomioitavaa Suomessa on käynnissä vahva Paras -myllerrys ja siihen liittyen suunnitellaan lukemattomia erilaisia yhteistoimintavirityksiä myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Kainuun kokemuksista voisi painottaa seuraavia asioita: Uusia yhteistoiminta-alueita suunniteltaessa täytyy varmistaa, että käyttöön otettavat tietojärjestelmät ovat yhteensopivia ennen toiminnan käynnistämistä Yhteistoiminta-alueilla olisi päästävä yhteen rekisterinpitäjään, tämä helpottaa arjen toimintaa erityisen paljon Tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ei niin pientä muutosta, etteikö ole syytä laatia tiedotussuunnitelmaa ja käyttää tässä ammattilaisten asiantuntijuutta apuna. Keskeisiin johtamis- ja esimiestehtäviin asetettavien henkilöiden muutosjohtamisvalmiuksia tulee kohottaa jo ennen liikkeellelähtövaihetta Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa joudutaan nyt tekemään mittavia muutoksia, on syytä varautua myöskin tarvittaviin taloudellisiin resursseihin toiminnallisten muutosten läpiviemiseksi. Kainuussa lisäresursseja ei ollut käytettävissä ja kustannusten kasvua jouduttiin leikkaamaan heti alusta alkaen. Lähitulevaisuuden rakenteelliset muutokset:

16 16 TULEVAISUUS Alueltk OYS Alueltk Alueltk Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveystoimi Oulun seudun sosiaali- ja terveystoimi Pohjois-Suomen lautakunta palvelun tarpeen määritys tilaaja Lapin sosiaali- ja terveystoimi Tutkimus/ kehittämisyksikk ö STM Yliopistot Stakes Tutkimuslaitokset Alueltk Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveystoimi Kainuun sosiaali- ja terveystoimi erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto sosiaalitoimi Alueelliset ltk:t/tehtävät -tarvearviointi -valituselin (yksilöjaosto) -toiminnan arviointi Organisaation tila positiiviset ulkoiset odotukset v v v v v sisäinen tuli, joukot mukaan uupumus, sisäinen muutosvastarinta toipuminen uuden organisaation hahmottuminen, toiminnan vakiintuminen

17 17 3. Koulutustoimiala vuosina (Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen) Koulutustoimialan kuvaus Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä jäsenkuntien alueen toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Toimiala jakaantuu ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueisiin. Toimialan johtamisesta vastaa koulutuslautakunta ja esittelijänä toimii koulutustoimialan johtaja. Kaavio 1. Kainuun maakunnan koulutustoimialan organisaatio. KOULUTUSLAUTAKUNTA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA KOULUTUSTOIMIALA AMMATILLINEN KOULUTUS (KAO=Kainuun ammattiopisto) LUKIOKOULUTUS TULOSYKSIKÖT Aikuiskoulutuspalvelut (EDUKAI) Hyvinvointiala Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala ala Matkailu- ja ravitsemisala Tekniikan ja liikenteen ala Kuusamon toimipaikka TULOSYKSIKÖT Filiaalilukiot Hyrynsalmen lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon yhteislukio Sotkamon on lukio Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja palvelujensa kehittämisestä. Tulosalue toimii Kainuun ammattiopisto nimisenä kunnallisena liikelaitoksena (lyhennetään KAO) ja sillä on oma johtokunta. Kiinteät toimipaikat ovat sijainneet Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksesta ja palvelujensa kehittämisestä. Tulosalue jakautuu neljään tulosyksikköön. Viisi pienintä lukiota muodostavat yhden tulosyksikön, filiaalilukion, Suomussalmen lukion johdolla. Filiaalilukiotulosyksikköön kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. Muut tulosyksiköt ovat Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon lukiot.

18 18 Koulutustoimialalla oli vuoden 2007 lopussa henkilökuntaa 581 henkilöä ja opiskelijoita kaikkiaan oli noin 5300 opiskelijaa. Vuosiopiskelijoiksi muunnettuna ammatillisessa nuorisosasteen koulutuksessa oli noin 2000 opiskelijaa, aikuiskoulutuksessa noin 1000 opiskelijaa, oppisopimuskoulutuksessa noin 500 opiskelijaa ja lukikoulutuksessa noin 1800 opiskelijaa. Talousarvion loppusumma oli 37 M. Koulutustoimialan tuloksia Koulutustoimialan päätöksentekojärjestelmää ei ole muutettu vuosina Kummankin tulosalueen organisaatioissa erityisesti ammatillisen koulutuksen tulosalueella on tehty tarkistuksia. Molempien tulosalueiden vahvuuksia kehitettiin ja osaamista siirrettiin vuorovaikutuksessa koko toimialan käyttöön. Operatiivista yhteistyötä johtaa ja koordinoi koulutustoimialan johtoryhmä. Koulutustoimiala kiinnittyi vahvasti maakunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin. Koulutustoimialan edustajat aloittivat maakunnan strategia-, ennakointija seurantaryhmässä, hanketiimissä ja viestintäryhmässä. Koulutustoimialan johtoryhmän työskentely on syventynyt ja päätökset ovat keskittyneet konkreettisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviin asioihin. Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimiala on saavuttanut valtakunnallisesti tunnustetun aseman suomalaisessa koulutuksen järjestäjien kentässä. Tämä on näkynyt lukuisina vierailuina Kainuussa ja useat toimialan edustajat ovat esiintyneet valtakunnallisissa tilaisuuksissa puhujina. Vuonna 2007 neuvoteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain perusteella Kainuun maakunta kuntayhtymän ja Kuusamon kaupungin sekä Opetusministeriön kesken ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisratkaisu Kuusamon kaupungissa. Sopimuksen ja Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaan Kainuun maakunta kuntayhtymä on ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä myös Kuusamon kaupungissa alkaen. Kuhmon kaupungin ja Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialan yhteistyönä laatima Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku vuoteen 2015 raportti julkistettiin Raportissa esitetyt toimenpiteet on käynnistetty. Keskeisiä toimenpiteitä ovat ammatillisen koulutuksen linjavalikoiman uudistaminen ja supistaminen sekä toisen asteen keskinäinen yhteistyö erityisesti hallinto- ja tukipalvelujen järjestämisessä. Koulutuslautakunnan asettama Suomussalmen (Ylä-Kainuun) toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku työryhmä aloitti tulevaisuuspolkutyön huhtikuussa Työryhmän esitys strategisista linjauksista sekä tarvittavista toimenpiteistä julkistettiin Kevään 2008 aikana päätöksien valmistelu on käynnistynyt.

19 19 Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuonna -3,3 % (601 / 581). Henkilöstön määrän alenemisen selityksenä ovat nuorisoasteen koulutuksen alenevat opiskelijamäärät (vuodesta 2005 vuoteen 2007 alenema -6,9 %). Alenemaa kompensoi merkittävästi aikuiskoulutuksen volyymin kasvu vastaavana aikana + 4,8 %. Kaavio 2. Kainuun maakunnan koulutustoimialan opiskelijamäärien kehitys perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kainuun maakunnan koulutustoimialan perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärän kehitys Yhteensä LUKIOT Yhteensä KAO Koulutustoimialan tilinpäätökset vuosina ovat olleet ylijäämäisiä. Tosin ylijäämä on pienentynyt koko ajan. Taulukko 1. Lukiokoulutuksen kuntarahoitus ja talousarvion alittuminen eli säästö sekä KAO:n taloudellinen tulos. vuosi lukiokoulutuksen kuntarahoitus (M ) lukiokoulutuksen säästö ( ) KAO:n tulos ( ) Huomaa , kunnat koulutuksen järjestäjinä , hallintokokeilu alkoi , ,

20 20 Ammatillinen koulutus, Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto on kunnallisena liikelaitoksena toimiva asiakaspalveluorganisaatio, joka vastaa ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämisestä Kainuussa ja alkaen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä Kuusamossa. Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut (Edukai) on myös osittain valtakunnallinen toimija. Kainuun ammattiopiston tuloksia Ensimmäisen toiminta vuoden aikana toimittiin vielä kuntakohtaisessa tulosyksikköjaossa mutta jo vuoden 2006 alusta alkaen siirryttiin koulutusalakohtaiseen tulosaluejakoon. Viimeisimmän organisaatiouudistuksen mukaan alkaen KAO:lla on käytössä uusi organisaatiomalli, jossa on kahdeksan tulosyksikköä: aikuiskoulutuksen tulosyksikkö ja opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa kuusi koulutusalakohtaista tulosyksikköä sekä tulosyksikkönä toimiva Kuusamon toimipaikka. Kainuun ammattiopisto on ollut koko ajan parhaassa viidenneksessä Opetusministeriön ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusmittauksessa. Kainuun ammattiopisto on saanut tunnustusta ammatillisen koulutuksen strategisesta johtamisesta ja aluekehitysvaikutuksesta. Kainuun ammattiopiston johtokunta asetti vuonna 2007 puu- ja matkailualan sekä aikuiskoulutuksen ammatilliset neuvottelukunnat. Musiikkialan ammatillisen perustutkintokoulutuksen aseman selkeyttämiseksi johtokunta päätti perustaa kulttuurialan tulosyksikköön Kainuun konservatorion, johon kuuluu Kainuun ammattiopiston musiikkialan koulutus. Kainuun ammattiopiston johtokunta päätti kokouksessaan Vaalan toimipaikan toiminnan päättymisestä mennessä.

21 21 Kaavio 3. Kainuun maakunnan ammatillisen koulutuksen tulosalueen nuorisoasteen koulutuksen opiskelijamäärät Kainuun maakunnan ammatillisen koulutuksen tulosalueen nuorisoasteen koulutuksen opiskelijamäärän kehitys ( ) Kaavio 4. Kainuun maakunnan ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärän kehitys (opiskelijätyöpäivinä) Kainuun maakunnan ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärän kehitys L

22 22 Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tulosalueen tulosyksiköt ovat: Filiaalilukio, Kajaanin lukio, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Filiaalilukioon kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Suomussalmen ja Vuolijoen lukiot. Lukiokoulutuksen järjestämislupiin sisältyvät erityiset koulutustehtävät Kajaanissa ja Sotkamossa: 1 Kajaanissa: musiikki- ja kuvataidepainotteinen opetus 2 Sotkamossa: urheilupainotteinen opetus Lukiokoulutuksen tuloksia Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Pienten lukioiden kohdalla sopeuttamiskauden selviytymisstrategiaksi on valittu filiaalimallinen yhteistyö. Uusi filiaalimallinen etä- ja verkko-opetusta hyödyntävä verkosto aloitti toimintansa Verkostoon kuuluivat alussa Hyrynsalmen, Puolangan, Paltamon ja Vuolijoen lukiot. Suomussalmen lukio liittyi filiaaliin Kainuun maakunta kuntayhtymä liittyi Isoverkostoon, jossa on saatavana runsaasti lukioiden verkko-opetuskursseja. Isoverstas on jatkoa ISOverkostohankkeelle (Itäsuomalainen oppimisverkosto ). Sotkamon lukiossa aloitettiin Oulun kaupungin ja Oulun lyseon kanssa tehdyn sopimuksen turvin kansainvälisen IB-lukion opetusta (International Baccalaureate). Vuolijoen lukio lopettaa toimintansa kevätlukukauden 2008 päättyessä. Syyslukukaudella Vuolijoen lukiossa opiskelivat ainoastaan abiturientit ja samalla viimeiset Vuolijoen lukion opiskelijat. Vuolijoen lukioon ei enää otettu uusia opiskelijoita syksyllä 2006 (koulutuslautakunta ). Taulukko 2. Lukioiden opiskelijamäärät (vuosikeskiarvot), Vuolijoki käsitelty erillisenä. Lukio Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki YHTEENSÄ

23 23 Kaavio 5. Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen tulosalueen opiskelijamäärän kehitys Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen tulosalueen opiskelijamäärän kehitys Koulutustoimialan haasteita Opiskelijamäärien pieneneminen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien kiinteiden kustannusten osuuden kasvu aiheuttavat jatkuvaa tarvetta toimintojen sopeuttamiselle. Tämä merkitsee toimintojen tehostamista ja rakenteiden kriittistä tarkastelua. Kokonaisvaltainen opiskelijamäärien tarkastelu on tuonut mukanaan yhteisesti hyväksytyt johtopäätökset. Toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulutus on kuitenkin ollut vaikeaa. Maakuntayhtymän sosiaali- ja terveysalavetoinen julkisuuskuva ei ole hyvä toimialueella. Väestö Nettomuuton tappiot jatkuvat Kainuussa. Kunnista vuonna 2007 väkilukuaan lisäsi ainoastaan Kajaani. Kainuussa on syntynyt yli 750 lasta koko 2000 luvun (vuonna 2007 syntyi 784 lasta). Opiskelijamäärien kehitys Kehys-Kainuussa on ikäluokkakehitystäkin heikompi. Kainuu polarisoituu, Kajaanin seutukunta kehittyy myönteisesti ja Kehys-Kainuu hiipuu.

24 24 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 16 vuotiaiden ikäluokka alenee vuoteen 2015 mennessä Kajaanin seutukunnassa noin neljänneksen ja Kehys-Kainuun seutukunnassa noin kolmanneksen vuoteen 2008 verrattuna (Kainuu kokonaisuudessaan 27,3 %). Vuosina perusopetuksen päättäviä on vuosittain Vuonna 2015 perusopetuksen päättöluokilla on oppilaita Kainuussa noin 800. Vertailu vuoteen 1985 osoittaa, että vuoteen 2015 mennessä toisen asteen koulutusmäärä Kainuussa puolittuu. Talous Kiinteistömassa Edellä kuvattu koulutusmäärien lasku vapauttaa kiinteistömassaa peruskunnille. Kiinteistöille on vaikea löytää luovutusehtojen mukaista käyttöä. Ratkaistavia kohteita ovat Vuokatinvaara Sotkamossa, Piilolan alue Kuhmossa ja Karhulanvaara Suomussalmella. Taloushaasteet Vuoteen 2015 mennessä nuorisosasteen opiskelijamäärä alenee 27 %. Rahoituspohjassa tämä tarkoittaa noin 8,5 M laskua tarkasteluajanjaksona. Havainnollisesti kuvattuna tämä tarkoittaa kahden Kajaanin lukion vuosibudjettia vastaavan osuuden alennusta vuoteen 2015 mennessä.

25 25 4. Maakunnan talouden kehitys 2007 (Talousjohtaja Asta Tolonen) Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2007 oli edellisvuotta parempi. Kuntayhtymän toimintatuotot, liikelaitokset mukaan luettuna, kasvoivat vuoteen 2006 verrattuna 4,5 prosenttia eli yhteensä 11,4 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia, joka on 9,2 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui valtionosuuksien ja verotulojen kasvuun, jotka molemmat kasvoivat 5,8 prosenttia. Rahoitusprosentti (58,5) oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuoden rahoitusprosenttia pienempi. Vastaavasti koko kuntayhtymän toimintakulut kasvoivat vuonna ,7 % (2006 5,6 %) verrattuna edellisvuoteen. Tämä on yhteensä 11,9 milj. euroa ( ,5 milj. euroa). TULOSLASKELMA Sis.liikelaitokset Kunnilta siirtyneet TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/ Toimintatuotot** , , , ,9 Kuntien rahoitusosuus , , , ,2 Tulot yhteensä , , , ,5 Toimintakulut ** , , , ,7 Toimintakate , , , ,5 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , ,8 Vuosikate , , , ,3 Poistot , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos Liikel. ylijäämä Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitosten ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( milj. ) Vaikka menojen ja tulojen kasvu oli lähes yhtä suuri, alijäämää syntyi vielä 7,0 milj. euroa, koska menojen pohjana oli vuoden ,2 milj. euron kattamaton alijäämä. Mikäli Kainuun ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 0,11 milj. euroa ja Kainuun työterveys -liikelaitoksen positiivista tulosta 0,14 milj. euroa ei oteta huomioon, kuntayhtymän tulos oli 7,27 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämän kasvu kuitenkin pysähtyi verrattuna vuoteen Toimintakulujen kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen:

26 26 TP 2006 TP 2007 muutos muutos-% Henkilöstökulut ,1 Asiakaspalvelujen ostot ,9 Muut palvelujen ostot ,8 Palvelujen ostot ,8 Aineet ja tavarat ,3 Avustukset ,6 Vuokrat ,8 Muut kulut ,1 TOIMINTAKULUT ,7 Henkilöstökulut kasvoivat vuoden 2007 aikana 7,1 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä ja palkkojen korotuksista. Syksyllä kunta-alalle hyväksytty työehtosopimus yhdessä vanhan sopimuksen kanssa korotti vuoden 2007 henkilöstömenojen kustannustasoa yhteensä 4,4 prosenttia. Henkilöstön työpanos kasvoi vuoden 2007 aikana yhteensä 53,6 henkilötyövuotta (+1,8 milj. ). Kasvusta 27,7 henkilötyövuotta kohdistui liikelaitosten kasvuun. Sosiaali- ja terveystoimialalla kasvu oli 36,4 henkilötyövuotta, josta 13 henkilötyövuotta (0,4 milj. euroa) kertyi omaksi toiminnaksi siirretyistä ostopalveluista. Vastaavasti hallituksen alaisen tuki- ja hallintopalvelujen henkilöstötyöpanos väheni 13,3 henkilötyövuotta. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 0,3 milj. euroa (0,9 %) vuonna 2007 verrattuna edellisvuoteen. Asiakaspalvelujen ostot tapahtuvat lähes sataprosenttisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat eniten Perhepalveluissa lastensuojelun ostoissa 0,9 milj. euroa (7,7 %) ja Vanhuspalveluissa 0,7 milj. euroa (8,5 %) tehostetun palveluasumisen ostoissa. Asiakaspalvelujen ostot vähenivät erikoissairaanhoidossa 1,3 milj. euroa. Vähenemistä tapahtui konservatiivisen hoidon ostoissa ja terveyskeskussairaalatoiminnassa. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 1,6 milj. euroa (+ 4,8 %). Suurimmat kasvut olivat lääkäreiden ostopalveluissa 1,0 milj. euroa, sairaankuljetuksen yhteistoimintakorvauksissa 0,3 milj. euroa ja kehitysvammalain mukaisissa kuljetuspalveluissa 0,3 milj. euroa. Aine- ja tarvikemenot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Tarvikehankinnoissa on saavutettu kustannussäästöjä Pohjois-Suomen erityisvastuualueen yhteishankinnoilla ja lisäksi tarvikkeiden käyttö on joillain alueilla vähentynyt. Avustukset kasvoivat 1,3 milj. euroa (10,6 %), josta 1,0 milj. euroa (11,2 %) aiheutui Perhepalveluissa toimeentulotuen ja vammaisille annettujen palvelujen kasvusta. Vanhuspalveluissa kotitalouksille annetut avustukset kasvoivat 0,3 milj. euroa (9,1 %), Vuokrat kasvoivat 1,6 milj. euroa (14,8 %). Kasvuun vaikuttivat kohonneet kiinteistöjen ylläpitokulut ja lisäksi pääomavuokran osuus tilojen vuokrasta kasvoi yleisen korkotason nousun vuoksi.

27 27 Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia: Kuntayhtymän liikelaitokset (Kainuun ammattiopisto ja Kainuun Työterveys) toimivat omarahoitusperiaatteella ja siksi on syytä tarkastella talouden kehitystä ilman niitä. Kuntayhtymän toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 4,7 % edellisvuodesta ja kulut kasvoivat 4,4 %. Toimintakulujen kasvu oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Katettavaa alijäämää syntyi saman verran kuin edellisvuonna eli yhteensä 7,3 milj. euroa. TULOSLASKELMA Ilman liikelaitoksia Kunnilta siirtyneet TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/ Toimintatuotot , , , ,6 Kuntien rahoitusosuus , , , ,2 Tulot yhteensä , , , ,7 Toimintakulut , , , ,4 Toimintakate , , , ,5 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , ,4 Vuosikate , , , ,7 Poistot , , , ,8 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Satunnaiset erät 500 Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) Vuoden 2007 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 17,3 milj. euroa Yhteenveto talouden kehityksestä vuosina Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän kokeilussa järjestämien palvelujen toimintakulut ovat kehittyneet seuraavasti:

28 28 Toimintakulut (sis.liikelaitokset) Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % , , , ,7 Toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina oli keskimäärin 4, 0 prosenttia vuodessa. Mikäli liikelaitosten, jotka toimivat omarahoitusperiaatteella, menojen kehitystä ei lasketa mukaan, maakunnan menojen kehitys oli seuraavanlainen: Toimintakulut (ilman iikelaitoksia) Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % , , , ,4 Yhteenveto vuosilta osoittaa, että keskimääräinen toimintakulujen kasvu (ilman liikelaitoksia) oli 4,0 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo alustavien tietojen mukaan oli noin 6 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.0 % 4.3 % 2,0 1,0 0, ka ka ka. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen vuosina , menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 34 milj. euroa suuremmat. Jos vastaavasti kasvu olisi ollut

29 29 kuntien vuoden keskimääräisen kasvun suuruinen eli 6,9 prosenttia, menot olisivat olleet 44 milj. euroa toteutunutta suuremmat. Menojen kehitysvertailu Menot Kasvu 2,2 5,3 4,4 JOS KASVU 6,9 % (Kainuu ) Kumulatiivinen ero ERO Menot Koko maan soten kasvu 6,7 % 5,5 % 6,0 % JOS KASVU (Koko maa sote) ERO Maakunnan tulorahoitus kerätään kunnilta perittävänä rahoitusosuutena, joka määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen. Kuntien laskennallinen verorahoitus on kasvanut seuraavasti: Laskennallinen verorahoitus Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % , , , ,8 Laskennallisesta verorahoituksesta maakunnalle tuleva rahoitusosuus on kasvanut seuraavasti: Kuntien rahoitusosuus Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % , , , ,2 Laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina keskimäärin 4,5 prosenttia vuosittain ja tästä laskettu maakunnalle tuleva rahoitusosuus on kasvanut vuosina keskimäärin 3,0 prosenttia. Vastaavan aikana toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 4,0 prosenttia vuosittain.

30 30 Menojen ja tulojen kasvu ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Toimintamenot ilm.liikelait. Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus Rahoituspohja eli kuntien saama verorahoitus on kasvanut keskimäärin enemmän kuin maakunnan menojen kasvu. Koska maakunnan saama osuus verorahoituksesta on kasvanut vähemmän kuin rahoituspohja ja menojen kasvu on ollut saatua tulorahoitusta suurempaa, on vuosittain syntynyt rahoitusvajetta eli alijäämää. Maakunnan yhteenlaskettu kertynyt alijäämä vuosilta on 17,4 milj. euroa eli 217 euroa asukasta kohti. Yhteenvetona voidaankin todeta, että hallintokokeilun kolmena ensimmäisenä vuonna on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Sen sijaan menojen kasvun puolittamisessa ei ole täysin onnistuttu. Asetettu taloustavoite on kuitenkin pääsääntöisesti saavutettu vaikka samanaikaisesti onkin syntynyt alijäämää. Syntynyt alijäämä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta Yhteenveto Kainuun kuntien talouden kehityksestä Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna euroa asukasta, vuonna euroa asukasta kohti ja vuonna euroa asukasta kohti.

31 31 Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu sis. maakunta /as -25 /as -35 /as Vuosikate, /as. Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Kuntien yhteenlaskettu ali-/ylijäämä oli vuonna 2007 ylijäämäinen 4,3 milj. euroa. Ongelmana ovat edelleen vanhat kertyneet alijäämät ja maakunnan alijäämä, joka myös on kuntien vastuulla. Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 24 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä n. 40 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Hyvä merkki on se, että alijäämän kasvaminen kokonaisuutena lähes pysähtyi vuonna Tulevaisuuden näkymät Samalla kun menokehitys on hillittyä, niin Kainuun alueella julkisiin palveluihin kohdistuvat rasitukset ovat keskimääräistä suuremmat. Ikärakenne on muuta maata raskaampi, sairastavuus on muuta maata korkeampi ja työttömyys korkeampaa.

32 32 Stakesin tekemän selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut on pystytty tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia edullisemmin, kun otetaan huomioon mm. väestön ikärakenne ja sairastavuus (tarvevakiointi). Sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä (terveydenhuolto) 2005 Nettom enot Nettom enot Tarvekerroin Tarve-vakioidut m enot Euroa/ asukas Indeksi koko m aa keskim äärin =100 Koko m aa keskim äärin=1 Indeksi koko m aa keskim äärin=100 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ,02 94 Satakunnan sairaanhoitopiiri ,08 92 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ,05 91 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,98 96 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri ,04 94 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ,08 95 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ,08 92 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ,17 92 Itä-Savon sairaanhoitopiiri ,21 93 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri ,13 94 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ,12 97 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ,04 96 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ,11 94 Vaasan sairaanhoitopiiri , Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ,04 95 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri , Kainuun sairaanhoitopiiri ,15 85 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri , Lapin sairaanhoitopiiri , H e lsin g in ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri , HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin Helsingin sairaanhoitoalue , Hyvinkään sairaanhoitoalue , Jorvin sairaanhoitoalue , Lohjan sairaanhoitoalue , Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue , Peijaksen sairaanhoitoalue , Porvoon sairaanhoitoalue ,91 97

33 33 Sosiaali- ja terveystoimiala muodostaa maakunnan nettokustannuksista yli 90 prosenttia, joten tulevina vuosina oleellisinta kustannusten kehityksen kannalta on se, miten sosiaali- ja terveysmenot kehittyvät. Koulutustoimialan haasteena on pystyä vastaamaan kustannusneutraalisti oppilasmäärien vähenemiseen. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia. Koulutustoimialan ylläpitäjäkohtainen valtionosuus järjestelmä tukee sitä omalta osaltaan. Maakunta ja kunnat ovat kuluvan vuoden aikana arvioineet tulevien vuosien talouden kehitystä. Tulojen kehitykseksi arvioidaan 4-5 prosenttia vuosittain. Aiemman sopimuksen mukaisesti menokehitys ei voi olla tulokehitystä suurempaa. Kolmen vuoden kokemus maakunnan toiminnasta osoittaa, että vuosittainen menokehitys on pystytty rajoittamaan keskimäärin neljään prosentin. Kun maakunnalle on kuitenkin syntynyt alijäämää 17,4 miljoonaa euroa, se kertoo kuntien rahoitusosuuden riittämättömyydestä. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi ja menojen kasvun leikkaamiseksi on laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Lisäksi kuntien rahoitusosuutta on tarkistettu. Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana. Tehty työ ja jo annetut näytöt kertovat suuresta muutoksesta. Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon toteuttaneet osaltaan Paras -hankkeen palvelurakennetavoitteet. Kainuun hallintokokeilu ei ole palvelurakenteen muutoksen osalta kokeilua. Kuntaliitoksia valtio tukee kuntajakolaissa säädetyllä tavalla. Esimerkiksi Salonseutu saa kymmenen kunnan liittyessä yhteen yhdistymisavustusta 17,28 miljoonaa euroa. Salonseudusta syntyy asukkaan kunta, jonka pinta-ala on lähes km 2, joka on alle puolet Kuhmon kaupungin pinta-alasta. Jos Kainuun muutosta tuettaisiin kunnilta siirtyneen toiminnan (60 %) ja asukasluvun (81 000) suhteessa, avustus olisi 15,5 miljoonaa euroa. Kainuun hallintokokeilun saamat avustukset ovat tähän mennessä yhteensä 2,7 milj. euroa.