Esivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 10/ Aika klo 14:00-16:01 Paikka Kuntatalo, Toinen linja 14, Kokoustila A 3.22 Kulma Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote-keskus -palveluseteli 4 3 Sote-liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus 5 4 Palveluintegraatio, asiakasohjaus ja palveluverkko 6 5 Palveluseteli-, tuottajaohjaus- ja make or buy -hankeiden tilannekatsaus 7 6 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun eteneminen 8 7 Muut mahdolliset asiat 9 8 Kokouksen ydinviesti 10 9 Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 12

2 MUISTIO 10/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Jolkkonen Juha Helsinki, puheenjohtaja Aronkytö Timo sote-muutosjohtaja Kajander Elisabeth Hanko Koskela Jaana Kirkkonummi Metso Juha Espoo, varapuheenjohtaja Mäki Tiina Uudenmaan liitto Mäkijärvi Markku HUS Paananen Markus Kerava sij. Wiili-Peltola Erja Salminen Tiina Keski-Uusimaa sote sij. Pentti Erja Sandberg Terhi Uudenmaan liitto sij. Kanerva Inka Serpola-Kaivo-oja Leena Uudenmaan liitto, siht. Silvennonen Ann-Sofie Itäinen-Uusimaa, Porvoo Sovala Markus muutosjohtaja Tikkanen Ulla Kauniainen Uunimäki Mira Uudenmaan liitto Valli Maari Eteva sij. Harjuhahto-Madetoja Katrina Poissa Ahlström Mari Uudenmaan liitto Harjuhahto-Madetoja Katrina Eteva Kanerva Inka Uudenmaan liitto Pentti Erja Keski-Uudenmaan sote Salminen Jukka T. Vantaa Savolainen Ossi Uudenmaan liitto Suominen Tuula Läntinen Uusimaa, Lohja Wiili-Peltola Erja Kerava Muu Laitinen-Parkkonen Pirjo Uudenmaan liitto Mikkonen Matleena Helsingin kaupunki Nummikoski Saila Uudenmaan liitto Polttila Hannu-Pekka Helsingin kaupunki Svahn Sanna Uudenmaan liitto Taponen Suvituulia Uudenmaan liitto

3 MUISTIO 10/ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolijat. Hyväksytiin edellisen kokouksen muistio, kokouksen asialista ja työjärjestyksen muutos.

4 MUISTIO 10/ Sote-keskus -palveluseteli Hankejohtajat Sanna Svahn ja Suvituulia Taponen esittelivät kuntayhteistyössä kehitettyä sote-keskus-palvelusetelin kokeilumallia, joka mahdollistaa hallitusti valinnanvapauden sekä saatavuuden ja asiakaskokemuksen parantamisen ennen sote-uudistusta. Malli mahdollistaa erilaisen monituottajamallin ja kumppanusrakenteen tuottaa palveluita kilpailutusta joustavammin. Malli pitää sisällään myös sosiaaliohjauksen. Sote-palveluseteli-mallia käytäntöihin on otettu Keski-Uudenmaan valinnanvapauspilottikokemuksista. Tuottajien korvausperusteet on mallissa luotu kolmiportaiseksi. Korvausperusteet voivat nousta myöhemmin seurantamittareiksi, joista tärkeimpinä ovat saatavuus/saavutettavuus ja asiakaskokemus, Taponen lisäsi. Sote-keskus-palvelusetelin kokeilumalli ei ole ainakaan alkuvaiheessa ministeriön rahoittama hanke, vaan se perustuu kuntien omiin tavoitteisiin. Lähtökohtana mallin kehittämisessä on ollut, että sen ei tule lisätä kunnassa kuluja, täsmensi Sanna Svahn. Keskustelussa todettiin, että huolellisen suunnittelun ja oman kunnan volyymin, tarpeen, väestöpohjan analysoinnin ja palveluvajeen lisäksi on tarkasteltava alueen markkinatarjontaa. Alueellinen toteutus on monille Uudenmaan kunnalle paras toteutuksen vaihtoehto. Sote-keskus-palvelusetelin korvausmalli ja sääntökirja valmistuvat joulukuussa. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi esityksen sote-keskus -palvelusetelin kokeilumallin kehittämisestä ja siitä käydyn keskustelun. Liitteet 1 Sote-keskus palvelusetelin kokeilumalli

5 MUISTIO 10/ Sote-liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus Hankejohtaja Mira Uunimäki esitteli lle sote-liikelaitoksen alustavaa toimintamallia ja rakennetta siirtymävaiheessa ja siirtymävaiheen jälkeen. Uunimäki painotti, että nyt esitetty malli on alustava kuvaus palveluiden rakentumisesta. Se ei ole kuvausta tulevasta johtamismallista tai organisaatiomallista. Esitetty toimintamalli pohjautuu maakunta- ja palvelustrategiaan. Mallissa kuvataan sote-liikelaitoksen rakentuminen vaiheittain. Ensivaiheessa toiminnat siirtyvät sote-liikelaitokselle nykyisen kaltaisena, josta edetään muutosvaiheen rakenteisiin. Käydyssä keskustelussa todettiin, että toimintamalli kuvaa loogisesti sitä, mitä sote-liikelaitoksen valmistelussa on tehty. Keskustelua käytiin myös siirtymävaiheen ajallisesta jänteestä ja turvallisen siirtymän toteutumisesta vaiheittaisen siirtymän avulla. Todettiin, että moniportainen muutos voi olla kilpailutilanteessa sote-liikelaitokselle myös riski. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi sote-liikelaitoksen alustavan toimintamallin esityksen ja käydyn keskustelun. Liitteet 2 Sote-liikelaitoksen alustava luonnos toimintamallista ja rakenteesta

6 MUISTIO 10/ Palveluintegraatio, asiakasohjaus ja palveluverkko Hankejohtaja Saila Nummikoski esitti kokoukselle palveluintegraation, asiakasohjauksen ja palveluverkon -valmistelutilanteen. Järjestäjän tärkeänä tehtävänä on Nummikosken mukaan ohjata tuottajia ja palvelukokonaisuuksia. Palvelutuotantoa kehitetään yhteistyössä monitoimisen palveluntuottajaverkoston kanssa. Palveluintegraatiota kehittämällä pyritään löytämään mekanismeja, joilla voidaan estää palveluntuottajien osaoptimointia.keskeisiä käsitteitä palveluintegraatiossa ovat palveluketjut, palveluverkko ja asiakasohjaus. Keskeistä on, että asiakas saa tarpeenmukaiset palvelut. Tämä varmistetaan erilaisten mittareiden avulla, täsmensi Nummikoski. Keskustelun puheenvuoroissa nostettiin esiin yhdyspintatyö sivistystoimen ja oppilashuollon kanssa, jota toivottiin korostettavan valmistelussa vielä enemmän. Nummikoski kertoi, että tämä tarve on tunnistettu valmistelutyössä. Seuraavaksi valmistelussa tullaan työstämään palveluketjuja, joiden yhteydessä huomioita kiinnitetään yhteisiin palveluketjuihin myös kuntien hyte-toimintojen kanssa. Näiden lisäksi tullaan määrittämään Uudenmaan palveluverkolle yhdenmukaisia saavutettavuuskriteerejä. Kokous merkitsi tiedoksi palveluintegraation, palveluverkon ja asiakasohjauksen valmistelun tilannekatsauksen ja käydyn keskustelun. Liitteet 3 Sote-integraatio, ohjaus ja palveluverkko

7 MUISTIO 10/ Palveluseteli-, tuottajaohjaus- ja make or buy -hankeiden tilannekatsaus Hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Hannu-Pekka Polttila esittelivät kokoukselle ehdotuksen ratkaisusta ulkoisien sote-palvelutuotantojen hankintaa ja ohjaukseen. Esitys perustuu kuntien yhteistyön tiivistämiselle tilanteessa, jossa maakunta- ja sote-lainsäädäntö ei mene nyt läpi ja lykkääntyvät huomattavasti. Mallia soveltamalla pystyttäisiin Laitinen-Parkkosen ja Polttilan mukaan parhaiten hyödyntämään tähänastista valmistelutyötä, ja luomaan yhteisen tekemisen kautta yhteneväiset mallit, tietopajan ja työvälineet. Helsingin kaupungilla on hyviä kokemuksia analyyttisestä tarkastelusta hankinnan tuotannonohjauksessa. Tuotannonohjauksesta ja make or buy -analyysistä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Helsingin kaupungin hankintapalveluun. Ostopalvelupäällikkö Matleena Mikkonen antoi kokoukselle tilannekatsauksen palveluseteli-hankkeesta. Syksyn aikana on käynnistynyt asiakastarpeen selvitysprojekti (Kaufmann) ja palveluseteliprosessin kartoitusprojekti, johon liittyen on järjestetty 13 työpajaa (Tieto Oy). Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla on käytössä PSOP-palvelusetelijärjestelmä. Mikkonen kertoi, että Digia Oy on irtisanonnat lokakuussa Tieran kanssa yhteistyön. Uuden järjestelmän hankinta edellyttää hankintalain mukaisen kilpailutuksen. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden tarkastella uudelleen palveluseteli-järjestelmänsä tarvettaan. Palveluseteli-hankkeessa jatketaan työpajoja joulukuulle asti. Palveluseteli-hanke on edelleen avoin kaikilla Uudenmaan sote-organisaatioille. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi hankkeiden tilannekatsaukset. Liitteet 4 Palvelusetelihankkeen tilannekatsaus 5 Tuottajaohjaus ja ratkaisupalvelu

8 MUISTIO 10/ Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun eteneminen Sote-muutosjohtajat Timo Aronkytö kertoi kokoukselle valmistelun etenemisestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi tämän hetkisen tiedon mukaan valmistuu viikolla 45, jonka jälkeen mietintöluonnos siirtyy perustuslakivaliokuntaan. Jos lait menevät läpi, maakuntavaalit järjestettäisiin syksyllä Uudenmaan osalta valmistelun rahoitus on turvattu kesäkuun loppuun. Työsopimuksia ja toimeksiantoja on jatkettu kesäkuun loppuun asti. Vaikka tällä hetkellä aikataulusta tai sote-lainsäädännön etenemisestä eduskuntaan ei kukaan pysty sanomaan mitään, Aronkytö muistutti, että lakien mennessä läpi, valmistelun tahti tulee kiihtymään. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä merkitsee tiedoksi tilannekatsauksen ja käydyn keskustelun.

9 MUISTIO 10/ Muut mahdolliset asiat Kokouksessa ei tullut esiin muita käsiteltäviä asioita.

10 MUISTIO 10/ Kokouksen ydinviesti Kokouksen ydinviestin muotoili sote-muutosjohtaja Aronkytö seuraavasti: Hankejohtajat Sanna Svahn ja Suvituulia Taponen esittelivät kuntayhteistyössä kehitettyä sote-keskus-palvelusetelin kokeilumallia, joka mahdollistaa hallitusti valinnanvapauden sekä saatavuuden ja asiakaskokemuksen parantamisen ennen sote-uudistusta. Hankejohtaja Saila Nummikoski esitti kokoukselle palveluintegraation, asiakasohjauksen ja palveluverkon valmistelutilanteen. Järjestäjän tärkeänä tehtävänä on Nummikosken mukaan ohjata tuottajia ja palvelukokonaisuuksia. Hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Hannu-Pekka Polttila esittelivät kokoukselle ehdotuksen ratkaisusta ulkoisien sote-palvelutuotantojen hankintaa ja ohjaukseen. Esitys perustuu kuntien yhteistyön tiivistämiselle tilanteessa, jossa maakunta- ja sote-lainsäädäntö ei mene nyt läpi ja lykkääntyvät huomattavasti. Hankejohtaja Mira Uunimäki esitteli lle sote-liikelaitoksen alustavaa toimintamallia ja rakennetta siirtymävaiheessa ja siirtymävaiheen jälkeen.

11 MUISTIO 10/ Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään yhdessä strategisen johtoryhmän kanssa to klo 13 16, Kuntatalo, Toinen Linja 14, Kokoustila A 3.6 Saari.

12 MUISTIO 10/ Kokouksen päättäminen Kokouksen asioiden käsittelyajan puheenjohtajana toiminut Aronkytö päätti kokouksen klo