Kokemuksia Kainuusta - Hallintokokeilua 3 vuotta

Transkriptio

1 Kokemuksia Kainuusta - Hallintokokeilua 3 vuotta

2 Mikä muuttui Kainuussa? valtiolta kuntahallintoon kunnilta maakunnalle suora kansanvaali kokeilu

3 KOKEILUN TARKOITUS Valtakunnallinen näkökulma Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

4 KOKEILUN TARKOITUS Maakunnallisesta näkökulmasta Kokeiltavan järjestelmän tarkoituksena on luoda rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä kokeilualueella myös tulevaisuudessa. Luoda selviytymisedellytyksiä maakunnan kehittymiselle: yritystoiminta, työpaikat, väestön poismuuton pysäyttäminen

5 Kovimmat haasteet/valmisteluvaihe väestön nopea ikääntyminen korkea sairastavuus väestöryhmien väliset terveyserot maakunnan sisällä ja kansallisesti eräiden väestöryhmien erittäin korkea ylikuolleisuus (työikäiset miehet) lasten, nuorten ja nuorten perheiden hyvinvointivajeet työttömyys matala koulutustaso ja alhainen tulotaso

6

7 Sairastavuusindeksi Ikävakioitu , , ,1 134,5 133,1 123,4 120, , Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki

8 Kainuun maakunta / Yli 75 -vuotiaiden osuus väestöstä

9 16 - vuotiaat Kainuussa (Tilastokeskus 2001) Muutos % Alue Kajaanin seutukunta 837-7,0-25,2-32,1 Kehys-Kainuun seutuk ,3-46,7-55,1 Kainuu ,9-32,1-39,5 V Tilastokeskuksen uusi virallinen väestöennuste: v v. ikäluokka 1154 v v. ikäluokka 1046 v v. ikäluokka 862

10 Kainuun alijäämät TP Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät

11 Valmistelun periaatteet Niin organisatoriset kuin toiminnalliset muutokset on rakennettu tavalla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

12 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO TARKASTUSLTK MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja JOHTORYHMÄ SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISYKS. JOHDON TUKI YHJ SOTE LTK SOTE- TOIMIALA KOULUTUSLTK KOULUTUS TOIMIALA KA- JTK ALUEIDEN- KÄYTTÖ- JA HANKETOIMIALA YHTEISET PALVELUT

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelun periaatteet asiakasnäkökulma valinnanvapaus palvelujen kolmijako ennaltaehkäisevä työ palvelujen turvaaminen tasapuolisesti tietojärjestelmät tietoteknologia kustannustehokkuus

14 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT MAAKUNNALLISET PALVELUT KAINUU Erityisosaamista sisältävät palvelut SEUDULLISET PALVELUT Harvemmin tarvittavat lähipalvelut KAJAANIN SEUTU YLÄKAINUU KUHMO SOTKAMO? LÄHIPALVELUT Usein tarvittavat palvelut PERUSKUNTA

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos Asiakas/elämänkaari KUHMO KAJAANI Vanhukset PALTAMO SOTKAMO SUOMUS- SALMI Lapsiperheet PUOLANKA RISTIJÄRVI Työikäiset HYRYNSALMI VUOLIJOKI Muut

16 Koulutustoimialan organisaatio KOULUTUSLAUTAKUNTA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA KOULUTUSTOIMIALA AMMATILLINEN KOULUTUS (KAO=Kainuun ammattiopisto) LUKIOKOULUTUS TULOSYKSIKÖT Aikuiskoulutuspalvelut (EDUKAI) Hyvinvointiala Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala ala Matkailu- ja ravitsemisala Tekniikan ja liikenteen ala Kuusamon toimipaikka TULOSYKSIKÖT Filiaalilukiot Hyrynsalmen lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon yhteislukio Sotkamon lukio

17 KOKEMUKSIA KOLMELTA ENSIMMÄISELTÄ VUODELTA

18 Vuonna 2005 Paneuduttiin erityisesti uuden organisaation rakentamiseen. Tähän liittyen linjattiin ja yhtenäistettiin maakunnassa vuosikymmenien saatossa hyvinkin erilaisiksi kehittyneitä toimintatapoja. Merkillepantavaa oli useiden kuntien toimintatavat, jotka olivat selkeästi voimassaolevan lainsäädännön vastaisia. Nämä tilanteet pystyttiin korjaamaan jo pääosin v kuluessa. Ensimmäisenä toimintavuonna kyettiin tekemään rakenteissa lähes kaikki muutokset, jotka oli asetettu tavoitteeksi myös Kansallisessa sosiaalija terveyshankkeessa.

19 Vuonna 2006 Pystyttiin paneutumaan varsinaisiin toiminnallisiin muutoksiin. Kun jouduttiin muuttamaan aikaisempia toimintatapoja, alkoi myöskin vastarinta muutoksia kohtaan voimistua. Tämä oli havaittavissa niin henkilökunnassa, väestössä kuin erityisesti kuntapäättäjien joukossa. Erityisen voimakasta tunnepitoista reagointia liittyi mm. röntgenyksiköiden ja pienten, ns. akuuttien vuodeosastojen lakkauttamisiin. Lakkauttamisperusteet ovat olleet yleensä laatuun ja kustannuksiin liittyviä. Usein palvelu siirtyi väestön näkökulmasta jonkin verran aiempaa etäämmälle, eikä muutosta haluttu hyväksyä. Päättäjissä herätti voimakasta tyytymättömyyttä se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ei pystynyt aivan niihin taloudellisiin tavoitteisiin, joita sille oli asetettu.

20 Vuonna 2007 Toteutettiin edelleenkin toiminnallisia muutoksia, joita oli linjattu valmistelun aikana. Tehtiin myöskin tarkennuksia lähipalveluihin erityisesti liittyen lääkäreiden, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan. Organisaatiomuutos ja siihen liittyen johtamisjärjestelmä on v loppuun mennessä saatu vietyä loppuun, palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Perhepalveluiden tulosalueella tehtiin korjauksia, jotka havaittiin välttämättömiksi. Siirryttiin ns. seudullisista rakenteista kokonaan prosessiorganisaatioon.

21 Koulutustoimialan tuloksia Koulutustoimiala on kiinnittynyt vahvasti maakunnan muihin aluekehityksen suunnittelujärjestelmiin Valtakunnallisesti arvostettu KAO, lukien ammatillista opetusta myös Kuusamossa, Pienten kuntien yhteinen filiaalilukio (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka ja Paltamo), Isoverstas; verkko-opetus Sotkamon IB-lukio Vuolijoen lukio lakkaa keväällä ONGELMA: nuorisoasteen oppilasmäärien aleneminen 27 % 2015 mennessä.

22 Keskeiset SOTE:n toiminnallisten muutosten tulokset vuosina Kustannusrakenteen keventämiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi on toimintaa muutettu avopainotteisemmaksi. Vanhuspalveluissa ympärivuorokautisia hoitopaikkoja oli yli 75 v. täyttäneille käytössä: v koko Kainuussa 14,8 % ja vuonna ,7%. Tavoite vuodelle 2010 on 10% ja vuodelle %. Näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. STM on asettanut tavoitteet vanhuksille järjestettävistä palveluista. Näiden osalta voidaan todeta, että Kainuussa ollaan nyt sillä tasolla, mikä suosituksissa on tavoitteena koko maassa vuonna 2011.

23 Vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten hoitopaikkojen %- jakauma seuduttain suhteessa 75-vuotta täyttäneisiin kainuulaisiin ,8 13,35 12,4 13,4 12,2 13,0 12,8 11,5 10,9 10,9 10,8 10,7 8,9 8,9 8,8 8,5 v2004 v2005 v2006 v2007 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä

24 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen on tuonut tulosta, joka näkyy myös voimakkaana avopainotteisuuden lisääntymisenä. Samalla on parannettu myös terveydenhuollon henkilöstön sisäistä työnjakoa.

25 Lääkäri- ja muun henk.kunnan luona käynnit v Pth:n lääkärivastaanottokäynnit Muun henkilökunnan luona käynnit v v v v. 2007

26 Päivystyskäynnit v Yhteispäivystys Puhelinpäiv./hoitajapäiv v v v v. 2007

27 Esh / somaattinen hoito v Esh:n som. pkl käynnit (oma toim.) Esh:n som. hoitopäivät v v v. 2007

28 Psykiatrinen hoito v Psykiatriset pkl käynnit Hoitopäivät (aikuispsyk.) v v v v. 2007

29 Perhepalveluissa näkyi vielä v toiminnan painottuminen raskaaseen myöhäiseen vaiheeseen. Esim. lastensuojelun laitoshoitopäivät kasvoivat n vuodesta 2006 vuoteen Tämän johdosta perhepalveluissa on ryhdytty erittäin voimakkaisiin toimenpiteisiin ns. varhaisen puuttumisen tehostamiseksi. Resursseja on lisätty, lisäksi lastensuojelut ovat olleet maakunnassa kokonaan ostopalveluita ja niiden korkeiden kustannusten vuoksi on käynnistetty myös oman laitoksen toiminta.

30 Lastensuojelun laitoshoitopäivät v v v v. 2007

31 Kainuun tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää pystyä vähentämään alueen väestön korkeaa sairastavuutta ja erityisesti lisäämään ikääntyvän väestön toimintakykyä sekä omatoimista selviytymistä tulevina vuosikymmeninä. Työllisyyden parantuessa on työttömyys Kainuussa lähtenyt nopeaan laskuun. Rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys vähenee hitaasti. Työttömyyden laskulla ja rakennetyöttömiin kohdistuvilla erityistoimenpiteillä (esim. työttömien työterveyshuolto) tulee olemaan jatkossa suotuisa vaikutus Kainuun väestön hyvinvointiin.

32

33 Kainuun väestön terveydentilassa näyttäisi olevan tapahtumassa nyt ensimmäisen kerran vuosikymmeniin muutos parempaan suuntaan. Otollista hetkeä on nyt kaikin voimin käytettävä hyväksi. Väestön kiinnostus oman terveydentilan ylläpitämiseen ja parantamiseen on lisääntynyt.

34 Kansantaudit Kainuussa, vakioitu indeksi ( ) 127,5 111,7 111,4 147,9 126,5 131,4 118,5 145,2 128,3 110,8 111,7 148,7 126,0 135,8 119,0 146,1 129,7 110,3 112,7 149,6 126,9 143,0 118,9 146,5 130,5 109,8 113,4 150,2 125,1 150,6 118,2 146,0 131,5 111,0 114,5 147,9 127,4 157,2 117,6 145,2 131,2 110,5 112,6 147,5 127,6 160,2 117,2 142,7 132,4 114,4 127,8 162,1 117,6 144,6 111,0 114,5 144,4 126,7 163,0 116,4 142,5 130,3 108,9 141,7 123,9 162,3 115,9 142,3 129,4 107,4 116,7 138,6 124,8 161,2 115,8 141,3 111,0 149,1 131,2 117,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Kansantauti-indeksi Diabetes Psykoosit Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti

35 Väestö saa tällä hetkellä Kainuussa lähes kaikki lakisääteiset palvelut asianmukaisesti. Erilaisten etuuksien myöntämiskäytännöt on yhtenäistetty ja niiden mukaan myös maakunnassa toimitaan. Hoitotakuu on toteutunut muilta osin, mutta ortopedisiin toimenpiteisiin yli 6 kk odottavia on edelleen, samoin plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin jonotetaan pidempään kuin laki edellyttää. Eräillä terveysasemilla on ollut myöskin selviä vaikeuksia päästä lääkärin vastaanotolle laissa määritellyssä kahden viikon aikarajassa. Hoidon tarpeen ensiarvio toteutuu hyvin. Kansalaisten suurin tyytymättömyys on kohdistunut nimenomaan terveyskeskuslääkäreiden vastaanotolle pääsyyn ja tästä näyttääkin tulleen elämää suurempi asia.

36 Henkilöstön rekrytoinnissa, erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden, samoin pätevien sosiaalityöntekijöiden, kuin myös puheterapeuttien ja psykologien osalta on ollut vaikeuksia. Työllistämistukipaikkojen tilalle on perustettu vakinaisia vakansseja ja tätä työtä jatketaan suunnitelmallisesti. Määräaikaisten määrää on vähennetty ja vakinaisten määrää samanaikaisesti lisätty. Varahenkilöstön toimia perustettiin lisää v aikana 67, heitä on yhteensä 96. Sisäisten sijaisten toimia perustettiin 49. Laaditussa henkilöstöstrategiassa on huomioitu myöskin vajaakuntoisten tilanne kehittämällä työmuotoja joilla heidän työssä selviytymistään ja työhyvinvointiaan voidaan parantaa. Koko kuluneena aikana erityisesti lähiesimiehet ovat olleet kovien paineiden alaisia ja uupumista on ajoittain ilmaantunut. Esimiehille suunnatun työssäjaksamisselvityksen pohjalta on käynnistetty toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

37 Kainuun malli on saanut vahvaa kyseenalaista kuuluisuutta huonosta taloudenhoidostaan. Tämä mielikuva pohjautuu pääosin syntyneisiin alijäämiin. Alijäämät ovat kokonaisuudessaan syntyneet sotetoimialalla. Mielikuva on sikäli väärä, että Kainuun sote- toiminta on kaikilla osaalueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi.

38 Kuntien terveyden- ja vanh.huollon tarvevakioidut, indeksoidut menot v.2005 kunnat sh-piireittäin laskettuna sairaanhoitopiiri PTH ESH PTH + ESH Sost vanh.hoiva PTH+ESH+VH Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Etelä-Karjalan Etelä-Pohjanmaan Etelä-Savon Helsingin ja Uudenmaan (HUS) Itä-Savon Kainuun (maakunta) Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Keski-Suomen Kymenlaakson Lapin Länsi-Pohjan Pirkanmaan Pohjois-Karjalan Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Savon Päijät-Hämeen Satakunnan Vaasan Varsinais-Suomen HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin Helsingin Hyvinkään Jorvin Lohjan Länsi-Uudenmaan Peijaksen Porvoon Manner-Suomi

39 Kuntien terveyden- ja vanh.huollon tarvevakioidut, indeksoidut menot v.2006 kunnat sh-piireittäin laskettuna PTH ESH Tarve-vakioidut menot Tarve-vakioidut menot PTH+ESH Tarve-vakioidut menot Vanhusten hoiva Tarve-vakioidut menot PTH+ESH+VH Tarve-vakioidut menot Sairaanhoitopiiri Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Itä-Savon sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Manner -Suomi

40 Kustannuskehitys Terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset, indeksi 2004: 92 (5.sija) 2005: 85 (1.sija) 2006: 87 (1.sija) Th- ja vh tarvevakioidut kust., indeksi : 92 > 89 (4. > 1. (2) 2005: 82 (1., seuraava 88) 2006: 86 (1. sija, 2) Keskisuurten kaupunkien th -kust.(ikävakioitu) 2005 ka 2.9% 2006 ka 5.0% Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien som.esh.kustannusten erot euroa/as 3.(2)

41 Tulosalue johdon tuki ympäristöterv.huolto terv. ja sairaudenhoito sairaanhoidolliset p. perhepalvelut vanhuspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon Hallintoon / johtamiseen käytetty työpanos ennen vuotta vuoden 2005 jälkeen Yhteensä

42 Onnistumisia on nähtävissä monissa asioissa, joissa puutteita on ollut eniten tehottomasti toimivien yksiköiden uudelleenjärjestelyt (röntgenit, pienet vuodeosastot), laitoshoitoa on kyetty purkamaan, sosiaalityön laatua on yhtenäistetty ja parannettu, hoitotakuutavoitteen saavuttamisessa on edetty valtakunnalliseen tahtiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on edetty myönteistä on myös toimintaa vetävien edelleen vahva usko onnistumiseen.

43 Talous Menojen kasvua pystytty leikkaamaan : ka. 4 % (vrt. 6 7 %) Hyöty n. 34 milj. euroa Menojen kasvu alle kuntien tulopohjan kasvun Kuntatalouden vuosikatteet parantuneet 2004: 91 /as 2007: 240 /as Kuntataloudessa katettavia alijäämiä yhteensä 40 milj. Maakunta -17,4 milj. (217 7as) -500 /as

44 Yhteensä kaikki kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.0 % 4.3 % 2,0 1,0 0, ka ka ka.

45 Menojen ja tulojen kasvu ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Toimintamenot ilm.liikelait. Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus

46 Menojen kehitysvertailu Menot JOS KASVU 6,9 % (Kainuu ) Kumulatiivinen ero ERO Menot Koko maan soten kasvu 6,7 % 5,5 % 6,0 % JOS KASVU (Koko maa sote) ERO

47 Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu sis. maakunta /as -35 /as /as Vuosikate, /as. Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as

48 Mitä tavoiteltiin? Menojen sopeuttaminen kuntien + tulokehitykseen Menojen kasvun puolittaminen + Rahoitusprosentin laskeminen +ja- Talousarvion toteutuminen - Tehokkuuden parantaminen +

49 Talous 2008 Talouden tasapainottamisohjelma Menojen leikkaaminen jatkuu; 2008 kasvu 5,4 % Kuntien rahoitusosuus 58,5% 60,1 % Vanhojen alijäämien kattaminen Kuntien kanssa sovittavan maksuohjelman mukaan Yhteinen linjaus kuntien kanssa Mitkä toiminnot supistuvat ja mitkä kasvavat

50 Ongelmiakin on : Terveyskeskuslääkäreiden virkojen täyttö on edelleen hyvin vaikeaa Muutosvastarinnan voimakkuus on ehkä jopa yllättänyt toimijat Kielteiset asiat ovat päässeet hallitsemaan julkisuutta > vaikeuksia toteuttaa välttämättömiä muutoksia Hieman ylioptimistisia taloudellisia tavoitteita ei ole alkuvuosina saavutettu

51 Vastaavissa hankkeissa tulisi ottaa huomioon: - Johdon vahva sitoutuminen kantaa vaikeuksienkin keskellä - Kriittisyyteen ja muutosvastarintaan tulee varautua, koska se on väistämätöntä - Avainryhmien saanti mukaan muutosta tukemaan on erittäin tärkeää - Tiedotukseen tulee panostaa voimakkaasti koko muutosprosessin ajan ja olla valmistunut kriisitiedottamiseen ongelmien ilmetessä

52 Oppia Kainuun kokemuksista Uusia yhteistoiminta-alueita suunniteltaessa täytyy varmistaa, että käyttöön otettavat tietojärjestelmät ovat yhteensopivia ennen toiminnan käynnistämistä Yhteistoiminta-alueilla olisi päästävä yhteen rekisterinpitäjään, tämä helpottaa arjen toimintaa erityisen paljon Keskeisiin johtamis- ja esimiestehtäviin asetettavien henkilöiden muutosjohtamisvalmiuksia tulee kohottaa jo ennen liikkeellelähtövaihetta Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa joudutaan nyt tekemään mittavia muutoksia, on syytä varautua myöskin tarvittaviin taloudellisiin resursseihin toiminnallisten muutosten läpiviemiseksi. Kainuussa lisäresursseja ei ollut käytettävissä ja kustannusten kasvua jouduttiin leikkaamaan heti alusta alkaen. Varoituksen sana: älä aliarvioi tyhmyyden määrää ja sen suunnatonta voimaa.

53 Organisaation tila positiiviset ulkoiset odotukset negatiiviset ulkoiset paineet - narsistista persoonallisuushäiriötä potevat henkilöt - loistava tulevaisuus takana poliitikot - uuskarpolainen media (vailla historian tajua) - kyläpoliitikot/kuntapäättäjät -väestö v v v v v sisäinen tuli, joukot mukaan uupumus, sisäinen muutosvastarinta toipuminen uuden organisaation hahmottuminen, toiminnan vakiintuminen

54 Vanha malli / uusi malli Olisiko varaa entiseen? ei Rahoitusmalli Tulopohjaisuus + Menojen hillintä + Tehokkuutta kasvattava + Tukee rakenteen muutosta + Aiheuttaa kuntien välistä eripuraa - Resurssien jako + Resurssien siirto +-

55 Vanha malli/uusi malli Seinät: Poistuu kuntien väliltä + Syntyy organisaation sisälle - Johtaminen/kehittäminen + Lääkäritilanne esh + ktt +- odotuksiin nähden --

56 Hyvältä näyttää - Kainuussa Barometrit niin yritysten kuin kansalaistenkin kohdalla kertova uskosta tulevaisuuteen Kainuun yritysten tuloskunto harvinaisen hyvä, yritysten määrä lisääntynyt Metallialan yrittäjät verkostoituneet tehokkaasti Matkailussa investointeja Vuokattiin, lähitulevaisuudessa 150 M, Osuuskauppa Maakunta mukana. UPM:n kehitystyön tuloksena aloitettu mäntykuitupuun käyttö paperin valmistuksessa turvaa tehtaan raaka-aineen saannin lähialueelta tulevaisuudessa Kaivannaistoiminta kehittyy vahvasti, Talvivaaran kaivoshanke käynnistymässä, maailman nikkelin tuotannosta 2,5%, liki 1000 työpaikkaa Kainuuseen. Muitakin kaivoshankkeita vireillä. F1