Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa"

Transkriptio

1 Katsaus Jaana Hiltunen, Mika Seppä ja Riitta Hari Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Diffuusiotensorikuvauksessa mitataan magneettikuvauksen keinoin veden lämpöliikettä kudoksissa. Menetelmällä voidaan visualisoida esimerkiksi aivojen valkean aineen ratoja kolmiulotteisesti, sillä vesi diffundoituu hermosäiekimpuissa paremmin ratojen suuntaisesti kuin kohtisuoraan niitä vastaan. Diffuusiotensorikuvaus on erityisen hyödyllinen aivojen perustutkimuksessa ja eri potilasryhmien vertailussa. Hermoratojen kartoitusta on jo käytetty aivojen preoperatiivisessa tutkimuksessa. I hmiselimistöstä noin kolme neljäsosaa on vettä. Vesimolekyylit ovat koko ajan suunnaltaan satunnaisessa lämpöliikkeessä, joka aiheuttaa veden diffuusiota kudoksissa. Diffuusiopainotteista magneettikuvausta (diffusion-weighted magnetic resonance imaging, DW-MRI) on jo vuosia käytetty akuutin ja kroonisen aivoinfarktin erottelussa (Moseley ym. 1995, Weber ym. 2000) sekä aivoinfarktien seurannassa ja ennusteen arvioinnissa (Warach ym. 1996, van Everdingen ym. 1998). DW-kuvauksella on pyritty myös selvittämään, voitaisiinko akuutin aivoinfarktin liuotushoidosta hyötyvät potilaat valita tarkemmin ja hoidon aiheuttamaa vuotoriskiä ennustaa entistä paremmin (Tong ym. 2000, Selim ym. 2002). DW-kuvauksella voidaan kuitenkin määrittää vain diffuusion suuruus. Sen sijaan diffuusiotensorikuvauksella (diffusion tensor imaging, DTI) saadaan selville myös diffuusion suunta, joka kertoo kudoksen hienorakenteesta. DTI-kuvauksella on toistaiseksi tutkittu aivojen valkeaa ainetta, lihaksia, munuaisia, selkäydintä ja ääreishermoja (Ries ym. 2001, Sinha ja Yao 2002, Wheeler-Kingshott ym. 2002, Skorpil ym. 2004, Hiltunen ym. 2005). Diffuusiotensorikuvaus on ollut teknisesti mahdollista toistakymmentä vuotta (Basser ym. Duodecim 2007;123: ), ja ensimmäinen ihmisaivojen valkean aineen ratayhteyksiä selvittänyt tutkimus julkaistiin kahdeksan vuotta sitten (Conturo ym. 1999). Ennen noninvasiivisen DTI:n aikaa saatiin vastaavanlaista tietoa hermoratojen kulusta vain kuolemanjälkeisillä anatomisilla tutkimuksilla. Magneettikuvauksen periaate Magneettikuvausta (Komu 1991, Hamberg ja Aronen 1992, Hari ja Joensuu 2003) käytetään laajalti kehon rakenteiden tutkimiseen, ja luvulla tulivat käyttöön erilaiset toiminnalliset magneettikuvaukset, kuten diffuusio-, perfuusio- ja aktivaatiotutkimukset (Hakumäki ym. 1994; Aronen 1997; Aronen ym. 2000; Tatlisumak ym. 2000). Magneettikuvauksessa tutkittava henkilö asetetaan kuvauslaitteen voimakkaaseen magneettikenttään (yleensä 1 3 teslaa). Tutkittavaan kehon osaan lähetetään radiotaajuisia (RF) sähkömagneettisia pulsseja, jotka virittävät vesimolekyylien protoneita yhdessä leiketasossa kerrallaan (Hari ja Joensuu 2003). Kun viritystilat alkavat purkautua (relaksaatio), kuvattavasta kohteesta lähtee signaali, joka voidaan mitata magneettikuvauslaitteen vastaanotinkelalla. 1851

2 Mitatuista signaaleista voidaan laskea harmaasävykuvia, jotka määräytyvät kudosten ominaisuuksista. Magneettikuvien kudoskontrasteja on mahdollista korostaa säätämällä magneettikenttägradienttien ja RF-pulssien ajastuksia ja amplitudeja. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkeinä T1- ja T2-painotteiset aivoleikkeet (T1 ja T2 viittaavat protoneiden relaksaatioaikoihin). T1-painotteisissa kuvissa anatomiset rakenteet erottuvat hyvin, sillä kudoskontrasti harmaan ja valkean aineen välillä on selkeä: rasva näkyy kirkkaana, aivo-selkäydinneste tummana ja muu kudos harmaasävyisenä. T2-painotteisissa kuvissa aivo selkäydinneste näkyy kirkkaana, rasva tummanharmaana ja varsinainen aivokudos vaaleammanharmaana. T2-painotteiset kuvat näyttävät herkästi aivosairauksiin, esimerkiksi kasvaimiin, liittyviä kudosmuutoksia. Diffuusiotensorikuvaus Vapaassa tilassa diffuusiota tapahtuu symmetrisesti kaikkiin suuntiin. Kudoksessa liikkuessaan vesimolekyylit kuitenkin törmäilevät muihin molekyyleihin ja solun rakenteisiin sekä siirtyvät solukalvojen läpi, mikä rajoittaa veden liikkumista (Le Bihan 2003). Esimerkiksi aivojen valkean aineen tiukoissa hermosäiekimpuissa diffuusiota tapahtuu enemmän hermosäikeiden suuntaan kuin niihin nähden kohtisuorasti (kuva 2). Tällaista diffuusion suunnan epähomogeenisuutta kutsutaan anisotropiaksi. Kuva 1. Esimerkki T1-, T2- ja diffuusiopainotteisista aivojen magneettikuvista. Diffuusiopainotteinen kuva (DW) on mitattu diffuusiotensorikuvaussekvenssillä. Diffuusio on runsasta ja kuva siten tumma mm. aivokammioiden sekä aivokurkiaisen takaosan kohdalla (valkoinen nuoli). Vapaa diffuusio Isotropia Suuntautunut diffuusio Anisotropia Kuva 2. Ylärivi: vesimolekyylien lämpöliikkeestä johtuva diffuusio vapaassa tilassa (vasemmalla) ja kudoksen hienorakenteen (sininen väri, oikealla) aiheuttama suuntautunut diffuusio (anisotropia). Alarivi: isotrooppista diffuusiota voidaan kuvata symmetrisellä pallolla ja anisotrooppista ellipsoidilla, jonka pääakseli on suurimman diffuusion suuntainen. Mitä kauemmin vesimolekyylejä seurataan, sitä laajemmalle alueelle ne ovat voineet kulkeutua. Aivokudoksessa vesimolekyylit diffundoituvat 1 15 mikrometrin matkan millisekunnin aikana (Le Bihan 2003). Diffuusion mittaaminen. Diffuusiotensorikuvauksessa mittausta herkistetään voimakkailla magneettikenttägradientteilla yhteen suuntaan tapahtuvalle diffuusiolle kerrallaan (Stejskal ja Tanner 1965). Mittaus toistetaan vähintään kuudessa eri suunnassa ja lisäksi kerran ilman diffuusiogradientteja; tämän vertailukuvan avulla saadaan lasketuksi diffuusion suuruus. Joissakin erikoissovelluksissa, esimerkiksi aivoalueiden välisiä yhteyksiä selvitettäessä, on mittaustarkkuuden lisäämiseksi käytetty 60:tä eri suuntaa (Croxson ym. 2005). Mittaus toistetaan samassa diffuusiosuunnassa yleensä 2 6 kertaa, ja kuvat keskiarvoistetaan jälkikäsittelyssä. Kuvat voidaan kerätä nopeasti EPI-tekniikalla (echo-planar imaging), jossa yhden RF-virityspulssin jälkeen mitataan kokonaisen leikkeen signaalit. Tällöin saadaan kymmeniä leikkeitä muutamassa sekunnissa. EPI-tekniikka on kui J. Hiltunen ym.

3 tenkin herkkä geometrisille vääristymille ja erilaisille artefakteille, joita syntyy esimerkiksi kudoksen ja ilman rajapinnoissa. Kuvien diffuusiopainotteisuutta säädetään niin sanotun b-arvon avulla. Aivojen kuvauksissa usein b = s/mm 2. Yleensä kuvataan koko aivot kattava leikkeen pakka noin minuutissa. Nykyisellä resoluutiolla (yleensä 1,5 mm x 1,5 mm x 3 mm) ei yksittäisiä hermosyitä päästä tutkimaan mutta paksut valkean aineen hermoratakimput näkyvät eriasteisesti anisotrooppisina ja ne voidaan visualisoida kolmiulotteisesti. Resoluution vuoksi osavolyymiefekti saattaa haitata hermoratojen seurantaa. Esimerkiksi aivokammioiden lähellä yksittäisen kuva-alkion sisälle voi osua hermoradan lisäksi runsaasti aivo-selkäydinnestettä, jonka isotrooppinen diffuusio pienentää kuva-alkion keskimääräistä anisotropia-arvoa niin paljon, että pieni hermoradan osa jää havaitsematta. Diffuusiogradientin suunnassa tapahtuva diffuusio vaimentaa mitattavaa magneettikuvaussignaalia ja näkyy diffuusiopainotteisissa kuvissa siten tummempana alueena. Esimerkiksi kuvan 1 oikeanpuoleisen aivoleikkeen mittaus oli herkkä diffuusiolle horisontaalisessa vasenoikeasuunnassa, ja siinä näkyy aivokurkiaisen takaosan alueella signaalin huomattava vaimeneminen (nuolella merkitty tumma alue). Diffuusiopainotteisista kuvista voidaan laskea kuva-alkiokohtaisesti erilaisia parametrikuvia diffuusion suuruuden, anisotropian ja suunnan visualisointia varten. Diffuusion suuruus, anisotropia ja suunta. DT-kuvissa olevaan suuntatietoon päästään käsiksi laskemalla mitattujen diffuusiopainotteisten kuvien perusteella kullekin kuva-alkiolle niin sanottu diffuusiotensori, joka on matemaattinen malli kolmiulotteiselle diffuusiolle. Diffuusiotensorista laskettavan ominaisarvohajotelman ominaisvektorit ja ominaisarvot kuvaavat diffuusion voimakkuutta kolmessa kohtisuorassa suunnassa. Kuvan 2 alarivillä ominaisvektorit on esitetty graafisesti ellipsoidien avulla niin, että isotrooppinen diffuusio näkyy symmetrisenä pallona ja anisotrooppinen ellipsoidina, jonka pääakseli (»pääominaisvektori») kuvaa suurimman diffuusion suuntaa. Kuvassa 3 aivokammioiden Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Kuva 3. Aivojen diffuusiokuvaan (FA-karttaan, ylempi kuva) laatikolla merkityn alueen diffuusiota on visualisoitu ellipsoideilla alemmassa kuvassa. Alue sisältää aivokurkiaisen takaosan säikeitä ja osia aivokammioista. Anisotropian lisääntyminen näkyy ellipsoidien litistymisenä ja punaisempana värinä. Musta nuoli näyttää suurimman diffuusion ja näin ollen hermosäikeiden suunnan. isotrooppinen diffuusio näkyy palloina ja aivojen valkean aineen anisotrooppinen diffuusio eriasteisesti litistyneinä ellipsoideina. Kuvassa 4 on diffuusion suuruutta kuvaava kvantitatiivinen diffuusiokerroinkartta (appa- 1853

4 ADC FA DEC Leike 2 Leike 1 Corona radiata (etuosa) Corpus callosum (etuosa) Capsula externa Capsula interna (takaosa) Fasciculus longitudinalis Corona radiata (etuosa) Corpus callosum (etuosa) Fornix Corona radiata (keskiosa) Corpus callosum (takaosa) Kuva 4. Diffuusion suuruutta kuvaava diffuusiokerroinkartta (ADC), anisotropiakartta (FA) ja suuntakoodattu värikartta (DEC) kahdessa eri aksiaalisuuntaisessa leiketasossa. Aivoissa diffuusiokerroin ADC on alueen ja suunnan mukaan noin 4 10 x 10 4 mm 2 /s. FAkartassa kirkkailla alueilla diffuusio on erityisen suuntautunutta ja tummilla alueilla jokseenkin symmetristä. DEC-kartassa diffuusion suunta on koodattu eri väreillä: punainen = oikea-vasen, vihreä = etu-taka ja sininen = ylä-ala. DEC-leikkeisiin on nimetty muutamia selkeitä anatomisia rakenteita. Esimerkiksi corona radiatan etuosassa säikeet kulkevat etu-takasuunnassa (vihreä) ja keskiosassa yläalasuunnassa (sininen). DEC-kuviin on nimetty esimerkkinä muutamia selkeitä, hyvin erottuvia ratayhteyksiä, joiden kulusta on myös laadittu koko aivot kattava kartasto (Mori ym. 2005). rent diffusion coefficient, ADC). Terveessä aivokudoksessa diffuusio on suunnilleen samansuuruista kaikilla alueilla eikä kudoskontrastia harmaan ja valkean aineen välillä juurikaan näy. FA-kartta (fractional anisotropy) kuvaa kudoksen anisotropia-astetta niin, että kirkkaana näkyvillä alueilla diffuusio on erityisen suuntautunutta ja tummilla alueilla jokseenkin symmetristä kaikkiin suuntiin (Basser ja Pierpaoli 1996). Suuntakoodatussa värikartassa (direction-encoded color map, DEC) anisotrooppisten rakenteiden suunnat näkyvät erivärisinä (Pajevic ja Pierpaoli 1999). Traktografia, hermoratakartoitus. Traktografialla tarkoitetaan hermoratojen visualisointia kolmiulotteisesti. Esimerkiksi kuvassa 5 on visualisoitu aivokurkiaisen ja pyramidiradan säikeitä. Traktografiamenetelmiä on useita, mutta yleensä etsittävä hermorata oletetaan kussakin kuva-alkiossa pääominaisvektorin eli ellipsoidin pitkän akselin suuntaiseksi (kuva 2). Aluksi valitaan kuva-alkio tai mielenkiintoinen alue, josta hermoradan etsintä lähtee liikkeelle (Jiang ym. 2006). Tästä siirrytään kulloisenkin pääominaisvektorin osoittamaan suuntaan (kuva 3, musta nuoli alemmassa kuvassa) askel kerrallaan kunnes pysähtymiskriteerit täyttyvät. Rataa seurataan alkupisteestä kahta eri polkua vastakkaisiin suuntiin, jotka lopuksi yhdistetään yhdeksi hermoradaksi. Pysähtymiskriteerinä käytetään FA-arvoa, joka valitun raja-arvon alapuolella (aivoissa alle 0,2 0,3) tarkoittaa isotrooppista diffuusiota. Toisena kriteerinä käytetään usein peräkkäisten ominaisvektoreiden suunnan eroa (raja-arvona esimerkiksi yli asteen muutos), koska hermoratojen ei oleteta tekevän jyrkkiä mutkia. Hermoradan suuntatietoon liittyy aina epävarmuutta, joka johtuu kuvissa olevasta kohinasta, kuvaustarkkuuden asettamista rajoituksista ja siitä, että kyseessä saattaa olla hermoratojen risteyskohta. Uusimmissa todennäköisyyteen 1854 J. Hiltunen ym.

5 Kuva 5. Esimerkki aivojen traktografiasta, jossa näkyy lähinnä aivokurkiaisen ja pyramidiradan hermosyitä. Mielenkiintoalueena on käytetty kaikkia valkean aineen kuva-alkioita, joissa anisotropia-arvo on yli 0,7. Radan seurantaa on jatkettu, kunnes arvo on alle 0,2. Traktografialla löydetyt radat on yhdistetty T1-kuvien kanssa. perustuvissa hermoratojen etsintämenetelmissä (Behrens ym. 2003, Parker ym. 2003) pääominaisvektorin suuntaan lisätään sen vuoksi epävarmuustekijäksi satunnainen pieni virhetermi ja rata etsitään tyypillisesti :lla virhetermin arvolla. Tuloksista voidaan laskea kuva-alkiokohtainen todennäköisyyskartta, jossa näkyy hermoradan todennäköisin kulkureitti (Croxson ym. 2005). DTI:n ja traktografian kliinisiä sovelluksia Diffuusiotensorikuvausta ja traktografiaa on käytetty eniten aivojen perustutkimuksessa. Tällöin voidaan esimerkiksi seurata eri aivoalueiden välisiä yhteyksiä ja niiden kypsymistä nuoruusiässä. ADC pienenee ja FA kasvaa aivojen valkeassa aineessa jo raskausaikana, ja muutos jatkuu läpi lapsuuden aina aikuisikään saakka. Syynä ovat vesimäärän pieneneminen soluissa ja hermosyyrakenteiden organisoitumisasteen lisääntyminen (Dong ym. 2004). Vanhenevilla aikuisilla ADC suurenee ja FA pienenee. Diffuusion ja anisotropian muutokset. Diffuusiotensorikuvauksen kliinisistä sovelluksista Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa on julkaistu jo yli 400 artikkelia (PubMed-tietokanta, tammikuu 2007). Yleisin löydös on diffuusion (ADC) suureneminen ja anisotropian (FA) väheneminen vaurioituneella alueella. Diffuusion suureneminen voi johtua tulehduksesta ja turvotuksesta (Taber ja Hurley 2003), kun taas anisotropian väheneminen johtuu usein kudosrakenteen vaurioitumisesta ja tuhoutumisesta (Horsfield ja Jones 2002). Vähentynyt FA yhdessä suurentuneen ADC:n kanssa voi liittyä aksonikatoon ja vähentynyt FA yhdessä pienentyneen ADC:n kanssa voi viitata glioosiin (Taber ja Hurley 2003). Diffuusion suurenemista ja anisotropian pienenemistä aivojen valkeassa aineessa on havaittu esimerkiksi multippeliskleroosissa, amyotrofisessa lateraaliskleroosissa, Alzheimerin taudissa, skitsofreniassa, aivovammoissa ja epilepiassa (Horsfield ja Jones 2002, Taber ja Hurley 2003, Gupta ym. 2005, Kubicki ym. 2007). Akuutti aivoinfarkti näkyy pienentyneenä ADC:nä, joka palautuu muutamassa päivässä näennäisesti normaaliksi mutta jää lopulta pysyvästi suurentuneeksi kroonisessa vaiheessa (Sorensen ym. 1999). Infarktin akuutissa vaiheessa 1855

6 FA pienenee aivojen valkeassa mutta ei harmaassa aineessa; kroonisessa vaiheessa infarktialueen FA on pysyvästi pienentynyt. Aivovaurioiden ja -kasvaimien aiheuttamat hermoratamuutokset. Traktografialla on tutkittu aivokasvainpotilaiden (Mori ym. 2002, Yu ym. 2005) ja sikiökaudella aivovaurion saaneiden hermoratamuutoksia (Staudt ym. 2006). Ennen aivokasvainleikkausta tehdyllä DTI-tutkimuksella on pyritty arvioimaan leikkauksessa mahdollisesti aiheutuvia hermoratahäiriöitä. Diffuusiokerrointa ja kudoksen anisotropiaa on käytetty myös aivokasvainten diagnostiikassa pyrittäessä erottelemaan eriasteisia ja -tyyppisiä glioomia (Brunberg ym. 1995; Inoue ym. 2005). Kuvassa 6 näkyy vasemman aivopuoliskon suuri kasvain. Diffuusio on kasvaimen alueella suurempaa kuin muussa aivokudoksessa. Ääreishermojen diffuusiotensorikuvaus. Ääreishermoissa vesi diffundoituu hermojen rakenteen vuoksi pääasiassa hermorungon suuntaan. Näin ollen ääreishermot voisivat olla hyvä sovelluskohde DTI:lle ja traktografialle. Vastikään on julkaistu ensimmäiset DTI-tutkimukset terveiden koehenkilöiden distaalisista ääreishermoista (Hiltunen ym. 2005) ja iskiashermosta (Skorpil ym. 2004). Y D I N A S I A T Kuvassa 7 on traktografiakuvat ranteen keski-, kyynär-, ja värttinähermosta, polven säärija pohjehermosta ja nilkan alueen säärihermosta sekä anatomiset kuvat samoilta alueilta. Verrattuna ääreishermojen T1- ja T2-painotteisiin kuviin, DTI mahdollistaa kvantitatiivisen analyysin ADC-kartan muodossa, hermojen anisotropian tutkimisen sekä hermojen kulun visualisoinnin kolmiulotteisesti. Tutkimme parhaillaan, olisivatko nämä menetelmät hyödyksi hermopinteiden tai -vauroiden diagnostiikassa yhdessä neurofysiologisten menetelmien kanssa. Lopuksi Magneettikuvaukseen perustuvassa diffuusiotensorikuvauksessa mitataan kudoksen veden lämpöliikettä monessa suunnassa, jolloin saadaan tietoa sekä diffuusion suuruudesta että sen suunnasta. Diffuusion anisotropia heijastaa kudoksen hienorakennetta. Esimerkiksi valkean aineen hermoradoissa vesi liikkuu paremmin hermokimpun suuntaan kuin sitä vastaan kohtisuoraan. Traktografialla voidaan visualisoida hermoratojen kulkua kolmiulotteisesti. Diffuusiotensorikuvauksella voidaan tutkia eri aivoalueiden välisiä anatomisia yhteyksiä, aivoratojen kehitystä sekä aivojen valkean aineen vaurioita ja sai rauksia. Diffuusiotensorikuvauksella voidaan saada monipuolista tietoa kudoksen toiminnasta, hienorakenteesta ja kudosrakenteiden suunnista. Monet kudosvauriot ja sairaudet voivat heijastua veden diffuusioon. DTI-kuvaus onkin nopeasti yleistymässä, ja sillä tulee olemaan perustutkimuksen ohella myös runsaasti kliinisiä sovelluksia. Tarkoitukseen sopivia kuvaussekvenssejä on jo tarjolla kliinisiin magneettikuvauslaitteisiin. DTI-tulosten yhdistäminen toiminnalliseen magneettikuvaukseen tulee antamaan monipuolista tietoa aivojen ratayhteyksistä ja toiminnasta (Kim ja Kim 2005). DTI:n suurimpia teknisiä haasteita lähitulevaisuudessa ovat resoluution parantaminen ja erilaisten häiriöiden (ks. Hiltunen ym. 2006) korjausmenetelmät. Rinnakkaiskuvaustekniikalla on jo voitu pienentää EPI-ku vaukseen liittyviä kuvan vääristymiä ja parantaa kuvien resoluutiota (Jaermann ym. 2004). Uusimmat probabilistiset traktografiamenetelmät (Behrens ym. 2007) vaikuttavat lupaavilta erityisesti haarautuvien tai risteävien hermoratojen tutkimuksissa, jotka ovat olleet ongelmallisia aikaisempia menetelmiä käytettäessä J. Hiltunen ym.

7 T1-kuvia DTI-parametrikuvia Traktografia Kuva 6. Aivokasvaimen magneetti- ja diffuusiotensorikuvia (DTI). Vasemmanpuoleisen sarakkeen anatomisissa kuvissa näkyy aivojen vasemmalla puolella kasvain eri suunnissa (ylin leike aksiaalisuunnasta, keskimmäinen koronaalisuunnasta ja alin sagittaalisuunnasta). Diffuusiokartassa (ADC) kasvainalueella näkyy lisääntynyt diffuusio (kirkas alue) verrattuna muuhun aivokudokseen. Suuntakoodatusta värikartasta (DEC) (vihreällä etutakasuunta, sinisellä/violetilla suora/viisto ylä-alasuunta, punaisella oikea-vasensuunta) nähdään kasvaimen painaneen aivorakenteita oikealle, mutta sen sisällä diffuusio on isotrooppista, joten kasvaimen läpi ei todennäköisesti kulje hermosyitä. Traktografiassa (ylin kuva oikealla) näkyy oikealla puolella normaalin näköinen pyramidirata; vasemmalla puolella kasvain on siirtänyt osaa hermosyistä (vrt. myös alempi kuva). Kiitämme potilastiedoista professori Juha Hernesniemeä ja LKT Jussi Nummista (HUS:n Töölön sairaala). Ranne Anatominen kuva Traktografia Kuva 7. Ääreishermojen traktografia ranteesta, polvesta ja nilkasta sekä vastaavat anatomiset leikekuvat, joihin hermot on merkitty nuolilla. Mukailtu Hiltusen ym. (2005) artikkelista. Nilkka Polvi * * * Kiitämme DI Taru Suorttia, LK Saija Wichmania ja LK Antti Mäkelää kirjallisuuskatsauksista ja ohjelmistojen testikäytöstä. Tätä työtä ovat tukeneet taloudellisesti Suomen Akatemia ja Fondation Louis-Jeantet (Sveitsi). Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa 1857

8 Kirjallisuutta Aronen H. Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus. Duodecim 1997; 113: Aronen HJ, Lundbom N, Haapamäki S, ym. Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus. Duodecim 2000;116: Basser PJ, Mattiello J, Le Bihan D. MR diffusion tensor spectroscopy and imaging. Biophys J 1994;66: Basser PJ, Pierpaoli C. Microstructural and physiological features of tissues elucidated by quantitative-diffusion-tensor MRI. J Magn Reson B 1996;111: Behrens TE, Johansen-Berg H, Woolrich MW, ym. Non-invasive mapping of connections between human thalamus and cortex using diffusion imaging. Nat Neurosci 2003;6: Behrens TE, Berg HJ, Jbabdi S, Rushworth MF, Woolrich MW. Probabilistic diffusion tractography with multiple fibre orientations: What can we gain? Neuroimage 2007;34: Brunberg JA, Chenevert TL, McKeever PE, ym. In vivo MR determination of water diffusion coefficients and diffusion anisotropy: correlation with structural alteration in gliomas of the cerebral hemispheres. Am J Neuroradiol 1995;16: Conturo TE, Lori NF, Cull TS, ym. Tracking neuronal fiber pathways in the living human brain. Proc Natl Acad Sci U S A 1999;96: Croxson PL, Johansen-Berg H, Behrens TE, ym. Quantitative investigation of connections of the prefrontal cortex in the human and macaque using probabilistic diffusion tractography. J Neurosci 2005;25: Dong Q, Welsh RC, Chenevert TL, ym. Clinical applications of diffusion tensor imaging. J Magn Reson Imaging 2004;19:6 18. Gupta RK, Saksena S, Agarwal A, ym. Diffusion tensor imaging in late posttraumatic epilepsy. Epilepsia 2005;46: Hakumäki J, Kauppinen R, Vainio P, Soimakallio S. Aivotoiminta tuo magneettikuviin eloa. Duodecim 1994;110: Hamberg L, Aronen H. Magneettikuvauksen perusteet ja tutkimusmenetelmät. Duodecim 1992;108: Hari R, Joensuu R. Magneettikuvia elävistä kudoksista ja elimistä. Duodecim 2003;119: Hiltunen J, Suortti T, Arvela S, ym. Diffusion tensor imaging and tractography of distal peripheral nerves at 3 T. Clin Neurophysiol 2005;116: Hiltunen J, Hari R, Jousmäki V, ym. Quantification of mechanical vibration during diffusion tensor imaging. Neuroimage 2006;32: Horsfield MA, Jones DK. Applications of diffusion-weighted and diffusion tensor MRI to white matter diseases a review. NMR Biomed 2002;15: Inoue T, Ogasawara K, Beppu T, Ogawa A, Kabasawa H. Diffusion tensor imaging for preoperative evaluation of tumor grade in gliomas. Clin Neurol Neurosurg 2005;107: Jaermann T, Crelier G, Pruessmann KP, ym. SENSE-DTI at 3 T. Magn Reson Med 2004;51: Jiang H, van Zijl PCM, Kim J, Pearlson GD, Mori S. DtiStudio: Resource program for diffusion tensor computation and fiber bundle tracking. Comput Methods Programs Biomed 2006;81: Kim DS, Kim M. Combining functional and diffusion tensor MRI. Ann N Y Acad Sci 2005;1064:1 15. Komu M. Magneettikuvaus ja spektroskopia. Kirjassa: Standertskjöld- Nordenstam C-G, Suramo I, Pamilo M, toim. Radiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1991, s Kubicki M, McCarley R, Westin CF, ym. A review of diffusion tensor imaging studies in schizophrenia. J Psychiatr Res 2007;41: Le Bihan D. Looking into the functional architecture of the brain with diffusion MRI. Nat Rev Neurosci 2003;4: Mori S, Frederiksen K, Van Zijl PCM, ym. Brain white matter anatomy of tumor patients evaluated with diffusion tensor imaging. Ann Neurol 2002;51: Mori S, Wakana S, Nagae-Poetscher L, Van Zijl P. MRI atlas of human white matter. Amsterdam San Diego Kidlington Lontoo: Elsevier, Moseley ME, Butts K, Marks M, de Crespigny A. Clinical aspects of DWI. NMR Biomed 1995;8: Pajevic S, Pierpaoli C. Color schemes to represent the orientation of anisotropic tissues from diffusion tensor data: application to white matter fiber tract mapping in the human brain. Magn Reson Med 1999;42: Parker GJ, Haroon HA, Wheeler-Kingshott CA. A framework for a streamline-based probabilistic index of connectivity (PICo) using a structural interpretation of MRI diffusion measurements. J Magn Reson Imaging 2003;18: Ries M, Jones RA, Basseau F, Moonen CT, Grenier N. Diffusion tensor MRI of the human kidney. J Magn Reson Imaging 2001;14:42 9. Selim M, Fink JN, Kumar S, ym. Predictors of hemorrhagic transformation after intravenous recombinant tissue plasminogen activator: prognostic value of the initial apparent diffusion coefficient and diffusion-weighted lesion volume. Stroke 2002;33: Sinha U, Yao L. In vivo diffusion tensor imaging of human calf muscle. J Magn Reson Imaging 2002;15: Skorpil M, Karlsson M, Nordell A. Peripheral nerve diffusion tensor imaging. Magn Reson Imaging 2004;22: Sorensen AG, Wu O, Copen WA, ym. Human acute cerebral ischemia: detection of changes in water diffusion anisotropy by using MR imaging. Radiology 1999;212: Staudt M, Braun C, Gerloff C, ym. Developing somatosensory projections bypass periventricular brain lesions. Neurology 2006;67: Stejskal EO, Tanner JE. Spin diffusion measurements: spin echoes in the presence of a time-dependent field gradient. J Phys Chem 1965; 42: Taber KH, Hurley RA. The role for diffusion tensor imaging in neuropsychiatry. Curr Opin Psychiatry 2003;16: Tatlisumak T, Soinne L, Huttunen J, ym. Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen. Duodecim 2000;116: Tong DC, Adami A, Moseley ME, Marks MP. Relationship between apparent diffusion coefficient and subsequent hemorrhagic transformation following acute ischemic stroke. Stroke 2000;31: van Everdingen KJ, van der Grond J, Kappelle LJ, Ramos LMP, Mali WPTM. Diffusion-weighted magnetic resonance imaging in acute stroke. Stroke 1998;29: Warach S, Dashe JF, Edelman RE. Clinical outcome in ischemic stroke predicted by early diffusion-weighted and perfusion magnetic resonance imaging: a preliminary analysis. J Cereb Blood Flow Metab 1996;16:53 9. Weber J, Mattle HP, Heid O, Remonda L, Schroth G. Diffusion-weighted imaging in ischaemic stroke: a follow-up study. Neuroradiology 2000;42: Wheeler-Kingshott CA, Hickman SJ, Parker GJ, ym. Investigating cervical spinal cord structure using axial diffusion tensor imaging. Neuroimage 2002;16: Yu CS, Li KC, Xuan Y, Ji MX, Qin W. Diffusion tensor tractography in patients with cerebral tumors: a helpful technique for neurosurgical planning and postoperative assessment. Eur J Radiol 2005;56: JAANA HILTUNEN, FL, sairaalafyysikko, tutkija Teknillinen korkeakoulu, Advanced Magnetic Imaging keskus PL 3000, TKK Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK MIKA SEPPÄ, DI, tutkija Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK RIITTA HARI, LKT, professori, erikoislääkäri, Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK Teknillinen korkeakoulu, Advanced Magnetic Imaging keskus PL 3000, TKK ja Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto HUSLAB, kliinisen neurofysiologian osasto PL 340, HUS 1858

Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen

Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen KATSAUS Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus Hannu Aronen Funktionaalinen magneettikuvaus on kehittynyt merkittäväksi menetelmäksi tutkittaessa elimien toimintaa. Koehenkilöillä ja potilailla voidaan

Lisätiedot

DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA

DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA Lauri Nikkonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Radiologia Toukokuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa

Lisätiedot

Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus

Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus Aivojen kuvantaminen Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus Hannu J. Aronen, Nina Lundbom, Saara Haapamäki, Juha Huttunen, Antti Korvenoja, Jyrki Mäkelä, Markku Kaste ja Juha Jääskeläinen Viimeisten

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA

SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA Sami Ayvasik Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Neurokirurgian tutkimusryhmä Maaliskuu 2010 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

SEKUNDAARISPROGRESSIIVISTEN MS-POTILAIDEN KAULARANGAN HERMORATOJEN DIFFUUSIOARVOJEN KORRELAATIO POTILAIDEN KLIINISIIN OIREISIIN JA OIREIDEN KESTOON

SEKUNDAARISPROGRESSIIVISTEN MS-POTILAIDEN KAULARANGAN HERMORATOJEN DIFFUUSIOARVOJEN KORRELAATIO POTILAIDEN KLIINISIIN OIREISIIN JA OIREIDEN KESTOON SEKUNDAARISPROGRESSIIVISTEN MS-POTILAIDEN KAULARANGAN HERMORATOJEN DIFFUUSIOARVOJEN KORRELAATIO POTILAIDEN KLIINISIIN OIREISIIN JA OIREIDEN KESTOON LK Markus Huotari Syventävien opintojen kirjallinen työ

Lisätiedot

AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE

AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2010 Marika Forss & Eevastiina Heinänen AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin

JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin in vivo -implementointi ja testaus Diplomityö Tarkastaja: professori Ilpo Vattulainen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit

Lisätiedot

Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas

Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Katsaus Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Magneettikuvauslaitteistojen kehittyminen avonaisemmiksi

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA

DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA Pro gradu tutkielma Fysiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA Touko Kaasalainen 20.12.2007 Ohjaaja: FT Veli Pekka Poutanen Tarkastajat:

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA

DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA 1 Biolääketieteen tekniikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto 18.11.2008 18.11.2008 BME / TUT Biomaterials: Tissue Engineering

Lisätiedot

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Tietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo 0276697

Tietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo 0276697 Tietotekniikan osasto LUONNONTIETEET TIETOYHTEISKUNNASSA Magneettikuvantaminen Tuulia Salo 0276697 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. MAGNETTIKUVANTAMISEN HISTORIAA 1 3. MITEN MAGNEETTIKUVAT SYNTYVÄT? 2

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA S y v e n t ä v i e n o p i n t o j e n k i r j a l l i n e n t u t k i e l m a T u r u n y l i o p i s t o L ä ä k e t i e t e e l

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

ma prof Katariina Luoma

ma prof Katariina Luoma KLIINISEN KUVANTAMISEN PERUSTEET II Opetuksen sisältö ma prof Katariina Luoma TIETOKONETOMOGRAFIAN HISTORIAA S. 1972; isät Hounsfield / Cormack 1974-1976 1976 ensimmäiset CT-(CAT (CAT-scan scan) laitteet

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

11. Tilavuusrenderöinti

11. Tilavuusrenderöinti 11. Tilavuusrenderöinti Tilavuusrenderöinti tarkoittaa vokseliperusteisen datan käsittelyä tai visualisointia. Luvussa 2 esitettiin vokselien merkintään perustuvia tiedonesitysmenetelmiä. Suuret homogeeniset

Lisätiedot

ULTRAÄÄNILAITTEET ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖTAVAT

ULTRAÄÄNILAITTEET ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖTAVAT ULTRAÄÄNILAITTEET 30.03.2003 sivu 1/ 6 ULTRAÄÄNILAITTEET ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖTAVAT VIRTAUSMITTAUS KUVANTAMINEN KUDOSTEN LÄMMITYS MUNUAIS-, SAPPI- JA VIRTSAKIVIEN MURSKAUS LEIKKAUS INSTRUMENTTIEN PUHDISTUS

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa. Kandidaatintyö

Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa. Kandidaatintyö Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa Kandidaatintyö Lauri Lehmonen 06.04.2015 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Teoria 1 2.1 Magneettikuvauksen perusteet...................... 1 2.1.1 Larmor-taajuus

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Infarktialueen määrittäminen T 1ρ -, T RAFF - ja T 2 -relaksaatiomenetelmillä sekä gadolinium-myöhäistehostuman avulla

Infarktialueen määrittäminen T 1ρ -, T RAFF - ja T 2 -relaksaatiomenetelmillä sekä gadolinium-myöhäistehostuman avulla Infarktialueen määrittäminen T 1ρ -, T RAFF - ja T 2 -relaksaatiomenetelmillä sekä gadolinium-myöhäistehostuman avulla Elias Ylä-Herttuala Pro gradu-tutkielma Sovelletun fysiikan koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

LED - KORVAUSPOLTTIMOT

LED - KORVAUSPOLTTIMOT LED - KORVAUSPOLTTIMOT KEVÄT 2008 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Kaikki tuotteet täyttävät

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()

Lisätiedot

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee

Lisätiedot

Paristoja. polttimoita. tasku- ja käsilyhtyjä. polkupyörädynamoita ja-heijastimia.

Paristoja. polttimoita. tasku- ja käsilyhtyjä. polkupyörädynamoita ja-heijastimia. Paristoja polttimoita tasku- ja käsilyhtyjä polkupyörädynamoita ja-heijastimia. ... Daimon Daimon-polkupyörädynamoita N :o Hinta Rakenne 630 Kotelo suljettua rakennetta, kromioitu, j kuulalaakereilla,

Lisätiedot

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4 Verkot Verkko on (äärellinen) matemaattinen malli, joka koostuu pisteistä ja pisteitä toisiinsa yhdistävistä viivoista. Jokainen viiva yhdistää kaksi pistettä, jotka ovat viivan päätepisteitä. Esimerkiksi

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

A* Reitinhaku Aloittelijoille

A* Reitinhaku Aloittelijoille A* Reitinhaku Aloittelijoille Alkuperäisen artikkelin kirjoittanut Patrick Lester, suomentanut Antti Veräjänkorva. Suom. huom. Tätä kääntäessäni olen pyrkinyt pitämään saman alkuperäisen tyylin ja kerronnan.

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Mittatilauslomakkeet. Kompressiohihat

Mittatilauslomakkeet. Kompressiohihat Mittatilauslomakkeet Kompressiohihat Juzo kompressiohihan mittausohje uomioitavaa: Ota mitat kun käsivarren ja kämmenen turvotus on mahdollisimman vähäinen. Suositeltavin ajankohta mittojen ottamiseen

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan

Lisätiedot

Riemannin pintojen visualisoinnista

Riemannin pintojen visualisoinnista Riemannin pintojen visualisoinnista eli Funktioiden R R kuvaajat Simo K. Kivelä 7.7.6 Tarkastelun kohteena olkoon kompleksimuuttujan kompleksiarvoinen funktio f : C C, f(z) = w eli f(x + iy) = u(x, y)

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,

Lisätiedot