Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa
|
|
- Lotta Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Jaana Hiltunen, Mika Seppä ja Riitta Hari Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Diffuusiotensorikuvauksessa mitataan magneettikuvauksen keinoin veden lämpöliikettä kudoksissa. Menetelmällä voidaan visualisoida esimerkiksi aivojen valkean aineen ratoja kolmiulotteisesti, sillä vesi diffundoituu hermosäiekimpuissa paremmin ratojen suuntaisesti kuin kohtisuoraan niitä vastaan. Diffuusiotensorikuvaus on erityisen hyödyllinen aivojen perustutkimuksessa ja eri potilasryhmien vertailussa. Hermoratojen kartoitusta on jo käytetty aivojen preoperatiivisessa tutkimuksessa. I hmiselimistöstä noin kolme neljäsosaa on vettä. Vesimolekyylit ovat koko ajan suunnaltaan satunnaisessa lämpöliikkeessä, joka aiheuttaa veden diffuusiota kudoksissa. Diffuusiopainotteista magneettikuvausta (diffusion-weighted magnetic resonance imaging, DW-MRI) on jo vuosia käytetty akuutin ja kroonisen aivoinfarktin erottelussa (Moseley ym. 1995, Weber ym. 2000) sekä aivoinfarktien seurannassa ja ennusteen arvioinnissa (Warach ym. 1996, van Everdingen ym. 1998). DW-kuvauksella on pyritty myös selvittämään, voitaisiinko akuutin aivoinfarktin liuotushoidosta hyötyvät potilaat valita tarkemmin ja hoidon aiheuttamaa vuotoriskiä ennustaa entistä paremmin (Tong ym. 2000, Selim ym. 2002). DW-kuvauksella voidaan kuitenkin määrittää vain diffuusion suuruus. Sen sijaan diffuusiotensorikuvauksella (diffusion tensor imaging, DTI) saadaan selville myös diffuusion suunta, joka kertoo kudoksen hienorakenteesta. DTI-kuvauksella on toistaiseksi tutkittu aivojen valkeaa ainetta, lihaksia, munuaisia, selkäydintä ja ääreishermoja (Ries ym. 2001, Sinha ja Yao 2002, Wheeler-Kingshott ym. 2002, Skorpil ym. 2004, Hiltunen ym. 2005). Diffuusiotensorikuvaus on ollut teknisesti mahdollista toistakymmentä vuotta (Basser ym. Duodecim 2007;123: ), ja ensimmäinen ihmisaivojen valkean aineen ratayhteyksiä selvittänyt tutkimus julkaistiin kahdeksan vuotta sitten (Conturo ym. 1999). Ennen noninvasiivisen DTI:n aikaa saatiin vastaavanlaista tietoa hermoratojen kulusta vain kuolemanjälkeisillä anatomisilla tutkimuksilla. Magneettikuvauksen periaate Magneettikuvausta (Komu 1991, Hamberg ja Aronen 1992, Hari ja Joensuu 2003) käytetään laajalti kehon rakenteiden tutkimiseen, ja luvulla tulivat käyttöön erilaiset toiminnalliset magneettikuvaukset, kuten diffuusio-, perfuusio- ja aktivaatiotutkimukset (Hakumäki ym. 1994; Aronen 1997; Aronen ym. 2000; Tatlisumak ym. 2000). Magneettikuvauksessa tutkittava henkilö asetetaan kuvauslaitteen voimakkaaseen magneettikenttään (yleensä 1 3 teslaa). Tutkittavaan kehon osaan lähetetään radiotaajuisia (RF) sähkömagneettisia pulsseja, jotka virittävät vesimolekyylien protoneita yhdessä leiketasossa kerrallaan (Hari ja Joensuu 2003). Kun viritystilat alkavat purkautua (relaksaatio), kuvattavasta kohteesta lähtee signaali, joka voidaan mitata magneettikuvauslaitteen vastaanotinkelalla. 1851
2 Mitatuista signaaleista voidaan laskea harmaasävykuvia, jotka määräytyvät kudosten ominaisuuksista. Magneettikuvien kudoskontrasteja on mahdollista korostaa säätämällä magneettikenttägradienttien ja RF-pulssien ajastuksia ja amplitudeja. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkeinä T1- ja T2-painotteiset aivoleikkeet (T1 ja T2 viittaavat protoneiden relaksaatioaikoihin). T1-painotteisissa kuvissa anatomiset rakenteet erottuvat hyvin, sillä kudoskontrasti harmaan ja valkean aineen välillä on selkeä: rasva näkyy kirkkaana, aivo-selkäydinneste tummana ja muu kudos harmaasävyisenä. T2-painotteisissa kuvissa aivo selkäydinneste näkyy kirkkaana, rasva tummanharmaana ja varsinainen aivokudos vaaleammanharmaana. T2-painotteiset kuvat näyttävät herkästi aivosairauksiin, esimerkiksi kasvaimiin, liittyviä kudosmuutoksia. Diffuusiotensorikuvaus Vapaassa tilassa diffuusiota tapahtuu symmetrisesti kaikkiin suuntiin. Kudoksessa liikkuessaan vesimolekyylit kuitenkin törmäilevät muihin molekyyleihin ja solun rakenteisiin sekä siirtyvät solukalvojen läpi, mikä rajoittaa veden liikkumista (Le Bihan 2003). Esimerkiksi aivojen valkean aineen tiukoissa hermosäiekimpuissa diffuusiota tapahtuu enemmän hermosäikeiden suuntaan kuin niihin nähden kohtisuorasti (kuva 2). Tällaista diffuusion suunnan epähomogeenisuutta kutsutaan anisotropiaksi. Kuva 1. Esimerkki T1-, T2- ja diffuusiopainotteisista aivojen magneettikuvista. Diffuusiopainotteinen kuva (DW) on mitattu diffuusiotensorikuvaussekvenssillä. Diffuusio on runsasta ja kuva siten tumma mm. aivokammioiden sekä aivokurkiaisen takaosan kohdalla (valkoinen nuoli). Vapaa diffuusio Isotropia Suuntautunut diffuusio Anisotropia Kuva 2. Ylärivi: vesimolekyylien lämpöliikkeestä johtuva diffuusio vapaassa tilassa (vasemmalla) ja kudoksen hienorakenteen (sininen väri, oikealla) aiheuttama suuntautunut diffuusio (anisotropia). Alarivi: isotrooppista diffuusiota voidaan kuvata symmetrisellä pallolla ja anisotrooppista ellipsoidilla, jonka pääakseli on suurimman diffuusion suuntainen. Mitä kauemmin vesimolekyylejä seurataan, sitä laajemmalle alueelle ne ovat voineet kulkeutua. Aivokudoksessa vesimolekyylit diffundoituvat 1 15 mikrometrin matkan millisekunnin aikana (Le Bihan 2003). Diffuusion mittaaminen. Diffuusiotensorikuvauksessa mittausta herkistetään voimakkailla magneettikenttägradientteilla yhteen suuntaan tapahtuvalle diffuusiolle kerrallaan (Stejskal ja Tanner 1965). Mittaus toistetaan vähintään kuudessa eri suunnassa ja lisäksi kerran ilman diffuusiogradientteja; tämän vertailukuvan avulla saadaan lasketuksi diffuusion suuruus. Joissakin erikoissovelluksissa, esimerkiksi aivoalueiden välisiä yhteyksiä selvitettäessä, on mittaustarkkuuden lisäämiseksi käytetty 60:tä eri suuntaa (Croxson ym. 2005). Mittaus toistetaan samassa diffuusiosuunnassa yleensä 2 6 kertaa, ja kuvat keskiarvoistetaan jälkikäsittelyssä. Kuvat voidaan kerätä nopeasti EPI-tekniikalla (echo-planar imaging), jossa yhden RF-virityspulssin jälkeen mitataan kokonaisen leikkeen signaalit. Tällöin saadaan kymmeniä leikkeitä muutamassa sekunnissa. EPI-tekniikka on kui J. Hiltunen ym.
3 tenkin herkkä geometrisille vääristymille ja erilaisille artefakteille, joita syntyy esimerkiksi kudoksen ja ilman rajapinnoissa. Kuvien diffuusiopainotteisuutta säädetään niin sanotun b-arvon avulla. Aivojen kuvauksissa usein b = s/mm 2. Yleensä kuvataan koko aivot kattava leikkeen pakka noin minuutissa. Nykyisellä resoluutiolla (yleensä 1,5 mm x 1,5 mm x 3 mm) ei yksittäisiä hermosyitä päästä tutkimaan mutta paksut valkean aineen hermoratakimput näkyvät eriasteisesti anisotrooppisina ja ne voidaan visualisoida kolmiulotteisesti. Resoluution vuoksi osavolyymiefekti saattaa haitata hermoratojen seurantaa. Esimerkiksi aivokammioiden lähellä yksittäisen kuva-alkion sisälle voi osua hermoradan lisäksi runsaasti aivo-selkäydinnestettä, jonka isotrooppinen diffuusio pienentää kuva-alkion keskimääräistä anisotropia-arvoa niin paljon, että pieni hermoradan osa jää havaitsematta. Diffuusiogradientin suunnassa tapahtuva diffuusio vaimentaa mitattavaa magneettikuvaussignaalia ja näkyy diffuusiopainotteisissa kuvissa siten tummempana alueena. Esimerkiksi kuvan 1 oikeanpuoleisen aivoleikkeen mittaus oli herkkä diffuusiolle horisontaalisessa vasenoikeasuunnassa, ja siinä näkyy aivokurkiaisen takaosan alueella signaalin huomattava vaimeneminen (nuolella merkitty tumma alue). Diffuusiopainotteisista kuvista voidaan laskea kuva-alkiokohtaisesti erilaisia parametrikuvia diffuusion suuruuden, anisotropian ja suunnan visualisointia varten. Diffuusion suuruus, anisotropia ja suunta. DT-kuvissa olevaan suuntatietoon päästään käsiksi laskemalla mitattujen diffuusiopainotteisten kuvien perusteella kullekin kuva-alkiolle niin sanottu diffuusiotensori, joka on matemaattinen malli kolmiulotteiselle diffuusiolle. Diffuusiotensorista laskettavan ominaisarvohajotelman ominaisvektorit ja ominaisarvot kuvaavat diffuusion voimakkuutta kolmessa kohtisuorassa suunnassa. Kuvan 2 alarivillä ominaisvektorit on esitetty graafisesti ellipsoidien avulla niin, että isotrooppinen diffuusio näkyy symmetrisenä pallona ja anisotrooppinen ellipsoidina, jonka pääakseli (»pääominaisvektori») kuvaa suurimman diffuusion suuntaa. Kuvassa 3 aivokammioiden Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Kuva 3. Aivojen diffuusiokuvaan (FA-karttaan, ylempi kuva) laatikolla merkityn alueen diffuusiota on visualisoitu ellipsoideilla alemmassa kuvassa. Alue sisältää aivokurkiaisen takaosan säikeitä ja osia aivokammioista. Anisotropian lisääntyminen näkyy ellipsoidien litistymisenä ja punaisempana värinä. Musta nuoli näyttää suurimman diffuusion ja näin ollen hermosäikeiden suunnan. isotrooppinen diffuusio näkyy palloina ja aivojen valkean aineen anisotrooppinen diffuusio eriasteisesti litistyneinä ellipsoideina. Kuvassa 4 on diffuusion suuruutta kuvaava kvantitatiivinen diffuusiokerroinkartta (appa- 1853
4 ADC FA DEC Leike 2 Leike 1 Corona radiata (etuosa) Corpus callosum (etuosa) Capsula externa Capsula interna (takaosa) Fasciculus longitudinalis Corona radiata (etuosa) Corpus callosum (etuosa) Fornix Corona radiata (keskiosa) Corpus callosum (takaosa) Kuva 4. Diffuusion suuruutta kuvaava diffuusiokerroinkartta (ADC), anisotropiakartta (FA) ja suuntakoodattu värikartta (DEC) kahdessa eri aksiaalisuuntaisessa leiketasossa. Aivoissa diffuusiokerroin ADC on alueen ja suunnan mukaan noin 4 10 x 10 4 mm 2 /s. FAkartassa kirkkailla alueilla diffuusio on erityisen suuntautunutta ja tummilla alueilla jokseenkin symmetristä. DEC-kartassa diffuusion suunta on koodattu eri väreillä: punainen = oikea-vasen, vihreä = etu-taka ja sininen = ylä-ala. DEC-leikkeisiin on nimetty muutamia selkeitä anatomisia rakenteita. Esimerkiksi corona radiatan etuosassa säikeet kulkevat etu-takasuunnassa (vihreä) ja keskiosassa yläalasuunnassa (sininen). DEC-kuviin on nimetty esimerkkinä muutamia selkeitä, hyvin erottuvia ratayhteyksiä, joiden kulusta on myös laadittu koko aivot kattava kartasto (Mori ym. 2005). rent diffusion coefficient, ADC). Terveessä aivokudoksessa diffuusio on suunnilleen samansuuruista kaikilla alueilla eikä kudoskontrastia harmaan ja valkean aineen välillä juurikaan näy. FA-kartta (fractional anisotropy) kuvaa kudoksen anisotropia-astetta niin, että kirkkaana näkyvillä alueilla diffuusio on erityisen suuntautunutta ja tummilla alueilla jokseenkin symmetristä kaikkiin suuntiin (Basser ja Pierpaoli 1996). Suuntakoodatussa värikartassa (direction-encoded color map, DEC) anisotrooppisten rakenteiden suunnat näkyvät erivärisinä (Pajevic ja Pierpaoli 1999). Traktografia, hermoratakartoitus. Traktografialla tarkoitetaan hermoratojen visualisointia kolmiulotteisesti. Esimerkiksi kuvassa 5 on visualisoitu aivokurkiaisen ja pyramidiradan säikeitä. Traktografiamenetelmiä on useita, mutta yleensä etsittävä hermorata oletetaan kussakin kuva-alkiossa pääominaisvektorin eli ellipsoidin pitkän akselin suuntaiseksi (kuva 2). Aluksi valitaan kuva-alkio tai mielenkiintoinen alue, josta hermoradan etsintä lähtee liikkeelle (Jiang ym. 2006). Tästä siirrytään kulloisenkin pääominaisvektorin osoittamaan suuntaan (kuva 3, musta nuoli alemmassa kuvassa) askel kerrallaan kunnes pysähtymiskriteerit täyttyvät. Rataa seurataan alkupisteestä kahta eri polkua vastakkaisiin suuntiin, jotka lopuksi yhdistetään yhdeksi hermoradaksi. Pysähtymiskriteerinä käytetään FA-arvoa, joka valitun raja-arvon alapuolella (aivoissa alle 0,2 0,3) tarkoittaa isotrooppista diffuusiota. Toisena kriteerinä käytetään usein peräkkäisten ominaisvektoreiden suunnan eroa (raja-arvona esimerkiksi yli asteen muutos), koska hermoratojen ei oleteta tekevän jyrkkiä mutkia. Hermoradan suuntatietoon liittyy aina epävarmuutta, joka johtuu kuvissa olevasta kohinasta, kuvaustarkkuuden asettamista rajoituksista ja siitä, että kyseessä saattaa olla hermoratojen risteyskohta. Uusimmissa todennäköisyyteen 1854 J. Hiltunen ym.
5 Kuva 5. Esimerkki aivojen traktografiasta, jossa näkyy lähinnä aivokurkiaisen ja pyramidiradan hermosyitä. Mielenkiintoalueena on käytetty kaikkia valkean aineen kuva-alkioita, joissa anisotropia-arvo on yli 0,7. Radan seurantaa on jatkettu, kunnes arvo on alle 0,2. Traktografialla löydetyt radat on yhdistetty T1-kuvien kanssa. perustuvissa hermoratojen etsintämenetelmissä (Behrens ym. 2003, Parker ym. 2003) pääominaisvektorin suuntaan lisätään sen vuoksi epävarmuustekijäksi satunnainen pieni virhetermi ja rata etsitään tyypillisesti :lla virhetermin arvolla. Tuloksista voidaan laskea kuva-alkiokohtainen todennäköisyyskartta, jossa näkyy hermoradan todennäköisin kulkureitti (Croxson ym. 2005). DTI:n ja traktografian kliinisiä sovelluksia Diffuusiotensorikuvausta ja traktografiaa on käytetty eniten aivojen perustutkimuksessa. Tällöin voidaan esimerkiksi seurata eri aivoalueiden välisiä yhteyksiä ja niiden kypsymistä nuoruusiässä. ADC pienenee ja FA kasvaa aivojen valkeassa aineessa jo raskausaikana, ja muutos jatkuu läpi lapsuuden aina aikuisikään saakka. Syynä ovat vesimäärän pieneneminen soluissa ja hermosyyrakenteiden organisoitumisasteen lisääntyminen (Dong ym. 2004). Vanhenevilla aikuisilla ADC suurenee ja FA pienenee. Diffuusion ja anisotropian muutokset. Diffuusiotensorikuvauksen kliinisistä sovelluksista Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa on julkaistu jo yli 400 artikkelia (PubMed-tietokanta, tammikuu 2007). Yleisin löydös on diffuusion (ADC) suureneminen ja anisotropian (FA) väheneminen vaurioituneella alueella. Diffuusion suureneminen voi johtua tulehduksesta ja turvotuksesta (Taber ja Hurley 2003), kun taas anisotropian väheneminen johtuu usein kudosrakenteen vaurioitumisesta ja tuhoutumisesta (Horsfield ja Jones 2002). Vähentynyt FA yhdessä suurentuneen ADC:n kanssa voi liittyä aksonikatoon ja vähentynyt FA yhdessä pienentyneen ADC:n kanssa voi viitata glioosiin (Taber ja Hurley 2003). Diffuusion suurenemista ja anisotropian pienenemistä aivojen valkeassa aineessa on havaittu esimerkiksi multippeliskleroosissa, amyotrofisessa lateraaliskleroosissa, Alzheimerin taudissa, skitsofreniassa, aivovammoissa ja epilepiassa (Horsfield ja Jones 2002, Taber ja Hurley 2003, Gupta ym. 2005, Kubicki ym. 2007). Akuutti aivoinfarkti näkyy pienentyneenä ADC:nä, joka palautuu muutamassa päivässä näennäisesti normaaliksi mutta jää lopulta pysyvästi suurentuneeksi kroonisessa vaiheessa (Sorensen ym. 1999). Infarktin akuutissa vaiheessa 1855
6 FA pienenee aivojen valkeassa mutta ei harmaassa aineessa; kroonisessa vaiheessa infarktialueen FA on pysyvästi pienentynyt. Aivovaurioiden ja -kasvaimien aiheuttamat hermoratamuutokset. Traktografialla on tutkittu aivokasvainpotilaiden (Mori ym. 2002, Yu ym. 2005) ja sikiökaudella aivovaurion saaneiden hermoratamuutoksia (Staudt ym. 2006). Ennen aivokasvainleikkausta tehdyllä DTI-tutkimuksella on pyritty arvioimaan leikkauksessa mahdollisesti aiheutuvia hermoratahäiriöitä. Diffuusiokerrointa ja kudoksen anisotropiaa on käytetty myös aivokasvainten diagnostiikassa pyrittäessä erottelemaan eriasteisia ja -tyyppisiä glioomia (Brunberg ym. 1995; Inoue ym. 2005). Kuvassa 6 näkyy vasemman aivopuoliskon suuri kasvain. Diffuusio on kasvaimen alueella suurempaa kuin muussa aivokudoksessa. Ääreishermojen diffuusiotensorikuvaus. Ääreishermoissa vesi diffundoituu hermojen rakenteen vuoksi pääasiassa hermorungon suuntaan. Näin ollen ääreishermot voisivat olla hyvä sovelluskohde DTI:lle ja traktografialle. Vastikään on julkaistu ensimmäiset DTI-tutkimukset terveiden koehenkilöiden distaalisista ääreishermoista (Hiltunen ym. 2005) ja iskiashermosta (Skorpil ym. 2004). Y D I N A S I A T Kuvassa 7 on traktografiakuvat ranteen keski-, kyynär-, ja värttinähermosta, polven säärija pohjehermosta ja nilkan alueen säärihermosta sekä anatomiset kuvat samoilta alueilta. Verrattuna ääreishermojen T1- ja T2-painotteisiin kuviin, DTI mahdollistaa kvantitatiivisen analyysin ADC-kartan muodossa, hermojen anisotropian tutkimisen sekä hermojen kulun visualisoinnin kolmiulotteisesti. Tutkimme parhaillaan, olisivatko nämä menetelmät hyödyksi hermopinteiden tai -vauroiden diagnostiikassa yhdessä neurofysiologisten menetelmien kanssa. Lopuksi Magneettikuvaukseen perustuvassa diffuusiotensorikuvauksessa mitataan kudoksen veden lämpöliikettä monessa suunnassa, jolloin saadaan tietoa sekä diffuusion suuruudesta että sen suunnasta. Diffuusion anisotropia heijastaa kudoksen hienorakennetta. Esimerkiksi valkean aineen hermoradoissa vesi liikkuu paremmin hermokimpun suuntaan kuin sitä vastaan kohtisuoraan. Traktografialla voidaan visualisoida hermoratojen kulkua kolmiulotteisesti. Diffuusiotensorikuvauksella voidaan tutkia eri aivoalueiden välisiä anatomisia yhteyksiä, aivoratojen kehitystä sekä aivojen valkean aineen vaurioita ja sai rauksia. Diffuusiotensorikuvauksella voidaan saada monipuolista tietoa kudoksen toiminnasta, hienorakenteesta ja kudosrakenteiden suunnista. Monet kudosvauriot ja sairaudet voivat heijastua veden diffuusioon. DTI-kuvaus onkin nopeasti yleistymässä, ja sillä tulee olemaan perustutkimuksen ohella myös runsaasti kliinisiä sovelluksia. Tarkoitukseen sopivia kuvaussekvenssejä on jo tarjolla kliinisiin magneettikuvauslaitteisiin. DTI-tulosten yhdistäminen toiminnalliseen magneettikuvaukseen tulee antamaan monipuolista tietoa aivojen ratayhteyksistä ja toiminnasta (Kim ja Kim 2005). DTI:n suurimpia teknisiä haasteita lähitulevaisuudessa ovat resoluution parantaminen ja erilaisten häiriöiden (ks. Hiltunen ym. 2006) korjausmenetelmät. Rinnakkaiskuvaustekniikalla on jo voitu pienentää EPI-ku vaukseen liittyviä kuvan vääristymiä ja parantaa kuvien resoluutiota (Jaermann ym. 2004). Uusimmat probabilistiset traktografiamenetelmät (Behrens ym. 2007) vaikuttavat lupaavilta erityisesti haarautuvien tai risteävien hermoratojen tutkimuksissa, jotka ovat olleet ongelmallisia aikaisempia menetelmiä käytettäessä J. Hiltunen ym.
7 T1-kuvia DTI-parametrikuvia Traktografia Kuva 6. Aivokasvaimen magneetti- ja diffuusiotensorikuvia (DTI). Vasemmanpuoleisen sarakkeen anatomisissa kuvissa näkyy aivojen vasemmalla puolella kasvain eri suunnissa (ylin leike aksiaalisuunnasta, keskimmäinen koronaalisuunnasta ja alin sagittaalisuunnasta). Diffuusiokartassa (ADC) kasvainalueella näkyy lisääntynyt diffuusio (kirkas alue) verrattuna muuhun aivokudokseen. Suuntakoodatusta värikartasta (DEC) (vihreällä etutakasuunta, sinisellä/violetilla suora/viisto ylä-alasuunta, punaisella oikea-vasensuunta) nähdään kasvaimen painaneen aivorakenteita oikealle, mutta sen sisällä diffuusio on isotrooppista, joten kasvaimen läpi ei todennäköisesti kulje hermosyitä. Traktografiassa (ylin kuva oikealla) näkyy oikealla puolella normaalin näköinen pyramidirata; vasemmalla puolella kasvain on siirtänyt osaa hermosyistä (vrt. myös alempi kuva). Kiitämme potilastiedoista professori Juha Hernesniemeä ja LKT Jussi Nummista (HUS:n Töölön sairaala). Ranne Anatominen kuva Traktografia Kuva 7. Ääreishermojen traktografia ranteesta, polvesta ja nilkasta sekä vastaavat anatomiset leikekuvat, joihin hermot on merkitty nuolilla. Mukailtu Hiltusen ym. (2005) artikkelista. Nilkka Polvi * * * Kiitämme DI Taru Suorttia, LK Saija Wichmania ja LK Antti Mäkelää kirjallisuuskatsauksista ja ohjelmistojen testikäytöstä. Tätä työtä ovat tukeneet taloudellisesti Suomen Akatemia ja Fondation Louis-Jeantet (Sveitsi). Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa 1857
8 Kirjallisuutta Aronen H. Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus. Duodecim 1997; 113: Aronen HJ, Lundbom N, Haapamäki S, ym. Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus. Duodecim 2000;116: Basser PJ, Mattiello J, Le Bihan D. MR diffusion tensor spectroscopy and imaging. Biophys J 1994;66: Basser PJ, Pierpaoli C. Microstructural and physiological features of tissues elucidated by quantitative-diffusion-tensor MRI. J Magn Reson B 1996;111: Behrens TE, Johansen-Berg H, Woolrich MW, ym. Non-invasive mapping of connections between human thalamus and cortex using diffusion imaging. Nat Neurosci 2003;6: Behrens TE, Berg HJ, Jbabdi S, Rushworth MF, Woolrich MW. Probabilistic diffusion tractography with multiple fibre orientations: What can we gain? Neuroimage 2007;34: Brunberg JA, Chenevert TL, McKeever PE, ym. In vivo MR determination of water diffusion coefficients and diffusion anisotropy: correlation with structural alteration in gliomas of the cerebral hemispheres. Am J Neuroradiol 1995;16: Conturo TE, Lori NF, Cull TS, ym. Tracking neuronal fiber pathways in the living human brain. Proc Natl Acad Sci U S A 1999;96: Croxson PL, Johansen-Berg H, Behrens TE, ym. Quantitative investigation of connections of the prefrontal cortex in the human and macaque using probabilistic diffusion tractography. J Neurosci 2005;25: Dong Q, Welsh RC, Chenevert TL, ym. Clinical applications of diffusion tensor imaging. J Magn Reson Imaging 2004;19:6 18. Gupta RK, Saksena S, Agarwal A, ym. Diffusion tensor imaging in late posttraumatic epilepsy. Epilepsia 2005;46: Hakumäki J, Kauppinen R, Vainio P, Soimakallio S. Aivotoiminta tuo magneettikuviin eloa. Duodecim 1994;110: Hamberg L, Aronen H. Magneettikuvauksen perusteet ja tutkimusmenetelmät. Duodecim 1992;108: Hari R, Joensuu R. Magneettikuvia elävistä kudoksista ja elimistä. Duodecim 2003;119: Hiltunen J, Suortti T, Arvela S, ym. Diffusion tensor imaging and tractography of distal peripheral nerves at 3 T. Clin Neurophysiol 2005;116: Hiltunen J, Hari R, Jousmäki V, ym. Quantification of mechanical vibration during diffusion tensor imaging. Neuroimage 2006;32: Horsfield MA, Jones DK. Applications of diffusion-weighted and diffusion tensor MRI to white matter diseases a review. NMR Biomed 2002;15: Inoue T, Ogasawara K, Beppu T, Ogawa A, Kabasawa H. Diffusion tensor imaging for preoperative evaluation of tumor grade in gliomas. Clin Neurol Neurosurg 2005;107: Jaermann T, Crelier G, Pruessmann KP, ym. SENSE-DTI at 3 T. Magn Reson Med 2004;51: Jiang H, van Zijl PCM, Kim J, Pearlson GD, Mori S. DtiStudio: Resource program for diffusion tensor computation and fiber bundle tracking. Comput Methods Programs Biomed 2006;81: Kim DS, Kim M. Combining functional and diffusion tensor MRI. Ann N Y Acad Sci 2005;1064:1 15. Komu M. Magneettikuvaus ja spektroskopia. Kirjassa: Standertskjöld- Nordenstam C-G, Suramo I, Pamilo M, toim. Radiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1991, s Kubicki M, McCarley R, Westin CF, ym. A review of diffusion tensor imaging studies in schizophrenia. J Psychiatr Res 2007;41: Le Bihan D. Looking into the functional architecture of the brain with diffusion MRI. Nat Rev Neurosci 2003;4: Mori S, Frederiksen K, Van Zijl PCM, ym. Brain white matter anatomy of tumor patients evaluated with diffusion tensor imaging. Ann Neurol 2002;51: Mori S, Wakana S, Nagae-Poetscher L, Van Zijl P. MRI atlas of human white matter. Amsterdam San Diego Kidlington Lontoo: Elsevier, Moseley ME, Butts K, Marks M, de Crespigny A. Clinical aspects of DWI. NMR Biomed 1995;8: Pajevic S, Pierpaoli C. Color schemes to represent the orientation of anisotropic tissues from diffusion tensor data: application to white matter fiber tract mapping in the human brain. Magn Reson Med 1999;42: Parker GJ, Haroon HA, Wheeler-Kingshott CA. A framework for a streamline-based probabilistic index of connectivity (PICo) using a structural interpretation of MRI diffusion measurements. J Magn Reson Imaging 2003;18: Ries M, Jones RA, Basseau F, Moonen CT, Grenier N. Diffusion tensor MRI of the human kidney. J Magn Reson Imaging 2001;14:42 9. Selim M, Fink JN, Kumar S, ym. Predictors of hemorrhagic transformation after intravenous recombinant tissue plasminogen activator: prognostic value of the initial apparent diffusion coefficient and diffusion-weighted lesion volume. Stroke 2002;33: Sinha U, Yao L. In vivo diffusion tensor imaging of human calf muscle. J Magn Reson Imaging 2002;15: Skorpil M, Karlsson M, Nordell A. Peripheral nerve diffusion tensor imaging. Magn Reson Imaging 2004;22: Sorensen AG, Wu O, Copen WA, ym. Human acute cerebral ischemia: detection of changes in water diffusion anisotropy by using MR imaging. Radiology 1999;212: Staudt M, Braun C, Gerloff C, ym. Developing somatosensory projections bypass periventricular brain lesions. Neurology 2006;67: Stejskal EO, Tanner JE. Spin diffusion measurements: spin echoes in the presence of a time-dependent field gradient. J Phys Chem 1965; 42: Taber KH, Hurley RA. The role for diffusion tensor imaging in neuropsychiatry. Curr Opin Psychiatry 2003;16: Tatlisumak T, Soinne L, Huttunen J, ym. Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen. Duodecim 2000;116: Tong DC, Adami A, Moseley ME, Marks MP. Relationship between apparent diffusion coefficient and subsequent hemorrhagic transformation following acute ischemic stroke. Stroke 2000;31: van Everdingen KJ, van der Grond J, Kappelle LJ, Ramos LMP, Mali WPTM. Diffusion-weighted magnetic resonance imaging in acute stroke. Stroke 1998;29: Warach S, Dashe JF, Edelman RE. Clinical outcome in ischemic stroke predicted by early diffusion-weighted and perfusion magnetic resonance imaging: a preliminary analysis. J Cereb Blood Flow Metab 1996;16:53 9. Weber J, Mattle HP, Heid O, Remonda L, Schroth G. Diffusion-weighted imaging in ischaemic stroke: a follow-up study. Neuroradiology 2000;42: Wheeler-Kingshott CA, Hickman SJ, Parker GJ, ym. Investigating cervical spinal cord structure using axial diffusion tensor imaging. Neuroimage 2002;16: Yu CS, Li KC, Xuan Y, Ji MX, Qin W. Diffusion tensor tractography in patients with cerebral tumors: a helpful technique for neurosurgical planning and postoperative assessment. Eur J Radiol 2005;56: JAANA HILTUNEN, FL, sairaalafyysikko, tutkija jaana.hiltunen@tkk.fi Teknillinen korkeakoulu, Advanced Magnetic Imaging keskus PL 3000, TKK Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK MIKA SEPPÄ, DI, tutkija Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK RIITTA HARI, LKT, professori, erikoislääkäri, Teknillinen korkeakoulu, kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK Teknillinen korkeakoulu, Advanced Magnetic Imaging keskus PL 3000, TKK ja Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto HUSLAB, kliinisen neurofysiologian osasto PL 340, HUS 1858
Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen
KATSAUS Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus Hannu Aronen Funktionaalinen magneettikuvaus on kehittynyt merkittäväksi menetelmäksi tutkittaessa elimien toimintaa. Koehenkilöillä ja potilailla voidaan
LisätiedotDIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA
DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS OIKEANPUOLEISISSA AIVOINFARKTEISSA Lauri Nikkonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Radiologia Toukokuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA
Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa
LisätiedotAivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus
Aivojen kuvantaminen Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus Hannu J. Aronen, Nina Lundbom, Saara Haapamäki, Juha Huttunen, Antti Korvenoja, Jyrki Mäkelä, Markku Kaste ja Juha Jääskeläinen Viimeisten
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotKeskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen
Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen TRAUMAATTINEN SELKÄYDINVAMMA Epidemiologiaa ja diffuusiotensorikuvantamisen soveltaminen kaulaydinvaurion arviointiin Taysiin on ohjautunut potilaita
LisätiedotDiffuusiotensorikuvaus ja aivovamman jälkitila
Leena Valanne ja Antti Brander KATSAUS Diffuusiotensorikuvaus ja aivovamman jälkitila Diffuusiotensorikuvaus (DTI) on magneettikuvauksen sovellus, jolla voidaan tutkia valkean aineen ratojen sisäistä rakennetta
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotSELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA
SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA Sami Ayvasik Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Neurokirurgian tutkimusryhmä Maaliskuu 2010 Tampereen yliopisto
LisätiedotDiffuusiotensorikuvauksen optimointi
Pro gradu -tutkielma Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma Diffuusiotensorikuvauksen optimointi Viljami Sairanen 2013 Ohjaaja: Tarkastajat: FM Linda Kuusela Dos. Outi Sipilä Prof. Sauli Savolainen HELSINGIN
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotSEKUNDAARISPROGRESSIIVISTEN MS-POTILAIDEN KAULARANGAN HERMORATOJEN DIFFUUSIOARVOJEN KORRELAATIO POTILAIDEN KLIINISIIN OIREISIIN JA OIREIDEN KESTOON
SEKUNDAARISPROGRESSIIVISTEN MS-POTILAIDEN KAULARANGAN HERMORATOJEN DIFFUUSIOARVOJEN KORRELAATIO POTILAIDEN KLIINISIIN OIREISIIN JA OIREIDEN KESTOON LK Markus Huotari Syventävien opintojen kirjallinen työ
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotAIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE
Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2010 Marika Forss & Eevastiina Heinänen AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE
LisätiedotJUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin
JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin in vivo -implementointi ja testaus Diplomityö Tarkastaja: professori Ilpo Vattulainen Tarkastaja ja aihe
LisätiedotMitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan
Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia
LisätiedotREVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas
REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit
LisätiedotAivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille
Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotAnatomical connectivity networks of the human brain
Aalto University School of Science Degree programme in Engineering Physics and Mathematics Anatomical connectivity networks of the human brain Bachelor s thesis Milja Asikainen Aalto University, P.O. BOX
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotLeikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas
Katsaus Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Magneettikuvauslaitteistojen kehittyminen avonaisemmiksi
LisätiedotDIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA
Pro gradu tutkielma Fysiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA Touko Kaasalainen 20.12.2007 Ohjaaja: FT Veli Pekka Poutanen Tarkastajat:
LisätiedotNeuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara
Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotTietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo 0276697
Tietotekniikan osasto LUONNONTIETEET TIETOYHTEISKUNNASSA Magneettikuvantaminen Tuulia Salo 0276697 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. MAGNETTIKUVANTAMISEN HISTORIAA 1 3. MITEN MAGNEETTIKUVAT SYNTYVÄT? 2
LisätiedotCh9 Sisäiset Spinvuorovaikutukset. Molekyylin sisäisten spinvuorovaikutusten tarkempaa pohdiskelua
Ch9 Sisäiset Spinvuorovaikutukset Molekyylin sisäisten spinvuorovaikutusten tarkempaa pohdiskelua Kemiallinen siirtymä Molekyylien elektroniverho aiheuttaa paikallisen modulaation ulkoisiin kenttiin. Modulaatio
LisätiedotS Magneettikuvauksen sovellukset Viikkoharjoitukset
S-66.3326 Magneettikuvauksen sovellukset Viikkoharjoitukset Tehtävät 8.16, 8.17 ja 9.33 Ryhmä 11: Jukka Remes, Tuomas Svärd ja Tuomo Starck Radiologian klinikka, 26.5.2010 OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
LisätiedotKliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki
1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään
LisätiedotAivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen
Aivojen kuvantaminen Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen Turgut Tatlisumak, Lauri Soinne, Juha Huttunen, Jyrki Launes, Jari Karonen, Hannu J. Aronen, Juhani Sivenius, Juha Hernesniemi
LisätiedotMITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ?
MITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ? Tiina Parviainen, Monitieteinen aivotutkimuskeskus Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Millaista tietoa aivoista saadaan? Aivojen rakenne, anatomia karkealla tasolla
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotThe spectroscopic imaging of skin disorders
Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production
Lisätiedot2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta
LisätiedotCh4 NMR Spectrometer
Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali
LisätiedotVektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)
Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla
LisätiedotSuomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat
Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla
LisätiedotAivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla
Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience
LisätiedotDIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA
DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA 1 Biolääketieteen tekniikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto 18.11.2008 18.11.2008 BME / TUT Biomaterials: Tissue Engineering
LisätiedotMAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA
MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ÄÄNTÖVÄYLÄN KUVANTAMISESSA S y v e n t ä v i e n o p i n t o j e n k i r j a l l i n e n t u t k i e l m a T u r u n y l i o p i s t o L ä ä k e t i e t e e l
LisätiedotKoiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotPuzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku
Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotIMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE
IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE NINA FORSS YLILÄÄKÄRI, LINJAJOHTAJA HUS NEUROKESKUS AALTO YLIOPISTO (NEUROTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN TEKNIIKAN LAITOS)
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2011-2009 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi
Lisätiedot1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.
3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotNBE-E4510 Special Assignment in Biophysics and Biomedical Engineering AND NBE-E4500 Special Assignment in Human. NBE-E4225 Cognitive Neuroscience
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Department of and Biomedical OPETUSOHJELMASTA POISTUNEET KURSSIT (Tfy-99, Becs-114, BECS, NBE)/päivitetty 16.5.2017 COURSES REMOVED FROM THE STUDY PROGRAMME
LisätiedotAivovammojen kuvantaminen. Aivovammojen kuvantaminen Timo Kurki, dos, neuroradiologi
Aivovammojen kuvantaminen Timo Kurki, dos, neuroradiologi Aivovammojen kuvantaminen Vammamuutokset: -verenvuodot -ruhjeet (kontuusiot) -traumaattinen aksonivaurio (TAI, DAI) Akuuttipotilaat kirurginen
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
Lisätiedotma prof Katariina Luoma
KLIINISEN KUVANTAMISEN PERUSTEET II Opetuksen sisältö ma prof Katariina Luoma TIETOKONETOMOGRAFIAN HISTORIAA S. 1972; isät Hounsfield / Cormack 1974-1976 1976 ensimmäiset CT-(CAT (CAT-scan scan) laitteet
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotViimeisen vuosikymmenen aikana on tullut
Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne
LisätiedotYmpäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
LisätiedotAluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotLääketieteelliset toimenpiteet
Cochlear Implants Lääketieteelliset toimenpiteet MED EL CI-/ABI-järjestelmille AW33302_6.0 (Finnish) Tässä oppaassa on tärkeitä ohjeita ja turvallisuustietoja MED EL CI-/ABI-järjestelmän käyttäjille, joille
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotULTRAÄÄNILAITTEET ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖTAVAT
ULTRAÄÄNILAITTEET 30.03.2003 sivu 1/ 6 ULTRAÄÄNILAITTEET ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖTAVAT VIRTAUSMITTAUS KUVANTAMINEN KUDOSTEN LÄMMITYS MUNUAIS-, SAPPI- JA VIRTSAKIVIEN MURSKAUS LEIKKAUS INSTRUMENTTIEN PUHDISTUS
LisätiedotKipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito
Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä
LisätiedotLeikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa. Kandidaatintyö
Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa Kandidaatintyö Lauri Lehmonen 06.04.2015 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Teoria 1 2.1 Magneettikuvauksen perusteet...................... 1 2.1.1 Larmor-taajuus
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedot11. Tilavuusrenderöinti
11. Tilavuusrenderöinti Tilavuusrenderöinti tarkoittaa vokseliperusteisen datan käsittelyä tai visualisointia. Luvussa 2 esitettiin vokselien merkintään perustuvia tiedonesitysmenetelmiä. Suuret homogeeniset
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotAvaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto
Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena
LisätiedotTärkkelyksen keiton seuraaminen NMR-menetelmällä
Tärkkelyksen keiton seuraaminen NMR-menetelmällä Jenna Raunio, Ekaterina Nikolskaya, Yrjö Hiltunen Xamk Kuitulaboratorio PURE Puhdas reaktori- ja prosessitekniikka biotuotteiden valmistuksessa Tärkkelyksen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotSIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
Lisätiedot1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal
Lisätiedot0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotSÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015
SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotLuento 6: 3-D koordinaatit
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004
LisätiedotMagnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss
Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotKangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
Lisätiedot