Seulontaohjelmien käyttönottoa arvioitaessa
|
|
- Helinä Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seulonnat Harri Sintonen Seulontojen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa mm. se, mitä seulonnalla tarkoitetaan ja onko arvioinnin näkökulma yhteiskunnallinen vai jokin muu. Kannattavuuteen vaikuttavat seulottavan sairauden ilmaantuvuus tai esiintyvyys, testin sensitiivisyys ja spesifisyys, niiden taustalla olevan positiivisen tuloksen määrittely sekä tarkasteltavien kustannus- ja hyötyvaikutusten laajuus, mittaaminen ja arvottaminen. Niin ikään kannattavuuteen vaikuttavat positiivisen testituloksen jälkeisen hoidon kehitys, seulottavien käyttäytyminen ennen seulontaa (valikoituminen) ja sen jälkeen (hoitomyöntyvyys), itse tiedon arvo, seulonnan arvioinnin aikahorisontti ja aikapreferenssin voimakkuutta heijastavan diskonttokoron suuruus sekä oikeudenmukaisuusnäkökohdat. Seulontaohjelmien käyttönottoa arvioitaessa käytetään yhä Wilsonin ja Jungerin (1968) esittämiä periaatteita ja kriteerejä ja niiden myöhempiä muunnoksia (esim. Holland 1974). Näissä kriteereissä myönnetään seulontaohjelmien taloudellisen arvioinnin tarve toteamalla, että ohjelman kustannuksia on pohdittava suhteessa sen hyötyihin, mutta ne eivät kuitenkaan tarjoa ohjetta tai kehikkoa hyötyjen ja kustannusten arvioinnille. Brownin ja Buxtonin (1998) mukaan seulontojen taloudellinen arviointi on erityisen oleellista ainakin kolmesta syystä. Ensinnäkin seulonta on harkinnanvaraista eikä siihen liity ainakaan välittömiä»hengenpelastuspaineita», jolloin arviointia voidaan tehdä rauhassa. Toiseksi seulontaohjelmiin kuuluu yleensä lukuisia erilaisia strategiamahdollisuuksia (esim. ketä, miten usein ja millä seulotaan, miten hoidetaan), joiden joukosta pitäisi löytää optimaalinen strategia. Kolmanneksi seulontaohjelmat voivat vaatia huomattavia investointeja. Tässä artikkelissa pohditaan seulontojen kannattavuutta taloudellisesta näkökulmasta eli sitä, millaisia seikkoja on otettava huomioon seulontojen taloudellisessa arvioinnissa ja millaiset tekijät näyttäisivät seulontojen empiirisen taloudellisen arvioinnin valossa vaikuttavan taloudelliseen kannattavuuteen tai olevan edellytyksenä sille. Aluksi on kuitenkin määriteltävä kannattavuuden käsite. Mitä on kannattavuus ja kenen näkökulmasta? Kun puhutaan seulonnan kannattavuudesta, nousee ensimmäiseksi mieleen kustannus-hyötyanalyysin määritelmä kannattavuudesta. Kustannus-hyötyanalyysi on taloudellisen arvioinnin menetelmä, jossa kaikki kustannus- ja hyötyvaikutukset pyritään määrittämään rahana eli tekemään ne keskenään yhteismitallisiksi. Jos tällöin seulonnan hyödyt osoittautuvat suuremmiksi kuin kustannukset, voidaan seulonnan sanoa olevan kannattavaa (Sintonen ym. 1997). Tässä tapauksessa seulontaa ei tarvitse välttämättä verrata mihinkään, mutta jos vertailua tehdään, kannattavin on luonnollisesti seulontaohjelma tai -strategia, jossa tämä erotus eli nettohyöty on suurin. Kenen näkökulmasta tätä kannattavuutta pitäisi tarkastella seulottavan yksilön, seulojan, kunnan, Kansaneläkelaitoksen, valtion vai koko yhteiskunnan kannalta? Kannattavuus voi näyt- 902 Duodecim 2000; 116: H. Sintonen
2 tää kovin erilaiselta näkökulman mukaan. Vastaus on arvoarvostelma, mutta jos pyrkimyksenä on käyttää yhteiskunnan rajallisia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, pitäisi ottaa laaja yhteiskunnallinen näkökulma. Tämä tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kaikki kustannukset (kaikki voimavarojen käyttö) ja kaikki hyötyvaikutukset riippumatta siitä, kehen ne kohdistuvat. Laaja näkökulma tarkoittaa myös sitä, että seulontaa ei tarkastella vain itse testinä ja sen tuloksen positiivisuuden tai negatiivisuuden määrittämisenä, vaan koko testistä alkavana diagnosointi- ja hoitoprosessina sen lopputulokseen asti. Tässä seulonta määritellään näin. Tämä merkitsee usein myös pitkää aikaväliä, jolta kustannus- ja hyötyvaikutuksia tarkastellaan. Laaja näkökulma tarkoittaa myös sitä, että seulontaa ei tarkastella vain itse testinä ja sen tuloksen määrittämisenä, vaan koko testistä alkavana diagnosointi- ja hoitoprosessina sen lopputulokseen asti Koska erityisesti terveysvaikutusten eksplisiittinen määrittäminen rahana on osoittautunut varsin vaikeaksi eikä sitä varten ole mitään yleisesti hyväksyttyä menetelmää, on seulontojenkin taloudellisessa arvioinnissa siirrytty suurimmaksi osaksi kustannus-vaikuttavuusanalyysiin. Siinä terveysvaikutuksia tai oikeastaan pitäisi sanoa terveysvaikutusta mitataan jollain yksiulotteisella, yksinkertaisella»luonnollisella» indikaattorilla, jolloin tapahtuvia muutoksia ei määritetä rahana. Tavallisimmin käytetty indikaattori on saavutettu lisäelinaika verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei tehdä (tai verrattuna johonkin toiseen seulontastrategiaan). Tällöin taloudellisen arvioinnin tulos ilmaistaan ns. inkrementaalisena kustannus-vaikuttavuussuhteena eli lisäkustannuksena saavutettua lisäelinvuotta kohti. Tällainen esimerkiksi vain elämän pituudessa tapahtuvat muutokset terveysvaikutuksiksi tulkitseva analyysi on kuitenkin seulontojenkin yhteydessä liian suppea, sillä seulonnalla on mitä ilmeisimmin myös ja usein ehkä eniten vaikutuksia elämänlaatuun. Taloudellisen arvioinnin menetelmää, jossa otetaan huomioon mahdolliset muutokset sekä elämän pituudessa että laadussa ja ne yhdistetään yhdeksi mittaluvuksi painottamalla elämänlaatua sillä»vaihtokurssilla», joka ihmisillä on elämän laadun ja pituuden välillä, kutsutaan kustannus-utiliteettianalyysiksi. Se on kustannus-vaikuttavuusanalyysin erikoistapaus. Tällöin terveysvaikutuksia siis mitataan ns. laatupainotteisissa elinvuosissa (quality-adjusted life years, QALY) tapahtuvina muutoksina ja arvioinnin tulos ilmaistaan lisäkustannuksena per lisä-qaly (Sintonen ym. 1997). Miten näissä analyysimuodoissa voidaan päätellä, onko seulonta kannattavaa? Vaikka kustannus-vaikuttavuus- ja -utiliteettianalyyseihin on siirrytty pääasiassa sen vuoksi, että terveysvaikutuksia ei tarvitsisi arvioida rahana, törmätään näissä analyyseissa usein lopulta kuitenkin paradoksaalisesti tilanteeseen, jossa terveysvaikutuksille on määritettävä hinta. Jos esimerkiksi seulonta ei johda seulomattomuuteen verrattuna pienempiin kustannuksiin ja parempaan vaikuttavuuteen tai ainakaan yhtä hyvään vaikuttavuuteen (eli dominanssiin, jolloin seulonta ilmeisesti on»kannattavaa») vaan lisävaikuttavuuteen lisäkustannuksin, herää väistämättä kysymys, miten suuret lisäkustannukset lisävaikuttavuudesta (lisäkustannus per lisäelinvuosi tai QALY) saavat olla, jotta seulonta olisi hyväksyttävä tai»kannattava» vaihtoehto. Vastaus tähän on yhteiskunnallinen arvoarvostelma, mutta valitettavasti yhteiskunnalliset päätöksentekijät eivät ole antaneet tähän eksplisiittistä vastausta eli ilmaisseet yhteiskunnan maksuhalukkuutta lisäelinvuodesta tai lisä-qalysta. Sen sijaan implisiittinen vastaus saadaan silloin, kun seulonta otetaan käyttöön (lisäkustannukset katsotaan vähintään lisävaikuttavuuden arvoisiksi eli seulonta on»kannattavaa») tai hylätään (lisäkustannuksia ei katsota lisävaikuttavuuden arvoisiksi eli seulonta ei ole»kannattavaa»). 903
3 Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä Cairns ja Shackley (1993) sekä Brown ja Buxton (1998) totesivat katsauksissaan, että useimmat seulontojen arvioinnit, mukaan luettuina myös taloudelliset arvioinnit, ovat olleet enemmän tai vähemmän kapea-alaisia eivätkä siksi ole antaneet täydellistä kuvaa seulonnan kannattavuudesta. Tyypillinen esimerkki kapea-alaisuudesta on se, että tarkastellaan vain kustannusta löydettyä tapausta (oikea positiivinen) kohti (esim. Walker ym. 1991, Shirasaya ym. 1999). Kuitenkin jo yli 20 vuotta sitten Simpson ym. (1978) osoittivat vakuuttavasti, että on otettava huomioon testin kaikkien mahdollisten tulosten eli myös väärien positiivisten, väärien negatiivisten ja oikeiden negatiivisten seuraamukset (kustannukset ja hyödyt) seulonnan arvoa tai kannattavuutta arvioitessa. He esittivät sitä varten kaavan B 1 Pα +B 2 (1 P)(1 β)+b 3 P(1 α)+b 4 (1 P)β C, missä B i (i = 1,2,3,4) = oikean positiivisen, väärän positiivisen, väärän negatiivisen ja oikean negatiivisen tuloksen»arvo» mainitussa järjestyksessä, P = sairauden esiintyvyys seulottavassa väestössä, α = testin sensitiivisyys, β = testin spesifisyys, joten Pα = oikeiden positiivisten osuus, (1 P)(1 β) = väärien positiivisten tulosten osuus, P(1 α) = väärien negatiivisten tulosten osuus, (1 P)β = oikeiden negatiivisten tulosten osuus ja C = testin kustannus. Epäselväksi kuitenkin jää, miten eri tulosten»arvo» johdetaan. Kaavan muodosta (nettohyöty) päätellen arvo olisi kuitenkin määritettävä samoina yksikköinä kuin testin kustannus eli rahana. Tästä näkyy kuitenkin selvästi joukko tekijöitä, joilla on merkitystä seulonnan kannattavuuden kannalta, eli sairauden esiintyvyys (tai ilmaantuvuus), testin sensitiivisyys ja spesifisyys, eri testituloksiin liittyvä arvo eli kustannukset ja terveydelliset vaikutukset sekä itse testin kustannukset. Väärät positiiviset tulokset aiheuttavat turhaa ahdistusta ja pelkoa, seurantatestejä ja mahdollisesti tarpeettoman hoidon kustannuksia, kun taas vääriin negatiivisiin löydöksiin liittyvät ainakin testikustannukset ja mahdollisuus, että väärän turvallisuudentunteen vuoksi tutkitut eivät hae hoitoa lainkaan tai hakevat sitä myöhään, jolloin kustannukset ja hoitotulokset voivat olla erilaiset verrattuna siihen, että testiä ei olisi suoritettu. Kun positiivisen tuloksen määrittely riippuu siitä, millä kriteereillä sensitiivisyys ja spesifisyys on määritelty, ja kun seulonnan kustannukset ja hyödyt riippuvat positiivisen tuloksen määrittelystä, on määritelmän valinta yhtä paljon taloudellinen kuin lääketieteellinenkin kysymys (Cairns ja Shackley 1993). Hyvin usein kapea-alaisuus näkyy myös tarkasteltavien vaihtoehtojen niukkuudessa. Seu- Seulonnan kannattavuus voi riippua oleellisesti itse positiivista testitulosta seuraavan hoidon kehityksestä lontastrategiat voivat vaihdella esimerkiksi seuraavien tekijöiden suhteen: ajoitus, kohdejoukko (yleinen seulonta vs iän tai muiden tunnettujen riskitekijöiden perusteella rajattu joukko), seulonnan tiheys, testimenetelmä ja ohjelman laajuus (vaikuttaa, jos ohjelman kustannukset ja hyödyt eivät muutu samassa suhteessa ohjelman laajuuden kanssa) ja tarkasteltavan aikavälin pituus. Kaikilla näillä voi olla vaikutusta seulonnan kannattavuuteen. Hyvä esimerkki taloudellisesta arvioinnista, jossa on tarkasteltu hyvin suuri määrä erilaisia strategiavaihtoehtoja, on Koopmanschapin ym. (1990) kohdunkaulan syövän seulontaa koskeva tutkimus, jossa he tarkastelivat noin sataa erilaista strategiaa. Kannattavuuteen voi vaikuttaa ratkaisevasti myös se, mitä kustannuseriä arvioinnissa on otettu huomioon. Tyypillistä on tässäkin suhteessa kapea-alaisuus. Tavallisesti otetaan kyllä huomioon itse testin suorittamiseen liittyvät suorat terveydenhuollon kustannukset (terveydenhuollon voimavarojen käyttö), mutta oikeiden tai väärien positiivisten diagnoosien varmistus- ja hoitokustannukset saattavat saada vähemmän huomiota, jos lainkaan. Vaille huomiota voivat myös jäädä muille sektoreille kuin ter- 904 H. Sintonen
4 veydenhuollolle (esim. sosiaalihuollolle tai koululaitokselle) koituvat kustannukset, seulottaville itselleen tai heidän omaisilleen koituvat suorat kustannukset (esim. matka- ja lastenhoitokustannukset seulontaan osallistumisesta; näillä voi olla huomattavaa vaikutusta seulottavien käyttäytymiseen, josta enemmän tuonnempana) sekä seulottavien ja mahdollisesti heidän omaistensa tuottavuuskustannukset eli seulonnan vaatiman ajan vaihtoehtoiskustannus mahdollisesti menetetyn tuotannon, vapaa-ajan tai kotitaloustyön arvolla mitattuna. Silloin kun taloudellisessa arvioinnissa on laaja yhteiskunnallinen näkökulma, kuten pitäisi, nämäkin kustannukset Testiin tai seulaan voi liittyä kipua ja muuta epämukavuutta. Näitä elämänlaadullisia vaikutuksia pitäisi yrittää mitata tulisi ottaa huomioon. Tosin tuottavuuskustannusten osalta vallitsee metodista ristiriitaa siitä, pitäisikö niitä ottaa huomioon, ja jos otetaan, miten arvotettuina (esim. Gold ym. 1996, Brouwer ym. 1997). Kuten aiemmin todettiin, on vaikeus määrittää terveysvaikutuksia rahana johtanut siihen, että vaikutuksia mitataan enemmän tai vähemmän kapea-alaisilla indikaattoreilla. Nämä eivät ota huomioon mahdolliseen seulontakutsuun, itse seulontatapahtumaan ja positiiviseen seulontatulokseen mahdollisesti liittyvää ahdistusta, pelkoa tai masennusta eivätkä toisaalta oikeaan tai väärään negatiiviseen seulontatulokseen liittyvää aiheellista tai aiheetonta turvallisuuden tunnetta. Itse testiin tai seulaan voi myös liittyä kipua ja muuta epämukavuutta. Näitä erilaisia elämänlaadullisia vaikutuksia pitäisi yrittää mitata terveyteen liittyvillä elämänlaadun mittareilla. Eri mittarit tosin eroavat siinä, miten herkkiä ne ovat näitä vaikutuksia rekisteröimään. Jotta seulontojen erilaisia terveydellisiä vaikutuksia voitaisiin mitata laajemmin, pitäisi seulontojen taloudellisessa arvioinnissa siten soveltaa enemmän kustannus-utiliteettianalyysia, jossa käytetään mahdollisimman moni- ulotteisia ja herkkiä geneerisiä, yhden indeksiluvun tuottavia elämänlaatumittareita. Toistaiseksi seulontoja on arvioitu kustannus-utiliteettianalyysilla hyvin vähän (esim. Hall ym. 1992). Seulonnan kannattavuus voi riippua oleellisesti itse positiivista testitulosta seuraavan hoidon kehityksestä. Parantunut hoito saattaa tehdä seulonnasta kannattavan tai kannattamattoman. Varhaisena esimerkkinä tästä on säännöllisestä massapienoisröntgenkuvauksesta luopuminen tuberkuloosin seulonnassa Isossa-Britanniassa. Tämä päätös perustui taloudelliseen analyysiin, joka osoitti, että seulonta tällä tavalla ei ollut enää kustannusvaikuttavaa siksi, että tuberkuloosin esiintyvyys oli vähentynyt ja toisaalta hoito oli parantunut (Pole 1971). Seulottavien käyttäytyminen sekä ennen seulontaa että sen jälkeen vaikuttaa seulonnan kannattavuuteen, ja tähän käyttäytymiseen voivat vaikuttaa ainakin osittain myös seulonnan suorittajat. Ennen seulontaa on oleellista, missä määrin kohdejoukko osallistuu seulontaan ja miten osallistujat mahdollisesti siinä vaiheessa valikoituvat. Seulottujen ominaisuudet vaikuttavat lopputulokseen. Jos seulonnasta jäävät suurelta osin pois ne, joilla on suurin seulottavan sairauden riski, on selvää, että kannattavuus heikkenee, varsinkin jos seulontaa varten on pystytetty kallis erillisorganisaatio. Näin ollen seulonnan kannattavuutta edistää se, että seulonta voidaan liittää olemassa olevan organisaation lisätoiminnaksi, jolloin kiinteät kustannukset jäävät pieniksi (esim. testi voidaan tehdä säännönmukaisella neuvolakäynnillä joka tapauksessa otetusta näytteestä, jolloin testin rajakustannus on olematon). Seulonnan jälkeen kannattavuuteen saattaa vaikuttaa oleellisesti se, missä määrin positiivisen tuloksen saaneet suostuvat hoitoon (esimerkiksi lääkehoitoon) tai toteuttavat sen loppuun asianmukaisesti tai että hoito muuten onnistuu (hoidon onnistumistodennäköisyys). Koska monien seulontojen sekä kustannusettä hyötyvaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja hyötyvaikutukset syntyvät säännönmukaisesti myöhemmin kuin kustannukset, mahdollisesti jopa vuosikymmeniä myöhemmin, voi yhteiskunnan positiivisen aikapreferenssin suuruudella olla ratkaiseva vaikutus kannatta- 905
5 vuuteen. Ihmisille yksilöinä ja yhteiskuntana on nimittäin ominaista positiivinen aikapreferenssi eli se, että mitä myöhemmin hyöty- ja kustannusvaikutukset syntyvät, sitä vähemmän painoa niille annetaan: X markan kustannus ja Y:n suuruinen terveyshyöty koetaan nyt suuremmiksi kuin viiden vuoden kuluttua, puhumattakaan 20 vuodesta. Aikapreferenssi otetaan huomioon diskonttaamalla eri ajankohtina syntyvät kustannukset ja hyödyt nykyarvoon käyttäen jotain diskonttokorkoa (tavallisesti 3 6 %). Mitä suurempi tämä korko on ja mitä myöhemmin hyötyvaikutukset syntyvät, sitä»kannattamattomammaksi» seulonta todennäköisesti muodostuu välittömiä hyötyjä tuottaviin terveydenhuollon toimenpiteisiin verrattuna. Raskaana olevien naisten seulonta sikiöiden mahdollisten sairauksien löytämiseksi tuottaa erityisongelmia taloudellisessa arvioinnissa Raskaana olevien naisten seulonta sikiöiden mahdollisten sairauksien löytämiseksi tuottaa erityisongelmia taloudellisessa arvioinnissa (itse asiassa kaikenlaisessa arvioinnissa). Keskeisin ongelmista on, miten arvottaa raskaudenkeskeytyksen seurauksia syntymättömälle lapselle, perheelle ja yhteiskunnalle (esim. Karnon ym. 1997, Beazoglou ym. 1998).»Kannattavuus» luonnollisesti riippuu siitä, millaisia ratkaisuja näissä suhteissa tehdään. Tavallisesti on oletettu, että seulan tuottamalla informaatiolla on arvoa siksi, että se auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Informaatiolle voidaan kuitenkin antaa arvoa myös sen itsensä takia (ei päätöksentekoon liittyvää arvoa) (Berwick ja Weinstein 1985). Valitettavasti meiltä puuttuvat vielä luotettavat keinot arvioida tiedon arvoa (Cairns ja Shackley 1993). Sikäli kuin seulonnan tuomalla tiedolla on itseisarvoa, jota ei pystytä kunnolla mittaamaan, seulontojen kannattavuus aliarvioidaan. Ihanteellista olisi, jos seulontojen taloudellinen arviointi voisi perustua laajojen ja pitkäaikaisten satunnaistettujen kokeiden laajasti mitatuille tuloksille. Tällaisten kokeiden toteuttaminen on kuitenkin monista syitä erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Tällöin taloudellisessa arvioinnissa on turvauduttava mallinnukseen, esimerkiksi päätöspuuanalyysin käyttöön. Puu kuvaa formaalisesti seulonta- ja hoitoprosessia (hoitokäytäntöä) ja sen seurauksia (vaikuttavuutta ja kustannuksia) sekä niihin liittyviä todennäköisyyksiä soveliaaksi katsotulta ajanjaksolta. Tiedot näistä tekijöistä kerätään tavallisesti kirjallisuudesta, jolloin niissä saattaa esiintyä enemmän epävarmuutta verrattuna siihen, että ne olisivat peräisin ihanteellisesta koejärjestelystä. Mallinnuksen avulla voidaan nimittäin joutua ennakoimaan lyhytaikaisen koejärjestelyn tuloksia pitemmälle tulevaisuuteen, jolloin kirjallisuudesta tai esimerkiksi rekistereistä voidaan saada vain epidemiologista tai epäkokeellista seurantatietoa. Toisaalta koejärjestelyissä voidaan mitata vaikuttavuutta vain epäsuorasti»välituloksilla» (esim. luuntiheyden muutoksilla), ei»lopullisella» vaikuttavuudella (esim. murtumien vähenemisellä), jolloin lopullista vaikuttavuutta saatetaan joutua ennakoimaan mallinnuksella välitulosten ja lopullisen vaikuttavuuden suhteesta tehtyjen oletusten avulla. Herkkyysanalyysi on keino tutkia, miten herkkä taloudellisen arvioinnin tulos on eri tekijöissä esiintyvälle epävarmuudelle. Tällaisessa analyysissa vaihdellaan yhden tai useamman tekijän arvoja kerrallaan lähtöarvosta ylös- ja alaspäin sen näkemiseksi, muuttuuko analyysin lopputulos. Jos tulos ei muutu, on yhdentekevää, onko tekijöiden arvot mitattu tai arvioitu oikein. Sovellettaessa mallinnusta (esim. päätöspuuanalyysia) herkkyysanalyysien tekeminen on hyvin helppoa. Oikeudenmukaisuus on terveydenhuollon arvo, jonka huomioon ottaminen voi vaikuttaa ainakin implisiittisiin päätöksiin seulonnan kannattavuudesta. Oikeudenmukaisuusnäkökohtia on kovin vaikea ottaa huomioon itse formaalissa taloudellisessa arvioinnissa, mutta päätösentekotilanteessa niillä voi olla vaikutusta. Taloudellinen arviointi saattaa esimerkiksi osoittaa, 906 H. Sintonen
6 Taulukko 1. Seulonnoista tehtyjen suomalaisten taloudellisten arviointien tuloksia. Seulonta Analyysityyppi Keskeinen tulos Raskaudenaikainen toksoplasmoosin seulonta Kustannus-hyöty Säästää yhteiskunnallisia kustannuksia 33 (Lappalainen ym. 1995) dollaria raskautta kohti Klamydian seulonta vuotiailta naisilta Kustannus-hyöty Säästää suoria kustannuksia 4 5 dollaria PCR-testillä (Paavonen ym. 1998) ikäryhmän naista kohti Kaikuseulonta raskausviikoilla Kustannus-vaikuttavuus Seulonta säästää yhteiskunnallisia kustan- (Leivo ym. 1996) nuksia ja vähentää perinataalikuolleisuutta Rintasyöpäseulonta Kustannus-vaikuttavuus Saavutetun lisäelinvuoden hinta mk (Leivo ym. 1999) Rinta-, kohdunkaula- ja paksusuolisyövän Kustannus-vaikuttavuus Rinta: dollaria/lisäelinvuosi seulonta Suomessa, ennuste vuodelle 2010 Kohdunkaula: 900 dollaria/lisäelinvuosi (Hristova ja Hakama 1997) Paksusuoli: dollaria/lisäelinvuosi että seulonnan avulla saavutettavan lisä-qalyn hinta on hyvin suuri, mutta siitä huolimatta seulonta voidaan ottaa käyttöön ja katsoa siten»kannattavaksi», jos se kohdistuu oikeudenmukaisuuden toteuttamisen kannalta oleelliseen väestöryhmään. Tällöin»tavanomaisen» maksuhalukkuuden ylittävä lisä-qalyn hinta on nähtävä maksuna oikeudenmukaisuudesta. Lopuksi Viime vuosina myös Suomessa on tehty joistakin seulonnoista varsin hyviä taloudellisia arviointeja hyviä sikäli, että ne ovat metodisesti terveellä pohjalla ja niissä on otettu huomioon laajasti seikkoja, joista edellä on keskusteltu kannattavuuteen vaikuttavina tekijöinä. Analyysimuodoltaan ne ovat olleet joko kustannus-vaikuttavuusanalyyseja (esim. Hristova ja Hakama 1997, Leivo ym ja 1999) tai kustannushyötyanalyyseja (esim. Lappalainen ym. 1995, Paavonen ym. 1998). Taulukossa 1 on esitetty niiden keskeisiä tuloksia. Tässä ei ole kuitenkaan mahdollista keskustella laajemmin näiden, sen paremmin kuin muuallakaan tehtyjen muiden seulontojen arviointituloksista kannattavuuden suhteen. Ne riippuvat monista tekijöistä ja siitä, missä määrin nämä tekijät on kulloinkin otettu huomioon, kuten edellä on todettu. Kiinnostuneen lukijan kannattaa kuitenkin tutustua myös artikkeliin, jossa on esitetty eräiden elämän pituuteen vaikuttavien seulontojen kustannukset säästettyä elinvuotta kohti suhteessa suureen joukkoon muita terveydenhuollon ja ei-terveydenhuollon interventioita, kuten liikenneturvallisuuden ja työ- ja ympäristöterveydenhuollon toimenpiteisiin (Tengs ym. 1995). Vaikka seulontojen välillä on suuria eroja kustannuksissa säästettyä elinvuotta kohti, eivät seulonnat kuitenkaan kaiken kaikkiaan ole huonommasta päästä tässä vertailussa. Seulontoja koskevissa taloudellisissa arvioinneissa on vielä yleensä paljon parantamisen varaa, joskin parannusta on viime vuosina tapahtunut. On kuitenkin huomattava, että esitetty kritiikki ei päde vain seulontojen taloudellisiin arviointeihin, vaan se soveltuu suurelta osin myös muiden terveydenhuollon menetelmien taloudelliseen arviointiin. Osittain lisäparannusta saadaan aikaan sillä, että evaluoijat perehtyvät kunnolla taloudellisen arvioinnin nykyiseen metodiikkaan ja periaatteisiin. Osittain tarvitaan myös menetelmien kehittämistä. Tällaisia alueita ovat tiedon arvon mittaaminen ja mahdollisesti geneeristen, yhden indeksiluvun tuottavien elämänlaadun mittareiden herkistäminen seulontojen aiheuttamien elämänlaadullisten muutosten mittaamiseen, jos niiden herkkyys ei siihen nykymuodossaan riitä. Kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysien tulosten tulkintaa edistäisi ratkaisevasti se, että yhteiskunta ilmaisisi selkeästi, paljonko se on enintään halukas maksamaan lisäelinvuodesta tai lisä-qalysta. 907
7 Kirjallisuutta Beazoglou T, Heffley D, Kyriopoulos J, ym. Economic evaluation of prenatal screening for Down syndrome in the U.S.A. Prenat Diagn 1998;18: Berwick D M, Weinstein M C. What do patients value? Willingness to pay for ultrasound in normal pregnancy. Med Care 1985;23: Brouwer W B F, Koopmanschap M A, Rutten F F H. Productivity costs measurement through quality of life? A response to to the recommendations of the Washington Panel. Health Econ 1997;6: Brown J, Buxton M. The economic perspective. Br Med Bull 1998;54; Cairns J, Shackley P. Sometimes sensitive, seldom specific: a review of the economics of screening. Health Econ 1993;2: Gold M R, Siegel J E, Russell L B, Weinstein M C, toim. Cost-effectiveness in health and medicine. New York Oxford: Oxford University Press Hall J, Gerard K, Salkeld G, Richardson J. A cost-utility analysis of mammography screening in Australia. Soc Sci Med 1992;34: Holland W W. Screening for disease. Taking stock. Lancet 1974;2: Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, costs and quality of life up to the year Acta Oncol 1997;36 Suppl 9:1 60. Karnon J, Brown J, Zeuner D, Briggs A. Issues in the economic evaluation of antenatal screening programmes for genetic disorders. Uxbridge: Health Economics Research Group, Discussion Paper No 18, Koopmanschap M A, Lubbe K T N, van Oortmarssen G J, ym. Economic aspects of cervical cancer screening. Soc Sci Med 1990;30: Lappalainen M, Sintonen H, Koskiniemi M, ym. Cost-benefit analysis of screening for toxoplasmosis during pregnancy. Scand J Infect Dis 1995;27: Leivo T, Sintonen H, Tuominen R, ym. The cost-effectiveness of nationwide breast carcinoma screening in Finland, Cancer 1999;86: Leivo T, Tuominen R, Saari-Kemppainen A, ym. Cost-effectiveness of one-stage ultrasound screening in pregnancy: a report from the Helsinki ultrasound trial. Ultrasound Obstet Gynecol 1996;7: Paavonen J, Puolakkainen M, Paukku M, Sintonen H. Cost-benefit analysis of first-void urine chlamydia trachomatis screening program. Obstet Gynegol 1998;92; Pole J D. Mass radiology: a cost/benefit approach. Teoksessa McLachlan G. (toim.) Problems and progress in medical care. London: Oxford University Press 1971, s Simpson P R, Chamberlain J, Gravelle H S E. Choice of screening test. J Epidem Community Health 1978;32: Shirasaya K, Kiyakawa M, Yoshida K, ym. Economic evaluation of alternative indicators for screening for diabetes mellitus. Prevent Med 1999;29: Sintonen H, Pekurinen M, Linnakko E. Terveystaloustiede. Helsinki Porvoo Juva: WSOY, Tengs T O, Adams M E, Pliskin J S, ym. Five-hundred life-saving interventions and their cost-effectiveness. Risk Analysis 1995;15: Walker A R, Whynes D K, Hardcastle J D. Rehydration of guaiac-based faecal occult blood tests in mass screening for colorectal cancer. Scand J Gastroenterol 1991;26: Wilson J M G, Junger G. Principles and practice of screening for disease. Geneva: World Health Organization HARRI SINTONEN, VTT, terveystaloustieteen professori harri.sintonen@helsinki.fi Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto ja Stakes, FinOHTA PL 220, Helsinki 908
Rokotusohjelman taloudellinen arviointi. Heini Salo ja Harri Sintonen
Rokotus Heini Salo ja Harri Sintonen Terveystaloudellinen arviointitutkimus on tul-lut pysyvästi terveydenhuoltoon, jossa sitä yhä useammin käytetään valintojen ja päätöksenteon apuna. Taloudellisen arvioinnin
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotKustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä
Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannusvaikuttavuus seminaari 4.11.2009 Aija Kettunen aija.kettunen@diak.fi Kustannus-vaikuttavuus käsitteet sosiaalitaloustieteessä Panokset
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotHankearvioinnin kehikko - käsitteet
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotTerveystaloustiede. Petra Falkenbach TtM
Terveystaloustiede Petra Falkenbach TtM 18.4.2018 19.4.2018 Terveystaloustiede Terveystaloustiede tarkastelee terveydenhuoltoa taloustieteen näkökulmasta ja sen menetelmiä käyttäen Tarkastelu koskee kaikkea
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotLiite A. Esimerkki inkrementaalisen kustannusvaikuttavuuden tulkinnasta Liite B. Hakukriteerit... 3
Käypä hoito -suositus 1 (6) Sisällysluettelo: Liite A. Esimerkki inkrementaalisen kustannusvaikuttavuuden tulkinnasta... 2 Liite B. Hakukriteerit... 3 Liite C. Poissuljetut tutkimukset ja syitä sulkemiseen
LisätiedotTaloudellinen arviointi terveydenhuollossa. Risto Tuominen. Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen laitos
Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen laitos Taloudellinen arviointi terveydenhuollossa Risto Tuominen Terveydenhuollon taloudellissuutta ja siihen pyrkimistä on korostettu viime aikoina runsaasti.
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotKEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):
KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotOnko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta
Alkuperäistutkimus Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Tähystysseulonnan kustannuksia ja vaikutusta kuolleisuuteen 60-vuotiailla suomalaisilla arvioitiin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotKvantitatiivinen riski Määrittäminen ja hyväksyttävyys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kvantitatiivinen riski Määrittäminen ja hyväksyttävyys Palotutkimuksen päivät 30.8.2017 Terhi Kling Esitelmän sisältö Riskin käsite Riskien
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotTerveydenhuollon taloudellinen arviointi
Terveydenhuolto tieteessä Pirjo Räsänen dosentti, FT, esh, arviointipäällikkö HUS, ulkoisen tarkastuksen yksikkö pirjo.rasanen@hus.fi Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
Lisätiedot7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa
1 7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI 7.1 Johdantoa Kustannus-hyötyanalyysiä, KHA, sovelletaan yleensä - minkä tahansa investointihankkeen esimerkiksi moottoritien tai sataman - reformin, esimerkiksi sosiaaliturva-,
LisätiedotGENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma
GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1
Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotKuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä. Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.
Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.2018 Arvioitavia terveydenhuollon menetelmiä neurologiassa
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
LisätiedotInvestointiajattelu ja päätöksenteko
Investointiajattelu ja päätöksenteko Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu / erikoistumisopinnot 2010 Hämeenlinna / syksy 2010 Investointi käsitteenä investointi
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
Lisätiedot13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?
13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä
LisätiedotPalvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotSyöpäseulonnoista Suomessa
Muistio 25.3.2009 1(5) Syöpäseulonnoista Suomessa Tähän muistioon on koottu tietoa paksu- ja peräsuolisyövän (lyhyemmin suolistosyövän) seulonnasta sekä eturauhassyövän PSA-seulonnasta peruspalveluministerin
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi
LisätiedotUskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset
Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN
LisätiedotSääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotVaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen
Vaikuttavat toimet teemapaja HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä 9.5.2019 Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen MITÄ VAIKUTTAVUUS ON Vaikuttavuus on palvelun tai toiminnan ansiosta tapahtunut muutos tavoitteeksi
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotSikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit
Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta
LisätiedotHAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA
HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA Yhteystiedot: Pekka Rissanen, pekka.rissanen@thl.fi Jan Klavus, jan.klavus@tuni.fi Leena Forma,
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotLääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel.
Lääketaloustiede Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. 040 355 2600 Terveydenhuollon menetelmien arviointi käyttöönottopäätösten tukena Terveydenhuollon nykytilanne -
LisätiedotSuccess Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Success Prescriptions Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet Terveysvaikuttavuuden tasot Taso 1: Saavutettu ja/tai ylläpidetty terveyden taso Elämän pituus Elämänlaatu
LisätiedotHoivaliiketoiminta kannattavaksi
HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotValtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu
Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu 20.10.2017 Hampaiston oikomishoito... 2 Kliininen hammashoito/parodontologia... 3 Kliininen hammashoito/protetiikka ja purentafysiologia... 4 Suu- ja leukakirurgia
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotTerveydenhuollon tavoitteet
Apuvälineet kliiniseen päätöksentekoon Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Terveydenhuollon tavoitteet Tuotetaan terveyttä niin paljon kuin mahdollista sillä henkilökuntaresurssilla, joka on käytettävissä.
LisätiedotBiopankkien hyödyntäminen terveystaloudellisessa arvioinnissa
Biopankkien hyödyntäminen terveystaloudellisessa arvioinnissa - soveltajan näkökulma Jarmo Hahl Medaffcon Oy Taloudellisen arvioinnin haasteet Terveystaloudellisen arvioinnin käyttökohteet Viranomaisvaatimukset
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotVaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi tosielämän tiedon ja tutkimusten avulla. Jarmo Hahl Toimitusjohtaja
Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi tosielämän tiedon ja tutkimusten avulla Jarmo Hahl Toimitusjohtaja Yksi tapa kuvata tilanne Innovaatioympäristö Innovaatioympäristö - lääketoimialan
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotVaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kuinka tulkita onnettomuustilastoja? Tilastollisen tutkimuksen haasteet? Mitkä asiat vaikuttavat toimenpiteen kustannustehokkuuteen? Mihin kiinnittää huomiota
LisätiedotAVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
LisätiedotKannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi
Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotEpätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework
Epätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Mikä on HEF- mittari?
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
Lisätiedot