Informaation taloustiede. Epätäydellinen informaatio epävarmuus. Epäsymmetrinen informaatio yksityinen v julkinen informaatio

Transkriptio

1 Informaation taloustiede Epätäydellinen informaatio epävarmuus Epäsymmetrinen informaatio yksityinen v julkinen informaatio Havaittavuus ja varmistettavuus (observability and verifiability) Epäsymmetrinen informaatio (asymmteric information): aiheita - Haitallinen valikoituminen - Signalointi - Moraalihasardi (moral hazard) - Päämies-agentti-ongelma, kannustinpalkkaus - Mekanisminsuunnittelu 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

2 Haitallinen valikoituminen (adverse selection) Esimerkki: Market for lemons (Akerlof 1971) Lemon = huonoksi paljastuva käytetty auto Kaikilla ostajilla ja kaikilla myyjillä samat preferenssit Vain myyjät tietävät omistamansa auton laadun, jota ei voi uskottavasti raportoida Riskineutraalisuusoletus (ei merkittävä). Arvostukset Osuus Laatu Myyjä Ostaja 1/3 Korkea /3 Keski /3 Matala Kaikkien autojen myyminen olisi tehokasta. Ostajan EV = (1/3)( ) = = Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

3 Osuus Laatu Myyjä Ostaja 1/3 Korkea /3 Keski /3 Matala Ostajan odotusarvo myytävänä olevalle autolle olisi 18. Korkealaatuisen auton omistajalle tämä ei riitä! Kaikkien autojen myyminen ei ole tasapaino haitallinen valikoituminen. Markkinat ilman korkealaatuisia autoja. Ostajien EV = (1/2)18 + (1/2)12 = 15 < 16. Keskilaatuisten autojen omistajat eivät myy hintaan 15. Hekin valikoituvat pois markkinoilta. Tasapainossa vain huonolaatuisilla autoilla käydään kauppaa. Mihin hintaan? 3 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

4 Toinen esimerkki: Osuus Tyyppi Myyjät Ostajat S Hyvä S Huono EV = 24S + 12(1 S) = S. Haitallinen valikoituminen toteutuu jos EV < 20 12S < S < 8/12 = 2/3. Hyvänlaatuisten tuotteiden myyjät hyötyvät hyvänlaatuisista kilpailijoista 4 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

5 Esimerkki: Sairausvakuutus Vakuutusyhtiö joka myy ns actuarially fair vakuutusta eli ei voittoa eikä tuotantokustannuksia. Odotettu kustannus = odotetut vakuutuskorvaukset. Riski on P% todennäköisyys 100k sairauskulusta. Osuus Riskityyppi EV CE CE = arvostus riskin välttämiselle 0.1 Korkea 20k 30k 0.4 Keski 5k 9k 0.5 Matala 1k 2k Jos kaikki tyypit ostavat vakuutuksen, niin odotettu kustannus per vakuutettu on = = Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

6 Osuus Riskityyppi EV CE 0.1 Korkea 20k 30k 0.4 Keski 5k 9k 0.5 Matala 1k 2k Hinnalla 4.5, CS on Korkeariskisille: = 25.5 Keskiriskisille: = 2.5 Matalariskisille: = 2.5. Matalariskisten ei kannata hankkia vakuutusta 6 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

7 Jäljellejäävät vakuutettavat Osuus Riskityyppi EV CE 0.2 Korkea 20k 30k 0.8 Keski 5k 9k Odotettu kustannus per vakuutettu: = = 8. Keskiriskin tyypit hankkivat vakuutuksen Mitä tapahtuu jos keskiryhmän riskitaso pienenee tai korkeariskisten riskitaso kasvaa? Käänteinen valikoituminen ja kilpailu vakuutusyhtiöiden kesken - omavastuuosuuksien merkitys Vieläkin yksinkertaisempi esimerkki: 7 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

8 Haitallinen valikoituminen Mahdollista jos joillain markkinoille osallistujilla on yksityistä informaatiota (jota ei voi uskottavasti paljastaa!) kohteen arvosta Jos myyjät tuntevat tuotteiden laadun paremmin kuin ostajat, niin alhaisen laadun myyjät voivat syrjäyttää korkean laadun myyjät markkinoilta Tasapaino markkinoilla joissa tuotteet ovat erilaatuisia ja laadusta on epäsymmetristä informaatiota: Hinta, määrä, ja jakauma myytävänä olevia laatuja - ostajien arvostus perustuu odotusarvoon myytävänä olevista laaduista - se on vähintään yhtä suuri kuin korkeimman myytävänä olevan laadun myyjien vaihtoehtoiskustannus (reservaatiohinta) - Haitallinen valikoituminen tapahtuu, jos parhailla laaduilla ei käydä kauppaa (mutta täydellisen informaation vallitessa käytäisiin). 8 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

9 Markkinoiden purkautuminen (market unraveling) Markkinoita joissa haitallinen valikoituminen voi olla ongelma - Hyödykemarkkinat joissa myyjällä yksityistä infoa laadusta - Vakuutusmarkkinat joissa ostajalla yksityistä infoa riskitasostaan - Luottomarkkinat joissa lainanottajalla yksityistä infoa riskitasostaan Mahdollisia ratkaisuja: - tuotevakuudet (voi aiheuttaa moraalihasardin) - maine, sertifikaatiot (vaatii pitkäaikaisen myyjän ) - signalointi (voi olla kallista) 9 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

10 Esimerkki: vakuutukset ja geenitestit Geneettinen testi, joka paljastaa yleisen sairauden riskityypin. Mikä on sen vaikutus sairausvakuutusmarkkinoilla? Mahdollisia lakeja: 1. Testikielto 2. Pyyntikielto 3. Salauskielto 4. Ei mitään 10 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

11 Signalointi (signalling) (Spence 1973) Toimija, jolla on yksityistä mutta varmistamatonta informaatiota tekee julkisesti havaittavan toimenpiteen, joka epäsuorasti paljastaa informaation. Toimenpide itsessään voi olla taloudellisesti hyödytön tai jopa haitallinen. Esimerkkejä - Työmarkkinat: Kyvykkyys ja koulutus. - Tuotemarkkinat: Laatu ja mainonta - Rahamarkkinat: Kasvunäkymät ja osingot - Luonto: Riikinkukon pyrstö 11 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

12 Työmarkkinaesimerkki Osuus Tyyppi Arvo työnantajalle 0.5 Ahkera 60 (high type) 0.5 Laiska 30 (low type) - työntekijät tietävät tyyppinsä - työnantajalta kuluu aikaa ennen kuin tyyppi paljastuu. (Tai työsuhdeturva on erittäin hyvä). Ei signalointia: tasapainossa kaikki palkataan hintaan = 45. Signaali: havaittava toimenpide, joka on tarpeeksi paljon kalliimpi laiskoille kuin ahkerille. 12 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

13 Spencen työmarkkinaesimerkki: koulutus voi toimia signaalina Kustannus ahkerille = 10 Kustannus laiskoille = 35 (kustannus sisältää reservaatiohinnan vaivalle) Signalointi toimii, jos tasapainossa vain ahkerat hankkivat koulutuksen Silloin työnantajat tietävät että koulutettu on ahkera, ja kouluttamaton laiska Tyyppi kouluttaudu älä kouluttaudu Ahkera = 50 > 30 Laiska = 25 < 30 Vain ahkerien kannattaa kouluttautua. Miksi tämä on tasapaino? Keskimääräinen hyvinvointi on tässä alhaisempi kuin ilman signalointia, koska koulutuksesta ei ole muuta hyötyä. Lisäksi tulonjakovaikutus. Koulutetut ovat keskimäärin tuottavampia, mutta tämä ei johdu koulutuksesta. 13 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

14 Mainonta signalointina Markkinoille tulee koko ajan uusia tuotteita, osa hyviä osa huonoja. Kuluttajat havaitsevat laadun vasta pitkän käytön jälkeen. Jos tuote paljastuu hyväksi, alkuperäinen ostaja saa suosituksellaan toisenkin kuluttajan ostamaan (tai sama kuluttaja ostaa toisen kappaleen) Osuus Tyyppi MC Arvo kuluttajalle 0.5 Huono Hyvä 4 10 Ei signalointia: kuluttajan EV = = 5. Voitot: Huono tuote: 5 4 = 1, Hyvä tuote: 2(5 4) = 2. Molemmat kannattavia! 14 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

15 Signalointi: Hyvän tuotteen yritys polttaa 7 mainoskampanjassa. Tasapaino? Voitto jos mainostaa Voitto jos ei mainosta Huono (10 4) 7 = -1 0 Hyvä 2(10 4) 7 = 5 0 Tasapaino: hyvän tuotteen keksineet mainostavat, huonon keksineet eivät tuota Signaalin logiikka, burning money Huonon tuotteen keksineen yrityksen ei kannattaisi mainostaa, koska se ei voisi saada takaisin mainoskulujaan uusien asiakkaiden tuotoista Pienin kustannus C joka auttaa erottumaan huonoista yrityksistä: 10 4 C < 0 Markkinoiden osallistujien ei tarvitse ymmärtää mistä signaloinnissa on kyse. Pidemmän päälle opitaan, että paljon rahaa polttava yritys todennäköisesti valmistaa jotain hyvää, ja mainostamaton yritys luultavasti ei. Itsensä toteuttava uskomus. 15 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

16 Rahan polttaminen koordinaatiopelissä Kaksi yritystä, kaksi markkina-aluetta. Yritys voi tulla yhdelle alueelle, tai pysyä poissa. Firma B Suuri Pieni Suuri 1,1 10,3 Firma A Pieni 3,10 1,1 Ennen peliä Firma A voi valita pysyäkö pois koko pelistä (voitto 0) tai polttaa rahaa julkisesti. Polttamalla rahaa määrän 4 Firma A lähettää viestin että ainoa tapa jolla se voi päästä voitolle on tulemalla suurelle alueelle. Ei takeita että toimii. Mitä Firma B:n pitäisi ajatella A:n toiminnasta? 16 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

17 Moraalihasardi (Moral hazard) Määritelmä: Sopimus antaa (ainakin) toiselle osapuolelle kannustimen valita tehoton havaitsematon toimenpide. Toimenpide on tehoton jos molemmat osapuolet voisivat saada korkeamman lopputuleman toisen toimenpiteen valinnalla. Esimerkkejä: Vahinkovakuutus varomaton käyttäytyminen Tuotetakuu tuotteen varomaton käyttö Laina alle 100% vakuuksilla tehottoman riskin projektit Sairauslomaedut poissaolot terveenä 17 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

18 Moraalhasardi vakuutuksessa - Omavastuu: vakuutetaan alle 100% todellisesta arvosta - Kannustimia vahingon todennäköisyyden pienentämiseen investoimiselle - Käyttäytymiseen liittyviä sääntöjä - Kokemusperäiset bonukset Omavastuu on kannustin tehokkaaseen käyttäytymiseen Kaikki varotoimenpiteet eivät ole tehokkaita Äärimmäinen moraalihasardi: vakuutuspetos (tai vakuuden arvioinnin vaikeus) - Sahapalojen vastasyklisyys - Nub City, Florida Sairauspäivät: Italian ja Ruotsin tapaukset Työttömyysvakuutus: Itävalta 18 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

19 Moraalihasardi lainamarkkinoilla Lainanantaja ei havaitse investointiprojektin riskitasoa Esimerkki: yritys lainaa 100m, tuotto realisoituu vuoden päästä Korko 10%. Kaksi projektia: Turvallinen: 120m tulo varmuudella. Riskillinen: 160m, todennäköisyys 50% 80m, todennäköisyys 50% EV = 120m. Kumpaan projektiin yrityksen kannattaa investoida? Omistajan etu, pankin etu, kokonaistaloudellinen etu Upside risk / downside risk Osakeyhtiömuoto, velan optioarvo, ja riskinoton kannustimet (limited liability) Talletusvakuutus, too big to fail 19 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

20 Turvallinen: = = 10 Riskillinen: 0.5( ) = 25 Lainanantajan odotusarvo = = 95 Rajoitettu vastuu tappioista johtaa tehottoman suureen riskinottoon Molempien osapuolten kannalta olisi parempi, jos havaitsematon tehoton toimenpide ei olisi mahdollinen, vaikka se pinnallisesti näyttäisi hyödyttävän toista osapuolta Osittainen ratkaisu: lainanottaja sijoittaa myös omia varoja Ei toimi jos ei ole tarpeeksi omia varoja Pääomasijoittajien rooli (venture capital) Moraalihasardi ja pankkikriisit 20 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

21 Informaation aggregoituminen Kaksi ravintolaa, joista toinen hyvä, toinen huono Hyvästä kuluttajille ylijäämää enemmän kuin huonosta Informaatiosta yksityinen kustannus ja laajempi hyöty informaatioulkoisvaikutus Yksittäisellä kuluttajalla on ennakkokäsitys eli priori ravintoloiden laaduista käsitys = epätarkka mutta informatiivinen signaali, pitää paikkansa tn: p > 0.5. N kuluttajaa, joilla riippumattomat signaalit Jos N kuluttajaa äänestäisi siitä kumpi ravintola on parempi, niin parempi voittaisi todennäköisyydellä PN pariton N, esim P 3 = p 3 + 3p 2 (1 p) 21 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

22 Condorcet n lautakuntateoreema: Jos p > 0.5, niin PN 1 kun N kasvaa Esim p=0.75, P3 = 0.896, P19=0.991 TN. parempi voittaa Mitä suurempi N, sitä todennäköisemmin totuus voittaa (jos p > 0.5) Myös yhteisen arvostuksen tarjouskilpailussa informaatio aggregoituu: korkein tarjous lähestyy todellista arvoa kun N kasvaa. 22 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto N

23 Laumakäyttäytyminen Kuluttajat maksimoivat odotettua kuluttajan ylijäämää, saapuvat yksi kerrallaan ja havaitsevat aiemmat valinnat (mutta eivät signaaleja, eivätkä havaintoja laadusta!) 1. Kuluttaja. Valitsee oman signaalin mukaan, ravintola A. 2. Kuluttaja. Näkee, että 1. Kuluttaja on ravintolassa A. Jos oma signaali on A, niin valitsee A. Jos oma signaali on B, niin indifferentti. Valitse oman signaalin mukaan. 3. Kuluttaja. Jos kaksi ensimmäistä kuluttajaa ovat samassa ravintolassa, niin kannattaa valita samoin, riippumatta omasta signaalista. On yksi oma signaali vastaan 2 muiden signaalia, joten muut ovat todennäköisemmin oikeassa. Kun enemmistö +1 on yhdessä ravintolassa, niin kaikkien tulevien kuluttajien on rationaalista matkia enemmistöä, ja jättää huomioimatta oma signaalinsa. Lauma! Totuuden voitto ei varmistu vaikka N. Lisää: 23 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

24 Päämies-agentti-ongelma (principal-agent problem) Päämies ja agentti ovat sopimusosapuolia. Agentin kannattaisi valita tehoton toimenpide, esim liian alhainen työn laatu tai liian korkea riskitaso. Omistaja-manageri: - tehottomia luontaisetuja vai tehokasta ajankäyttöä? - skaalaetuja vai suuruutta? Manageri-työntekijä - työn laatu ja määrä v vaivan (effort) kustannukset Päämies on alkutilanteessa residuaalituoton omistaja (residual claimant) Havaittu lopputulos riippuu sekä agentin havaitsemattomista valinnoista sekä satunnaisista tekijöistä 24 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

25 Esimerkki: Myyntimiehen ja myyntipiirin vaikutukset Riski v kannustimet Agentti on usein riskinkarttaja, päämies vähemmän riskinkarttaja tai jopa riskineutraali -suurten lukujen laki - osakkeenomistajien hajauttamismahdollisuudet Agentin vakuuttaminen riskiä vastaan kiinteä palkkio on riskinjakomielessä tehokasta, mutta aiheuttaa moraalihasardin. Ketjuravintolat: ketjun omistamat v toimilupayrittäjien (franchising) toimipisteet - yrittäjä omistaa toimipisteen residuaalituoton - ketjun/toimipisteen maineen suhteellinen merkitys riippuu toistuvien asiakkaiden osuudesta 25 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

26 Tulospalkkaus Yritys palkkaa työntekijän tehtävään Yritys omistaa tuotannon Tuotanto havaitaan, mutta työntekijän panos (effortti) ei ole suoraan havaittavissa Effortin lisäksi myös satunnaiset tekijät vaikuttavat tuotannon tasoon Kiinteä palkka. Ongelma: kannattaa lusmuta (shirk) Shirk = effortti alle tehokkaan tason Tehokas taso: effortin MC työntekijälle = lisätuotannon arvo 100% tulospalkka eli tuotannon myyminen työntekijälle. Ongelmia 26 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

27 1. Työntekijä riskinkarttaja. Mitä suurempi riski satunnaisista tekijöistä, sitä korkeampi EV vaaditaan rekrytointiin 2. Työntekijän likviditeettirajoite 3. Tuotanto riippuu ryhmätyöstä pitäisi myydä koko tuotanto kaikille samaan aikaan. Ryhmän kesken vangin dilemma. Osittainen ratkaisu, Kiinteä peruspalkka yhdistettynä tuotannosta riippuvaan tulospalkkaosaan (base wage and piece rate) Jos yksittäinen agentti ja riskineutraali, niin koko projekti kannattaa myydä agentille. Jos agentista voidaan tehdä residuaalituoton omistaja, niin päämies-agenttiongelma ratkeaa kokonaan. 27 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

28 Kannustinjärjestelmiin liittyviä ongelmia - Järjestelmän uskottavuusongelma (ratchet effect) - Usean tehtävän ongelmat (multi-tasking) - Psykologiset vaikutukset - Ryhmätyö: moraalihasardiongelma, tehoton kilpailu Optiopalkkiosopimus Optiopalkkioon perustuvalla sopimuksella voi nostaa marginaalipalkkiota nostamatta kokonaispalkkiota Esimerkki: päämies omistaa kohteen, agentin effortti vaikuttaa kohteen (odotus)arvoon x. Agentin palkkio w(x). 28 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

29 Yksinkertainen tulospalkka w(x)= 0.2x (share contract) Kuinka antaa vahvemmat marginaalikannustimet lähellä arvoa x=40? Marginaalikannustin kohdassa x on w (x) 29 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

30 Optiosopimus w(x) = max{1, 0.5x 20} = max{x 42,0} Kun x > 42 niin optio on in the money. Ongelma: out-of-the money agentilla marginaalikannustin on nolla 30 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

31 Absoluuttiset vai suhteelliset kannustimet? Turnaukset Tulospalkka riippuu menestyksestä suhteessa vertaisryhmään palkkio voi olla bonus, palkankorotus, ylennys - itsestä riippumaton riski vaatii riskipreemion - out-of-the race vs out-of-the-money - Tasoitukset (handicapping) voivat lisätä marginaalikannustimia - Häviäjien palkinnot voivat lisätä marginaalikannustimia epätasaisessa kisassa Tehokkuuspalkka (efficiency wage) - vaihtoehtoja parempi palkka + tulos-tai-ulos 31 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

32 Esimerkkejä - Safelite Inc (Lazear 2000) - siirtyi $20/h kiinteästä palkasta $11/h + tulospalkka keskituotos +40% - puolet johtui kannustinvaikutuksesta, puolet työntekijöiden valikoitumisesta - työntekijöiden keskitulo kasvoi 10% - laadunvarmistus - pullonkaulaongelma - Mansikanpoimijoiden työnjohtajat englannissa (Bandiera, Barankay & Rasul 2007, 2009). - Yritysjohdon optiot - Ford 1914: palkkataso 40% kilpailijoita korkeammalla. Kannustinvaikutus v valikoitumisvaikutus 32 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

33 Mekanisminsuunnittelu (mechanism design) Osallistujilla on yksityistä informaatiota. Informaation hyödyntäminen mahdollistaisi tehokkaamman allokaation, mutta ketään ei voi pakottaa paljastamaan informaatiota Mekanismin säännöt: mitä voi olla viestissä, kuka saa mitäkin riippuen viesteistä Esimerkki. 2. hinnan tarjouskilpailu, jossa tarjous = viesti, kokonaislukuja euroissa Korkein tarjous saa tuotteen, maksaa 2. korkeimman tarjouksen, muut eivät maksa tai saa mitään, satunnaistaminen tasapelin sattuessa Muita esimerkkejä äänestykset, koulujen yhteishaku Mikä on järjestäjän kannalta paras mekanismi? Mikä on kokonaistaloudellisen tehokkuuden kannalta paras mekanismi? 33 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

34 Vickrey-Groves-Clarke (VCG) eli pivotaalinen mekanismi Ratkaisu kämppisten ongelmaan (jatkoa luennolta Julkishyödykkeet ) Ostaako TV, hintaan 40 per henkilö? Arvostukset yksityistä infoa. Arvostus Ylijäämä Raportoitu ylijäämä Anna VA = 70 SA = 30 ZA Bertta VB = 45 SB = 5 ZB Cecilia VC = 30 SC = 10 ZC 1. Päätössääntö: Osta jos ZA + ZB + ZC 0 Joku saattaa joutua maksamaan veron (eri asia kuin 40 maksuosuus). Verotuotto on käytettävä siten, että se ei tuota ylijäämää kämppiksille. 34 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

35 2. Pivotaaliset osallistujat eli vaa ankielet maksavat veron (pivotal individuals) pivotaalinen = muuttaa ostopäätöksen S = {30, 5, 10} Anna on pivotaalinen jos ZA + ZB + ZC > 0 ja ZB + ZC < 0 tai jos ZA + ZB + ZC < 0 ja ZB + ZC > 0 Anna on pivotaalinen, jos ilman hänen olemassaoloaan ostopäätös olisi mennyt toisin päin. Voi olla, että kukaan ei ole pivotaalinen. Veron määrä = itseisarvo yhteenlasketuista kaikkien muiden osallistujien raportoimista ylijäämistä 35 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

36 Jos kaikki raportoivat totuuden (Z = S) niin kuka on pivotaalinen? ZA + ZB + ZC = = 25 > 0 ostopäätös on kyllä ZB + ZC = 5 10 = 5 < 0 Anna on pivotaalinen vero = 5 ZA + ZC = = 20 > 0 Bertta ei ole pivotaalinen ei veroa ZA + ZB = = 35 > 0 Cecilia ei ole pivotaalinen ei veroa Veronjälkeinen ylijäämä S T Anna 30 5 = 25 Bertta 5 Cecilia Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

37 3. Miksi totuuden raportoiminen on dominoiva strategia? Annan kannalta ZB + ZC X on tuntematon TV ostetaan jos ZA + X 0 TV:tä ei osteta jos ZA + X < 0 Anna maksaa veron X jos samanaikaisesti ZA + X 0 ja X < 0 Anna voi raportoida totuuden (ZA = 30), vähätellä (ZA < 30) tai liioitella (ZA > 30) Kuinka Annan ylijäämä riippuu X:stä? i) Totuudenmukainen: ZA = 30 0 X 30 WA = 30 X jos 30 < X < 0 30 X 0 37 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

38 ii) Vähättely, esim ZA = 25 0 X 25 Jos 30 < X < 25 WA = 30 X jos 25 < X < 0 niin vähättely pienentää ylijäämää, 30 X 0 muuten ei väliä iii) Liioittelu, esim ZA = 35 0 X 35 Jos 35 < X < 30 WA = 30 X jos 35 < X < 0 niin liioittelu pienentää ylijäämää, 30 X 0 muuten ei väliä 38 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

39 2. hinnan tarjouskilpailu on myös pivotaalinen mekanismi Kakunjakomekanismi: 39 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto