Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen
|
|
- Albert Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus Hannu Aronen Funktionaalinen magneettikuvaus on kehittynyt merkittäväksi menetelmäksi tutkittaessa elimien toimintaa. Koehenkilöillä ja potilailla voidaan sen avulla paikantaa aivotoimintoja ilman ionisoivaa säteilyä. Funktionaalisella magneettikuvauksella on myös mahdollista määrittää tarkasti aivojen paikallista verenkiertoa, ja tämä tutkimus voidaan helposti yhdistää tavanomaiseen magneettikuvaukseen. Vahvakenttäisten laitteiden yleistyessä nämä tekniikat tarjoavat uuden tavan tutkia aivojen verenkiertoa ja kasvaimia. Akuutin infarktin koko ja ympäröivän verenkiertohäiriön laajuus pystytään määrittämään nopeasti. Tärkeiden aivoalueiden paikantaminen voi helpottaa neurokirurgisten toimenpiteiden suunnittelua. Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen rakenteen kuvantamismenetelmiä. Kuitenkaan sillä ei aikaisemmin voitu tutkia aivojen toimintaa pitkien kuvausaikojen vuoksi. Huippunopean magneettikuvauksen kehittyminen on sittemmin mahdollistanut aivotoiminnan kuvaamisen joko käyttämällä ulkopuolisia magneettivarjoaineita tai ilman niitä. Toinen tärkeä perusta funktionaaliselle magneettikuvaukselle on ollut perusilmiöiden parempi ymmärtäminen erityisesti suskeptibiliteetti-kontrastin osalta. Viime vuosien aikana on kehitetty kolme mielenkiintoista aivojen funktionaalista magneettikuvaustekniikkaa: perfuusio- ja diffuusiokuvaus sekä aktivaatiotutkimukset ärsykkeen jälkeen. Vaikka tutkittavia perusrakenteita, kuten mikroverisuonia, solukalvoja tai neuroneja, ei nähdä suoraan näillä tekniikoilla, aivojen toimintaa voidaan kuvata epäsuorasti kuva-alkiokohtaisesti.»echo-planar»-kuvaus Huippunopean kuvantamisen kehittyminen on ratkaisevasti vauhdittanut funktionaalisten kuvaustekniikoiden hyödyntämistä (Kwong 1995). Tavallisessa magneettikuvauksessa tarvitaan kymmeniä tai satoja virityspulsseja yhden kuvan tuottamiseen (Hamberg ja Aronen 1992).»Echoplanar»-kuvauksessa (EPI) informaatio voidaan kerätä vain yhden virityspulssin jälkeen, jolloin kokonaiskuvausaika yhtä kuvaa kohti on sekunnin murto-osia (Stehling ym. 1991, Hamberg ja Aronen 1992, Aronen ym. 1993, Hakumäki ym. 1994). Tämä mahdollistaa aivotoiminnan lähes ajantasaisen seuraamisen dynaamisista kuvasarjoista. Kuvassa 1 on esitetty EPI-spinkaikusekvenssi, jossa näkyy paikkakoodauksen periaate: kaiun aikana nopeat gradienttien muutokset. Mansfield esitti EPI:n periaatteen jo vuonna 1977, mutta kesti lähes kymmenen vuotta, ennen kuin ensimmäiset luotettavat potilaskuvauksiin soveltuvat prototyypit olivat käytettävissä. Merkittävä osa funktionaalisten magneettikuvausten kehitystyöstä on suoritettu Bostonissa Massachusetts General Hospitalin magneettikuvauslaboratoriossa (Belliveau ym. 1990, Cohen ja Weisskoff 1991, Rosen ym. 1991, 1993a ja b, 1994). EPI:ssä voidaan käyttää lähes samoja kuvaussekvenssejä kuin konventionaalisessa kuvauksessa: spinkaiku- (spin echo), kenttäkaiku- 830 Duodecim 113: , 1997 H. Aronen
2 (gradient echo), käänteispalautumis- (inversion recovery) ja epäsymmetrisiä spinkaiku-sekvenssejä sekä diffuusiopainotteista kuvausta. EPI-kuvien laatu on kehittynyt oleellisesti viime vuosien aikana. EPI:n mahdollistava tekniikka on kaupallisesti saatavilla useisiin teslan kenttävoimakkuudella toimiviin magneettikuvauslaitteisiin. Viime vuosien aikana EPI:hin sopivien magneettikuvauslaitteiden määrä on nopeasti lisääntynyt ympäri maailman. Vaikka signaali-kohinasuhde on EPI:ssä edelleen jonkin verran huonompi kuin tavanomaisessa magneettikuvauksessa, ensin mainittu tekniikka soveltuu hyvin funktionaalisiin kuvauksiin. Perfuusiokuvaus Perfuusiolla tarkoitetaan kudoksen mikroverenkiertoa, jonka mittayksikkö on ml/100 g kudosta/min. On tärkeää ymmärtää suurissa suonissa tapahtuvan virtauksen ja mikroverenkierron välinen ero. Magneettiangiografiassa kuvauskohteena ovat suuret ja keskisuuret suonet, jolloin virtaavassa kuva-alkiossa on periaatteessa 100 % virtaavia elementtejä. Magneettiangiografia on jo vakiinnuttanut asemansa kliinisessä rutiinissa, ja sen käyttöalue laajenee jatkuvasti (Lamminen ja Keto 1996). Magneettiperfuusiotutkimuksissa mielenkiinto on kapillaaritasolla. Aivosolujen toiminnan kannalta keskeinen kaasujen ja ravinteiden vaihto tapahtuu mikroverenkierron tasolla. Aivojen harmaan aineen alueella on noin 4 % kapillaareja; valkeassa aineessa veritilavuuden osuus on noin 1 2 %. Toisin kuin magneettiangiografiassa pieniä suonia ei nähdä magneettiperfuusiotutkimuksessa, mutta kudosperfuusiota voidaan mitata epäsuorasti kuva-alkiokohtaisesti dynaamisista kuvasarjoista, vaikka yli 95 % kuva-alkion tilavuudesta koostuukin virtaamattomista osista (aivojen ekstrasellulaari- ja intrasellulaaritila). Suskeptibiliteettikontrasti on suhteellisen uusi magneettikontrastin muoto (Villringer ym. 1988). Tämän ilmiön ymmärtäminen on huippunopean magneettikuvauksen kehittymisen lisäksi ollut tärkeä perusta perfuusio- ja aktivaatiotutkimuksille. Tavallisessa magneettikuvauksessa käytetään gadoliniumvarjoaineita lähinnä niiden voimakkaan T1-relaksaatiota lisäävän vaikutuksen RF-pulssi vuoksi. Kuitenkin gadoliniumilla on myös voimakas magneettinen momentti, jota voidaan T2- painotteisessa kuvauksessa käyttää hyväksi. Kun T1-relaksaatiossa gadoliniumkelaatin ja vesimolekyylin etäisyys on ångströmejä, suskeptibiliteettikontrastivaikutus voi ulottua aina noin 5 µm:n päähän varjoainetta sisältävästä tilasta (Villringer ym. 1988). Jos gadoliniumvarjoaineen pitoisuus kapillaarin sisällä on suuri, seurauksena on myös suonen ulkopuolella olevien protonien kokema muutos paikallisessa magneettikentässä, minkä vuoksi ne epävaiheistuvat. Lopputuloksena on signaalin heikkenemä, joka on suhteessa varjoaineen pitoisuuteen normaalissa aivossa (Belliveau ym. 1990). Tavallisimmin perfuusiokuvauksessa käytetään samanaikaisesti varjoainetta ja huippunopeaa magneettikuvausta, vaikka perfuusiotutkimukset ovat mahdollisia myös ilman varjoainetta (Kwong 1995). Gadoliniumvarjoaineen kulkua aivoston lävitse voidaan seurata usean leikkeen alueella laskimonsisäisen ruiskutuksen jälkeen. Kuvassa 2 on esitetty kuvasarja yhden leikkeen alueelta, jolla signaalin heikkenemä varjoaineruiskutuksen jälkeen on nähtävissä T2-painotteisessa huippunopeassa kuvauksessa. Normaalissa aivoissa signaali heikkenee harmaan aineen alueella enemmän kuin valkeassa aineessa, koska veritilavuus on harmaassa aineessa suurempi. Tämäntyyppisestä dynaamisesta kuvasarjasta voidaan laskea suhteellinen veritilavuus (relative cerebral blood volume, rcbv) kuva-alkiokohtai- Leikegradientti Taajuusgradientti Faasigradientti MR-signaali Rasvasaturaatio K u v a 1.»Echo-planar»-spinkaikusekvenssi. Yhden virityspulssin jälkeen yhteen kuvaan tarvittava informaatio kerätään käyttämällä riittävän voimakkaita ja tarkasti ajoitettuja lyhytaikaisia gradientteja kaiun aikana. RF = radiofrekvenssi, MR = magneettiresonanssi TE Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus 831
3 K u v a 2. Dynaaminen»echo-planar»-spinkaiku kuvasarja potilaasta, jolla on oikean talamusalueen tuumori. Kuvat on otettu sekunnin välein juuri ennen varjoainebolusta, sen aikana ja varjoaineen ensikierron jälkeen. Kuvasarjassa näytetään joka toinen kuva, mistä on laskettu veritilavuuskartta kuva-alkiokohtaisesti (kuva 3 D). sesti (kuva 3 D), mutta absoluuttisen virtauksen määrittäminen on ongelmallisempaa. Perfusoitunut veritilavuus on kuitenkin tärkeä parametri, jonka laskemisesta on hyötyä aivokasvainten ja akuutin aivohalvauksen diagnostiikassa. Mikäli veri-aivoeste on vaurioitunut, kuten monissa aivotuumoreissa, varjoainetta pääsee jo ensikierron aikana verisuonista ekstrasellulaaritilaan. Tällöin menetelmä aliarvioi jonkin verran suhteellista veritilavuutta. Koska veritilavuuskartoitukseen tarvittavan kuvasarjan keräämiseen kuluu aikaa valmisteluineen vain muutamia minuutteja, voidaan veritilavuuden kartoitus helposti yhdistää rutiinitutkimukseen, mikäli huippunopeaan kuvantamiseen on edellytyksiä (Rosen ja Aronen 1993). Veritilavuuden kartoituksessa potilaalle asetetaan kyynärtaipeen laskimoon millimetrin läpimittainen laskimokanyyli. Gadoliniumpitoinen varjoaine annetaan automaattiruiskulla. Varjoaineannos on 0.2 mmol/kg. Tavallisesti varjoaineen ruiskutus kestää 4 6 sekuntia. Juuri ennen varjoaineen saapumista aivoihin, sen kulkeutuessa ensimmäisen kerran aivojen lävitse ja heti tämän jälkeen otetaan kuvia 8 10 leikkeen alueelta 1.5 sekunnin välein leikettä kohden. Tutkimuksen jälkeen kunkin leikkeen veritilavuuskartta lasketaan kuvasarjoista (kuvat 3 E ja 4 G). Aivokasvaimet, varsinkin erittäin nopeakasvuiset glioomat, ovat usein heterogeenisia tuumoreita, joiden mikroverenkierto poikkeaa normaalista aivokudoksesta. Glioomien luokittelussa ja hoidon seurannassa (Aronen ym. 1995) veritilavuuden kartoituksesta on osoitettu olevan hyötyä (Aronen ym. 1993). Glioomissa veritilavuus 832 H. Aronen
4 K u v a 3. Tavanomainen magneettikuva ja suhteellinen veritilavuuskartta samasta potilaasta kuin kuvassa 2. Protonitiheyskuvassa (A) ja T2-painotteisessa kuvassa (B) kasvain on varsin homogeeninen. Varjoaineen jälkeen otetussa T1-painotteisessa kuvassa (C) kasvain on tehostunut vain hieman. Veritilavuuskartassa (D) valkeat alueet osoittavat suurta veritilavuutta, tummemmat alueet pienempää. Normaalilla harmaalla aineella on suurempi veritilavuus kuin valkealla aineella. Veritilavuuden kartoitus osoittaa suhteellisen suuren veritilavuuden alueita vasemman talamusalueen tuumorissa (vaihteluväli suhteessa vastakkaisen puolen normaaliin valkeaan aivoaineeseen), mikä on tyypillistä nopeakasvuisille glioomille. Asteen 3/4 astrosytooma diagnosoitiin myöhemmin biopsialla. PET-fluorodeoksitutkimuksen (E) löydös on samankaltainen kuin veritilavuustutkimuksessa. korreloi glukoosimetaboliaan, mikä viittaa siihen, että itse kasvainsolujen aineenvaihdunta on läheisesti yhteydessä niiden ympärillä olevan kasvainsuonituksen määrään (ks. veritilavuuskartta ja PET-fluorodeoksiglukoositutkimus samasta glioomasta, kuvat 3 D ja 3 E). Kokemuksemme veritilavuuden kartoituksesta viittaavat siihen, että glioomissa alueet, joilla veritilavuus on suuri, liittyvät erittäin nopeaan kasvuun (Aronen ym. 1994) ja huonoon ennusteeseen (Aronen ym. 1992). Niin ikään hoitovasteen tehoa voidaan arvioida mikrovaskulaaritilavuuden muutosten perusteella. Funktionaaliset magneettikuvaustekniikat ovat hyödyllisiä myös sädehoidon suunnittelussa (Pardo ym. 1994). Aivojen perfuusiotutkimus on Yhdysvalloissa toistaiseksi ainoa vakuutusyhtiöiden korvaama funktionaalisen magneettitutkimuksen muoto. Perfuusiolle herkkien magneettikuvausmenetelmien mahdollisina käyttöalueina lienevät tulevaisuudessa aivojen neoplastisten ja iskeemisten sairauksien kuvantamisen lisäksi erityyppisten dementiatautien tutkiminen. Näissä taudeissa perfuusiomuutokset ovat usein varhain havaittavia sekundaarimuutoksia (Caramia ym. 1995). Perfuusiotutkimukset voivat olla hyödyllisiä myös epilepsiapotilaiden tutkimisessa. Diffuusiokuvaus Diffuusiokuvauksessa käytetään hyväksi luvulla julkaistua tietoa ydinmagneettisesta resonanssista, ajalta ennen magneettikuvausta (Tanner ja Stejskal 1968). Diffuusiokuvauksessa voidaan kuvata veden molekylaarista diffuusiota ku- Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus 833
5 K u v a 4. Esimerkki diffuusio- ja perfuusiotutkimuksista potilaalla, jolla on akuutti oikean puolen hemipareesi. Kuvat A G on otettu kaksi tuntia oireiden alkamisen jälkeen. Tavanomaiset protonitiheys- ja nopeat T2-painotteiset spinkaikukuvat (A ja B) eivät osoita poikkeavaa. Varjoaineen annon jälkeen otetussa T1-painotteisessa kuvassa (C) näkyy vain intravaskulaarista tehostumista. Kaksiulotteisessa faasikontrastiangiografiassa ei nähdä virtausta vasemmassa arteria carotis internassa eikä proksimaalisessa arteria cerebri, mutta jonkin verran virtausta on todettavissa distaalisessa arteria cerebri mediassa (D). Diffuusiopainotteisessa kuvassa (E) näkyy voimakkaan signaalin alue vasemmalla periventrikulaarisessa valkeassa aineessa. Kuvassa F on diffuusiokartta vastaavalta alueelta. Suhteellinen veritilavuuskartta (G) osoittaa paljon suuremman perfuusiohäiriöalueen kuin diffuusiokuvaus. Tietokonetomografiakuvassa (H), joka otettiin kolme vuorokautta hoidon jälkeen, infarktialue on suurempi kuin diffuusiotutkimuksessa mutta pienempi kuin perfuusiotutkimuksessa. (Julkaistu Gregory A. Sorensenin, MGH NMR Center, luvalla.) dostasolla. Diffuusiokuvauksessa käytetään muunnettua spinkaikusekvenssiä asettamalla diffuusiogradientit ennen 180 asteen pulssia ja sen jälkeen. Diffuusiogradienttien suunta voidaan valita vapaasti. Stejskal ja Tanner (1965) osoittivat, että signaalin vaimeneminen riippuu vain diffuusiogradienttien ominaisuuksista (b-arvo) ja kudoksen tai materiaalin diffuusiokertoimesta D. Diffuusiopainotteisella kuvalla tarkoitetaan sellaista magneettikuvausta, jossa diffuusiogradientit ovat olleet mukana (kuva 4 E). Voimakkaasti diffuusiopainotteisessa kuvassa (suuret b-arvot) suuren molekulaarisen diffuusion alueet, kuten aivo-selkäydinnestettä sisältävät aivokammiot, ovat heikon signaalin alueita, kun taas alueet, joilla kudoksen diffuusiokerroin on pieni (ks. esim. kuva 4 E), antavat voimakkaamman signaalin. Diffuusio voi olla aivoissa erisuuruista eri suuntiin samassa pisteessä. Erityisesti valkean aineen hermoratojen suunta vaikuttaa oleellisesti diffuusioon. Tämän vuoksi diffuusiokuvauksessa on syytä käyttää diffuusiogradientteja useaan suuntaan (Sorensen ym. 1996). Useammalla eri diffuusiopainotuksella tehdystä kuvasarjasta voidaan laskea diffuusiokartta (kuva 4 F), joka osoittaa suoraan kuva-alkiokohtaisesti kudoksen diffuusiokertoimen. Aivoinfarktissa magneettikuva ja tietokonetomografialöydös voivat olla lähes normaaleja pitkään ensimmäisen vuorokauden aikana (Os- 834 H. Aronen
6 born 1994). Akuutille aivoinfarktille on ominaista diffuusiokertoimen pieneneminen (Warach ym. 1995, Sorensen ym. 1996). Syytä diffuusiokertoimen pienenemiseen ei tiedetä varmasti. Infarktialueella todettava sytotoksinen ödeema ja siihen liittyvä muuttunut intra- ja ekstrasellulaaritilan suhteellinen osuus, veden liikkuminen sekä toisaalta natrium-kaliumpumpun toiminnan heikkeneminen voivat olla selityksiä diffuusiokertoimen pienuudelle akuutissa infarktissa (Moseley ja Kucharczyk 1995). Kroonisessa aivoinfarktissa diffuusiokerroin taas on kasvanut. Vaikka tavanomainen magneettikuvaus on usein tietokonetomografiaa herkempi, ei aivoinfarktin varhaisdiagnostiikkaan ole toistaiseksi ollut rutiinikäytössä optimaalista magneettikuvausmenetelmää. Diffuusiokuvaus osoittaa akuutin aivoiskemian aikaisemmin kuin tavanomainen magneettikuvaus tai tietokonetomografia (Sorensen ym. 1996). Akuutti infarktialue näkyy diffuusiopainotteisessa kuvassa kirkkaana (kuva 4 E). Iskemian diagnostiikassa perfuusio- ja diffuusiokuvauksen yhdistäminen voi olla erityisen mielenkiintoista. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että diffuusiokuvaus osoittaa infarktin kovan, peruuttamattomasti vaurioituneen ytimen, kun taas perfuusiokuvaus usein osoittaa aivoinfarktin lopullista kokoa laajemman aivoalueen patologian. Näiden kahden tutkimuksen osoittaman epänormaalin aivoalueen välinen ero voi olla osin korjattavissa, mikäli aivoperfuusio palautuu ajoissa normaaliksi (kuva 4) (Sorensen ym. 1996). Toisaalta jatkotutkimuksia tarvitaan edelleen selvittämään diffuusioja perfuusiotutkimusten asemaa akuutin aivoinfarktin diagnostiikassa. EPI-tekniikka on vauhdittanut diffuusiokuvausten käyttämistä potilastutkimuksissa. Ilman huippunopeaa kuvantamista diffuusiotutkimuksen yhdistäminen muuhun magneettitutkimukseen olisi käytännön kannalta ongelmallista pitkien kuvausaikojen vuoksi. Aktivaatiotutkimukset Jo yli sata vuotta sitten esitettiin ajatus, jonka mukaan aivojen toiminta on kiinteästi yhteydessä aivojen verenkiertoon (Roy ja Sherrington 1890). Aivojen toiminnalle on ominaista pääasiassa aerobinen energiankulutus. Neuroniaktivaatio johtaa muutaman sadan millisekunnin kuluttua paikalliseen verenkiertovasteeseen, jossa osin samanaikaisesti aivojen veritilavuus ja verenvirtaus kasvavat. Tämä johtaa lopputilanteeseen, jossa aktivaatioalueella on enemmän happipitoista verta kuin muualla. Hemodynaaminen vaste neuroniaktivaatioon on siis ylikompensoitunut, koska kaikkea aktivaatioalueelle tulevaa ylimääräistä happea ei käytetä hyväksi. Tiedot veritilavuuden muutokseen perustuvista aivojen funktionaalisista magneettitutkimuksista julkaistiin ensimmäisen kerran Science-lehdessä vuonna 1991 (Belliveau ym. 1991). Tässä pioneerityössä käytettiin hyväksi ulkopuolisia varjoaineita ja mitattiin veritilavuuden muutos primaarisella näköaivokuorella näköärsykkeen jälkeen. Aktivaatiotutkimuksia on myös mahdollista suorittaa ilman ulkopuolisia varjoaineita. Jo vuonna 1936 todettiin, että oksihemoglobiinilla ja deoksihemoglobiinilla on erilaiset magneettiset ominaisuudet (Pauling ja Coryell 1936). Yli viisikymmentä vuotta myöhemmin tätä tietoa osattiin käyttää hyväksi funktionaalisessa magneettitutkimuksessa (Kwong ym. 1992). Aktivoitumattomalla alueella deoksihemoglobiinin suhteellinen määrä on suurempi kuin aktivaatioalueella, mikä aiheuttaa voimakkaamman suskeptibiliteettiefektin ja heikomman signaalin kuin aktivaatioalueella, jolla on suhteellisesti enemmän happipitoista verta ja kirkkaampi signaali magneettikuvissa. Myös aktivaatioalueen lisääntyneen verenvirtauksen perusteella voidaan suorittaa funktionaalisia magneettitutkimuksia käyttämällä huippunopeita T1-painotteisia sekvenssejä (Kwong ym. 1992). Aktivaatiotutkimuksen suorittaminen voidaan jakaa ärsykkeen suunnitteluun ja valmistamiseen, kuvaukseen (perustaso ja aktivaatiotilanne), kuvien siirtämiseen työasemalle, kuvasarjojen analysointiin ja varastointiin ja tuloksen havainnolliseen esittämiseen. Aktivaatiotutkimuksessa verrataan aina ärsykkeen aikaista tilannetta perustasoon, joka on useimmiten lepotila. Tutkimuksessa koehenkilö tai potilas makaa magneettikuvauslaitteessa. Paikantamiskuvauksen jälkeen mitataan perustasokuvasarja ja sen jälkeen aktivaatiosarja, jonka aikana magneettilaitteessa samassa asennossa makaavalle koehenkilölle annetaan ärsykkeitä (näkö-, kuulo-, haju- tai tunto- Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus 835
7 K u v a 5. Esimerkki näköaivokuoren aktivaatiotutkimuksesta 16 leikkeen alueelta.»echo-planar»-kuvien leikepaksuus on 4 mm.»echo-planar»-kuvien päälle on lisätty väreillä tilastollinen aktivaatiokartta, joka osoittaa merkittävät aktivaatioalueet. Aktivaation tilastollinen merkittävyys on nähtävissä oikealla olevasta väriskaalasta. Ärsykkeenä tutkimuksessa käytettiin vaihtuvaa mustavalkoista shakkiruutukuviota. (Julkaistu Leena Sipilän luvalla.) ärsyke tai motorinen tehtävä). Stimuluksena voi toimia myös kuvittelu tai älyllisen tehtävän suorittaminen. Kysymyksenasettelun mukaan aivojen aktivaatiota voidaan tutkia yhden tai useamman leikkeen alueelta. Kuvassa 5 on esitetty monileiketutkimus näköärsykkeen jälkeen. Viime aikoina myös koko aivojen tutkimukset ovat yleistyneet. Koska mitattavat signaalimuutokset ovat pieniä, otetaan perustasosarjaan useita kymmeniä tai satoja kuvia, ja aktivaatiotilanteessa otetaan myös useita kuvia. Tutkimuksen jälkeen kaikki kerätyt kuvat (jopa yli kymmenentuhatta) siirretään magneettikuvauslaitteesta erilliseen työasemaan, jossa varsinainen analyysi suoritetaan. Aktivaatiotutkimuksissa käsitellään varsin suuria määriä kuvia, jotka sisältävät paljon informaatiota, tyypillisesti gigatavun verran. Kuvien varastointi ja analysointi vaativat paljon muistitilaa. Magneto-optiset levyasemat ja nauhat mahdollistavat kuvien taloudellisen varastoinnin. Useimmiten suuria kuvamääriä ei käydä yksitellen kuva kuvalta lävitse, vaan tarkoitukseen suunniteltujen ohjelmien avulla voidaan määrittää annettujen kriteereiden pohjalta aktivaatioalueet. (ks. kuva 5). Tutkimuksessa kerätään perustasoja aktivaatiosarja, jotka keskimääräistetään, ja tilastollisesti merkitsevät muutokset voidaan rekisteröidä kuva-alkiokohtaisesti. Toistaiseksi eniten käytetty tilastollinen menetelmä lepo- ja aktivaatiotilanteen vertailuun on ollut Kolmogorov Smirnovin testi, koska tämä nonparametrinen menetelmä ei edellytä perus- tai aktivaatiotason signaalijakautumilta normaalijakaumaa (Bandettini ym. 1993). Myös t-testiä voidaan useasti käyttää. Varjoainetehosteisten perfuusiotutkimusten tavoin myös ilman varjoaineita suoritet- 836 H. Aronen
8 K u v a 6. Funktionaalisen magneettikuvauksen avulla tutkittu tuntoärsykkeen ja motorisen tehtävän antamien aktivaatioalueiden keskuksia. Keskusuurre paikannetaan taempana olevan vihreällä merkityn sensorisen ja edempänä olevan keltaisella merkityn motorisen aktivaatioalueen keskuksen väliin. Kolmiulotteinen näkymä helpottaa tulosten tulkintaa sekä mahdollisen leikkauksen suunnittelua. (Julkaistu Sami Martinkaupin ja Eero Sallin luvalla.) tavissa aktivaatiotutkimuksissa kuvaussekvenssit ja parametrit vaikuttavat oleellisesti mitattavaan lopputulokseen. Aktivaatiotutkimuksissa on käytetty huippunopeita kenttäkaiku-, spinkaiku-, käänteispalautumis- ja epäsymmetrisiä spinkaikusekvenssejä. Toistaiseksi funktionaalisesta magneettikuvauksesta on ollut eniten hyötyä aivojen perustutkimuksessa (Kuikka ym. 1996). Erityisesti visuaalisen järjestelmän toiminnan kartoittamisessa se on tuottanut sellaista tietoa, jota ei ole ollut paikkaresoluution puitteissa mahdollista saada esimerkiksi PET-tutkimuksilla (Tootell ym ja 1996, Dale ym. 1996, Sereno ym. 1996). Myös psykiatrisilla potilailla voidaan seurata eri aivoalueiden poikkeavaa aktivaatiota eri tautitiloissa ja erilaisten ärsykkeiden jälkeen (Breiter ym. 1996). Aktivaatiotutkimusten kliininen arviointi on vasta alkanut. Näiden tutkimusten ilmeisimmät kliiniset sovellukset ovat neurokirurgian alueella. Vitaalien aivoalueiden säästäminen leikkauksen yhteydessä on helpompaa, jos ennen leikkausta on suoritettu aktivaatiotutkimus (ks. kuva 6). Aktivaatiotutkimuksissa 1.5 teslan laitteilla havaittavat signaalin muutokset ovat parhaimmillaan 1 4 %, useimmiten pienempiä. Tutkimukset kestävät muutamasta minuutista useaan tuntiin. Varsinkin pitemmissä tutkimuksissa koehenkilön liikkuminen on merkittävä ongelma. Paikallaanpysymisongelmaa on yritetty ratkaista amerikkalaisessa jalkapallossa käytetyllä purentatangolla (bite bar) tai estämällä pään liikkeet muovailtavilla pehmusteilla. Pieniä liikkeitä voidaan korjata tutkimuksen jälkeen erityisillä liikkeenkorjausohjelmilla, jotka ovat olleet viime vuosina vilk- Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus 837
9 K u v a 7. Esimerkki aktivaatiotutkimuksen ja monikanavaisen MEG-tutkimuksen yhdistämisestä. Tuntoärsykkeenä on käytetty medianushermon sähköistä stimulaatiota oikean käden ranteesta. Magneettikuvauksessa aktivoituneet vokselit on esitetty keltaisella ja varhaisimman kortikaalisen N20m vasteen sijainti MEG:llä paikannettuna punaisella. Primaarivasteen osalta on todettavissa hyvä yhteensopivuus magneettitutkimuksen ja monikanavaisen MEG-tutkimuksen välillä. (Julkaistu Antti Korvenojan ja Hanna Pohjosen luvalla.) kaan tutkimuksen ja kehitystyön kohteina. Potilaan tai koehenkilön yhteistyökyky on kuitenkin välttämätön edellytys onnistuneelle aktivaatiotutkimukselle. Tutkittavan tulee olla liikkumatta magneettikuvauslaitteessa koko kuvausprosessin ajan. Tämä asettaa rajoituksia esimerkiksi pienten lasten tutkimisessa. Aktivaatiotutkimuksissa oletetaan saatavan hemodynaamisen vasteen avulla tietoa neuroniaktivaatiosta. Koska neuroniaktivaation seurauksena hemodynaamisen vasteen lopputuloksena on se, että happipitoista verta on enemmän aktivaatioalueella kuin ympäröivällä aktivoitumattomalla alueella, myös aktivaatioalueelta lähtevät keski- ja suurikokoiset laskimot voivat antaa väärän positiivisen signaalin hieman kauempana itse neuroniaktivaatioalueesta. Eri kuvaussekvenssit ovat eri tavalla herkkiä tutkittavien suonten läpimitalle. Yleisesti kenttäkaikusekvenssit ovat herkkiä sekä suurille että pienille suonille, kun taas epäsymmetrinen ja symmetrinen spinkaiku ovat spesifisempiä mikroverenkierron vasteelle. Kenttävoimakkuus vaikuttaa funktionaalisen magneettitutkimuksen laatuun ja tarkkuuteen. Useimmat tähänastiset tutkimukset on suoritettu 1.5 teslan kenttävoimakkuudella kuten kaikki tämän katsauksen esimerkitkin, mutta alustavat tulokset suuremmista kenttävoimakkuuksista (2 ja 4 T) ovat olleet lupaavia. EPI:n kytkeminen 3 4 teslan magneettikuvauslaitteistoon on teknisesti monimutkaisempi toimenpide kuin yhdistäminen 1.5 teslan laitteeseen. 3 4 teslan laitteistojen etuna on hyvä signaali-kohinasuhde. Teoriassa suuret kenttävoimakkuudet mahdollistavat paremman spesifisyyden pienissä suonissa tapahtuvien aktivaatiomuutosten osalta. Tulevaisuudessa vahvakenttäiset laitteet voivat eriytyä selvästi tutkimuskäyttöön suhteellisen harvoissa keskuksissa korkean hintansa ja ylläpidettävyysongelmiensa takia. Isotooppitekniikat, SPECT ja erityisesti PET, ovat olleet aivojen toiminnan tutkimisessa tarkimmat menetelmät. Funktionaalinen magneettikuvaus voi osin korvata näitä aivoperfuusion ja aktivaatiotutkimusten osalta. Aivojen reseptoritutkimuksia ei voi suorittaa magneettikuvaustekniikoilla. On myös huomattava, että absoluuttisessa kvantifioinnissa isotooppitekniikat ovat useimmiten parempia kuin funktionaalinen magneettikuvaus. Lähitulevaisuuden haasteena on eri tutkimusmenetelmien antamien tulosten yhdistäminen samaan ajallis-paikalliseen koordinaatistoon helposti tutkittavalla tavalla. Funktionaalisen magneettitutkimuksen osoittaman aktivaatioalueen ja magnetoenkefalografian tuottaman tarkan aikainformaation yhdistäminen tarjoaa uuden ikkunan aivojen toiminnan seuraamiseen (ks. kuva 7). Funktionaalisen magneettitutkimuksen antama tulos voi olla myös hyödyllinen magnetoenkefalografian käänteisen ongelman ratkaisemisessa. Funktionaaliset magneettikuvaustekniikat ovat nyt lisääntyvän laajan tutkimuksen kohteena. Ne ovat jo nyt merkittävä menetelmä normaalin aivotoiminnan kartoittamisessa, ja tulevaisuudessa ne ovat tärkeä osa kliinistä magneettikuvausta. * * * Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Syöpäjärjestöt, Vuorisalon säätiö ja NIH Fogarthy International Center ovat tukeneet kirjoittajan alkuperäistutkimuksia. Kiitokset Antti Korvenojalle, Hanna Pohjoselle, A. Gregory Sorensenille, Eero Sallille ja Leena Sipilälle osasta kuvamateriaalista. Kiitän myös FM Maarit Konttelia hyödyllisistä kommenteista käsikirjoitukseen. 838 H. Aronen
10 Kirjallisuutta Aronen H, Hamberg L, Niemi P: Huippunopeat kuvaustekniikat laajentavat magneettikuvauksen käyttöalueita. Suom Lääkäril 48: , 1993 Aronen H J, Cohen M S, Belliveau J W, ym.: Ultrafast imaging of brain tumors. TMRI 5: 14 24, 1993 Aronen H J, Gazit I E, Louis D N, ym.: Cerebral blood volume maps of gliomas: a comparison with tumor grade and histologic findings. Radiology 191: 41 51, 1994 Aronen H J, Glass J, Pardo F S, ym.: Echo-planar MRI cerebral blood volume mapping of gliomas: clinical utility. Acta Radiol 36: , 1995 Aronen H J, Goldberg I E, Pardo F, ym.: Susceptibility-contrast CBV imaging: clinical experiences in brain tumor patients. Eleventh Annual Scientific Meeting and Exhibition of the Society of Magnetic Resonance in Medicine, August 8 14, 1992, Berlin. Berlin, Federal Republic of Germany 1992 (abstrakti) Bandettini P A, Jesmanowicz A, Wong E C, Hyde J S: Processing strategies for time-course data sets in functional MRI of the human brain. Magn Res Med 30: , 1993 Belliveau J W, Kennedy D N, McKinstry R C, ym.: Functional mapping of the human visual cortex using magnetic resonance imaging. Science 254: , 1991 Belliveau J W, Rosen B R, Kantor H L, ym.: Functional Cerebral Imaging by Susceptibility-Contrast NMR. Magn Reson Med 14: , 1990 Breiter H C, Rauch S L, Kwong K K, ym.: Functional magnetic resonance imaging of symptom provocation in obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psych 53: , 1996 Caramia F, Aronen H J, Sorensen A G, ym.: Perfusion MR imaging with exogenous contrast agents. Kirjassa: Diffusion and perfusion magnetic resonance imaging, s Toim. D Le Bihan. Raven Press, New York 1995 Cohen M S, Weisskoff R M: Ultra-fast imaging. Magn Reson Imag 9: 1 37, 1991 Dale A, Ahlfors S, Aronen H J, ym.: Spatiotemporal imaging of motion processing in human visual cortex. Second International Conference on Functional Mapping of the Human Brain. June 17 21, 1996, Boston, MA, USA 1996 (abstrakti) Hakumäki J, Kauppinen R, Vainio P, Soimakallio S: Aivotoiminta tuo magneettikuviin eloa. Duodecim 110: , 1994 Hamberg L, Aronen H: Magneettikuvauksen perusteet ja tutkimusmenetelmät. Duodecim 108: , 1992 Kuikka J T, Belliveau J W, Hari R: Future of functional brain imaging. Eur J Nucl Med 23: , 1996 Kwong K K: Functional magnetic resonance imaging with echo planar imaging. Magn Reson Q 11: 1 20, 1995 Kwong K K, Belliveau J W, Chesler D A, ym.: Dynamic magnetic resonance imaging of human brain activity during primary sensory stimulation. Proc Natl Acad Sci 89: , 1992 Lamminen A, Keto P: Magneettiangiografia. Duodecim 112: , 1996 Mansfield P: Multi-planar image formation using NMR spin echos. J Physics C10: L55 L58, 1977 Moseley M E, Kucharczyk J: Diffusion in brain ischemia. Kirjassa: Diffusion and perfusion magnetic resonance imaging, s Toim. D Le Bihan. Raven Press, New York 1995 Osborn A G: Diagnostic neuroradiology. Mosby- Year Book, Inc., USA, 1994 Pardo F S, Aronen H J, Kennedy D N, ym.: Functional cerebral imaging studies in the evaluation and radiotherapeutic treatment of patients with malignant glioma. Int J Radiat Oncol Biol Phys 30: , 1994 Pauling L, Coryell C D: The magnetic properties and structure of hemoglobin, oxyhemoglobin, and carbonmonooxyhemoglobin. Proc Natl Acad Sci 22: , 1936 Rosen B R, Aronen H J: MRI perfusion studies in the brain. Kirjassa: Current practice in radiology, s Toim. J W Thrall. BC Decker, Philadelphia 1993 Rosen B R, Aronen H J, Cohen M S, ym.: Diffusion and perfusion fast scanning in brain tumors. Neuroimag Clin North Am 3: 1 18, 1993 Rosen B R, Aronen H J, Kwong K K, ym.: Advances in clinical neuroimaging: functional MR imaging techniques. Radio- Graphics 13: 1 8, 1993 Rosen B R, Belliveau J W, Aronen H J, ym.: Functional neuroimaging. Kirjassa: Magnetic resonance neuroimaging, s Toim. J Kucharczyk, M Moseley, A J Barkovich. CRC Press, Ann Arbor 1994 Rosen B R, Belliveau J W, Aronen H J, ym.: Susceptibility contrast imaging of cerebral blood volume: human experience. Magn Res Med 22: , 1991 Roy C S, Sherrington C S: On the regulation of the blood-supply of the brain. J Physiol (London) 11: , 1890 Sereno M I, Dale A D, Reppas J B, ym.: Borders of multiple visual areas in humans revealed by functional magnetic resonance imaging. Science 268: , 1996 Sorensen G, Buonanno F S, Gonzalez R G, ym.: Hyperacute stroke: evaluation with combined multisection diffusion-weighted and hemodynamically weighted echo-planar imaging. Radiology 199: , 1996 Stehling M K, Turner R, Mansfield P: Echo-planar imaging: magnetic resonance imaging in a fraction of a second. Science 254: 43 50, 1991 Stejskal E O, Tanner J E: Spin diffusion measurements: Spin echoes in the presence of a time-dependent field gradient. J Chem Phys 42: , 1965 Tanner J E, Stejskal E O: Restricted self-diffusion of protons in colloidal systems by the pulsed-gradient, spin echo method. J Chem Phys 49: , 1968 Tootell R B H, Reppas J B, Dale A D, ym.: Visual motion aftereffect in human cortical area MT revealed by functional magnetic resonance imaging. Nature 375: , 1996 Tootell R B H, Reppas J B, Kwong K K, ym.: Functional analysis of human MT and related visual cortical areas using magnetic resonance imaging. J Neuroscience 15: , 1995 Villringer A, Rosen B R, Belliveau J W, ym.: Dynamic imaging with lanthanide chelates in normal brain: contrast due to magnetic susceptibility effects. Magn Reson Med 6: , 1988 Warach S, Gaa J, Siewert B, ym.: Acute human stroke studied by whole brain echo planar diffusion-weighted magnetic resonance imaging. Ann Neurol 37: , 1995 HANNU ARONEN, LKT, DI, ma. apulaisprofessori Kuopion yliopiston kliinisen radiologian laitos Helsingin yliopiston kliinisen lääketieteen laitos, radiologian osasto Haartmaninkatu 4, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus 839
Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus
Aivojen kuvantaminen Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus Hannu J. Aronen, Nina Lundbom, Saara Haapamäki, Juha Huttunen, Antti Korvenoja, Jyrki Mäkelä, Markku Kaste ja Juha Jääskeläinen Viimeisten
LisätiedotTuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA
Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotDiffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa
Katsaus Jaana Hiltunen, Mika Seppä ja Riitta Hari Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Diffuusiotensorikuvauksessa mitataan magneettikuvauksen keinoin veden lämpöliikettä kudoksissa. Menetelmällä
LisätiedotMitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan
Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia
LisätiedotLiite III. Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin
Liite III Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin Huomaa: Kyseessä olevat valmistetietojen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päivittävät tämän
LisätiedotREVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas
REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit
LisätiedotAIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE
Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2010 Marika Forss & Eevastiina Heinänen AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE
LisätiedotTietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo 0276697
Tietotekniikan osasto LUONNONTIETEET TIETOYHTEISKUNNASSA Magneettikuvantaminen Tuulia Salo 0276697 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. MAGNETTIKUVANTAMISEN HISTORIAA 1 3. MITEN MAGNEETTIKUVAT SYNTYVÄT? 2
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotS Magneettikuvauksen sovellukset Viikkoharjoitukset
S-66.3326 Magneettikuvauksen sovellukset Viikkoharjoitukset Tehtävät 8.16, 8.17 ja 9.33 Ryhmä 11: Jukka Remes, Tuomas Svärd ja Tuomo Starck Radiologian klinikka, 26.5.2010 OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
LisätiedotSuomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat
Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
Lisätiedot2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotAivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla
Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience
LisätiedotIMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE
IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE NINA FORSS YLILÄÄKÄRI, LINJAJOHTAJA HUS NEUROKESKUS AALTO YLIOPISTO (NEUROTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN TEKNIIKAN LAITOS)
LisätiedotJUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin
JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin in vivo -implementointi ja testaus Diplomityö Tarkastaja: professori Ilpo Vattulainen Tarkastaja ja aihe
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotNeuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara
Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotLeikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas
Katsaus Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Magneettikuvauslaitteistojen kehittyminen avonaisemmiksi
LisätiedotAivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen
Aivojen kuvantaminen Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen Turgut Tatlisumak, Lauri Soinne, Juha Huttunen, Jyrki Launes, Jari Karonen, Hannu J. Aronen, Juhani Sivenius, Juha Hernesniemi
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotDIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA
Pro gradu tutkielma Fysiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA Touko Kaasalainen 20.12.2007 Ohjaaja: FT Veli Pekka Poutanen Tarkastajat:
LisätiedotPerfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa
Heli Silvennoinen, Perttu J. Lindsberg ja Leena Valanne KATSAUS Perfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa Akuutin aivoiskemian tavanomainen kuvausmenetelmä on pään tietokonetomografia (TT) ilman varjoainetta.
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
LisätiedotKoiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen
LisätiedotLeikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa. Kandidaatintyö
Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa Kandidaatintyö Lauri Lehmonen 06.04.2015 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Teoria 1 2.1 Magneettikuvauksen perusteet...................... 1 2.1.1 Larmor-taajuus
LisätiedotLaatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia
Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen
LisätiedotTotta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv
Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv ivään todellisuuteen Tuukka Raij, LT psykiatriaan erikoistuva lääl ääkäri, HY vieraileva tutkija, Kylmälaboratorion laboratorion aivotutkimusyksikkö,,
Lisätiedotma prof Katariina Luoma
KLIINISEN KUVANTAMISEN PERUSTEET II Opetuksen sisältö ma prof Katariina Luoma TIETOKONETOMOGRAFIAN HISTORIAA S. 1972; isät Hounsfield / Cormack 1974-1976 1976 ensimmäiset CT-(CAT (CAT-scan scan) laitteet
LisätiedotLiikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla
Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotViimeisen vuosikymmenen aikana on tullut
Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
LisätiedotDIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA
DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA Lauri Nikkonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Radiologia Toukokuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotIsotooppilääketieteen TT oppaan esittely
Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotMITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ?
MITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ? Tiina Parviainen, Monitieteinen aivotutkimuskeskus Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Millaista tietoa aivoista saadaan? Aivojen rakenne, anatomia karkealla tasolla
LisätiedotBioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille
BioMag-laboratorio v. 1.1 / 03.05.2012 BioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille Liitteet 1. Aivojen magneettistimulaatiolaitteen käyttösuositus: Rossi S et al. Clinical Neurophysiology
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotKERTTU SEPPÄLÄ FMRI-DATAN KOHERENSSIANALYYSIN KEHITTÄMINEN SEMANTTISEN VIRITTÄMISEN KOEASETELMAAN
KERTTU SEPPÄLÄ FMRI-DATAN KOHERENSSIANALYYSIN KEHITTÄMINEN SEMANTTISEN VIRITTÄMISEN KOEASETELMAAN Diplomityö Tarkastaja: professori Jari Hyttinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan
LisätiedotHuimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?
Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotVaroitukset ja Riskiviestintä
Varoitukset ja Riskiviestintä jalehtin@cc.hut.fi Kirja - Warnings and Risk Communication Useita kirjoittajia Toimittanut Michael S. Wogalter David M. DeJoy Kenneth R. Laughery Julkaisija: CRC Press (Syyskuu
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotVAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA
VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
LisätiedotSAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori
SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori ATK:N KAYTTO DIAGNOSTIIKASSA JA TERAPIASSA - kehitysnakymat kuvankasittelyssa - esimerkki
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotInhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa
Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka
LisätiedotAivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille
Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja
LisätiedotTieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot):
Fotoniikka = jatkoopinnot): Opintojakso Koodi (op) A/S/J 2017 Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 J X Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 J X Korkean teknologian kaupallistaminen
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotMagneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa. Seppo K. Koskinen
Katsaus Seppo K. Koskinen Magneettikuvaus on ylivertainen pehmytkudosten kuvantamistekniikka hyvän kontrastin, anatomisen paikanerotuskykynsä ja vapaavalintaisten kuvatasojen takia, eikä potilasta altisteta
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
Lisätiedotmonitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.
Epätäydellisen preferenssiinformaation hyödyntäminen monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi 15.1.2018 Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof. Kai Virtanen Tausta Päätöspuu
LisätiedotKUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä
KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä Sisältö Kaikki alkaa lähetteestä VSKK:n ammattilaisohjeet Valmistautuminen magneettitutkimukseen
LisätiedotHERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka
HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotMAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA
MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA S y v e n t ä v i e n o p i n t o j e n k i r j a l l i n e n t u t k i e l m a T u r u n y l i o p i s t o L ä ä k e t i e t e e l
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotStandardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)
Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon
LisätiedotAlkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot
Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti
LisätiedotTekoäly lääkärin päätöksenteon tukena. Arho Virkki, DI, FT Lääketieteellisen matematiikan dosentti, TY Auria tietopalvelun johtaja, TYKS
Tekoäly lääkärin päätöksenteon tukena Arho Virkki, DI, FT Lääketieteellisen matematiikan dosentti, TY Auria tietopalvelun johtaja, TYKS Datan hyödyntämisen mahdollisuudet - Ilmiöiden visualisointi - Tilastollinen
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
LisätiedotMagnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss
Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotKandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu
Kandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu Vilma Virasjoki 19.11.2012 Ohjaaja: DI Jouni Pousi Valvoja: Professori Raimo P.
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
Lisätiedot