KUNTATALOUSSELVITYS (2004)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)"

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä /AT KUNTATALOUSSELVITYS (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan , että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta ja päätetään sen jälkeen mahdollisista toimenpiteistä asiassa. Talouden kehitystä on selvitetty ajalta (2004 tiedossa olevien tietojen osalta) keskeisimmillä kuntatalouden mittareilla mitattuna. Mittareina on käytetty seuraavia: Asukasluku Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet), /asukas Tuloveroprosentti Nettokäyttökustannukset, / asukas Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset, / asukas Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset, / asukas Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, / asukas Vuosikate, /asukas Vuosikate, prosenttia poistoista Kertynyt yli-/alijäämä , /as Konsernilainakanta , / asukas Tiedot on kerätty Kuntaliiton kuntien tunnuslukutiedostosta. Asukasluvun kehitys

2 Asukasluku on vähentynyt koko Kainuussa vuodesta 1993 vuoteen 2004 yhteensä henkilöä eli keskimäärin n. 850 henkilöä vuodessa. Eniten väestö on vähentynyt suhteellisesti Puolangalla -21,4 %, Ristijärvellä -20,6 % ja Hyrynsalmella -20,4 %. Myös ns. suurista kunnista Suomussalmi ja Kuhmo ovat menettäneet väestöään ko. ajan jaksolla yli 15 %. Merkille pantavaa on, että Kainuun pääkaupungin Kajaanin väki luku kasvoi aina vuoteen 1996 saakka, kun muut Kainuun kunnat samanaikaisesti me nettivät asukkaitaan. Valitettavasti myös Kajaanin väkiluku on siirtynyt alenevalle tren dille vuodesta 1997 lukien. Kajaanin väestö on vähentynyt vuodesta 1996 vuoteen 2004 yhteensä 3,1 %. Asukasluvun muutoksella on suora yhteys kuntien valtionosuuksiin, koska valtionosuuksien määräytyminen on perustunut vuoden 1993 alusta lukien asukaslukuun ja väestön rakennetta kuvaaviin kertoimiin. 2 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet), /asukas Kainuun verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot yhteensä ovat olleet vuosina vuositasolla n euroa asukasta kohti suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2002 verotulot sisälsivät normaalia enemmän edellisten vuosien maksamattomia tilityksiä. Kuntien verotulot supistuivat neljä prosenttia vuonna Kunnallisveron tilityksiä pienensivät verovähennysten muutokset sekä verojen tilityksiin liittyvät ajoitustekijät. Lisäksi koko maassa kuntien osuus yhteisöveron tuotosta supis tui voimakkaasti.

3 3 Tuloveroprosentti Kainuun tuloveroprosentit ovat kehittyneet viime vuosina maltillisemmin kuin maassa keskimäärin. Vuonna 1993 Kainuun keskimääräinen tuloveroprosentti oli 0,55 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Suurimmillaan ero koko maan keskimääräiseen tuloveroprosenttiin oli vuonna 2002 eli 1,04 prosenttiyksikköä. Vuon na 2005 ero on supistunut 0,54 prosenttiyksikköön. Korkein veroprosentti 19,75 on Puolangalla ja alhaisin Suomussalmella eli 18,5 %.

4 4 Nettokäyttökustannukset, / asukas Kainuun kuntien palvelutuotannon nettokustannukset (pl. liiketoiminta) ovat olleet vuosittain euroa asukasta kohden koko maan keskiarvoa suuremmat. Vuonna 1993 ero oli 218 euroa asukasta kohden ja ero on kasvanut vuosittain tasaisesti siten, että se oli vuonna 2003 jo 412 euroa asukasta kohden. Koko tarkasteluajanjakson ajan kustannukset ovat kasvaneet koko maassa 34,5 % eli keskimäärin 3,1 % vuodessa ja Kainuussa kustannusten kasvu on ollut 39,5 % eli 3,6 % vuotta kohden. Vuosina Kainuun kustannusten kasvu oli keskimäärin 3,9 % vuosittain eli alle valtakunnan keskimääräisen kasvun, joka oli ko. vuosina 4,4 %. Vuonna 2003 kehitys on jälleen kääntynyt siten, että Kainuun kustannukset ovat kasvaneet 6,2 %, kun ne koko maassa samanaikaisesti kasvoivat keskimäärin vain 3,8 %. Ongelmana kustannusten kasvussa asukasta kohden on se, että kun palvelutuotanto on

5 rakennettu suuremmalle asukasmäärälle, väestön vähentyessä nopeasti palvelu tuotanto ei kykene sopeutumaan muutokseen yhtä nopeasti. 5 Palvelutuotannon nettokustannusten kattamisen jälkeen jäävät tulot ovat liian pienet, eivätkä, ne riitä kattamaan kaikkia rahoitus- ja pääomakuluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset, / asukas Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat olleet vuosina likipitäen koko maan keskiarvon mukaiset. Vuodesta 1999 vuoteen 2002 Kainuun kehitys on ollut maltillisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2003 näyttää jälleen tapahtuneen selvä käänne kustannustason nousussa. Kainuun kustannukset ovat kasvaneet vuonna ,75 %, kun vastaava luku koko maan osalta on keskimäärin 5,09 %.

6 Vuonna 2003 eniten sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat Vuolijoella ja Hyrynsalmella, kummallakin n. 14 prosenttia. Suomussalmen menot kasvoivat 10,7 % kun samanaikaisesti Ylä-Kainuun Palvelukeskuksen toinen osakaskunta Puolanka pystyi vähentämään menojaan 1,2 %. Kaikkein pienimmät sosiaali- ja terveystoimen menot vuonna 2003 olivat Sotkamolla eli 1992 euroa asukasta kohden. Seuraavina tulivat Kajaani ja Suomussalmi, joiden kustannukset olivat 2064 ja 2074 euroa asukasta kohden. Koko maan keskiarvo oli euroa asukasta kohden. 6

7 7 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset, / asukas Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat Kainuussa olleet koko tarkasteluajanjakson ajan selvästi koko maan keskimääräisiä lukuja suuremmat. Vuonna 1997 opetustoimen valtionosuudet muuttuivat siten, että opetustoimen valtionosuus maksetaan suoraan ylläpitäjälle ja ns. oppilaiden kotikuntaosuus jäi pois. Tämä näkyy oheisessa kaaviossa.

8 Pienimmillään Kainuun ero muuhun valtakuntaan oli vuonna 1994 eli 182 euroa asukasta kohden. Ero koko maan keskiarvoon verrattuna on kasvanut tasaisesti vuosittain siten, että vuonna 2003 ero oli jo 357 euroa asukasta kohden. Tämä on kaiken kaikkiaan n. 32 milj. euroa vuosittain. 8 Eniten opetus- ja kulttuuritoimen menot ovat tarkasteluajanjaksona kasvaneet Kajaanissa eli yli 60 %, mikä on keskimäärin vuosittain n. 5,6 %. Kajaanin kasvua tarkasteltaessa on huomattava vuoden 1997 muutos, jolloin opetustoimen kotikuntaosuudet jäivät pois ja Kajaanin järjestämä ammatillinen koulutus on liikelaitostettu vuosina 2001 ja Koko Kainuun kasvu on ollut keskimäärin alle 3 prosenttia vuodessa. Ristijärvi on kyennyt pienentämään kustannuksiaan ikärakenteen muutosta vastaavasti n. 12,5 % vuoden 1993 tasosta. Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, / asukas Yhdyskuntapalvelujen kustannukset sisältävät tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, palo- ja pelastustoimi sekä muun toiminnan.

9 9 Kainuun yhdyskuntapalveluiden kustannukset olivat hieman alle maan keskiarvon. Vuonna 2003 kustannukset olivat 20 euroa asukasta kohden suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Tämä on kokonaiskustannuksina n. 1,7 miljoonaa euroa. Vuosikate, /asukas Kainuun vuosikate /asukas, eli palvelujen tuottamisen jälkeen investointeja varten jäävä omarahoitusosuus, on ollut kahdentoista vuoden tarkasteluajanjakson aikana pääsääntöisesti koko maan keskimääräistä vuosikatetta pienempi. Poikkeuksen muodostavat vuodet 1993, 1994 ja 2002, joka oli Kainuussa keskimääräisellä tasolla joh tuen verotilitysten rytmihäiriöstä.

10 Vaikka koko maakunnan yhteenlaskettu vuosikate ei ole ollut tarkasteluajanjakson aikana negatiivinen, tilapäisesti negatiivisen vuosikatteen kuntia on ollut kahdeksan. Näistä ongelmallisin on Vuolijoen kunta, jonka vuosikate on ollut negatiivinen yhteensä kuutena vuotena. Negatiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että vuosittainen palvelutoiminta aiheuttaa velkaantumista eli ns. syömävelkaa. Kainuun kehittämistarpeen mukaisen vuosikatteen tulisi olla vähintään euroa asukasta kohti. Lisäksi ongelma on vuosikatteen suuret vaihtelut kuntien kesken vuosittain. 10

11 11 Vuosikate, prosenttia poistoista Vuosikatteen prosentuaalinen osuus poistoista kuvaa kuntatalouden tasapainoa. Mikäli vuosikate on alle 100 prosenttia poistoista, talous on epätasapainossa ja syntyy alijäämää, joka vähentää kunnan varallisuutta ja käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuk sia kehittämiseen. Kainuun vuosikate ei ole vuotta 2002 lukuun ottamatta riittänyt kattamaan investoinneista aiheutuneita vuosittaisia poistoja vaan investointien maksu on siirtynyt tuleville vuosille eteenpäin. Kertynyt yli-/alijäämä , /as Se, että kunnan vuosikate on tilapäisesti negatiivinen, ei ole ongelma, jos kunnalla on kertyneitä ylijäämiä aikaisemmilta vuosilta. Kuntien kertyneitä yli-/alijäämiä on seurattu vuodesta 1997 lukien.

12 12 Koko maakunnan osalta yhteenlaskettuna vuodesta 1997 vuoteen 2004 mennessä Kainuussa ei ole syntynyt lainkaan ylijäämää. Ajanjaksolla vain yhdellä kunnalla oli koko ajanjakson ajan kertyneitä ylijäämiä. Toisin sanoen kuntien varautuminen vuosittaisiin rahoituksen vaihteluihin tai kehittämishankkeisiin on olematonta. Lisäksi ero muuhun Suomeen näyttää kasvavan edelleen. Voidaankin sanoa, että Kainuun kuntatalouden ongelma on kertyneet alijäämät. Toimintatuotot ja verorahoitus eivät ole riittäneet kumulatiivisesti laskettuna kattamaan syntyneitä kuluja ja investoinneista aiheutuneita poistoja keskipitkällä aikavälillä. Huolestuttavin tilanne kertyneiden alijäämien osalta on Vuolijoella. Vuoden 2004 lopussa kertyneet alijäämät olivat enemmän kuin Vuolijoen vuotuiset opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset. Vain kolmella kunnalla (Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi) oli vuoden 2004 loppuun mennessä kertyneitä ylijäämiä. Konsernin lainakanta , / asukas

13 13 Kainuun kokonaislainakanta on alle maan keskiarvon, mutta erot kuntien välillä ovat suuret. Konsernilainakanta on hyvällä tasolla, jos se on alle euroa asukasta koh ti. Tällöin lainojen hoitokulut pysyvät kohtuullisella tasolla ja lainat saadaan hoidettua ajallaan suhteutettuna investoinnin taloudelliseen pitoaikaan. Konsernilainakanta sisältää kaikki kunnan vastuulla olevat lainat myös kunnan omistamien liikelaitosten lainat. Kunnan oma lainakanta sisältää pelkästään omaan tasee seen otetut lainat.

14 14 YHTEENVETO Kainuun kuntien tulorahoitusta, kustannuksia ja talouden kantokykyä on selvitetty ajal ta Lähteenä on käytetty Suomen kuntaliiton kuntataloustilastoa, joka perustuu Tilastokeskuksen viralliseen kunnan/kuntayhtymän taloustilastoon. Kainuun kuntien tulorahoitus on ollut kohtuullinen koko maan keskimääräisiin lukuihin verrattuna. Huomion otettava on, että Kainuun verotulot perustuvat koko maan keskiarvoa korkeampaan veroprosenttiin. Mikäli veroprosentti olisi ollut vuonna 2003 maan keskiarvon mukainen, verotulot olisivat olleet n. 8 miljoonaa euroa pienemmät (= 90 euroa / asukas). Se, onko tulorahoitus koko maan tasolla muutoin ollut riittävä, on laajemman tutkimuksen vaativa kysymys. Kainuun kuntien koko palvelutuotantoon käyttämät kustannukset asukasta kohden ovat suuremmat kuin maassa keskimäärin. Ero koko maan keskiarvoon on vuositasolla jopa 400 euroa asukasta kohden eli koko maakunnan tasolla tämä merkitsee sitä, että Kainuu käyttää 35 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin vastaavan asukasluvun mukainen muu alue Suomessa. Vastaavasti tulorahoitus on ollut 28 miljoonaa euroa suurempi. Perusteluina on käytetty Kainuun harvaa asutusta, pitkiä etäisyyksiä, väestön ikärakennetta ja sairastavuutta, joiden oletetaan aiheuttavat sen, että palvelujen tuottaminen tasapuolisesti kaikille asukkaille on keskimääräistä kalliimpaa. Sosiaali- ja terveysmenojen osalta Kainuun kestää kuitenkin vertailun ja mikäli em. demograafiset tekijät huomioidaan, Kainuu järjestää jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kohtuullisen taloudellisesti ja tehokkaasti. Sen sijaan Opetus- ja kulttuuritoi men palvelujen järjestäminen vie koko maakunnan tasolla asukasta kohden enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Ero on yli 350 euroa asukasta kohden eli yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Ero johtuu suurimmalta osalta siitä, että Kajaanin järjestämä ammatillinen koulutus ei ole ollut tarkasteluajanjaksolla liikelaitoksen muodossa tapahtuvaa toimintaa ja opetustoimen nettokustannuksia on tarkasteltu ilman valtionosuuk sia ja kotikuntaosuudet jäivät pois vuonna Myös muiden yhdyskuntapalveluiden järjestäminen Kainuussa maksaa hieman keskimääräistä enemmän. Suurin ongelma kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin

15 vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu koko tarkasteluajanjakson ajan pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemättä riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet kerää mään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mah dollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Jotta Kainuun kuntien talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai valtionosuuksien tason kasvamista. Vuosittaisia alijäämiä ei saisi enää hyväksyä yhtenäkään vuonna. Koska valtionosuuksien lisääntyminen lähi vuosina on hyvin epätodennäköis tä, tulisi kuntien käyttää hyväkseen kaikki muut mahdolliset keinot mukaan lukien yh teistyön ja jopa kuntaliitokset. 15

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto

Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto Helsinki Asukasluku 31.12. 555 474 559 718 559 716 559 330 559 046 560 905 564 521 568 531 574 564 583 350 588 549 595 384 Asukasluvun muutos, % 0,8 0,0-0,1-0,1 0,3 0,6 0,7 1,1 1,5 0,9 1,2 Siitä 0-6 v.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 7 Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 6 5 4 3 2 1 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Nettokäyttökustannukset yhteensä pl. liiketoiminta, /as. Hankasalmi 3 727 3 948 4 157

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Valikko 2: Valikko 3: Jos haluat korvata kokoluokan Jos haluat korvata maakunnan jollain vertailukunnalla, valitse jollain vertailukunnalla, valitse

Valikko 2: Valikko 3: Jos haluat korvata kokoluokan Jos haluat korvata maakunnan jollain vertailukunnalla, valitse jollain vertailukunnalla, valitse Valikko Suomen Kuntaliitto/Kuntatalous Päivitetty 15.8.217 Lisätiedot: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 25-215 Heikki Pukki, 5 324 3621, (9) 771 219 (Pl. Ahvenanmaa) Mikko Mehtonen, 5 592 8986, (9)

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 6 Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 5 4 3 2 1 Nettokäyttökustannukset yhteensä pl. liiketoiminta, /as. Hankasalmi 3 266 3 474 3 727 3 948 4 157 4 38 4 558 4 818 4 973 5 495 5 675 Joutsa

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kainuun maakuntatilaisuus

Kainuun maakuntatilaisuus Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Kainuun maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista vuosina 2000- mrd. euroa: 2000 2011 muutos-%: 11-12 12-13 00-13 keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 13,40 14,16 14,67 5,7 3,6 7,1 - Aineet,

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen

Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen ARTTU kuntaseminaari Helsinki, 15.12.2011 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA 1 SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA - -Verrattuna seutukunnittain maakunnan sisällä ja vastaavia tunnuslukuja vuosilta - verrattuna WFA:iin kuuluviin maakuntiin SATAKUNTALIITTO 2003

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot