PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

Transkriptio

1 PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

2 Sijoittajakäyttäytyminen Sijoittajien tekemiä käyttäytymisvirheitä Liiallinen itseluottamus (overconfidence). Sijoittajien liiallinen itseluottamus omiin kykyihinsä tehdä hyviä sijoituspäätöksiä. Tutkimusten mukaan yleensä osakekaupankäynnin kasvattaminen heikentää piensijoittajien tuottoa. Yli-itseluottamus voi johtaa heikkoon sijoitussalkun hajauttamiseen.

3 Sijoittajakäyttäytyminen

4 Sijoittajakäyttäytyminen Laumakäyttäytyminen Sijoitetaan osakkeisiin silloin, kun osakkeet ovat muodissa. Tutkijat ovat huomanneet, että 39 % uusista sijoituksista tehtiin 10 prosenttiin edellisen vuoden parhaiten tuottavista rahastoista. Mennyt tuotto ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Kalifornian Yliopiston tutkimus osoittaa, että osakkeiden aiempaa tuottokehitystä katsovat sijoittajat menestyvät muita huonommin.

5 Sijoittajakäyttäytyminen Jälkiviisaus (hindsight bias) Sijoittajan mielestä jokin mennyt tapahtuma oli selvästi tulossa ja ennustettavissa oleva. Esimerkkinä teknokupla, joka oli jälkikäteen ajateltuna selvä tapahtuma. Ankkurointi Sijoittaja ajattelee esimerkiksi osakkeen hinnalle referenssitasoa, johon hän vertaa osakkeen houkuttelevuutta.

6 Sijoittajakäyttäytyminen Uhkapelurin harhaluulo (gambler s fallacy) Henkilö heittää lanttia ja saa 20 kertaa peräjälkeen klaavan. Hänellä voi olla taipumus olettaa, että seuraavalla kerrallakin tulee klaava, vaikka todennäköisyys sille on 50 %. Sijoittaja myy osakkeen, koska osake on noussut viisi kaupankäyntipäivää peräjälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osake halpenisi seuraavana päivänä.

7 Sijoittajakäyttäytyminen Nk. Disposition effect Sijoittajien taipumus myydä voitolliset sijoitukset herkemmin kuin tappiolliset. Sijoittaja ei halua myydä tappiollisia, koska silloin hän myöntäisi olleensa väärässä sijoituksen suhteen. Disposition effect liittyy läheisesti nk. prospect theoryyn. Prospect theoryn mukaan tappioilla on vastaavia voittoja suurempi tunteellinen vaikutus.

8 Sijoittajakäyttäytyminen Prospect theory Esim. Sinulla on valittavanasi kaksi vaihtoehtoa. A: 50 % mahdollisuus saada 1000$ ja 50 % mahdollisuus saada 0$. B: 100 % mahdollisuus saada 500$. Enemmistö valitsee vaihtoehdon B. Esim. Sinulla on valittavanasi kaksi vaihtoehtoa. A: 50 % mahdollisuus hävitä 1000$ ja 50 % mahdollisuus hävitä 0$. B: 100 % mahdollisuus hävitä 500$. Enemmistö valitsee vaihtoehdon A. Tulkinta: Ihmiset ovat valmiita ottamaan enemmän riskiä rajoittaakseen tappiota kuin tehdäkseen enemmän voittoa.

9 Johdannaisilla tarkoitetaan rahoitusinstrumenttia, jonka hinta riippuu toisen arvopaperin arvon kehityksestä. Esimerkiksi osakeoptio. Osakeoption arvo riippuu osakkeen kurssikehityksestä. Johdannaisen kohde-etuutena voi olla lähes mikä tahansa tekijä, vaikka esim. lumen sademäärä jossakin laskettelukeskuksessa.

10 Termiinisopimukset (forward contracts) Termiini on sopimus ostaa tai myydä kohde-etuus tiettynä hetkenä tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Termiinisopimuksella käydään kauppaa OTC-markkinoilla, mikä tarkoittaa pörssin ulkopuolista markkinaa, jossa esim. kaksi finanssitaloa sopii kaupasta keskenään. Termiinisopimukset ovat yleisiä erityisesti valuuttamarkkinoilla, joissa niitä käytetään mm. suojaamiseen.

11 Futuurisopimukset (futures contracts) Futuurit ovat termiinien tapaan sopimus ostaa tai myydä futuurin kohde-etuus tiettynä hetkenä tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Futuureilla käydää kauppaa yleensä pörssissä. Suurimmat futuuripörssit ovat olleet the Chicago Board of Trade (CBOT) ja the Chicago Mercantile Exchange (CME), jotka ovat nykyisin fuusioituneet CME Groupiksi. Futuureja löytyy mm. hyödykkeistä, osakeindekseistä, valuutoista ja valtionlainoista.

12 Optiot Optio tarkoittaa oikeutta ostaa (osto-optio) tai myydä (myyntioptio) option kohde-etuus tiettynä hetkenä tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Optioilla käydään kauppaa niin pörssissä kuin OTC-markkinoilla. Osto- tai myyntihintaa kutsutaan nimellä toteutushinta (strike price). Nk. amerikkalaiset optiot voidaan toteuttaa milloin tahansa option juoksuaikana. Eurooppalainen optio voidaan toteuttaa ainoastaan option erääntymishetkellä.

13 Optiot Pörssissä yksi sopimus vastaa yleensä 100 optiota. Suurin optiopörssi on the Chicago Board Options Exchange (CBOE).

14 Johdannaismarkkinoiden pelurit Spekuloijat. Esim. Sijoittaja arvioi punnan vahvistuvan suhteessa dollariin seuraavan 2 kk:n aikana. Sijoittajalla on kaksi vaihtoehtoa hyötyä näkemyksestä. Hän voi ostaa puntaa spot-hinnalla (nykykurssilla) ja myydä punnat 2 kk:n päästä mahdollisella voitolla. Sijoittajan toinen mahdollisuus on ostaa valuuttafutuureja (puntia), joissa ostohinnan tietää etukäteen. Erona kahdessa vaihtoehdossa on, että futuurit eivät vaadi alkumaksua, vaan ainoastaan nk. marginin (vakuuden).

15 Johdannaismarkkinoiden pelurit Spekuloijat voivat käyttää mm. optioita osakespekulaatioihin. Esim. Sijoittaja arvioi osakkeen hinnan nousevan seuraavan 2 kk:n aikana. Osakkeen hinta on tällä hetlellä 20$. Sijoittaja ostaa osto-optiota toteuteushinnalla 22,50$. Osto-option hinta on 1$. Sijoittajan break-even on siis 23,50$, eli osakekurssin noustessa yli 23,50 dollarin tekee sijoittaja voittoa. Esim. Osakeosto (ei optiota). Yhtiön osakekurssi on 2 kk:n päästä 27$. Sijoittaja on ostanut osaketta 2000 dollarilla, eli 100 kpl. Hän tekee voittoa 700 dollaria. Esim. Sama toteutettuna osto-optiolla. Sijoittaja saa 2000 dollarilla 2000kpl kyseistä osto-optiota (20 sopimusta, joissa kussakin 100 osto-optiota). Sijoittajan saama tuotto on 2000 X 4,50$= 9000$. Nettotuotto 9000$-2000$=7000$.

16 Johdannaismarkkinoiden pelurit Arbitraasin tekijät. Arbitraasin tekijät yrittävät tehdä riskitöntä tuottoa osallistumalla kahdelle tai usemmalle markkinapaikalle. Esim. Osake on eri tavalla hinnoiteltu Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Arbiraasin tekijä voi ostaa osaketetta markinapaikassa, jossa se on halvemmin hinnoiteltu. Sijoittaja myy samaa osaketta markkinapaikassa, jossa se on kalliimmin hinnoiteltu.

17 Johdannaismarkkinoiden pelurit Suojaajat (hedgers) käyttävät johdannaisia pienentääkseen riskiä. Esim 1. Amerikkalainen yhtiö A tietää joutuvansa maksamaan 3 kuukauden kuluttua 10 miljoonaa puntaa ostamistaan tavaroista. Yhtiö A voi suojata valuuttakurssiriskin (USD-GBP) ostamalla puntia 3 kuukauden mittaisen termiinisopimuksen (esim. 1,44 USD) mukaisesti. Yhtiö A siis tietää, että kolmen kuukauden päästä maksettava summa on 14,4 miljoonaa dollaria. Esim 2. Optioiden käyttö suojaamisessa. Sijoittaja omistaa 1000kpl yhtiön A osaketta. A:n osakekurssi on 8 dollaria. Sijoittaja on huolissaan mahdollisesta osakkeen kurssilaskusta seuraavan 2 kk:n aikana, jota vastaan hän haluaa suojautua. Sijoittaja ostaa myyntiopitioita, joiden kohde-etuus on yhtiön A osake. Sijoittaja ostaa 10 kpl maturiteetiltaan 2kk:n myyntioptiosopimusta toteutushinnalla 7,5. Tämä antaa sijoittajalle oikeuden myydä 1000kpl yhtiön A osakkeita hintaan 7,5 2kk:n päästä.

18 Warrantit Warrantit ovat arvopapereita, jotka antavat sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä kohde-etuuden arvon muutoksista. Yleisimpiä warranttien kohde-etuuksia ovat yksittäiset osakkeet ja osakeindeksit. Lisäksi erilaiset osake- ja indeksikorit, hyödykkeet ja valuutat ovat mahdollisia kohde-etuuksina.

19 Warrantit Warrantteja asettaa ja laskee liikkeelle pankit ja pankkiiriliikkeet. Liikkeeseenlaskija toimii myös markkinatakaajana. Kaupankäynti ja selvitys toimivat kuten osakkeilla. Tavallisimmat warranttityypit ovat osto- ja myyntiwarrantit.

20 Ostowarrantti Ostowarrantin eräpäivän hinta = kohde-etuuden päätöskurssi eräpäivänä toteutushinta. Ostowarrantin arvo eräpäivänä = (kohde-etuuden päätöskurssi eräpäivänätoteutushinta) x kerroin Jos kohde-etuuden hinta ei ylitä warrantin toteutushintaa on warrantti arvoton. Kerroin = Kuinka monta warranttia vastaa yhtä kohde-etuutta.

21 Ostowarrantti Warranteille määritetään osakkeen tavoin osto- ja myyntihinta. Seuraavalla sivulla kuvitteellinen ostowarrantin tuottokehitys, kun toteutushinta = 12 ja warrantin hinta eli preemio = 1.

22

23 Myyntiwarrantti Myyntiwarrantin tuotto = toteutushinta - kohde-etuuden hinta eräpäivänä Myyntiwarrantin arvo eräpäivänä = (toteutushinta - kohde-etuuden hinta eräpäivänä) x kerroin.

24

25 Warrantin hintaan vaikuttavat tekijät 1. Strike price eli toteutushinta on warrantin ehdoissa mainittu kohde-etuuden hinta, mihin kohde-etuuden eräpäivän päätöshintaa verrataan. Mitä matalampi toteutushinta on, sitä sitä arvokkaampi on ostowarrantti. Sitä vastoin myyntiwarrantti on sitä arvokkaampi, mitä korkeampi toteutushinta.

26 Warrantin hintaan vaikuttavat tekijät 2. Juoksuajalla tarkoitetaan aikaa, joka on jäljellä ennen warrantin eräpäivää. Mitä enemmän juoksuaikaa on jäljellä, sitä arvokkaampia ovat sekä osto- että myyntiwarrantit ovat.

27 Warrantin hintaan vaikuttavat tekijät 3. Implisiittisella volatiliteetilla tarkoitetaan markkinatakaajan arviota kohdeetuuden tuottojen tulevasta volatiliteetista. Volatiliteetin kasvaessa nousee warrantin hinta. Tämä johtuu siitä, että korkeampi volatiliteetti olettaa kohde-etuuksien muutosten olevan jatkossakin suurempi, joka tarkoittaa korkeampaa tuottomahdollisuutta.

28 Warrantin hintaan vaikuttavat tekijät 4. Korko, jonka vaikutus ei warranteissa ole merkittävä. Ostowarrantin hinta nousee korkojen noustessa, vastaavasti myyntiwarrantin laskee. 5. Osinko-odotukset, jotka ovat markkinatakaajan arvio kohde-etuuden juoksuaikana maksettavista osingoista. Osinko-odotusten nousu laskee ostowarrantin hintaa ja nostaa myyntiwarrantin hintaa.

29 Turbowarrantit Turbowarranttien hintamuutos on normaaleja warrantteja suurempaa. Turbowarrantit käyttäytyvät normaaleja warrantteja enemmän kuin futuurit, sillä volatiteetilla ei suurta vaikutusta hintaan. Turbowarranttien kohde-etuutena muiden warranttien tapaan muun muassa osake, indeksi tai valuutta. Turbowarranteilla nk. knock out-taso. Jos kohde-etuuden hinta menee kyseiselle tasolle, turbowarrantti erääntyy arvottomana.

30 Minifutuurit Minifutuurin kehitys seuraa kohde-etuuden kehitystä, joita voi olla esimerkiksi osake, indeksi, raakaaine tai valuutta. Mini LONGin arvo nousee, jos kohde-etuuden hinta nousee. Vastaavasti Mni SHORTin hinta nousee, jos kohde-etuuden hinta laskee. Minifutuuri koostuu kahdesta osasta, sijoittajan pääomasta sekä liikkeellelaskijan tarjoamasta rahoitusosuudesta. Minifutuurit poikkeavat warranteista ja optioista siinä, että niissä ei ole erääntymispäivää eikä aikaarvoa.

31 Minifutuurit Minifutuurissa pääomapanos on sijoittajan omaa pääomaa ja rahoitusosuus vierasta pääomaa. Vieraan pääoman korko veloitetaan automaattisesti lisäämällä korko rahoitusosuudelle päivittäin. Mini LONG:ista maksetaan korkoa rahoitusosuudesta ja MINI SHORT:ista sen sijaan sijoittaja saa koron rahoitusosuudesta.

32 Minifutuurit Minifutuureissa on stopp loss-taso, joka antaa suojaa sekä liikkeellelaskijaa että sijoittajaa. Jos kohde-etuuden hinta saavuttaa stop loss-tason, minifutuuri erääntyy ja mahdollinen jäännösarvo palautetaan sijoittajalle. Liikkeellelaskijalle riskipuskuri antaa lähes täyden vakuuden siitä, että minifutuurin arvo ei voi muodostua negatiiviseksi. Tämän ansiosta liikkeeseenlaskijan ei tarvitse lisätä tuotteen hintaa riskipreemiota.

33 Minifutuurit