Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto"

Pertti Nurminen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

2 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun kunnossapito Loka-asemat Vedentuotannon kunnossapito Dämman, pohjavesilaito kset Jäteveden pumppaamot Biokaasun tuotanto

3 Jätevettä syntyy yli 130 miljoonaa kuutiota vuodessa HSY Vesi käsittelee Helsingin seudun 1,2 miljoonan asukkaan jätevedet Jätevesistä viidennes syntyy teollisuudesta ja loput kotitalouksissa Jätevedenpuhdistamolle päätyvät myös sadevedet Helsingin keskustan sekaviemäröidyiltä alueilta Merkittäviä teollisia jäteveden tuottajia alueella ovat elintarviketeollisuus ja liikennöinti Lisäksi puhdistamoilla käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suotovedet ja tarpeen mukaan käytöstä poistettujen kaatopaikkojen suotovedet

4 Keskitettyä jätevesien puhdistusta Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistus on keskitetty kahteen puhdistamoon Puhdistukseen käytetään biologiskemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Fosforin poisto on toteutettu saostuksella ferrosulfaatilla Jäteveden typpi poistetaan biologisesti denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessilla Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan poistotunnelissa avomerelle Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Suomenojan jätevedenpuhdistamo

5 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla

6 Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Suomen ja Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön vuonna 1994 Louhittu pääosin kallion sisään Kokonaisvirtaama noin m3 vuorokaudessa, vuodessa keskimäärin 100 milj. m3. Puhdistustulos maailman huipputasoa Liete jatkojalostetaan Metsäpirtissä Sipoossa

7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon rakenne

8 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi

9 Lietteenkäsittely ja energiantuotanto

10 Suomenojan jätevedenpuhdistamo 1963 perustetusta lammikkopuhdistamosta kehittynyt Suomen toiseksi suurimmaksi jätevedenpuhdistamoksi Jätevettä puhdistetaan yhteensä noin 35 milj.m3 vuodessa ja keskimääräinen vuorokausivirtaama on noin m3 Suomenojan liete jatkokäsitellään Vapo Oy:n toimesta Nurmijärvellä ja loppusijoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle

11 Uusi kalliopuhdistamo Espoon Blominmäkeen

12 Jätevedenpuhdistuksen lupaehdot ja puhdistustulokset Ympäristölupa EU:n vaatimukset Puhdistustulokset 2010 BHK 7 - neljännesvuosi Viikinmäki < 10 mg/l > 95 % Suomenoja < 10 mg/l > 95 % < 30 mg/l > 70 % Viikinmäki 9,2 mg/l 96 % Suomenoja 4,7 mg/l 98% FOSFORI - neljännesvuosi Viikinmäki < 0,3 mg/l > 95 % Suomenoja < 0,4 mg/l > 93 % < 1,0 mg/l > 80 % Viikinmäki 0,29 mg/l 96 % Suomenoja 0,33 mg/l 96% TYPPI - vuosi Viikinmäki > 70 % Suomenoja > 70 % < 10 mg/l > 70 % Viikinmäki 86% Suomenoja 75%

13 Puhdistusprosessin sivutuotteiden hyödyntäminen Lietteestä multaa Liete käsitellään ja kompostoidaan Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa multatuotteiksi Biokaasusta energiaa Mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään puhdistamoiden energialähteenä Puhdistamoiden omavaraisuusaste Lämpö 100 % Sähkö %

14 Metsäpirtin kompostointikenttä

15 HSY:n jätevesilietteen jatkojalostus HSY:n Viikinmäen (avl ) ja Suomenojan (avl ) jätevedenpuhdistamot tuottavat vuosittain n t n. 30% lietettä Molemmilla puhdistamoilla mesofiilinen mädätysprosessi ja lietteen linkokuivaus Suomenojan puhdistamon lietteet (n t/a) jatkojalostaa VAPO:n Nurmijärven kompostilaitos Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lietteet (n t/a) jatkojalostetaan Metsäpirtissä HSY:n omalla kompostikentällä Metsäpirtissä koneurakka on ulkoistettu alihankkijalle

16 Ravinteet kiertoon Fosfori saostetaan kemiallisesti ferrosulfaatilla Sidos on hyvin pysyvä Fosfori liukenee hitaasti Fosforiravinnetta kierrätetään Metsäpirtin multatuotteissa n. 580 t vuodessa uudelleen käytettäväksi Typpiravinne vapautuu puhdistusprosessissa pääosin ilmakehään Typpeä sitoutuu myös biolietteeseen Biolietteen typpi siirtyy multatuotteeseen Typpiravinnetta kierrätetään Metsäpirtin multatuotteissa n. 620 t vuosittain uudelleen käytettäväksi Ravinteiden lisäksi lietteen humusaines eli orgaaninen massa palautuu maaperään

17 Kompostointiprosessi - multa Lietettä 1 m 3 Turvetta 1 m 3 1. Sekoitus Aumakompostointi mekaaninen sekoitus 3 krt kompostointiaika minimi ½ vuotta 2. Sekoitus 1 m3 kompostoitua lietettä 0,6 t hiekkaa 15 kg biotiittiä Kierrätettävä seulontaylite Seulonta seulakoko 20 mm Seulontajäte METSÄPIRTIN NURMIKKO- MULTA

18 Kompostin sekoitusasema

19 Kompostiauman kääntäminen

20 Mullan seulonta-asema

21 Nurmikkomulta Tuotetta valmistettu vuodesta 1994 Tuotteesta on myös Puutarhamulta - muunnos, johon lisätään kompostoitumaan hevosen lantaa Tuotteen kysyntä vakaa Toimitusalueena Uusimaan ja eteläinen Päijät-Häme

22 Kompostointiprosessi - maanparannuskomposti Lietettä 1 m 3 Turvetta 1 m 3 1. Sekoitus Aumakompostointi mekaaninen sekoitus 3 krt kompostointiaika minimi ½ vuotta METSÄPIRTIN MAANPARANNUS KOMPOSTI

23 Maanparannuskompostin valmistus Tuotanto aloitettu uudestaan vuonna 2009 Lannoitteiden hinnan nousu lisännyt kiinnostusta Maanparannus- ja lannoitusvaikutus pelloilla Tuotteen kysyntä ollut vilkasta Toimitusalueena Uusimaa

24 Kalkkikäsitellyn lietteen lastaus

25 Määrä (m3/a) Mullan ja maanparannuskompostin myyntimäärät Metsäpirtin Nurmikkomullan myyntimäärä II-laatu / maatalous I-laatu

26 Laadunvalvonta Tuotantoketjua valvotaan koko kompostiprosessin ajan Lieteraaka-aineen laadunvalvonta (raskasmetallit) osana Viikinmäen jatkuvaa omavalvontaa Tuotannon ja lopputuotteiden laadun omavalvonta Vuosiraportointi EVIRA:lle EVIRA valvoo tuotannon laatua pistokokein

27 Raskasmetallipitoisuudet Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet verrattuna Metsäpirtin Nurmikkomullan pitoisuuksiin Raja-arvot* mg/kg kuiva-ainetta Analyysitulosten keskiarvo ajalta Nurmikkomullan pitoisuuden %- osuus raja-arvosta Arseeni ,0% Kadmium 1,5 0,2 13,3% Kromi ,3% Kupari ,1% Elohopea 1 0,1 10,0% Nikkeli ,0% Lyijy ,0% * Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista DNro 656/01/

28 Ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Samankaltaiset tiedostot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden