Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus"

Transkriptio

1 Aivojen kuvantaminen Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus Hannu J. Aronen, Nina Lundbom, Saara Haapamäki, Juha Huttunen, Antti Korvenoja, Jyrki Mäkelä, Markku Kaste ja Juha Jääskeläinen Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tietokonetomografian ja erityisesti magneettikuvauksen kehittyminen ovat mullistaneet aivokasvaimien diagnostiikkaa. Toiminnallisilla kuvantamistekniikoilla pystytään selvittämään sekä kasvainsolujen että niitä ympäröivän normaalin aivokudoksen toimintaa. Perfuusiokuvauksella voidaan luonnehtia aivokasvaimien pahanlaatuisuutta heijastavaa verisuonituksen ja verenvirtauksen määrää. Diffuusiokuvauksen avulla tutkitaan veden molekulaarista diffuusiota, jonka avulla voidaan määrittää kasvaimen ja sitä ympäröivän normaalin aineen hienorakennetta. Magneettispektroskopia mittaa kasvaimen kemiallista koostumusta noninvasiivisesti. Aivojen aktivaatiotutkimuksilla ja magnetoenkefalografialla pystytään kartoittamaan tärkeitä aivoalueita ennen leikkausta, mikä voi lisätä leikkausturvallisuutta merkittävästi. Suomessa todetaan vuosittain noin 600 primaaria kallonsisäistä kasvainta. Ne voivat olla lähtöisin mistä tahansa solukosta kallon sisällä, joten histologinen kirjo on laaja. Ne voidaan silti jakaa kahteen lähes yhtä suureen ryhmään ennusteen ja kasvutavan suhteen. Aivokudoksen ulkopuoliset kasvaimet, kuten meningeooma ja schwannooma, eivät infiltroi aivokudosta vaan työntävät sitä ja aivohermoja syrjään. Siksi niiden kokonaispoisto ja parantava hoito on yleensä mahdollista. Mikrokirurgia, stereotaktinen sädehoito ja lääkehoito (hypofyysiadenoomassa) takaavat kokeneissa käsissä hyvät tulokset. Aivokudosta infiltroivat kasvaimet, lähinnä glioomat, kasvavat ilman tarkkaa rajaa aivokudoksessa, eikä niitä voida yleensä poistaa kokonaan ja parantavasti. Glioomat luokitellaan histologisesti pääasiassa kasvainsolun (esim. astrosytooma, oligoastrosytooma, oligodendrogliooma) ja anaplasian mukaan (GI IV). Ryhmien GII IV glioomia ei voida parantaa, ja tavallisin niistä, glioblastooma (GIV), merkitsee noin vuoden elinaikaa. Ryhmien GII IV glioomille ominaisia piirteitä ovat kudoksen heterogeenisuus ja geneettinen epästabiilius, muuttuminen ajan kuluessa pahanlaatuisemmaksi ja lisääntyvä angiogeneesi. Glioomien hoidoissa (leikkaus, sädehoito, solunsalpaajat) tasapainoillaan rajallisen hyödyn ja neurologisen vammautumisen välillä. Siksi glioomien kuvantamiselle asetetaan suuret vaatimukset kasvainalueen, käyttäytymisen ja hoitovasteen määrityksen sekä toisaalta ympäröivän aivokudoksen toiminnallisten alueiden tunnistamisen ja suojelemisen suhteen. Tässä katsauksessa käsitellään mahdollisuuksia aivokasvainten lähinnä glioomien tasokkaaseen kuvantamiseen. Tavanomainen magneettikuvaus 1980-luvun alkupuolella ajateltiin, että magneettikuvauksessa ei tarvita varjoaineita. Tämä Duodecim 2000; 116:

2 Kuva 1. Parietaalioksipitaalinen meningeooma. Ylärivin T1-kuvat on otettu tavanomaisella kuvaussekvenssillä ja alarivin kuvissa on lisäksi käytetty magnetisaation siirtopulssia. Vasemmanpuoleiset kuvat on otettu ilman varjoainetta, keskimmäiset gadoliniumvarjoaineannoksen (0.1 mol/kg) jälkeen ja oikeanpuoleiset kumulatiivisen annoksen (0.3 mol/kg) jälkeen. Varjoaineella tehostuva aivokasvain saadaan erottumaan parhaiten ympäristöstään yhdistämällä annos 0.3 mol/kg ja magnetisaation siirto. käsitys on osoittautunut viimeisten 15 vuoden kokemuksen valossa vääräksi. Nykyisin aivokasvainten normaaliin magneettikuvaukseen kuuluvat T1- ja T2-painotteinen kuvaus ja likvorisuppressiokuvaus (fluid-attenuated inversion-recovery eli FLAIR) sekä varjoaineen käyttö. T1-painotteisessa kuvauksessa kudokset, joiden T1-relaksaatioaika on lyhyt, antavat kuvissa voimakkaamman signaalin. T2-painotteisessa kuvauksessa kudokset, joiden T2-relaksaatioaika on pitkä antavat kuvissa voimakkaamman signaalin (Hamberg ja Aronen 1992). Suoneen annettavat paramagneettiset yhdisteet (erilaiset pienimolekyyliset gadoliniumkelaatit) lyhentävät kudoksen T1-relaksaatioaikaa ja aiheuttavat signaalin voimistumisen T1-painotteisessa kuvauksessa. Myös kasvaimen T2-relaksaatioaika ja protonitiheys vaikuttavat sen havaittavuuteen varjoaineen annon jälkeisessä kuvauksessa (Aronen ym. 1998). Gadoliniumpitoiset varjoaineet ovat turvallisia; vakavia sivuvaikutuksia on raportoitu vähän (Salonen 1990). Aivokasvaimen tehostuminen varjoaineella on epäspesifinen löydös. Tehostuminen on osoitus veri-aivoesteen vauriosta, jolloin varjoainetta pääsee verisuoniston ulkopuolelle. Glioomissa tehostuminen korreloi kasvaimen pahanlaatuisuusasteeseen, mutta toisaalta monet hyvänlaatuisetkin kasvaimet tehostuvat vahvasti. Laskimoon annettavan gadoliniumpitoisen magneettivarjoaineen standardiannos on 0.1 mmol potilaan painokiloa kohden. Tutkimukset ovat osoittaneet, että magneettivarjoaineen aiheuttaman tehostuman laajuus ja signaalivoimakkuus ovat suhteessa annetun varjoaineen määrään (Yuh ym. 1991, 1992). Kaksinkertainen annos on myös turvallinen ja mahdollistaa useampien etäpesäkkeiden havaitsemisen tehos- 432 Hannu J. Aronen ym.

3 tamalla enemmän kasvainkudosta. Aivometastasoinnissa on tärkeätä tietää etäpesäkkeiden todellinen määrä. Jos on havaittu vain yksi leesio standardiannoksen jälkeen, voi lisäannos auttaa merkittävästi oikean hoitolinjan valinnassa. Varjoaineella tehostuvan aivokasvaimen erotettavuutta ympäröivästä aivokudoksesta voidaan lisätä yhdistämällä magnetisaation siirto ja gadoliniumvarjoaine (Kurki ym. 1992). Magnetisaation siirtopulssi vaimentaa normaalin aivokudoksen signaalia huomattavasti enemmän kuin paramagneettisella varjoaineella tehostuvasta aivokasvaimesta tulevaa signaalia (kuva 1). Tämä tekniikka lisää tehostuvien kasvainten erottuvuutta sekä 1.5 teslan (T) että 0.1 T laitteilla (Finelli ym. 1994, Mathews ym. 1994, Abo Ramadan ym. 1997). Magnetisaation siirrolla (Lundbom 1992) ja erityyppisillä spininlukitustekniikoilla (Aronen ym. 1996) voidaan karakterisoida aivotuumoreita mittaamalla magnetisaation siirtopulssin aiheuttamaa tummumista kasvaimessa. Perfuusiokuvaus Aivokasvaimien magneettiperfuusiotutkimuksissa mielenkiinto on hiussuonitasolla. Mikroverenkierto on terveiden ja sairaiden aivojen toimintaa tutkittaessa tärkeä kohde, koska aivosolujen ja myös pahanlaatuisten solujen toiminnan kannalta keskeinen kaasujen ja ravinteiden vaihto tapahtuu hiussuonissa. Aivojen harmaan aineen alueella on noin 4 % hiussuonia, ja valkeassa aineessa veritilavuuden osuus on noin 1 2 %. Toisin kuin magneettiangiografiassa suonia ei nähdä, mutta kudosperfuusiota voidaan mitata epäsuorasti dynaamisista kuvasarjoista kuva-alkiokohtaisesti, vaikka yli 95 % kuvaalkion tilavuudesta koostuukin muista kuin virtaavista osista (solunulkoinen ja -sisäinen ekstravaskulaaritila). Perfuusio- ja aktivaatiotutkimuksissa käytetään hyväksi suskeptibiliteettikontrastia ja huippunopeaa magneettikuvausta. Varjoaine ja myös deoksihemoglobiini ovat paramagneettisia aineita, jotka muuttavat lähiympäristönsä magneettikenttää. Magnetoituvuus eli suskeptibiliteetti heikentää alueen signaalia ja voidaan havaita kuvissa (tarkemmin Aronen 1997). Gadoliniumilla on voimakas magneettinen momentti, jota voidaan käyttää hyväksi myös T2-painotteisessa kuvauksessa. Kun gadoliniumkelaatin ja vesimolekyylin etäisyys on ångströmien suuruinen, voi suskeptibiliteettikontrastivaikutus ulottua aina noin 5 µm:n päähän varjoainetta sisältävästä tilasta (Villringer ym. 1998). Jos gadoliniumvarjoaineen pitoisuus hiussuonen sisällä on suuri, myös suonen ulkopuolella olevissa protoneissa tapahtuu muutos paikallisessa magneettikentässä, minkä vuoksi ne epävaiheistuvat. Lopputuloksena on signaalin heikkeneminen, joka on lineaarisessa suhteessa varjoaineen pitoisuuteen hiussuonissa (Belliveau ym. 1990). Tavallisimmin perfuusiokuvauksessa käytetään samanaikaisesti varjoainetta ja huippunopeaa magneettikuvausta, mutta myös ilman varjoainetta suoritettavat perfuusiotutkimukset ovat mahdollisia (Kwong 1995). Gadoliniumvarjoaineen kulkua aivokudoksen lävitse voidaan seurata usean leikkeen alueella laskimonsisäisen ruiskutuksen jälkeen. Perfuusiokuvista laskettu veritilavuus heijastaa ensisijaisesti pienten suonten veritilavuutta. Mikäli veri-aivoeste on vaurioitunut, kuten monissa aivotuumoreissa, varjoainetta pääsee jo ensikierron aikana verisuonista solunulkoiseen tilaan. Tällöin menetelmä aliarvioi jonkin verran suhteellista veritilavuutta. Koska veritilavuuskartoitukseen tarvittavan kuvasarjan kerääminen vie aikaa valmisteluineen vain muutamia minuutteja, voidaan se helposti yhdistää tavalliseen magneettikuvaukseen (Rosen ja Aronen 1993, Caramia ym. 1995). Kuvassa 2 on esitetty varjoaineen annon jälkeiset T1-kuvat ja samojen leikkeiden perfuusiokuvauksesta lasketut veritilavuuskartat. Aivokasvaimet ovat usein heterogeenisia tuumoreita, ja niiden mikroverenkierto poikkeaa normaalista aivokudoksesta. Glioomien luokittelussa ja hoidon seurannassa on veritilavuuskartoituksesta osoitettu olevan hyötyä (Aronen ym. 1993, 1995). Glioomissa veritilavuus korreloi glukoosimetaboliaan, mikä viittaa siihen, että itse kasvainsolujen aineenvaihdunta on läheisesti yhteydessä niiden ympärillä olevan kasvainsuonituksen määrään. Glioomissa osat, joissa veritilavuus on suuri, edustavat nopeaa kas- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 433

4 A B Kuva 2. Ennen leikkausta otetetut varjoaineen annon jälkeiset T1- painotteiset kuvat (A) ja vastaavat veritilavuuskartat (B). Kasvaimessa on useita varjoaineella tehostuvia alueita, joilla veritilavuus vaihtelee. Suurimman veritilavuuden alueilta (nuolet kuvassa B) otetuissa kudosnäytteissä todetaan nopeakasvuinen astrosytooma (C). C 434 Hannu J. Aronen ym.

5 vua ja aktiivista angiogeneesiä, ja niihin liittyy huono ennuste (Aronen ym. 1992, 1994). Mikrovaskulaaritilavuuden muutosten perusteella voidaan myös arvioida hoitovastetta. Deksametasonin on osoitettu vähentävän veri-kasvainesteen läpäisevyyttä ja kasvainalueen paikallista veritilavuutta (Östergaard ym. 1999). Toiminnalliset magneettikuvaustekniikat ovat hyödyllisiä myös sädehoidon suunnittelussa (Pardo ym. 1994). Glioomien luokitusjärjestelmissä uudissuonimuodostuksen arvioiminen on yksi pahanlaatuisuusasteen kriteereitä (Daumas-Duport ym. 1988). Angiogeneesi on välttämätön kasvaimen kehittymiselle, sillä ilman sitä kasvaimen läpimitta ei voi ylittää 1 mm:ä (Folkman 1971). Keskushermoston ulkopuolisissa syövissä suuren hiussuonitiheyden on osoitettu korreloivan metastasointiin ja huonoon ennusteeseen. Mikrovaskulaarisen veritilavuuden kuvaaminen ja mittaaminen in vivo karakterisoi angiogeneesin tulosta, kasvaimen patologista suonitusta. Magneettikuvauksen hyvällä paikanerotuskyvyllä ja nopeiden magneettikuvausmenetelmien erityisesti»echo-planar»-kuvauksen (EPI) hyvällä ajanerotuskyvyllä voidaan tuumoreiden hemodynamiikkaa ja mikrovaskularisaatiota mitata tarkasti. Nopeaan magneettikuvaukseen perustuva veritilavuuskartoitus osoittaa kasvaimen mikroverisuoniston tiheyden, näyttää endoteelisolujen proliferaation seurauksena syntyneet toimivat hiussuonet ja luokittelee aivokasvaimet angiogeneesin aktiivisuuden perusteella (Aronen ym. 1994). Veritilavuuskartta voi olla hyödyllinen oikean biopsiakohdan valinnassa (kuva 2B) ja myös tutkittaessa, onko sädehoidon jälkeinen uusi tehostuva leesio jäännöskasvain vai sädenekroosi (kuva 3). Diffuusiokuvaus Veden molekulaarista diffuusiota on mahdollista kuvata magneettitutkimuksella diffuusiogradienttien avulla (Aronen 1997). Stejskal ja Tanner pystyivät jo 1960-luvulla osoittamaan, että ydinmagneettisen resonanssisignaalin vaimeneminen johtuu vain näytteen diffuusiokertoimesta ja diffuusiogradienttien ominaisuuksista (Stejskal ja Tanner 1965). Tätä tietoa on käytetty hyväksi diffuusiopainotteisessa magneettikuvauksessa.»echo planar»-tekniikkaan yhdistetty diffuusiokuvaus voidaan liittää helposti kliinisiin kuvauksiin siten, että kuvausaika pitenee vain muutaman minuutin. Diffuusiokuvissa runsaan diffuusion alue näkyy tummana ja vähentyneen diffuusion alue vaaleana. Kuvista voidaan laskea diffuusiokartta, jossa näkyvä signaali-intensiteetti on verrannollinen diffuusiokertoimeen. Normaalien aivojen diffuusiokartta muistuttaa paljon T2-painotteista spinkaikukuvaa. Diffuusiokuvauksesta saadaan nykyään suurin hyöty akuutin aivoinfarktin diagnostiikassa, jossa se osoittaa jo vaurioituneen alueen (Tatlisumak ym., tässä numerossa). Menetelmä voi olla hyödyllinen myös normaalin aivokudoksen erottamisessa kasvainkudoksesta, aivokasvainten diagnostiikassa ja luokittelussa (Gazit ym. 1993) sekä hoitovasteen arvioinnissa (Reimer ym. 1998). Nekroottisilla alueilla on suurempi diffuusiokerroin kuin aktiivisen kasvaimen alueella, ja hidaskasvuisilla glioomilla on yleensä suurempi diffuusiokerroin kuin nopeakasvuisilla kasvaimilla (Gazit ym. 1993). Normaalissa valkeassa aineessa veden molekulaarinen diffuusio on anisotrooppista eli diffuusiokerroin on erisuuruinen eri suuntiin. Anisotropia on tuumoreissa yleensä vähäisempää kuin normaalissa valkeassa aineessa (Brunberg ym. 1995). Diffuusio on hermosyyn suuntaan suurempaa kuin kohtisuorassa sitä vastaan. Tämä anisotropia on erilainen valkean aineen eri osissa ja mahdollistaa kudosten tarkan karakterisoinnin (Shimony ym. 1998). Diffuusiokuvauksen avulla voidaan kuvata jopa yksittäisiä valkean aineen ratoja (Makris ym. 1997), mikä tarjoaa uuden ulottuvuuden aivojen sisäisen arkkitehtuurin kuvantamiseen. Spektroskopia Yleisesti käytössä olevilla 1.5 teslan magneettikuvauslaitteilla voidaan saada tietoa kasvainkudoksen aineenvaihdunnasta noninvasiivisesti magneettispektroskopian (MRS) avulla. MRS auttaa kasvaimen käyttäytymisen ennustamisessa, ja sen avulla voidaan myös seurata tarkem- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 435

6 E Kuva 3. Sädehoidon jälkeinen uusi tehostuva leesio (sädenekroosi/glioomaresidiivi?) oikeassa aivopuoliskossa. T2-painotteinen kuva (A) ja varjoaineen annon jälkeinen T1-kuva (B) sekä veritilavuuskartoitus (C) että sokerilla leimattu PET-tutkimus (D) viittaavat kasvaimen uusiutumiseen. Stereotaktinen biopsia varmistaa aktiivisen kasvaimen. Immonohistokemia (tekijä VIII) osoittaa runsaasti kasvainverisuonia ja immunoproliferaatiovärjäys aktiivisesti jakautuvan kasvainsolukon olemassaolon (E). (Immunohistokemialliset värjäykset on suorittanut dosentti Timo Paavonen Helsingin yliopiston Haartman-instituutista.) min hoitovastetta. MRS:n perusteita on käsitelty aikaisemmin tässä lehdessä (Usenius ym. 1993). Aivojen protonispektrissä havaittavia metaboliitteja ovat mm. neuronimerkkiaine N-asetyyliaspartaatti (NAA), energiametabolian merkkiaineet kreatiini ja fosfokreatiini, membraanimetabolian merkkiaine koliini, anaerobisen metabolian tuote laktaatti ja destruktiossa näkyvät vapaasti liikkuvat lipidit. Mikään spektroskopian metaboliitti ei ole syöpäkudokselle spesifinen, ja kaikkia tuumoreissa havaittavia yksittäisiä metaboliittimuutoksia esiintyy myös muissa leesioissa kuin neoplasioissa. Hermoverkkoalgoritmia apuna käyttäen ja yhdistämällä edellämainittuihin viiteen metaboliittiin vain meningeoomissa esiintyvä alaniini, Preul ym. (1996) kykenivät kuitenkin luokittelemaan 436 Hannu J. Aronen ym.

7 aivokasvaimet ennen leikkausta. Glioomien heterogeenisuuden vuoksi niiden tutkimisessa tarvitaan spektroskopiakuvantamista, jossa 1.5 T laitteilla on mahdollisuus päästä noin 1 cm 3 :n erotuskykyyn. Tämä mahdollistaa gliooman pahanlaatuisimman kohdan määrittämisen, joka on myös tärkeää leikkauksen ohjaamisessa. Neuraalisen kudoksen korvautuminen kasvainsolukolla merkitsee aina neuronimerkkiaine NAA:n vähentymistä tai häviämistä. Hidaskasvuisissa glioomissa (gradus II) kasvainsolukon joukossa voi vielä olla neuroneita, jolloin NAA on säilynyt niissä. Sen sijaan NAA puuttuu nopeakasvuisista glioomista (III IV) ja aivokudoksen ulkopuolisista kasvaimista. Solumembraanien rakennusaineet, koliiniyhdisteet, ovat osoittautuneet arvokkaiksi glioomien tutkimisessa (Alger ym. 1990, Arnold ym. 1990, Fulham ym. 1992) ja niiden hoidon seurannassa. Nopeakasvuisissa glioomissa koliinia on enemmän kuin hidaskasvuisissa. Glioomille ominainen pahanlaatuinen degeneraatio eli hidaskasvuisen gliooman muuttuminen nopeasti kasvavaksi tai hoidetun kasvaimen residivointi on tunnistettavissa koliinipitoisuuden suurenemisen perusteella (Tedeschi ym. 1997). Pahanlaatuisissa glioomissa esiintyy koliinin lisäksi laktaattia anaerobisen metabolian johdosta ja lipidejä myeliinituhon merkkinä. Nämä metaboliitit vähenevät onnistuneen solunsalpaaja- tai sädehoidon (Bizzi ym. 1995) seurauksena. Spektroskopian menestyksekäs soveltaminen ja tiedon raportointi kliinikoille käyttökelpoisessa muodossa edellyttävät, että metaboliittimuutokset voidaan ilmoittaa kvantitatiivisesti tai semikvantitatiivisesti. Kohdistetun spektroskopian löydöksiä voidaan jo nyt luotettavasti mitata kvantitatiivisesti, mutta spektroskopiakuvantamisessa kvantifiointi on vielä vailla tyydyttävää ratkaisua. Nopeasti proliferoivan pahanlaatuisen gliooman koliinipiikki on tosin niin suuri, että käytännössä riittää koliini-indeksi, jonka referenssinä ovat vastakkaisen aivopuoliskon valkean aineen metaboliittiarvot. Tedeschin ym. (1997) 27 glioomapotilaan seurantatutkimuksessa yli 45 %:n suurenema koliiniindeksissä merkitsi etenemistä ja alle 35 %:n kasvu stabiilia tilannetta. Sädenekroosin erottaminen aktiivista kasvaimesta on kliinisesti tärkeä kysymys, johon tavanomainen magneettikuvaus ei anna vastausta. Spektroskopiassa sädenekroosi ilmenee kaikkien metaboliittien yleisenä vähenemänä. Spektroskopian arvo hoitovasteen mittaamisessa on tutkimusasteella. Kuvassa 4 on esimerkki kasvainresidiivistä, joka tunnistettiin spektroskopian avulla. Aivojen toiminnallisten alueiden paikannus Viime aikoihin saakka ei ole ollut olemassa noninvasiivia menetelmiä toiminnallisesti tärkeiden alueiden preoperatiiviseen paikantamiseen ja riskien arviointiin neurokirurgiassa. Uudet aivojen toiminnalliset kuvantamismenetelmät tarjoavat tähän mahdollisuuden. Asialla on taloudellista merkitystä, koska potilaan kuntouttaminen esimerkiksi liikuntakyvyn, näön tai puhekyvyn menetyksen jälkeen on kallista. Elektroenkefalografialla, magnetoenkefalografialla (MEG), magneettisella stimulaatiolla, toiminnallisella magneettikuvauksella (TMK) ja positroniemissiotomografialla on mahdollista paikantaa toiminnallisia alueita aivoista noninvasiivisesti. MEG ja TMK ovat edellä mainituista nykyään eniten käytetyt menetelmät tähän tarkoitukseen. Ne mittaavat varsin eri tavalla aivojen toimintaa, ja niiden soveltuvuus eri alueiden paikantamiseen vaihtelee. Magneettikuvauksen avulla suoritettavien aivojen aktivaatiotutkimusten perusteita on aiemmin laajemmin käsitelty tämän lehden katsauksessa (Aronen 1997). Aivojen toiminnallinen magneettikuvaus perustuu paikallisen verenkierron muutosten seurantaan aistiärsykkeiden tai kognitiivisten tehtävien aikana. Paikallinen verenvirtaus ja veritilavuus kasvavat aktivoituneella alueella suhteessa enemmän kuin hapen kulutus. Tämä johtaa kapillaarilaskimoissa ja pienemmissä laskimoissa deoksihemoglobiinin suhteellisen osuuden pienenemiseen ja signaalin vahvistumiseen suskeptibiliteettivaikutuksen kautta. Oksihemoglobiinin ja deoksihemolobiinin magneettisten momenttien erilaisuuden takia paikallisessa magneetikentässä tapahtuu muutos. Käyttäen T2*-painotteista kuvaussekvenssiä voidaan näh- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 437

8 A B C D Kuva 4. Potilaalla epäiltiin kliinisesti asteen III gliooman residiiviä. A) Tavanomainen T1-magneettikuva osoittaa gadoliniumilla tehostuvan rengasmaisen leesion vasemmassa ohimolohkossa (nuoli), erotusdiagnooseina sädenekroosi tai residiivikasvain. PETlöydös oli negatiivinen. B) Spektroskopian koliinikartta vastaavasta tasosta kuin magneettikuva. Punaisena näkyvä suurimman koliinipitoisuuden alue sijoittuu aivan magneettikuvassa tehostuvan rengasmaisen leesion etupuolelle. C) Punaisena koliinikartassa näkyvän alueen spektri, jossa x-akselilla näkyy koliini 3.2 ppm:n, kreatiini 3.0 ppm:n ja N-asetyyliaspartaatti 2.0 ppm:n kohdalla. Hallitseva koliinimetaboliitti viittaa aktiiviseen kasvaimeen. D) Histologinen leike tehostuvan rengasmaisen leesion kohdalta osoittaa kalkkia sisältävän sädenekroosin ja sitä ympäröivän hitaasti proliferoivan astrosytooman. Hematoksyliini-eosiinivärjäyksen suoritti dosentti Anders Paetau Helsingin yliopiston Haarman-instituutista. (Alkuperäinen suurennos x 25). 438 Hannu J. Aronen ym.

9 dä noin 1 %:n suuruinen kuvasignaalin vahvistuminen aktivoituneilla alueilla (Kwong 1995, van Zijl ym. 1998). Tämä heikko signaali saadaan esiin toistamalla ärsykettä useita kertoja ja keskiarvoistamalla siihen saatuja vasteita. Tilastollisia kuva-analyysimenetelmiä käyttäen saadaan kuvasarjassa esiintyvät signaalimuutokset esiin (Bandettini ym. 1993). Tyypillisesti kuvataan yli 100 kuvan sarja, ja tällöin tutkimus kestää noin viisi minuuttia. Aktivaatiotutkimus vaatii potilaalta hyvää yhteistyötä, sillä muutaman millimetrin suuruiset pään liikkeet kuvauksen aikana saattavat pilata tutkimuksen. TMK:ssa keskeinen epävarmuustekijä on menetelmän epäspesifisyys mikroverenkierron suhteen. Tästä aiheutuva paikannusvirhe suurempien laskimoiden suuntaan saattaa olla useita millimetrejä. Menetelmän eduksi voidaan katsoa siihen soveltuvien 1.5 magneettikuvauslaitteistojen yleisyys. Laitteistojen toimittajien tarjoamat kuva-analyysiohjelmistot ovat vielä melko kehittymättömiä, ja analyysissä käytetään itse kehitettyä ohjelmistoa tai useiden tutkimusryhmien laatimia, vapaasti Internetistä saatavia ohjelmistoja. TMK:lla voidaan paikantaa primaarien sensoristen ja motoristen alueiden (Morioka ym. 1995, Puce ym. 1995, Yousry ym. 1996, Shimizu ym. 1997, Yetkin ym. 1997, Pujol ym. 1998) lisäksi myös esimerkiksi kieleen ja muistiin liittyviä alueita sekä mahdollisesti tarkastella näiden toimintojen lateralisaatiota (Desmond ym. 1995, Detre ym. 1998). Kuvassa 5 on esitetty aivokasvainpotilaan liikeaivokuorien paikantaminen magneettikuvauksen avulla suoritetulla aktivaatiotutkimuksella. Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä. Keskiarvoistamalla tätä ärsykkeeseen lukittua toimintaa saadaan herätevasteita, joiden syntyalueet voidaan mallintaa tarkasti, ja joita voidaan käyttää paikantamaan eri aistinalueita tai vaikkapa puheeseen tai lukemiseen liittyvää aivotoimintaa (Hämäläinen ym. 1993). Vasteiden paikannetut lähdealueet voidaan liittää potilaan anatomiseen magneettikuvaan. Magneettikuvista ja MEG-paikannuksista on mahdollista rakentaa kolmiulotteinen malli, Kuva 5. Glioomapotilaan liikeaivokuori paikannettuna aktivaatiotutkimuksella. Aivokasvain sijaitsee oikealla parietaalialueella keskiuurteen takana, ja vasemman käden liikkeen aiheuttama motorinen aktivaatio on nähtävissä selvästi aivokasvaimen edessä. josta tulevat esiin aivojen pintarakenteet, verisuonet mukaan luettuina, sekä toiminnalliset aivoalueet kasvaimen lähistöllä (Gallen ym. 1995). Leikkaustavan entistä suunnitelmallisempi valinta on myös mahdollista ennen operaatiota laadituista rekonstruktioista (kuva 6). Leikkaustilanteessa rekonstruktioiden vastaavuus aivojen rakenteisiin on 20 tutkimallamme potilaalla ollut yleensä erinomainen (kuva 7). Toiminnallisten alueiden leikkauksenaikainen tunnistus tarkentuu merkittävästi rekonstruktioiden avulla. Aivojen toiminnan noninvasiivisia kuvantamismenetelmiä kliinisessä käytössä arvioiva tutkimus on tähän asti koostunut pienistä, noin potilaan aineistoista. Alustavat tulokset TMK:n käytöstä neurokirurgisten leikkausten suunnittelussa näyttävät rohkaisevilta. Kliiniset kokemuksemme ovat osoittaneet TMK:n antavan yhtenevän paikannustuloksen MEG:n ja leikkauksenaikaisen kortikaalisen stimulaation ja kortikografian kanssa primaarisen sensorimotorisen aivokuoren paikannuksessa. Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 439

10 Kuva 6. A) Kolmiulotteinen pintarekonstruktio hemangioomapotilaan aivoista. Vasemman nilkan, ranteen ja huulen tuntoärsykkeiden synnyttämien herätevasteiden sekä kuuloherätevasteiden lähdealueet on esitetty aivokuoren pinnalle projisoituina. B) Medianushermon ärsytyksen synnyttämien herätevasteiden lähdealue ja kavernööttinen hemangiooma esitettynä koronaalisessa magneettikuvassa. Kasvain on vasteen syntyalueen alapuolella. C) Kuuloherätevasteen lähdealue ja kasvain sagittaalisessa magneettikuvassa. Kasvain on kuuloherätevasteen lähdealueen takana. Vaikkei kasvain näykään pintarekonstruktiokuvassa, sen paikka voidaan herätevasteiden lähdealueiden avulla päätellä (nuoli pintarekonstruktiokuvassa). D) Aivojen rekonstruktiokuvasta on digitaalisesti poistettu osa. Kasvain näkyy nuolen osoittamassa kohdassa uurteen loppuosassa. Leikkauksen aikana kirurgi avasi uurteen ja poisti hemangiooman aivokudosta vaurioittamatta. Rekonstruktio on tehty Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä. Tulevaisuudessa potilaan liikkeen aiheuttamia häiriöitä saattaa olla mahdollista kompensoida kuvauksen aikana. Tämä tekisi menetelmän soveltuvammaksi esimerkiksi lapsipotilaille (Lee ym. 1996, 1998). Jopa leikkauksen aikainen TMK-monitorointi saattaa tulla mahdolliseksi (Gering ja Weber 1998). Kaikki TMK:n muodot hyötyvät siirtymises- tä nykyisin rutiinikäytössä olevista 1.5 teslan kenttävoimakkuuksista yli 3 teslan kenttävoimakkuuksiin. Signaali-kohinasuhde kasvaa lineaarisesti kenttävoimakkuuden mukana. Suuremman signaali-kohinasuhteen avulla saavutetaan vaihtoehtoisesti parempi herkkyys, kuvausaikojen lyheneminen tai parempi erotuskyky. 440 Hannu J. Aronen ym.

11 Kuva 7. Vasemmalla kolmiulotteinen pintarekonstruktio glioomapotilaan aivoista. Laskimot näkyvät aivojen pinnalla. Pieni laskimohaara on merkitty nuolella. Oikean huulen ja ranteen ärsytyksen synnyttämien tuntoherätevasteiden lähdealueet on projisoitu aivokuorelle. Oikealla leikkauksen aikainen valokuva saman potilaan aivoista. Kasvainalueen laskimot ovat helposti tunnistettavissa. Aivokuoren sähköärsytys kohdasta 1 aiheutti oikeanpuoleisten sormien liikkeitä ja kohtien 2 ja 3 ärsytys huulien liikkeitä. Rekonstruktio on tehty Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä. * * * Helsingin yliopistollinen keskussairaala (EVO-rahoitus, TVH-8102, TYH-9102), Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Maud Kuistilan säätiö, Maire Taposen säätiö, Suomen Radiologiyhdistys, Pehr Oscar Klingendahlin säätiö, HYKS-instituutti, Suomen Syöpäjärjestöt, Paulon säätiö, Vuorisalon säätiö ja NIH Fogarthy International Center ovat tukeneet kirjoittajien alkuperäistutkimuksia. Kiitokset dosentti Timo Paavoselle ja dosentti Anders Paetaulle Helsingin yliopiston Haartman-instituutista sekä DI Mika Sepälle Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriosta osasta kuvamateriaalia. Kirjallisuutta Abo Ramadan U, Aronen H J, Tanttu J I, ym. Improvement of brain lesion detection at 0.1 T by simultaneous use of Gd-DTPA and magnetization transfer imaging. Magn Reson Med 1997;37: Alger J R, Frank J A, Bizzi A, ym. Metabolism of human gliomas: assessment with H-1 MR spectroscopy and F-18 fluorodeoxyglucose PET. Radiology 1990;177: Arnold D, Shoubridge E, Villemure J G, Fiendel W. Proton and phosphorus magnetic resonance spectroscopy of human astrocytomas in vivo. Preliminary observations in tumors grading. NMR Biomed 1990;3: Aronen H. Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus. Duodecim 1997;113: Aronen H J, Cohen M S, Belliveau J W, Fordham J A, Rosen B R. Ultrafast imaging of brain tumors. Top Magn Reson Imaging 1993;5: Aronen H J, Gazit I E, Louis D N, ym. Cerebral blood volume maps of gliomas: a comparison with tumor grade and histologic findings. Radiology 1994;191: Aronen H J, Glass J, Pardo F S, ym. Echo-planar MRI cerebral blood volume mapping of gliomas: clinical utility. Acta Radiol 1995;36: Aronen H J, Goldberg I E, Pardo F, ym. Susceptibility-contrast CBV imaging: clinical experiences in brain tumor patients. (Abstrakti). Kirjassa: Eleventh Annual Scientific Meeting and Exhibition of the Society of Magnetic Resonance in Medicine August Berlin, Berlin Federal Republic of Germany, 1992: s Aronen H J, Niemi P, Kwong K K, Pardo F S, Davis T L. The effect of paramagnetic contrast media on T1 relaxation times in brain tumors. Acta Radiol 1998;39: Aronen H J, Peltonen T, Tanttu J, ym. Spin-lock imaging in contrastenhanced magnetic resonance imaging of human gliomas. Acad Radiol 1996;3: Bandettini P A, Jesmanowicz A, Wong E C, Hyde J S. Processing strategies for time-course data sets in functional MRI of the human brain. Magn Reson Med 1993;30: Belliveau J W, Rosen B R, Kantor H L, ym. Functional cerebral imaging by susceptibility-contrast NMR. Magn Reson Med 1990;14: Bizzi A, Movsas B, Tedeschi G, ym. Response of non-hodgkin lymphoma to radiation therapy: early and long-term assessment with H-1 spectroscopic imaging. Radiology 1995;194: Brunberg J A, Chenevert T L, McKeever P E, ym. In vivo MR determination of water diffusion coefficients and diffusion anisotropy: correlation with structulål alteration in gliomas of the cerebral hemispheres. Am J Neuroradiol 1995;16: Caramia F, Aronen H J, Sorensen A G, Belliveau J W, Gonzalez R G, Rosen B R. Perfusion MR imaging with exogeneous contrast agents. Kirjassa: LeBihan D toim. Diffusion and perfusion magnetic resonance imaging. New York, NY: Raven Press, 1995, s Daumas-Duport C, Scheithauer B, O Fallon J, Kelly P. Grading of astrocytomas. A simple and reproducible method. Cancer 1988;62: Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 441

12 Desmond J E, Sum J M, Wagner A D, ym. Functional MRI measurement of language lateralization in Wada-tested patients. Brain 1995;118: Detre J A, Maccotta L, King D, ym. Functional MRI lateralization of memory in temporal lobe epilepsy. Neurology 1998;50: FineIli D A, Hurst G C, Gullapali R P, Bellon E M. Improved contrast of enhancing brain lesions of postgadolinium, Tl-weighted spin-echo images with use of magnetization transfer. Radiology 1994; 190: Folkman J. Tumor angiogenesis: therapeutic implications. N Engl J Med 1971;285: Fulham M J, Bizzi A, Dietz M J, ym. Mapping of brain tumor metabolites with proton MR spectroscopic imaging: clinical relevance. Radiology 1992;185: Gallen C C, Schwartz B J, Bucholz RD. Presurgical localization of functional cortex using magnetic source imaging. J Neurosurg 1995;82: Gazit I E, Aronen H J, Davis T L, Boxerman J L, Weisskoff R M, Rosen B R. Diffusion, rcbv and T2 correlation in primary human CNS malignancies. (Abstrakti). Kirjassa: Twelth Annual Scientific Meeting of the Society of Magnetic Resonance in Medicine August New York, NY. 1993;1:487. Gering D T, Weber D M. Intraoperative, real-time, functional MRI. J Magn Reson Imaging 1998;8: Hamberg L, Aronen H. Magneettikuvauksen perusteet ja tutkimusmenetelmät. Duodecim 1992;108: Hämäläinen M, Hari R, Ilmoniemi R, Knuutila J, Lounasmaa O V. Magnetoencephalography theory, instrumentation and applications to noninvasive studies of the working human brain. Rev Mod Phys 1993;65: Kurki T I J, Niemi P T, Lundbom N. Gadolinium-enhanced Magnetization Transfer Contrast Imaging of Intracranial Tumors. J Magn Res Imaging 1992;2: Kwong K K. Functional magnetic resonance imaging with echo planar imaging. Magn Reson Q 1995;11:1 20. Lee C C, Grimm R C, Manduca A, ym. A prospective approach to correct for interimage head rotation in fmri. Magn Reson Med 1998; 39: Lee C C, Jack C R, Grimm R C, ym. Real-time adaptive motion correction in functional MRI. Magn Reson Med 1996;36: Lundbom N. Determination of magnetization transfer contrast in tissue: an MR imaging study of brain tumors. Am J Roentgenol 1992; 159: Makris N, Worth A J, Sorensen A G, ym. Morphometry of in vivo human white matter association pathways with diffusion-weighted magnetic resonance imaging. Ann Neurol 1997;42: Mathews V P, King J C, Elster A D, Hamilton C A. Cerebral infarction: effects of dose and magnetization transfer saturation at gadolinium-enhanced MR imaging. Radiology 1994;190: Morioka T, Mizushima A, Yamamoto T, ym. Functional mapping of the sensorimotor cortex: combined use of magnetoencephalography, functional MRI, and motor evoked potentials. Neuroradiology 1995;37: Pardo F S, Aronen H J, Kennedy D N, ym. Functional cerebral imaging studies in the evaluation and radiotherapeutic treatment of patients with malignant glioma. Int J Radiat Oncology Biol Phys 1994;30: Preul M C, Caramanos Z, Collins D L, ym. Accurate, noninvasive prediction of human brain tumors by using proton magnetic resonance spectroscopy. Nature Med 1996;2: Puce A, Constable R T, Luby M L, ym. Functional magnetic resonance imaging of sensory and motor cortex: comparison with electrophysiological localization. J Neurosurg 1995;83: Pujol J, Conesa G, Deus J, ym. Clinical application of functional magnetic resonance ımagıng in presurgical identification of the central sulcus. J Neurosurg 1998;88: Reimer P, Bremer C, Horch C, Morgenroth C, Allkemper T, Schuierer G. MR-monitored L1TT as a palliative concept in patients with high grade gliomas: preliminary clinical experience. J Magn Reson Imaging 1998;8: Rosen B R, Aronen H J. MRI perfusion studies in the brain. Kirjassa: Thrall J W toim. Current practice in radiology. Philadelphia: BC Decker, 1993; Salonen O L M. Case of anaphylaxis and four cases of allergic reaction following Gd-DTPA administration. J Comput Assist Tomogr 1990;14: Shimizu H, Nakasato N, Mizoi K, ym. Localizing the central sulcus by functional magnetic resonance imaging and magnetoencephalography. Clin Neurol Neurosurg 1997;99: Shimony J S, Akbudak E, McKinstry R C, ym. Quantitative diffusion anisotropy imaging: normal values, anatomical findings, and preliminary results in relapsing remitting multiple sclerosis. (Abstrakti). Kirjassa: 84th Scientific Annual Meeting November 29 December , Chigago, 1998: Stejskal E O, Tanner J E. Spin diffusion measurements: spin-echoes in the presence of a time-dependent field gradient. J Chem Phys 1965;42: Tedeschi G, Lundbom N, Raman R, ym. Increased choline signal coinciding with malignant degeneration of cerebral gliomas: a serial proton magnetic resonance spectroscopy imaging study. J Neurosurg 1997;87: Usenius J P, Vainio P, Puranen M, Soimakallio S, Kauppinen R. Magneettispektroskopia uusi aivojen tutkimusmenetelmä. Duodecim 1993; 109: Villringer A, Rosen B R, Belliveau J W, ym. Dynamic imaging with lanthanide chelates in normal brain: Contrast due to magnetic susceptibility effects. Magn Reson Med 1988;6: Weidner N, Semple J P, Welch W R, Folkman J. Tumor angiogenesis and metastasis correlation in invasive breast carcinoma. N Engl J Med 1991;324:1 8. Yetkin F Z, Mueller W M, Morris G L, ym. Functional MR activation correlated with intraoperative cortical mapping. Am J Neuroradiol 1997;18: Yousry T A, Schmid U D, Schmidt D, Hagen T, Jassoy A, Reiser M F. The central sulcal vein: a landmark for identification of the central sulcus using functional magnetic resonance imaging. J Neurosurg 1996;85: Yuh W T, Fisher D J, Engelken J D, ym. MR evaluation of CNS tumors: dose comparison study with gadopentetate dimeglumine and gadoteridol. Radiology 1991;180: Yuh W T, Engelken J D, Muhonen M G, Mayr N A, Fisher D J, Ehrhardt J C. Experience with high-dose gadolinium MR imaging in the evaluation of brain metastases. Am J Neuroradiol 1992;13: van Zijl P C, Eleff S M, Ulatowski J A, ym. Quantitative assessment of blood flow, blood volume and blood oxygenation effects in functional magnetic resonance imaging. Nature Med 1998;4: Östergaard L, Hochberg F H, Rabinov J D, ym. Early changes measured by magnetic resonance imaging in cerebral blood flow, blood volume and bloodbrain-barrier permeability following dexamethasone treatment in patients with brain. J Neurosurg 1999; 90: HANNU J. ARONEN, LKT, DI, professori KYS:n kliinisen radiologian osasto PL 1777, Kuopio ja HY:n kliinisen lääketieteen laitos, radiologian osasto PL 380, HYKS NINA LUNDBOM, LT, erikoislääkäri HUS, Röntgen PL 380, HYKS SAARA HAAPAMÄKI, FM, LK Kuopion yliopiston kliinisen radiologian laitos PL 1777, Kuopio JUHA HUTTUNEN, dosentti BioMag-laboratorio HUS:n Kliinisen neurofysiologian osasto PL 300, HYKS ANTTI KORVENOJA, LL, tutkija Helsingin yliopiston kliinisen lääketieteen laitos, radiologian osasto BioMag-laboratorio PL 508, HYKS JYRKI MÄKELÄ, dosentti TKK:n kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK MARKKU KASTE, professori, tulosyksikön johtaja HUS:n neurologian klinikka PL 300, HYKS JUHA JÄÄSKELÄINEN, dosentti HUS:n neurokirurgian klinikka PL 301, HYKS 442

Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen

Magneettikuvaus on yksi tarkimpia aivojen KATSAUS Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus Hannu Aronen Funktionaalinen magneettikuvaus on kehittynyt merkittäväksi menetelmäksi tutkittaessa elimien toimintaa. Koehenkilöillä ja potilailla voidaan

Lisätiedot

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa

Lisätiedot

Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa

Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Katsaus Jaana Hiltunen, Mika Seppä ja Riitta Hari Diffuusiotensorikuvaus hermoratojen tutkimuksessa Diffuusiotensorikuvauksessa mitataan magneettikuvauksen keinoin veden lämpöliikettä kudoksissa. Menetelmällä

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

Tietoa. aikuisten aivokasvaimista

Tietoa. aikuisten aivokasvaimista Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää, Päivi Halonen

Lisätiedot

ma prof Katariina Luoma

ma prof Katariina Luoma KLIINISEN KUVANTAMISEN PERUSTEET II Opetuksen sisältö ma prof Katariina Luoma TIETOKONETOMOGRAFIAN HISTORIAA S. 1972; isät Hounsfield / Cormack 1974-1976 1976 ensimmäiset CT-(CAT (CAT-scan scan) laitteet

Lisätiedot

Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas

Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Katsaus Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Magneettikuvauslaitteistojen kehittyminen avonaisemmiksi

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss

Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät

Lisätiedot

AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE

AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2010 Marika Forss & Eevastiina Heinänen AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA

DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA DIAGNOSTISTEN KUVIEN KVANTÍTATIIVINEN ANALYYSI : ESIMERKKEJÄ TAMPEREELTA 1 Biolääketieteen tekniikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto 18.11.2008 18.11.2008 BME / TUT Biomaterials: Tissue Engineering

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Tietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo 0276697

Tietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo 0276697 Tietotekniikan osasto LUONNONTIETEET TIETOYHTEISKUNNASSA Magneettikuvantaminen Tuulia Salo 0276697 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. MAGNETTIKUVANTAMISEN HISTORIAA 1 3. MITEN MAGNEETTIKUVAT SYNTYVÄT? 2

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla

Lisätiedot

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet. 1996 1996 Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela.

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet. 1996 1996 Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela. Tutkimuksesta tuotteeksi Risto Ilmoniemi Lääketieteellisen tekniikan laboratorio, TKK BioMag-laboratorio, HUS, HY, TKK Nexstim Oy To be or Wellbe III Oulu, 17.11.2006 Teknologia kohtaa ihmisen Taustaa

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 %

Epilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 % Aivojen kuvantaminen Juhani Partanen, Kaarina Partanen, Aarne Ylinen, Esa Mervaala, Eila Herrgård ja Matti Vapalahti Epilepsiapesäke paikannetaan nykyisin usean kliinisen erikoisalan yhteistyönä. Tavoitteena

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011. Aivokasvaimet

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011. Aivokasvaimet Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011 Aivokasvaimet Syöpäsäätiön XXXVIII Symposiumi 10. 11.2.2011 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010 Ruokatorven

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Tietoa. aikuisten aivokasvaimista

Tietoa. aikuisten aivokasvaimista Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää Kirjoittajat

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn Gliooman uusista hoitosuosituksista Heikki Minn Onkologiapäivät, Turku 30.8.2013 Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä

Lisätiedot

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus,

Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus, Aili Aaltonen Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus, 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvaus ja histopatologinen tutkimus syöpädiagnostiikassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja YAMK Kliininen

Lisätiedot

JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin

JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin JUHANA SORVARI Kahteen gradienttipariin perustuvan diffuusiopainotetun magneettikuvaussekvenssin in vivo -implementointi ja testaus Diplomityö Tarkastaja: professori Ilpo Vattulainen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2012

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2012 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2012 Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi 21. maaliskuuta 2012 apurahoja 31. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

KATSAUS. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala

KATSAUS. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala KATSAUS Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Magneettikuvaus vahvakenttälaitteilla ja nykyaikaisilla pintakeloilla antaa tarkan käsityksen ylävatsan

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon

Lisätiedot

GLIOBLASTOOMA Suvi Kankare Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Syöpätaudit Marraskuu 2011

GLIOBLASTOOMA Suvi Kankare Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Syöpätaudit Marraskuu 2011 GLIOBLASTOOMA Suvi Kankare Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Syöpätaudit Marraskuu 2011 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma KANKARE,

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi 9. maaliskuuta 2016 apurahoja 35. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Magneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa. Seppo K. Koskinen

Magneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa. Seppo K. Koskinen Katsaus Seppo K. Koskinen Magneettikuvaus on ylivertainen pehmytkudosten kuvantamistekniikka hyvän kontrastin, anatomisen paikanerotuskykynsä ja vapaavalintaisten kuvatasojen takia, eikä potilasta altisteta

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma

Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma Tapausselostus Peter Baumann, Jouni Lohi, Abdel Maiche, Juhani Törmänen ja Hannu Tuominen Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma Kaksikymmentäviisivuotiaan miehen päänsäryn ja vasemman puolen halvauksen

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintasyöpä Yleisin naisten syöpä teollisuusmaissa, Suomessa n. 5000 uutta joka vuosi. Mammografiaseulonta 50-69 v. oireettomille naisille

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Simo Nortunen¹, Tapio Flinkkilä¹, Olli Savola¹, Sannamari Lepojärvi², Jaakko Niinimäki², Pasi Ohtonen¹, Iikka Lantto¹,

Lisätiedot

GLIOBLASTOOMAN KEMOSÄDEHOITO

GLIOBLASTOOMAN KEMOSÄDEHOITO GLIOBLASTOOMAN KEMOSÄDEHOITO Henriikka Nykänen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit Tammikuu 2012 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE. Department of Neurosurgery Kuopio University Hospital

CURRICULUM VITAE. Department of Neurosurgery Kuopio University Hospital 1 CURRICULUM VITAE Name: Current position: Arto Immonen Neurosurgeon Department of Neurosurgery Kuopio University Hospital EDUCATION M.D., University of Kuopio, 1989 Speciality in Neurosurgery 1999 Ph.D.,

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA Kauko Saarilahti 16.4.2015 30.4.2015 1 30.4.2015 2 MRI-KUVAUS- EDUT parempi pehmytudosmuutosten erotuskyky kuin CT:llä

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

1-n solitaaria aivometastaasia. Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue

1-n solitaaria aivometastaasia. Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue 1-n solitaaria aivometastaasia Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue Käytettyjä lyhenteitä WBRT =koko aivoston sädehoito SRS =stereotactic radiosurgery, kertahoito fsrt

Lisätiedot

Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle

Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle Matti Seppälä, Mauri Kouri, Heikki Minn, Mikko Tenhunen Pär-Johan Sandell, Esa Heikkinen ja Juha E. Jääskeläinen NEUROKIRURGIA Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle Kallonsisäisten kohteiden stereotaktista

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa. Kandidaatintyö

Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa. Kandidaatintyö Leikepaksuus magneettikuvauksen laadunvalvonnassa Kandidaatintyö Lauri Lehmonen 06.04.2015 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Teoria 1 2.1 Magneettikuvauksen perusteet...................... 1 2.1.1 Larmor-taajuus

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201405161444

Lisätiedot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti

Lisätiedot

DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA

DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA Pro gradu tutkielma Fysiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto DIAGNOSOINTI MAGNEETTITUTKIMUKSELLA KORKEAN B ARVON DIFFUUSIOKUVAUKSELLA Touko Kaasalainen 20.12.2007 Ohjaaja: FT Veli Pekka Poutanen Tarkastajat:

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori ATK:N KAYTTO DIAGNOSTIIKASSA JA TERAPIASSA - kehitysnakymat kuvankasittelyssa - esimerkki

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Navigoitu magneettistimulaatio uusi apu moneen sairauteen

Navigoitu magneettistimulaatio uusi apu moneen sairauteen tieteessä Sara Määttä dosentti, vs. osastonylilääkäri Selja Vaalto LL, erikoistuva lääkäri HUSLAB, HYKS, kliinisen Mervi Könönen FM, sairaalafyysikko neurofysiologian ja kliinisen radiologian yksiköt Laura

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot