Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus"

Transkriptio

1 Aivojen kuvantaminen Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus Hannu J. Aronen, Nina Lundbom, Saara Haapamäki, Juha Huttunen, Antti Korvenoja, Jyrki Mäkelä, Markku Kaste ja Juha Jääskeläinen Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tietokonetomografian ja erityisesti magneettikuvauksen kehittyminen ovat mullistaneet aivokasvaimien diagnostiikkaa. Toiminnallisilla kuvantamistekniikoilla pystytään selvittämään sekä kasvainsolujen että niitä ympäröivän normaalin aivokudoksen toimintaa. Perfuusiokuvauksella voidaan luonnehtia aivokasvaimien pahanlaatuisuutta heijastavaa verisuonituksen ja verenvirtauksen määrää. Diffuusiokuvauksen avulla tutkitaan veden molekulaarista diffuusiota, jonka avulla voidaan määrittää kasvaimen ja sitä ympäröivän normaalin aineen hienorakennetta. Magneettispektroskopia mittaa kasvaimen kemiallista koostumusta noninvasiivisesti. Aivojen aktivaatiotutkimuksilla ja magnetoenkefalografialla pystytään kartoittamaan tärkeitä aivoalueita ennen leikkausta, mikä voi lisätä leikkausturvallisuutta merkittävästi. Suomessa todetaan vuosittain noin 600 primaaria kallonsisäistä kasvainta. Ne voivat olla lähtöisin mistä tahansa solukosta kallon sisällä, joten histologinen kirjo on laaja. Ne voidaan silti jakaa kahteen lähes yhtä suureen ryhmään ennusteen ja kasvutavan suhteen. Aivokudoksen ulkopuoliset kasvaimet, kuten meningeooma ja schwannooma, eivät infiltroi aivokudosta vaan työntävät sitä ja aivohermoja syrjään. Siksi niiden kokonaispoisto ja parantava hoito on yleensä mahdollista. Mikrokirurgia, stereotaktinen sädehoito ja lääkehoito (hypofyysiadenoomassa) takaavat kokeneissa käsissä hyvät tulokset. Aivokudosta infiltroivat kasvaimet, lähinnä glioomat, kasvavat ilman tarkkaa rajaa aivokudoksessa, eikä niitä voida yleensä poistaa kokonaan ja parantavasti. Glioomat luokitellaan histologisesti pääasiassa kasvainsolun (esim. astrosytooma, oligoastrosytooma, oligodendrogliooma) ja anaplasian mukaan (GI IV). Ryhmien GII IV glioomia ei voida parantaa, ja tavallisin niistä, glioblastooma (GIV), merkitsee noin vuoden elinaikaa. Ryhmien GII IV glioomille ominaisia piirteitä ovat kudoksen heterogeenisuus ja geneettinen epästabiilius, muuttuminen ajan kuluessa pahanlaatuisemmaksi ja lisääntyvä angiogeneesi. Glioomien hoidoissa (leikkaus, sädehoito, solunsalpaajat) tasapainoillaan rajallisen hyödyn ja neurologisen vammautumisen välillä. Siksi glioomien kuvantamiselle asetetaan suuret vaatimukset kasvainalueen, käyttäytymisen ja hoitovasteen määrityksen sekä toisaalta ympäröivän aivokudoksen toiminnallisten alueiden tunnistamisen ja suojelemisen suhteen. Tässä katsauksessa käsitellään mahdollisuuksia aivokasvainten lähinnä glioomien tasokkaaseen kuvantamiseen. Tavanomainen magneettikuvaus 1980-luvun alkupuolella ajateltiin, että magneettikuvauksessa ei tarvita varjoaineita. Tämä Duodecim 2000; 116:

2 Kuva 1. Parietaalioksipitaalinen meningeooma. Ylärivin T1-kuvat on otettu tavanomaisella kuvaussekvenssillä ja alarivin kuvissa on lisäksi käytetty magnetisaation siirtopulssia. Vasemmanpuoleiset kuvat on otettu ilman varjoainetta, keskimmäiset gadoliniumvarjoaineannoksen (0.1 mol/kg) jälkeen ja oikeanpuoleiset kumulatiivisen annoksen (0.3 mol/kg) jälkeen. Varjoaineella tehostuva aivokasvain saadaan erottumaan parhaiten ympäristöstään yhdistämällä annos 0.3 mol/kg ja magnetisaation siirto. käsitys on osoittautunut viimeisten 15 vuoden kokemuksen valossa vääräksi. Nykyisin aivokasvainten normaaliin magneettikuvaukseen kuuluvat T1- ja T2-painotteinen kuvaus ja likvorisuppressiokuvaus (fluid-attenuated inversion-recovery eli FLAIR) sekä varjoaineen käyttö. T1-painotteisessa kuvauksessa kudokset, joiden T1-relaksaatioaika on lyhyt, antavat kuvissa voimakkaamman signaalin. T2-painotteisessa kuvauksessa kudokset, joiden T2-relaksaatioaika on pitkä antavat kuvissa voimakkaamman signaalin (Hamberg ja Aronen 1992). Suoneen annettavat paramagneettiset yhdisteet (erilaiset pienimolekyyliset gadoliniumkelaatit) lyhentävät kudoksen T1-relaksaatioaikaa ja aiheuttavat signaalin voimistumisen T1-painotteisessa kuvauksessa. Myös kasvaimen T2-relaksaatioaika ja protonitiheys vaikuttavat sen havaittavuuteen varjoaineen annon jälkeisessä kuvauksessa (Aronen ym. 1998). Gadoliniumpitoiset varjoaineet ovat turvallisia; vakavia sivuvaikutuksia on raportoitu vähän (Salonen 1990). Aivokasvaimen tehostuminen varjoaineella on epäspesifinen löydös. Tehostuminen on osoitus veri-aivoesteen vauriosta, jolloin varjoainetta pääsee verisuoniston ulkopuolelle. Glioomissa tehostuminen korreloi kasvaimen pahanlaatuisuusasteeseen, mutta toisaalta monet hyvänlaatuisetkin kasvaimet tehostuvat vahvasti. Laskimoon annettavan gadoliniumpitoisen magneettivarjoaineen standardiannos on 0.1 mmol potilaan painokiloa kohden. Tutkimukset ovat osoittaneet, että magneettivarjoaineen aiheuttaman tehostuman laajuus ja signaalivoimakkuus ovat suhteessa annetun varjoaineen määrään (Yuh ym. 1991, 1992). Kaksinkertainen annos on myös turvallinen ja mahdollistaa useampien etäpesäkkeiden havaitsemisen tehos- 432 Hannu J. Aronen ym.

3 tamalla enemmän kasvainkudosta. Aivometastasoinnissa on tärkeätä tietää etäpesäkkeiden todellinen määrä. Jos on havaittu vain yksi leesio standardiannoksen jälkeen, voi lisäannos auttaa merkittävästi oikean hoitolinjan valinnassa. Varjoaineella tehostuvan aivokasvaimen erotettavuutta ympäröivästä aivokudoksesta voidaan lisätä yhdistämällä magnetisaation siirto ja gadoliniumvarjoaine (Kurki ym. 1992). Magnetisaation siirtopulssi vaimentaa normaalin aivokudoksen signaalia huomattavasti enemmän kuin paramagneettisella varjoaineella tehostuvasta aivokasvaimesta tulevaa signaalia (kuva 1). Tämä tekniikka lisää tehostuvien kasvainten erottuvuutta sekä 1.5 teslan (T) että 0.1 T laitteilla (Finelli ym. 1994, Mathews ym. 1994, Abo Ramadan ym. 1997). Magnetisaation siirrolla (Lundbom 1992) ja erityyppisillä spininlukitustekniikoilla (Aronen ym. 1996) voidaan karakterisoida aivotuumoreita mittaamalla magnetisaation siirtopulssin aiheuttamaa tummumista kasvaimessa. Perfuusiokuvaus Aivokasvaimien magneettiperfuusiotutkimuksissa mielenkiinto on hiussuonitasolla. Mikroverenkierto on terveiden ja sairaiden aivojen toimintaa tutkittaessa tärkeä kohde, koska aivosolujen ja myös pahanlaatuisten solujen toiminnan kannalta keskeinen kaasujen ja ravinteiden vaihto tapahtuu hiussuonissa. Aivojen harmaan aineen alueella on noin 4 % hiussuonia, ja valkeassa aineessa veritilavuuden osuus on noin 1 2 %. Toisin kuin magneettiangiografiassa suonia ei nähdä, mutta kudosperfuusiota voidaan mitata epäsuorasti dynaamisista kuvasarjoista kuva-alkiokohtaisesti, vaikka yli 95 % kuvaalkion tilavuudesta koostuukin muista kuin virtaavista osista (solunulkoinen ja -sisäinen ekstravaskulaaritila). Perfuusio- ja aktivaatiotutkimuksissa käytetään hyväksi suskeptibiliteettikontrastia ja huippunopeaa magneettikuvausta. Varjoaine ja myös deoksihemoglobiini ovat paramagneettisia aineita, jotka muuttavat lähiympäristönsä magneettikenttää. Magnetoituvuus eli suskeptibiliteetti heikentää alueen signaalia ja voidaan havaita kuvissa (tarkemmin Aronen 1997). Gadoliniumilla on voimakas magneettinen momentti, jota voidaan käyttää hyväksi myös T2-painotteisessa kuvauksessa. Kun gadoliniumkelaatin ja vesimolekyylin etäisyys on ångströmien suuruinen, voi suskeptibiliteettikontrastivaikutus ulottua aina noin 5 µm:n päähän varjoainetta sisältävästä tilasta (Villringer ym. 1998). Jos gadoliniumvarjoaineen pitoisuus hiussuonen sisällä on suuri, myös suonen ulkopuolella olevissa protoneissa tapahtuu muutos paikallisessa magneettikentässä, minkä vuoksi ne epävaiheistuvat. Lopputuloksena on signaalin heikkeneminen, joka on lineaarisessa suhteessa varjoaineen pitoisuuteen hiussuonissa (Belliveau ym. 1990). Tavallisimmin perfuusiokuvauksessa käytetään samanaikaisesti varjoainetta ja huippunopeaa magneettikuvausta, mutta myös ilman varjoainetta suoritettavat perfuusiotutkimukset ovat mahdollisia (Kwong 1995). Gadoliniumvarjoaineen kulkua aivokudoksen lävitse voidaan seurata usean leikkeen alueella laskimonsisäisen ruiskutuksen jälkeen. Perfuusiokuvista laskettu veritilavuus heijastaa ensisijaisesti pienten suonten veritilavuutta. Mikäli veri-aivoeste on vaurioitunut, kuten monissa aivotuumoreissa, varjoainetta pääsee jo ensikierron aikana verisuonista solunulkoiseen tilaan. Tällöin menetelmä aliarvioi jonkin verran suhteellista veritilavuutta. Koska veritilavuuskartoitukseen tarvittavan kuvasarjan kerääminen vie aikaa valmisteluineen vain muutamia minuutteja, voidaan se helposti yhdistää tavalliseen magneettikuvaukseen (Rosen ja Aronen 1993, Caramia ym. 1995). Kuvassa 2 on esitetty varjoaineen annon jälkeiset T1-kuvat ja samojen leikkeiden perfuusiokuvauksesta lasketut veritilavuuskartat. Aivokasvaimet ovat usein heterogeenisia tuumoreita, ja niiden mikroverenkierto poikkeaa normaalista aivokudoksesta. Glioomien luokittelussa ja hoidon seurannassa on veritilavuuskartoituksesta osoitettu olevan hyötyä (Aronen ym. 1993, 1995). Glioomissa veritilavuus korreloi glukoosimetaboliaan, mikä viittaa siihen, että itse kasvainsolujen aineenvaihdunta on läheisesti yhteydessä niiden ympärillä olevan kasvainsuonituksen määrään. Glioomissa osat, joissa veritilavuus on suuri, edustavat nopeaa kas- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 433

4 A B Kuva 2. Ennen leikkausta otetetut varjoaineen annon jälkeiset T1- painotteiset kuvat (A) ja vastaavat veritilavuuskartat (B). Kasvaimessa on useita varjoaineella tehostuvia alueita, joilla veritilavuus vaihtelee. Suurimman veritilavuuden alueilta (nuolet kuvassa B) otetuissa kudosnäytteissä todetaan nopeakasvuinen astrosytooma (C). C 434 Hannu J. Aronen ym.

5 vua ja aktiivista angiogeneesiä, ja niihin liittyy huono ennuste (Aronen ym. 1992, 1994). Mikrovaskulaaritilavuuden muutosten perusteella voidaan myös arvioida hoitovastetta. Deksametasonin on osoitettu vähentävän veri-kasvainesteen läpäisevyyttä ja kasvainalueen paikallista veritilavuutta (Östergaard ym. 1999). Toiminnalliset magneettikuvaustekniikat ovat hyödyllisiä myös sädehoidon suunnittelussa (Pardo ym. 1994). Glioomien luokitusjärjestelmissä uudissuonimuodostuksen arvioiminen on yksi pahanlaatuisuusasteen kriteereitä (Daumas-Duport ym. 1988). Angiogeneesi on välttämätön kasvaimen kehittymiselle, sillä ilman sitä kasvaimen läpimitta ei voi ylittää 1 mm:ä (Folkman 1971). Keskushermoston ulkopuolisissa syövissä suuren hiussuonitiheyden on osoitettu korreloivan metastasointiin ja huonoon ennusteeseen. Mikrovaskulaarisen veritilavuuden kuvaaminen ja mittaaminen in vivo karakterisoi angiogeneesin tulosta, kasvaimen patologista suonitusta. Magneettikuvauksen hyvällä paikanerotuskyvyllä ja nopeiden magneettikuvausmenetelmien erityisesti»echo-planar»-kuvauksen (EPI) hyvällä ajanerotuskyvyllä voidaan tuumoreiden hemodynamiikkaa ja mikrovaskularisaatiota mitata tarkasti. Nopeaan magneettikuvaukseen perustuva veritilavuuskartoitus osoittaa kasvaimen mikroverisuoniston tiheyden, näyttää endoteelisolujen proliferaation seurauksena syntyneet toimivat hiussuonet ja luokittelee aivokasvaimet angiogeneesin aktiivisuuden perusteella (Aronen ym. 1994). Veritilavuuskartta voi olla hyödyllinen oikean biopsiakohdan valinnassa (kuva 2B) ja myös tutkittaessa, onko sädehoidon jälkeinen uusi tehostuva leesio jäännöskasvain vai sädenekroosi (kuva 3). Diffuusiokuvaus Veden molekulaarista diffuusiota on mahdollista kuvata magneettitutkimuksella diffuusiogradienttien avulla (Aronen 1997). Stejskal ja Tanner pystyivät jo 1960-luvulla osoittamaan, että ydinmagneettisen resonanssisignaalin vaimeneminen johtuu vain näytteen diffuusiokertoimesta ja diffuusiogradienttien ominaisuuksista (Stejskal ja Tanner 1965). Tätä tietoa on käytetty hyväksi diffuusiopainotteisessa magneettikuvauksessa.»echo planar»-tekniikkaan yhdistetty diffuusiokuvaus voidaan liittää helposti kliinisiin kuvauksiin siten, että kuvausaika pitenee vain muutaman minuutin. Diffuusiokuvissa runsaan diffuusion alue näkyy tummana ja vähentyneen diffuusion alue vaaleana. Kuvista voidaan laskea diffuusiokartta, jossa näkyvä signaali-intensiteetti on verrannollinen diffuusiokertoimeen. Normaalien aivojen diffuusiokartta muistuttaa paljon T2-painotteista spinkaikukuvaa. Diffuusiokuvauksesta saadaan nykyään suurin hyöty akuutin aivoinfarktin diagnostiikassa, jossa se osoittaa jo vaurioituneen alueen (Tatlisumak ym., tässä numerossa). Menetelmä voi olla hyödyllinen myös normaalin aivokudoksen erottamisessa kasvainkudoksesta, aivokasvainten diagnostiikassa ja luokittelussa (Gazit ym. 1993) sekä hoitovasteen arvioinnissa (Reimer ym. 1998). Nekroottisilla alueilla on suurempi diffuusiokerroin kuin aktiivisen kasvaimen alueella, ja hidaskasvuisilla glioomilla on yleensä suurempi diffuusiokerroin kuin nopeakasvuisilla kasvaimilla (Gazit ym. 1993). Normaalissa valkeassa aineessa veden molekulaarinen diffuusio on anisotrooppista eli diffuusiokerroin on erisuuruinen eri suuntiin. Anisotropia on tuumoreissa yleensä vähäisempää kuin normaalissa valkeassa aineessa (Brunberg ym. 1995). Diffuusio on hermosyyn suuntaan suurempaa kuin kohtisuorassa sitä vastaan. Tämä anisotropia on erilainen valkean aineen eri osissa ja mahdollistaa kudosten tarkan karakterisoinnin (Shimony ym. 1998). Diffuusiokuvauksen avulla voidaan kuvata jopa yksittäisiä valkean aineen ratoja (Makris ym. 1997), mikä tarjoaa uuden ulottuvuuden aivojen sisäisen arkkitehtuurin kuvantamiseen. Spektroskopia Yleisesti käytössä olevilla 1.5 teslan magneettikuvauslaitteilla voidaan saada tietoa kasvainkudoksen aineenvaihdunnasta noninvasiivisesti magneettispektroskopian (MRS) avulla. MRS auttaa kasvaimen käyttäytymisen ennustamisessa, ja sen avulla voidaan myös seurata tarkem- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 435

6 E Kuva 3. Sädehoidon jälkeinen uusi tehostuva leesio (sädenekroosi/glioomaresidiivi?) oikeassa aivopuoliskossa. T2-painotteinen kuva (A) ja varjoaineen annon jälkeinen T1-kuva (B) sekä veritilavuuskartoitus (C) että sokerilla leimattu PET-tutkimus (D) viittaavat kasvaimen uusiutumiseen. Stereotaktinen biopsia varmistaa aktiivisen kasvaimen. Immonohistokemia (tekijä VIII) osoittaa runsaasti kasvainverisuonia ja immunoproliferaatiovärjäys aktiivisesti jakautuvan kasvainsolukon olemassaolon (E). (Immunohistokemialliset värjäykset on suorittanut dosentti Timo Paavonen Helsingin yliopiston Haartman-instituutista.) min hoitovastetta. MRS:n perusteita on käsitelty aikaisemmin tässä lehdessä (Usenius ym. 1993). Aivojen protonispektrissä havaittavia metaboliitteja ovat mm. neuronimerkkiaine N-asetyyliaspartaatti (NAA), energiametabolian merkkiaineet kreatiini ja fosfokreatiini, membraanimetabolian merkkiaine koliini, anaerobisen metabolian tuote laktaatti ja destruktiossa näkyvät vapaasti liikkuvat lipidit. Mikään spektroskopian metaboliitti ei ole syöpäkudokselle spesifinen, ja kaikkia tuumoreissa havaittavia yksittäisiä metaboliittimuutoksia esiintyy myös muissa leesioissa kuin neoplasioissa. Hermoverkkoalgoritmia apuna käyttäen ja yhdistämällä edellämainittuihin viiteen metaboliittiin vain meningeoomissa esiintyvä alaniini, Preul ym. (1996) kykenivät kuitenkin luokittelemaan 436 Hannu J. Aronen ym.

7 aivokasvaimet ennen leikkausta. Glioomien heterogeenisuuden vuoksi niiden tutkimisessa tarvitaan spektroskopiakuvantamista, jossa 1.5 T laitteilla on mahdollisuus päästä noin 1 cm 3 :n erotuskykyyn. Tämä mahdollistaa gliooman pahanlaatuisimman kohdan määrittämisen, joka on myös tärkeää leikkauksen ohjaamisessa. Neuraalisen kudoksen korvautuminen kasvainsolukolla merkitsee aina neuronimerkkiaine NAA:n vähentymistä tai häviämistä. Hidaskasvuisissa glioomissa (gradus II) kasvainsolukon joukossa voi vielä olla neuroneita, jolloin NAA on säilynyt niissä. Sen sijaan NAA puuttuu nopeakasvuisista glioomista (III IV) ja aivokudoksen ulkopuolisista kasvaimista. Solumembraanien rakennusaineet, koliiniyhdisteet, ovat osoittautuneet arvokkaiksi glioomien tutkimisessa (Alger ym. 1990, Arnold ym. 1990, Fulham ym. 1992) ja niiden hoidon seurannassa. Nopeakasvuisissa glioomissa koliinia on enemmän kuin hidaskasvuisissa. Glioomille ominainen pahanlaatuinen degeneraatio eli hidaskasvuisen gliooman muuttuminen nopeasti kasvavaksi tai hoidetun kasvaimen residivointi on tunnistettavissa koliinipitoisuuden suurenemisen perusteella (Tedeschi ym. 1997). Pahanlaatuisissa glioomissa esiintyy koliinin lisäksi laktaattia anaerobisen metabolian johdosta ja lipidejä myeliinituhon merkkinä. Nämä metaboliitit vähenevät onnistuneen solunsalpaaja- tai sädehoidon (Bizzi ym. 1995) seurauksena. Spektroskopian menestyksekäs soveltaminen ja tiedon raportointi kliinikoille käyttökelpoisessa muodossa edellyttävät, että metaboliittimuutokset voidaan ilmoittaa kvantitatiivisesti tai semikvantitatiivisesti. Kohdistetun spektroskopian löydöksiä voidaan jo nyt luotettavasti mitata kvantitatiivisesti, mutta spektroskopiakuvantamisessa kvantifiointi on vielä vailla tyydyttävää ratkaisua. Nopeasti proliferoivan pahanlaatuisen gliooman koliinipiikki on tosin niin suuri, että käytännössä riittää koliini-indeksi, jonka referenssinä ovat vastakkaisen aivopuoliskon valkean aineen metaboliittiarvot. Tedeschin ym. (1997) 27 glioomapotilaan seurantatutkimuksessa yli 45 %:n suurenema koliiniindeksissä merkitsi etenemistä ja alle 35 %:n kasvu stabiilia tilannetta. Sädenekroosin erottaminen aktiivista kasvaimesta on kliinisesti tärkeä kysymys, johon tavanomainen magneettikuvaus ei anna vastausta. Spektroskopiassa sädenekroosi ilmenee kaikkien metaboliittien yleisenä vähenemänä. Spektroskopian arvo hoitovasteen mittaamisessa on tutkimusasteella. Kuvassa 4 on esimerkki kasvainresidiivistä, joka tunnistettiin spektroskopian avulla. Aivojen toiminnallisten alueiden paikannus Viime aikoihin saakka ei ole ollut olemassa noninvasiivia menetelmiä toiminnallisesti tärkeiden alueiden preoperatiiviseen paikantamiseen ja riskien arviointiin neurokirurgiassa. Uudet aivojen toiminnalliset kuvantamismenetelmät tarjoavat tähän mahdollisuuden. Asialla on taloudellista merkitystä, koska potilaan kuntouttaminen esimerkiksi liikuntakyvyn, näön tai puhekyvyn menetyksen jälkeen on kallista. Elektroenkefalografialla, magnetoenkefalografialla (MEG), magneettisella stimulaatiolla, toiminnallisella magneettikuvauksella (TMK) ja positroniemissiotomografialla on mahdollista paikantaa toiminnallisia alueita aivoista noninvasiivisesti. MEG ja TMK ovat edellä mainituista nykyään eniten käytetyt menetelmät tähän tarkoitukseen. Ne mittaavat varsin eri tavalla aivojen toimintaa, ja niiden soveltuvuus eri alueiden paikantamiseen vaihtelee. Magneettikuvauksen avulla suoritettavien aivojen aktivaatiotutkimusten perusteita on aiemmin laajemmin käsitelty tämän lehden katsauksessa (Aronen 1997). Aivojen toiminnallinen magneettikuvaus perustuu paikallisen verenkierron muutosten seurantaan aistiärsykkeiden tai kognitiivisten tehtävien aikana. Paikallinen verenvirtaus ja veritilavuus kasvavat aktivoituneella alueella suhteessa enemmän kuin hapen kulutus. Tämä johtaa kapillaarilaskimoissa ja pienemmissä laskimoissa deoksihemoglobiinin suhteellisen osuuden pienenemiseen ja signaalin vahvistumiseen suskeptibiliteettivaikutuksen kautta. Oksihemoglobiinin ja deoksihemolobiinin magneettisten momenttien erilaisuuden takia paikallisessa magneetikentässä tapahtuu muutos. Käyttäen T2*-painotteista kuvaussekvenssiä voidaan näh- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 437

8 A B C D Kuva 4. Potilaalla epäiltiin kliinisesti asteen III gliooman residiiviä. A) Tavanomainen T1-magneettikuva osoittaa gadoliniumilla tehostuvan rengasmaisen leesion vasemmassa ohimolohkossa (nuoli), erotusdiagnooseina sädenekroosi tai residiivikasvain. PETlöydös oli negatiivinen. B) Spektroskopian koliinikartta vastaavasta tasosta kuin magneettikuva. Punaisena näkyvä suurimman koliinipitoisuuden alue sijoittuu aivan magneettikuvassa tehostuvan rengasmaisen leesion etupuolelle. C) Punaisena koliinikartassa näkyvän alueen spektri, jossa x-akselilla näkyy koliini 3.2 ppm:n, kreatiini 3.0 ppm:n ja N-asetyyliaspartaatti 2.0 ppm:n kohdalla. Hallitseva koliinimetaboliitti viittaa aktiiviseen kasvaimeen. D) Histologinen leike tehostuvan rengasmaisen leesion kohdalta osoittaa kalkkia sisältävän sädenekroosin ja sitä ympäröivän hitaasti proliferoivan astrosytooman. Hematoksyliini-eosiinivärjäyksen suoritti dosentti Anders Paetau Helsingin yliopiston Haarman-instituutista. (Alkuperäinen suurennos x 25). 438 Hannu J. Aronen ym.

9 dä noin 1 %:n suuruinen kuvasignaalin vahvistuminen aktivoituneilla alueilla (Kwong 1995, van Zijl ym. 1998). Tämä heikko signaali saadaan esiin toistamalla ärsykettä useita kertoja ja keskiarvoistamalla siihen saatuja vasteita. Tilastollisia kuva-analyysimenetelmiä käyttäen saadaan kuvasarjassa esiintyvät signaalimuutokset esiin (Bandettini ym. 1993). Tyypillisesti kuvataan yli 100 kuvan sarja, ja tällöin tutkimus kestää noin viisi minuuttia. Aktivaatiotutkimus vaatii potilaalta hyvää yhteistyötä, sillä muutaman millimetrin suuruiset pään liikkeet kuvauksen aikana saattavat pilata tutkimuksen. TMK:ssa keskeinen epävarmuustekijä on menetelmän epäspesifisyys mikroverenkierron suhteen. Tästä aiheutuva paikannusvirhe suurempien laskimoiden suuntaan saattaa olla useita millimetrejä. Menetelmän eduksi voidaan katsoa siihen soveltuvien 1.5 magneettikuvauslaitteistojen yleisyys. Laitteistojen toimittajien tarjoamat kuva-analyysiohjelmistot ovat vielä melko kehittymättömiä, ja analyysissä käytetään itse kehitettyä ohjelmistoa tai useiden tutkimusryhmien laatimia, vapaasti Internetistä saatavia ohjelmistoja. TMK:lla voidaan paikantaa primaarien sensoristen ja motoristen alueiden (Morioka ym. 1995, Puce ym. 1995, Yousry ym. 1996, Shimizu ym. 1997, Yetkin ym. 1997, Pujol ym. 1998) lisäksi myös esimerkiksi kieleen ja muistiin liittyviä alueita sekä mahdollisesti tarkastella näiden toimintojen lateralisaatiota (Desmond ym. 1995, Detre ym. 1998). Kuvassa 5 on esitetty aivokasvainpotilaan liikeaivokuorien paikantaminen magneettikuvauksen avulla suoritetulla aktivaatiotutkimuksella. Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä. Keskiarvoistamalla tätä ärsykkeeseen lukittua toimintaa saadaan herätevasteita, joiden syntyalueet voidaan mallintaa tarkasti, ja joita voidaan käyttää paikantamaan eri aistinalueita tai vaikkapa puheeseen tai lukemiseen liittyvää aivotoimintaa (Hämäläinen ym. 1993). Vasteiden paikannetut lähdealueet voidaan liittää potilaan anatomiseen magneettikuvaan. Magneettikuvista ja MEG-paikannuksista on mahdollista rakentaa kolmiulotteinen malli, Kuva 5. Glioomapotilaan liikeaivokuori paikannettuna aktivaatiotutkimuksella. Aivokasvain sijaitsee oikealla parietaalialueella keskiuurteen takana, ja vasemman käden liikkeen aiheuttama motorinen aktivaatio on nähtävissä selvästi aivokasvaimen edessä. josta tulevat esiin aivojen pintarakenteet, verisuonet mukaan luettuina, sekä toiminnalliset aivoalueet kasvaimen lähistöllä (Gallen ym. 1995). Leikkaustavan entistä suunnitelmallisempi valinta on myös mahdollista ennen operaatiota laadituista rekonstruktioista (kuva 6). Leikkaustilanteessa rekonstruktioiden vastaavuus aivojen rakenteisiin on 20 tutkimallamme potilaalla ollut yleensä erinomainen (kuva 7). Toiminnallisten alueiden leikkauksenaikainen tunnistus tarkentuu merkittävästi rekonstruktioiden avulla. Aivojen toiminnan noninvasiivisia kuvantamismenetelmiä kliinisessä käytössä arvioiva tutkimus on tähän asti koostunut pienistä, noin potilaan aineistoista. Alustavat tulokset TMK:n käytöstä neurokirurgisten leikkausten suunnittelussa näyttävät rohkaisevilta. Kliiniset kokemuksemme ovat osoittaneet TMK:n antavan yhtenevän paikannustuloksen MEG:n ja leikkauksenaikaisen kortikaalisen stimulaation ja kortikografian kanssa primaarisen sensorimotorisen aivokuoren paikannuksessa. Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 439

10 Kuva 6. A) Kolmiulotteinen pintarekonstruktio hemangioomapotilaan aivoista. Vasemman nilkan, ranteen ja huulen tuntoärsykkeiden synnyttämien herätevasteiden sekä kuuloherätevasteiden lähdealueet on esitetty aivokuoren pinnalle projisoituina. B) Medianushermon ärsytyksen synnyttämien herätevasteiden lähdealue ja kavernööttinen hemangiooma esitettynä koronaalisessa magneettikuvassa. Kasvain on vasteen syntyalueen alapuolella. C) Kuuloherätevasteen lähdealue ja kasvain sagittaalisessa magneettikuvassa. Kasvain on kuuloherätevasteen lähdealueen takana. Vaikkei kasvain näykään pintarekonstruktiokuvassa, sen paikka voidaan herätevasteiden lähdealueiden avulla päätellä (nuoli pintarekonstruktiokuvassa). D) Aivojen rekonstruktiokuvasta on digitaalisesti poistettu osa. Kasvain näkyy nuolen osoittamassa kohdassa uurteen loppuosassa. Leikkauksen aikana kirurgi avasi uurteen ja poisti hemangiooman aivokudosta vaurioittamatta. Rekonstruktio on tehty Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä. Tulevaisuudessa potilaan liikkeen aiheuttamia häiriöitä saattaa olla mahdollista kompensoida kuvauksen aikana. Tämä tekisi menetelmän soveltuvammaksi esimerkiksi lapsipotilaille (Lee ym. 1996, 1998). Jopa leikkauksen aikainen TMK-monitorointi saattaa tulla mahdolliseksi (Gering ja Weber 1998). Kaikki TMK:n muodot hyötyvät siirtymises- tä nykyisin rutiinikäytössä olevista 1.5 teslan kenttävoimakkuuksista yli 3 teslan kenttävoimakkuuksiin. Signaali-kohinasuhde kasvaa lineaarisesti kenttävoimakkuuden mukana. Suuremman signaali-kohinasuhteen avulla saavutetaan vaihtoehtoisesti parempi herkkyys, kuvausaikojen lyheneminen tai parempi erotuskyky. 440 Hannu J. Aronen ym.

11 Kuva 7. Vasemmalla kolmiulotteinen pintarekonstruktio glioomapotilaan aivoista. Laskimot näkyvät aivojen pinnalla. Pieni laskimohaara on merkitty nuolella. Oikean huulen ja ranteen ärsytyksen synnyttämien tuntoherätevasteiden lähdealueet on projisoitu aivokuorelle. Oikealla leikkauksen aikainen valokuva saman potilaan aivoista. Kasvainalueen laskimot ovat helposti tunnistettavissa. Aivokuoren sähköärsytys kohdasta 1 aiheutti oikeanpuoleisten sormien liikkeitä ja kohtien 2 ja 3 ärsytys huulien liikkeitä. Rekonstruktio on tehty Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä. * * * Helsingin yliopistollinen keskussairaala (EVO-rahoitus, TVH-8102, TYH-9102), Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Maud Kuistilan säätiö, Maire Taposen säätiö, Suomen Radiologiyhdistys, Pehr Oscar Klingendahlin säätiö, HYKS-instituutti, Suomen Syöpäjärjestöt, Paulon säätiö, Vuorisalon säätiö ja NIH Fogarthy International Center ovat tukeneet kirjoittajien alkuperäistutkimuksia. Kiitokset dosentti Timo Paavoselle ja dosentti Anders Paetaulle Helsingin yliopiston Haartman-instituutista sekä DI Mika Sepälle Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriosta osasta kuvamateriaalia. Kirjallisuutta Abo Ramadan U, Aronen H J, Tanttu J I, ym. Improvement of brain lesion detection at 0.1 T by simultaneous use of Gd-DTPA and magnetization transfer imaging. Magn Reson Med 1997;37: Alger J R, Frank J A, Bizzi A, ym. Metabolism of human gliomas: assessment with H-1 MR spectroscopy and F-18 fluorodeoxyglucose PET. Radiology 1990;177: Arnold D, Shoubridge E, Villemure J G, Fiendel W. Proton and phosphorus magnetic resonance spectroscopy of human astrocytomas in vivo. Preliminary observations in tumors grading. NMR Biomed 1990;3: Aronen H. Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus. Duodecim 1997;113: Aronen H J, Cohen M S, Belliveau J W, Fordham J A, Rosen B R. Ultrafast imaging of brain tumors. Top Magn Reson Imaging 1993;5: Aronen H J, Gazit I E, Louis D N, ym. Cerebral blood volume maps of gliomas: a comparison with tumor grade and histologic findings. Radiology 1994;191: Aronen H J, Glass J, Pardo F S, ym. Echo-planar MRI cerebral blood volume mapping of gliomas: clinical utility. Acta Radiol 1995;36: Aronen H J, Goldberg I E, Pardo F, ym. Susceptibility-contrast CBV imaging: clinical experiences in brain tumor patients. (Abstrakti). Kirjassa: Eleventh Annual Scientific Meeting and Exhibition of the Society of Magnetic Resonance in Medicine August Berlin, Berlin Federal Republic of Germany, 1992: s Aronen H J, Niemi P, Kwong K K, Pardo F S, Davis T L. The effect of paramagnetic contrast media on T1 relaxation times in brain tumors. Acta Radiol 1998;39: Aronen H J, Peltonen T, Tanttu J, ym. Spin-lock imaging in contrastenhanced magnetic resonance imaging of human gliomas. Acad Radiol 1996;3: Bandettini P A, Jesmanowicz A, Wong E C, Hyde J S. Processing strategies for time-course data sets in functional MRI of the human brain. Magn Reson Med 1993;30: Belliveau J W, Rosen B R, Kantor H L, ym. Functional cerebral imaging by susceptibility-contrast NMR. Magn Reson Med 1990;14: Bizzi A, Movsas B, Tedeschi G, ym. Response of non-hodgkin lymphoma to radiation therapy: early and long-term assessment with H-1 spectroscopic imaging. Radiology 1995;194: Brunberg J A, Chenevert T L, McKeever P E, ym. In vivo MR determination of water diffusion coefficients and diffusion anisotropy: correlation with structulål alteration in gliomas of the cerebral hemispheres. Am J Neuroradiol 1995;16: Caramia F, Aronen H J, Sorensen A G, Belliveau J W, Gonzalez R G, Rosen B R. Perfusion MR imaging with exogeneous contrast agents. Kirjassa: LeBihan D toim. Diffusion and perfusion magnetic resonance imaging. New York, NY: Raven Press, 1995, s Daumas-Duport C, Scheithauer B, O Fallon J, Kelly P. Grading of astrocytomas. A simple and reproducible method. Cancer 1988;62: Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 441

12 Desmond J E, Sum J M, Wagner A D, ym. Functional MRI measurement of language lateralization in Wada-tested patients. Brain 1995;118: Detre J A, Maccotta L, King D, ym. Functional MRI lateralization of memory in temporal lobe epilepsy. Neurology 1998;50: FineIli D A, Hurst G C, Gullapali R P, Bellon E M. Improved contrast of enhancing brain lesions of postgadolinium, Tl-weighted spin-echo images with use of magnetization transfer. Radiology 1994; 190: Folkman J. Tumor angiogenesis: therapeutic implications. N Engl J Med 1971;285: Fulham M J, Bizzi A, Dietz M J, ym. Mapping of brain tumor metabolites with proton MR spectroscopic imaging: clinical relevance. Radiology 1992;185: Gallen C C, Schwartz B J, Bucholz RD. Presurgical localization of functional cortex using magnetic source imaging. J Neurosurg 1995;82: Gazit I E, Aronen H J, Davis T L, Boxerman J L, Weisskoff R M, Rosen B R. Diffusion, rcbv and T2 correlation in primary human CNS malignancies. (Abstrakti). Kirjassa: Twelth Annual Scientific Meeting of the Society of Magnetic Resonance in Medicine August New York, NY. 1993;1:487. Gering D T, Weber D M. Intraoperative, real-time, functional MRI. J Magn Reson Imaging 1998;8: Hamberg L, Aronen H. Magneettikuvauksen perusteet ja tutkimusmenetelmät. Duodecim 1992;108: Hämäläinen M, Hari R, Ilmoniemi R, Knuutila J, Lounasmaa O V. Magnetoencephalography theory, instrumentation and applications to noninvasive studies of the working human brain. Rev Mod Phys 1993;65: Kurki T I J, Niemi P T, Lundbom N. Gadolinium-enhanced Magnetization Transfer Contrast Imaging of Intracranial Tumors. J Magn Res Imaging 1992;2: Kwong K K. Functional magnetic resonance imaging with echo planar imaging. Magn Reson Q 1995;11:1 20. Lee C C, Grimm R C, Manduca A, ym. A prospective approach to correct for interimage head rotation in fmri. Magn Reson Med 1998; 39: Lee C C, Jack C R, Grimm R C, ym. Real-time adaptive motion correction in functional MRI. Magn Reson Med 1996;36: Lundbom N. Determination of magnetization transfer contrast in tissue: an MR imaging study of brain tumors. Am J Roentgenol 1992; 159: Makris N, Worth A J, Sorensen A G, ym. Morphometry of in vivo human white matter association pathways with diffusion-weighted magnetic resonance imaging. Ann Neurol 1997;42: Mathews V P, King J C, Elster A D, Hamilton C A. Cerebral infarction: effects of dose and magnetization transfer saturation at gadolinium-enhanced MR imaging. Radiology 1994;190: Morioka T, Mizushima A, Yamamoto T, ym. Functional mapping of the sensorimotor cortex: combined use of magnetoencephalography, functional MRI, and motor evoked potentials. Neuroradiology 1995;37: Pardo F S, Aronen H J, Kennedy D N, ym. Functional cerebral imaging studies in the evaluation and radiotherapeutic treatment of patients with malignant glioma. Int J Radiat Oncology Biol Phys 1994;30: Preul M C, Caramanos Z, Collins D L, ym. Accurate, noninvasive prediction of human brain tumors by using proton magnetic resonance spectroscopy. Nature Med 1996;2: Puce A, Constable R T, Luby M L, ym. Functional magnetic resonance imaging of sensory and motor cortex: comparison with electrophysiological localization. J Neurosurg 1995;83: Pujol J, Conesa G, Deus J, ym. Clinical application of functional magnetic resonance ımagıng in presurgical identification of the central sulcus. J Neurosurg 1998;88: Reimer P, Bremer C, Horch C, Morgenroth C, Allkemper T, Schuierer G. MR-monitored L1TT as a palliative concept in patients with high grade gliomas: preliminary clinical experience. J Magn Reson Imaging 1998;8: Rosen B R, Aronen H J. MRI perfusion studies in the brain. Kirjassa: Thrall J W toim. Current practice in radiology. Philadelphia: BC Decker, 1993; Salonen O L M. Case of anaphylaxis and four cases of allergic reaction following Gd-DTPA administration. J Comput Assist Tomogr 1990;14: Shimizu H, Nakasato N, Mizoi K, ym. Localizing the central sulcus by functional magnetic resonance imaging and magnetoencephalography. Clin Neurol Neurosurg 1997;99: Shimony J S, Akbudak E, McKinstry R C, ym. Quantitative diffusion anisotropy imaging: normal values, anatomical findings, and preliminary results in relapsing remitting multiple sclerosis. (Abstrakti). Kirjassa: 84th Scientific Annual Meeting November 29 December , Chigago, 1998: Stejskal E O, Tanner J E. Spin diffusion measurements: spin-echoes in the presence of a time-dependent field gradient. J Chem Phys 1965;42: Tedeschi G, Lundbom N, Raman R, ym. Increased choline signal coinciding with malignant degeneration of cerebral gliomas: a serial proton magnetic resonance spectroscopy imaging study. J Neurosurg 1997;87: Usenius J P, Vainio P, Puranen M, Soimakallio S, Kauppinen R. Magneettispektroskopia uusi aivojen tutkimusmenetelmä. Duodecim 1993; 109: Villringer A, Rosen B R, Belliveau J W, ym. Dynamic imaging with lanthanide chelates in normal brain: Contrast due to magnetic susceptibility effects. Magn Reson Med 1988;6: Weidner N, Semple J P, Welch W R, Folkman J. Tumor angiogenesis and metastasis correlation in invasive breast carcinoma. N Engl J Med 1991;324:1 8. Yetkin F Z, Mueller W M, Morris G L, ym. Functional MR activation correlated with intraoperative cortical mapping. Am J Neuroradiol 1997;18: Yousry T A, Schmid U D, Schmidt D, Hagen T, Jassoy A, Reiser M F. The central sulcal vein: a landmark for identification of the central sulcus using functional magnetic resonance imaging. J Neurosurg 1996;85: Yuh W T, Fisher D J, Engelken J D, ym. MR evaluation of CNS tumors: dose comparison study with gadopentetate dimeglumine and gadoteridol. Radiology 1991;180: Yuh W T, Engelken J D, Muhonen M G, Mayr N A, Fisher D J, Ehrhardt J C. Experience with high-dose gadolinium MR imaging in the evaluation of brain metastases. Am J Neuroradiol 1992;13: van Zijl P C, Eleff S M, Ulatowski J A, ym. Quantitative assessment of blood flow, blood volume and blood oxygenation effects in functional magnetic resonance imaging. Nature Med 1998;4: Östergaard L, Hochberg F H, Rabinov J D, ym. Early changes measured by magnetic resonance imaging in cerebral blood flow, blood volume and bloodbrain-barrier permeability following dexamethasone treatment in patients with brain. J Neurosurg 1999; 90: HANNU J. ARONEN, LKT, DI, professori KYS:n kliinisen radiologian osasto PL 1777, Kuopio ja HY:n kliinisen lääketieteen laitos, radiologian osasto PL 380, HYKS NINA LUNDBOM, LT, erikoislääkäri HUS, Röntgen PL 380, HYKS SAARA HAAPAMÄKI, FM, LK Kuopion yliopiston kliinisen radiologian laitos PL 1777, Kuopio JUHA HUTTUNEN, dosentti BioMag-laboratorio HUS:n Kliinisen neurofysiologian osasto PL 300, HYKS ANTTI KORVENOJA, LL, tutkija Helsingin yliopiston kliinisen lääketieteen laitos, radiologian osasto BioMag-laboratorio PL 508, HYKS JYRKI MÄKELÄ, dosentti TKK:n kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö PL 2200, TKK MARKKU KASTE, professori, tulosyksikön johtaja HUS:n neurologian klinikka PL 300, HYKS JUHA JÄÄSKELÄINEN, dosentti HUS:n neurokirurgian klinikka PL 301, HYKS 442

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa

Lisätiedot

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Tietoa. aikuisten aivokasvaimista

Tietoa. aikuisten aivokasvaimista Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää, Päivi Halonen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

NTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA

NTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA NTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA Kalle Peltonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö PSHP:n

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki 1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään

Lisätiedot

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2012

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2012 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2012 Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi 21. maaliskuuta 2012 apurahoja 31. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Aivokasvainten ensioireet aikuisilla

Aivokasvainten ensioireet aikuisilla Tieteessä kättä pidempää Jussi P. Posti LT, neurokirurgian erikoislääkäri TYKS, Neurotoimialue, neurokirurgian vastuualue sekä kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue Turun yliopisto, kliininen

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi 9. maaliskuuta 2016 apurahoja 35. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 , KYS Auditorio 28.-30.1.2015 Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 28.1.2015 Päivystysradiologiaa 9.00 9.15 Tervetuloa, päivien avaus Ritva Vanninen ja Roberto Blanco Sequeiros Pää

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen

Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen Aivojen kuvantaminen Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen Turgut Tatlisumak, Lauri Soinne, Juha Huttunen, Jyrki Launes, Jari Karonen, Hannu J. Aronen, Juhani Sivenius, Juha Hernesniemi

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 10. - 11.11.2016 Torstai 10.11.2016 9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.45 10.35 Mitä radiologiassa on tapahtunut 40 vuoden aikana professori

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

GLIOBLASTOOMAN KEMOSÄDEHOITO

GLIOBLASTOOMAN KEMOSÄDEHOITO GLIOBLASTOOMAN KEMOSÄDEHOITO Henriikka Nykänen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit Tammikuu 2012 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Tutkijaseminaari, Espoo

Tutkijaseminaari, Espoo Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto..0 Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Tapani Toppi, Espoo www.marsh.fi Mistä mielenkiintoa toimitusketjun riskienhallintaan? Hyvät syyt työn tekemiseen Sopiva

Lisätiedot

Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma

Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma Tapausselostus Peter Baumann, Jouni Lohi, Abdel Maiche, Juhani Törmänen ja Hannu Tuominen Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma Kaksikymmentäviisivuotiaan miehen päänsäryn ja vasemman puolen halvauksen

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Sisältö Kysely Suomen sädehoitoyksiköille tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 23.8.16 8.30 9.00

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 31.10.2012 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2013

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2013 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2013 Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi 20. maaliskuuta 2013 apurahoja 32. kerran Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Webshop Menu Fysioterapia ja wellness» Kuntoutuslaitteet» Ultraäänilaite GE Venue Ultraäänilaite GE Venue Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Kiinnostus diagnostista ultraääntä

Lisätiedot

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty

Lisätiedot

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto

Lisätiedot

S MRI sovellukset Harjoitustehtävät. Ryhmä 1 Juha-Pekka Niskanen Eini Niskanen

S MRI sovellukset Harjoitustehtävät. Ryhmä 1 Juha-Pekka Niskanen Eini Niskanen S-66.3326 MRI sovellukset Harjoitustehtävät Ryhmä 1 Juha-Pekka Niskanen Eini Niskanen Tehtävä 8.3 Tehtävä 8.3 - Teoria Käytännössä MRI-kuvaan muodostuu aina virhettä rajallisen resoluution vuoksi Käytännössä

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Tähtäimenä parantaa aivohalvauspotilaiden kuntoutusta

Tähtäimenä parantaa aivohalvauspotilaiden kuntoutusta Tähtäimenä parantaa aivohalvauspotilaiden kuntoutusta Mikko Karvinen Talousjohtaja Nexstim Oyj SIJOITUS-INVEST, Helsinki, 1.12.2016 @NexstimOyj Tärkeää tietoa Tämän asiakirjan ja siinä olevat tiedot esittää

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot