Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi Raimo Laurila

Transkriptio

1 Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi Raimo Laurila

2 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet 7 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 8 Merkittävät luontokohteet 10 Huomionarvoiset luontokohteet 11 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys 12 Liito-oravaselvitys 13 Lepakkoselvitys 16 Viitasammakkoselvitys 17 Kansikuva: Vaarantunut kivitasku Välimäen louhoksella. Raimo Laurila, Suomenselän Lintutieteellinen yhditys ry

3 Selvitysalueen yleiskuvaus Välimäen tuulivoima-alue on loivapiirteistä, pääosin metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Alueen pohjoisosa on karua kangasmaata, keskiosa soiden pirstomia kangasmaita ja eteläosa soiden, kangasmaiden ja kallioiden kirjavoimaa metsää. Nuoret mäntymetsät, männyntaimikot ja hakkuuaukeat ovat vallitsevia. Alueella lähes koko suoala on ojitettu. Alueen pohjoisosassa on suuri kallionlouhinta-alue. Tuulivoima-alueen välittömässä läheisyydessä kaakossa sijaitsee Laskunmäen jätehuoltokeskuksen alue. 3

4 Sijainti Topografia 4

5 Kallioperä Maaperä 5

6 Maanpeite Corine maanpeite 2012 SYKE Pohjavesialueet 6

7 Selvitysalueen luontokohteet Välimäen tuulivoima-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen on tehnyt kesällä 2012 luontokartoittaja Olavi Yli-Vainio. 7

8 8

9 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 1. Välimäen räme- ja kalliomänniköt Välimäen kalliolouhoksen eteläpuolella sijaitsee luonnontilansa hyvin säilyttänyt kallioiden ja ojittamattomien suopainanteiden alue, jossa kasvaa vanhaa, hidaskasvuista männikköä. Suurin suoala on tupasvillarämettä, jonka laidalla kasvaa myös koivua, suopursua ja juolukkaa on vähän. Itäpuolella olevalla suon osalla juolukka ja suopursu ovat valtalajeja. Kallioilla pohjakerroksen valtalajeja ovat poronjäkälä ja seinäsammal. Kenttäkerroksessa kasvavat harvakasvustoisesti kanerva, puolukka ja variksenmarja. Ympäröivien kallioiden matala, mutta vanha puusto on säilynyt. Viitasammakkoselvityksen yhteydessä keväällä 2015 alueella havaittiin teeren pesä. Myös linnustoselvityksen mukaan alue on teeren reviiriä. 9

10 Ojittamaton tupasvillaräme. Olavi Yli-Vainio 2012 Tuulivoima-alueen siirtolohkareet kuuluvat metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. 10

11 Merkittävät ja huomionarvoiset luontokohteet 2. Avuttomanmäen avokallioalue Avuttomanmäen kallioalueella on useita laajoja kallioalueita. Kivi on melko hienorakeista kiillegneissiä, jossa on pegmatiittijuonia. Kallioalueella on maisemallista ja geologista arvoa ja se on paikallisesti huomioitava kohde (Hannu Tuomisto 2012). Lakeuden luontokartoituksen linnustoselvityksessä 2015 havaittiin Avuttomanmäen kallioilla metson reviiri. Metsohavaintoja lähiympäristössä tehtiin myös luontokartoituksen yhteydessä kesällä Avuttomanmäen kallioalueet ovat myös pohjanlepakon esiintymisaluetta. Alueellisesti uhanalaisen linnun reviiri ja pohjanlepakkohavainnot tekevät Avuttomanmäen kallioalueesta merkittävän luontokohteen. Avuttomanmäen kallioaluetta. Hannu Tuomisto

12 3. Tervakallion siirtolohkareet Tervakalliolla on erillisiä, harmaan kiillegneissin kalliomäkiä ja pyöristyneitä siirtolohkareita, joilla on maisemallista arvoa. Tervakallio on sekä geologisesti että maisemallisesti paikallisesti huomioitava kohde (Hannu Tuomisto 2012). Erittäin uhanalainen peltosirkku havaittiin vanhalla hakkuuaukealla Tervakallion suunnalla keskustan linnustoselvityksessä (P. Nuuttila). Tervakalliolla havaittiin keskustan linnustoselvityksessä myös pohjantikan syönnösjälkiä. Tervakallion pyöristynyt siirtolohkare. Hannu Tuomisto 2009 Ilkanpolku Välimäen tuulivoima-alueen eteläisimmän osan poikki kulkee maakunnallinen vaellusreitti Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan laavun kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa Santavuorta kohden. Avuttomanmäen läheisyydessä on Ilkanpolun laavu. 12

13 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoituksen linnustoselvityksessä 2015 tavattiin alueella pesivänä kuusi suojeluluokituksiin kuuluvaa lintulajia: metso, teeri, pyy, leppälintu, kivitasku ja sirittäjä. Vaarantunut laji kivitasku havaittiin pesivänä Välimäen kalliolouhoksen eteläpuolisessa kivikossa. Kivitaskureviirit todettiin myös keskustaajaman linnustoselvityksessä vv louhoksen lähellä sekä Laskunmäessä. Välimäen räme- ja kalliomänniköissä oli teeren reviiri. Ritolantien eteläpuolen rauhallisemmat havu- ja sekametsät ovat hyviä kanalintualueita. Avuttomanmäen suunnalla tehtiin useita metso-, teeri- ja pyyhavaintoja. Myös Ilmajoen keskustaajaman linnustoselvityksessä tehtiin useita metsohavaintoja Laskunmäen suunnalla sekä koiras- että naaraslinnuista keväällä Vaarantuneen törmäpääskyn pienehkö yhdyskunta löytyi keskustan linnustoselvityksessä Välimäen kivilouhokselta. Törmäpääsky-yhdyskuntaa ei havaittu vuonna 2015 Välimäen linnustoselvityksen yhteydessä. Keskustaajaman linnustoselvityksessä Välimäen alueella tavattua erittäin uhanalaista huuhkajaa ei myöskään havaittu Välimäen linnustoselvityksessä Erittäin uhanalainen peltosirkku havaittiin vanhalla hakkuuaukealla Tervakallion suunnalla keskustan linnustoselvityksessä (P. Nuuttila). Tervakalliolla havaittiin tuolloin myös pohjantikan syönnösjälkiä. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU VU LSL metso x x x x teeri x x x pyy x leppälintu x kivitasku x x sirittäjä x D1 = EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji vastuulaji = Suomen kansainvälinen vastuulaji NT = silmälläpidettävä laji AU = alueellisesti uhanalainen laji VU = vaarantunut laji LSL = luonnonsuojelulain 46 :n uhanalaislaji 13

14 Birdlife Suomen tekemän lintujen päämuuttoreittiselvityksen mukaan Ilmajoen selvitysalueet osuvat laulujoutsenen, metsähanhen ja piekanan kevätmuuton osalta päämuuttoreitille. Lakeuden luontokartoituksen laatima linnustoselvitys tukee näitä tietoja. Linnustoselvityksen mukaan pääosa Ilmajoen muutoista seurailee Kyrönjokilaakson peltolinjaa. Koska tuulivoimahankkeet eivät sijoitu Kyrönjokilaaksoon vaan ympäröiville metsäalueille, ne muodostavatkin merkittävämmän uhan pesimälinnustolle kuin muuttolinnuille. Liito-oravaselvitys Tuulivoima-alueen liito-oravaselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus keväällä 2015, jolloin tarkistettiin lähinnä kivilouhoksen länsipuolen kuusikkoinen alue sekä pienialaiset kuusikot Tuomikylään vievän tien varrelta. Liito-oravasta ei tehty havaintoja tuulivoima-alueella. Tuulivoima-alueen tuntumassa, osittain tuulivoima-alueella sijaitsee neljä liito-oravareviiriä, jotka on todettu keskustan luontoselvityksen yhteydessä vuonna 2009 (Hannu Tuomisto). Samalla alueella on myös UHEX -liito-oravakohde. 14

15 Navettamäen liito-oravareviiri Navettamäen varastoalueella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Elinpiiri on eläimistöltään ja maisemallisesti paikallisesti merkittävä kohde (Hannu Tuomisto 2009). Navettamäen liito-oravaelinpiiri ulottunee varastoalueen aidan molemmille puolille. Hannu Tuomisto Luhtalanmäen liito-oravareviiri II Luhtalanmäen liito-oravareviiri II on puustoltaan vuotta vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää ja pellonreunushaavikkoa. Alueella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue (Hannu Tuomisto 2009). Sekä pellonreunametsä että lähialueen peltoalue ovat myös linnustollisesti merkittäviä. Pesivinä lajeina on havaittu muun muassa peltosirkku ja pensastasku. Liito-oravan elinpiiriä ja kolohaapoja. Hannu Tuomisto

16 Luhtalanmäen liito-oravareviirit A ja B Luhtalanmäessä on lehtipuuvaltaisia pellonreunusmetsiä, joissa on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Paikkaa luonnehtivat isot haavat ja koivut, mutta sekapuuna on myös kuusta. Kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa iso- ja pikkutalvikki, mesimarja ja metsäalvejuuri. Etelä-Pohjanmaalla harvinainen sieni poimukellomörsky kasvaa tässä osin lehtomaisessa metsässä. Luhtalanmäen pellonreunusmetsät ovat myös linnustollisesti hyvin merkittävät. Luhtalanmäen liito-oravareviirit A ja B on sekä eläimistöltään että kasvistollisesti paikallisesti erittäin merkittävä luontokohde (Hannu Tuomisto 2009). Luhtalanmäen pellonreunusmetsää ja liito-oravan ruokailuhaapoja. Hannu Tuomisto Lemmikeen liito-oravareviiri Lemmikeen pellonreunushaavikossa on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Alueella on myös tiltaltin pesimäreviiri (Hannu Tuomisto 2009). Lemmikeen pellonreunushaapoja. Hannu Tuomisto

17 Lepakkoselvitys Lepakkoselvitys on tehty vuonna 2015 kunnan toimesta. 17

18 pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 18

19 Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 19