Terveydenhuollon taloudellinen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon taloudellinen arviointi"

Transkriptio

1 Terveydenhuolto tieteessä Pirjo Räsänen dosentti, FT, esh, arviointipäällikkö HUS, ulkoisen tarkastuksen yksikkö Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto Terveydenhuollon taloudellinen arviointi Taloudellisen arvioinnin avulla tutkitaan terveydenhuollon tehokkuutta tavoitteena tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Eri menetelmien terveysvaikutuksia punnitaan suhteessa niiden saavuttamiseksi tarvittaviin voimavaroihin. Taloudellisessa arvioinnissa voidaan käyttää kustannusten minimointi-, kustannus-hyöty-, kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysia. Suositeltavin on kustannus-utiliteettianalyysi, joka huomioi elämän pituudessa ja laadussa hoidon seurauksena tapahtuvat muutokset sekä mahdollistaa erilaisten interventioiden vertailun. Vertaisarvioitu VV Terveydenhuollossa vallitsee epäsuhta tarpeiden ja voimavarojen välillä. Tarjolla olevien erilaisten menetelmien (laitteet, lääkkeet, kirurgiset ja muut toimenpiteet, kuntoutus, diagnostiikka, seulonnat) määrä kasvaa koko ajan. Joudutaan siis tekemään valintoja, mitä menetelmiä otetaan käyttöön, mistä luovutaan. Kaikkien hyvinvoinnin kannalta toivottavimpia ovat sellaiset valinnat, joiden tuloksena saavutetaan väestön mahdollisimman hyvä terveys. Tavoitteena on siis löytää menetelmät, joihin käytetyillä voimavaroilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus eli hoidon terveysvaikutus arjen potilastyössä. Ihanneolosuhteissa saavutettua terveysvaikutusta kutsutaan tehoksi. Ellei hoito ole vaikuttavaa, ei se myöskään voi olla tehokasta. Tehottomuus aiheuttaa ylimääräistä sairautta, kärsimystä ja kuolemaa ja on siten eettisesti arveluttavaa. Terveydenhuollon tehokkuutta parantavien valintojen tekemistä vaikeuttaa kuitenkin se, että tietomme käytössä olevien ja uusien menetelmien vaikuttavuudesta ja kustannuksista ovat puutteelliset. Siksi tarvitaan taloudellisia arviointeja. Arviointi on erityisen tärkeää, kun kyseessä on kansanterveyden tai -talouden kannalta merkittävä tai kiistanalainen menetelmä tai jos sen käytössä on suuria alueellisia eroja. Taloudellinen arviointi mittaa, arvottaa ja vertailee sairauksien ehkäisemiseksi, lievittämiseksi ja parantamiseksi tarkoitettujen eri menetelmien tuottamia terveysvaikutuksia sekä niiden saavuttamisen vaatimia uhrauksia eli kustannuksia. Oleellisin uhraus on menetetty terveysvaikutus, jos voimavaroja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellisen arvioinnin menetelmät Taloudelliseen arviointiin käytettävät neljä menetelmää ovat kustannusten minimointi-, kustannus-hyöty-, kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysi (taulukko 1). Kustannukset lasketaan kaikissa samalla tavalla, mutta menetelmät eroavat sen suhteen, miten terveysvaikutuksia mitataan ja arvotetaan. Kustannusten minimointianalyysiä käytetään silloin, kun vertailtavat terveydenhuollon menetelmät tuottavat saman lopputuloksen. Analyysin avulla haetaan menetelmä, jolla lopputulokseen päästään vähäisimmin kustannuksin. Tämä malli sopii harvoin käytäntöön, sillä menetelmien vaikuttavuus on yleensä erilainen. Kustannus-hyötyanalyysissä paitsi kustannukset myös hoidon vaikuttavuus mitataan rahassa. Terveyshyötyjen arvottaminen rahamääräisesti on kiistanalaista, joten tämänkin mallin soveltaminen käytäntöön on hankalaa. Kustannus-vaikuttavuusanalyysissä terveysvaikutukset mitataan yksinkertaisilla luonnollisilla yksiköillä, kuten lisäelinvuosilla tai muutoksella verenpaineessa. Nämä antavat kuitenkin usein puutteellisen ja kapean kuvan terveydentilasta, eivätkä tulokset ole yhteismitallisia. Kustannus-utiliteettianalyysi on kustannusvaikuttavuusanalyysin erikoistapaus. Se huomioi sekä elämän pituudessa että laadussa hoidon seurauksena tapahtuvat muutokset, jotka yhdistetään yhdeksi mittaluvuksi painottamalla elinvuodet elämän laadun ja pituuden vaihtokurssilla. Tämä vaihtokurssi määritellään väes- 1255

2 Terveydenhuolto Taulukko 1. Taloudellisen arvioinnin menetelmät. Menetelmä kustannusyksikkö Vaikuttavuusyksikkö Vastattava kysymys Kustannusten minimointianalyysi Raha Ei käytössä Mikä on tehokkain tapa saavuttaa asetettu tavoite? Kustannus-hyötyanalyysi Raha Raha onko asetettu tavoite hyväksyttävä? Kustannus-vaikuttavuusanalyysi Raha luonnolliset yksiköt esim. lisäelinvuodet Mikä on tehokkain tapa käyttää voimavarat? Kustannus-utiliteettianalyysi Raha laatupainotetut lisäelinvuodet Mikä on tehokkain tapa käyttää voimavarat? Kirjallisuutta 1 Drummond MF, Jefferson TO ym. Guidelines for authors and peer reviewers of economic submissions to the BMJ. BMJ 1996;313: Drummond MF, Sculpher MJ, Torrance GW, O Brien BJ, Stoddard GL. Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. 3. painos. Oxford University Press, Drummond MF, Schwartz JS, Jönsson B, ym. Key principles for the improved conduct of health technology assessments for resource allocation decisions. Int J Technol Assess Health Care 2008;24:244 58, discussion Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. Helsinki: WSOY Sintonen H. Taloudellinen arviointi. Teoksessa: Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M, toim. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Purmonen T, Martikainen J. Terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton budjettivaikutusten arviointi Esimerkkinä trastutsumabi varhaisen vaiheen rintasyövän hoidossa. Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos, lääkepolitiikan ja -talouden tutkimuskeskus Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakes, Työpapereita 3/ NICEn kotisivut. 9 Ohtanen-tietokannan tiivistelmä Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvot terveydenhuollossa. tarkastele.aspx?id=2279&muru=!2- a3lubnlzyxj2bw**--b24*) 10 Petitti DB. Meta-analysis, decision analysis and cost-effectiveness analysis. Methods for quantitative synthesis in medicine. Oxford University Press Petrou S, Gray A. Economic evaluation using decision analytical modeling: design, conduct, analysis, and reporting. BMJ 2011;342:d1766 doi: /bmj.d Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M, toim. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim töön tai potilaisiin kohdistuvilla arvottamistutkimuksilla. Näin vaikuttavuutta voidaan mitata laatupainotetuilla lisäelinvuosilla (Quality-Adjusted Life Years gained, QALY). Tällainen arviointi mahdollistaa vertailun lääketieteen erikoisalojen välillä (1 5). Kustannus-vaikuttavuusanalyysin ja kustannus-utiliteettianalyysin perusteella voidaan todeta, mikä vertailtavista hoitomuodoista on tehokkain, mutta ei välttämättä sitä, onko tämä tehokkainkaan vaihtoehto hyväksyttävä eli ovatko hyödyt suuremmat kuin kustannukset. Sen selvittämiseksi tarvitaan kustannus-hyötyanalyysi tai päätöksentekijöiden arvio siitä, ovatko terveysvaikutukset kustannustensa arvoiset. Toimintamalleja muutettaessa kannattaa taloudelliseen analyysiin liittää myös budjettivaikutusten arviointi. Se kuvaa menetelmän käyttöönoton vaikutusta organisaation budjettiin. Esimerkiksi leikkausrobotin hankinnassa tulee välittömien hankintakustannusten lisäksi ottaa huomioon muut vaikutukset kirurgisen tulosyksikön budjettiin sekä hoitokäytäntöihin ja kustannuksiin (6). Taloudellisen arvioinnin vaiheet Aluksi on määritettävä tutkimusongelma ja päätettävä, mistä ja millä tavalla mitatuista terveysvaikutuksista ollaan kiinnostuneita. Ideaalitilanteessa terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja mitata lopullisina, laaja-alaisina vaikutuksina (ei välituloksina), kuten muutoksena kuolleisuudessa, kliinisesti relevantteina tapahtumina, kuten sydäninfarkteina (ei verenpainearvona) tai murtumina (ei luuntiheytenä), sekä terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksina. Terveysvaikutusten lisäksi on tunnistettava menetelmään liittyvä voimavarojen käyttö. Lähtökohtana tulisi olla yhteiskunnallinen näkökulma, jossa otetaan huomioon, mitataan ja arvotetaan kaikki vertailtavien menetelmien vaatimat voimavarat riippumatta siitä, kenelle kustannukset viime kädessä koituvat. Joskus taloudellista arviointia tehdään myös suppeammasta, esim. sairaalan tai hoitoyksikön näkökulmasta. Erilaisten kustannusten huomiointi Taloudellisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikkien erilaisten voimavarojen käyttö eli kokonaiskustannukset. Terveydenhuollon suoria kustannuksia ovat menetelmän käytössä tarvittavat aineet ja tarvikkeet (esim. lääkkeet ja instrumentit), henkilöstön työaika sekä pääomahyödykkeet (esim. sairaalan tilat ja laitteet). Terveydenhuollon suoriin kustannuksiin kuuluvat myös mahdollisten komplikaatioiden ja haittavaikutusten hoitamisen vaatimat voimavarat. Suoriksi terveydenhuollon ulkopuolisiksi kustannuksiksi luetaan menetelmää käytettäessä välittömästi tarvittavat esim. sosiaalipalvelut (kuten kotiapu ja sosiaalihuollon laitospalvelut), apuvälineet, kodin muutostyöt, erikoisruokavaliot ja matkakustannukset. Suoria terveydenhuollon ulkopuolisia kustannuksia ovat myös potilaiden matka-, odotus-, tutkimus- ja hoitoaika sekä omaishoitajien potilaan hoitoon ja saattamiseen käyttämä aika, joiden vaihtoehtoiskustannuksista käytetään nimitystä aikakustannukset. Edellä mainitut terveydenhuollon, muiden sektorien sekä potilaiden ja omaisten kustannukset muodostavat yhteensä suorat kokonaiskustannukset. Kustannuksina on lisäksi huomioitava potilaiden sairauden vuoksi alentunut tuottavuus työssä sekä sairausloman ja mahdollisen työkyvyttömyyden tai ennenaikaisen kuoleman 1256

3 tieteessä 13 Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön (CHESS) kotisivut. fi_fi/web/fi/organisaatio/rakenne/ yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous. 14 Fimea kehittää, arvioi ja informoi. Julkaisusarja 2/ fi/download/21537_fimea_kai_ JULKAISUSARJA_2_2012_netti.pdf 15 Räsänen P. Routine measurement of health-related quality of life in assessing cost-effectiveness in secondary health care. Stakes, Research Report 163/ Weatherly H, Drummond M, Claxton K ym. Methods for assessing the cost-effectiveness of public health interventions: Key challenges and recommendations. Health Policy 2009;93: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pirjo Räsänen: ei sidonnaisuuksia. Harri Sintonen: hallituksen jäsenyys (HERCO Ltd), konsultointi (THL, MSD, Merck, Eli Lilly, Pfizer, Novartis), luentopalkkiot (Pfizer Akatemia), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Corame Oy). vuoksi menetetty työaika. Vajaatehoinen tai menetetty työaika aiheuttaa tuotannon menetyksiä, joiden arvoon viitataan käsitteellä tuottavuuskustannukset. Arviointia tehtäessä on pohdittava, millä tarkkuudella voimavarojen käyttö pitää tunnistaa (yksityiskohtainen vai karkeamman tason kustannuslaskenta). Yleensä arvioinneissa käytetään molempia, jolloin on huolehdittava, ettei synny samojen käyttöerien kaksinkertaista laskentaa. Esimerkiksi laboratoriotutkimuksia ei pidä laskea sekä erillisinä kustannuksina että hoitopäivien osana. Tulonsiirrot, kuten sairausvakuutuskorvaukset tai päivärahat, eivät ole yhteiskunnan kannalta kustannuksia vaan siirtoeriä, eikä niitä siten sisällytetä kustannuksiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta tapahtuvassa taloudellisessa arvioinnissa. Vertailtavien vaihtoehtojen tunnistaminen Vertailtavat vaihtoehdot nousevat usein suoraan tutkimusongelmasta eli halutaan verrata tiettyjä hoitomuotoja. Myös ei tehdä mitään voi olla vaihtoehto. Lumehoitoa ei voida pitää ei tehdä mitään -vaihtoehtona, mutta ei myöskään käypänä aktiivihoitona, johon uutta menetelmää verrataan. Lumehoitoa käytetään yleensä pyrittäessä tutkimaan hoidon tehoa, ei vaikuttavuutta. On myös mahdollista yhdistää olemassa olevia vaihtoehtoja tai tarkastella eri määriä jotain hoitomuotoa tai muodostaa erilaisia alaryhmästrategioita. Vaihtoehtoina voivat esimerkiksi olla koko väestön seulonta tai vain jollain tavalla määritellyn riskiryhmän seulonta tai hoito eri verenpainetasoilla. Mittavälineiden valinta Kun arvioitavat terveysvaikutukset on määritelty, on valittava tai kehitettävä niille sopivat mittavälineet. Arviointimenetelmästä riippuen vaikuttavuutta mitataan eri tavoin. Parhaana yhteismitallisena vaikuttavuusmittarina pidetään laatupainotettuja lisäelinvuosia (QALY), joita laskettaessa tarvitaan tietoa hoidon vaikutuksista sekä elämän pituuteen että terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Elämänlaadun mittavälineitä käsitellään tarkemmin Harri Sintosen artikkelissa tässä lehdessä. Vaikutusten mittaaminen Seuraavaksi on vuorossa voimavarojen käytön ja terveysvaikutusten mittaaminen käytännössä. Useimmiten taloudellinen arviointi rakennetaan pääosin jo olemassa olevien tietojen varaan. Tietoa eri menetelmien terveysvaikutuksista ja käytetyistä voimavaroista voidaan saada kotimaassa tai ulkomailla tehdyistä kliinisistä kokeista tai mallinnukseen perustuvasta taloudellisesta arvioinnista, jossa kootaan eri lähteistä tietoja terveysvaikutuksista ja voimavarojen käytöstä. Ulkomaisia tutkimuksia käytettäessä on varmistettava tulosten soveltuvuus suomalaisiin hoitokäytäntöihin. Kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin taloudellisen arvioinnin kannalta usein ongelmallisia: otoskoot voivat olla liian pieniä, potilaat on valittu tiukkojen mukaanotto- ja poissulkukriteerien avulla, he eivät ole monisairaita, heidän hoitomyöntyvyytensä on hyvä ja heitä hoitavat erikoissairaaloiden huippuasiantuntijat. Tällaiset tutkimukset tuottavat tietoa menetelmän tehosta ideaaliolosuhteissa, jolloin kustannukset ja terveysvaikutukset voivat olla hyvin erilaisia kuin terveydenhuollon arjessa. Parhaana taloudellisen arvioinnin aineistolähteenä pidetään mahdollisimman tavanomaiseen potilasjoukkoon kohdistuvaa satunnaistettua kliinis-taloudellista koeasetelmaa. Tietoja voimavarojen käytöstä voidaan saada kyselyjen ja haastattelujen avulla sekä sairauskertomuksista, laajoista väestötutkimuksista (esim. Terveys2000) ja valtakunnallisista rekistereistä (esim. Kelan sairausvakuutusrekistereistä tai THL:n HILMO-tietokannasta). Teoreettisesti voimavarojen käyttö tulisi arvottaa vaihtoehtoiskustannuksella eli voimavarojen arvolla parhaassa vaihtoehtoisessa käytössä. Käytännössä tämä tarkoittaa markkinahintoja. Henkilöstövoimavarat arvotetaan bruttopalkalla sosiaaliturvamaksuineen ja lääkkeet sekä muut tarvikkeet hankintahinnalla ilman arvonlisäveroa. Yleensä käytetään subventoimattomia tai verottomia hintoja. Taloudellisten arviointien vertailtavuuden vuoksi on suositeltavaa käyttää voimavarojen käytön arvottamiseen laadittuja yksikkökustannuslistoja (7). Eriaikaisten vaikutusten diskonttaus Terveydenhuollon menetelmät tuottavat yleensä terveys- ja kustannusvaikutuksia sekä välittömästi että hyvinkin kaukana tulevaisuudessa. Eri aikoina syntyviä vaikutuksia ei pitäisi laskea sellaisenaan yhteen, sillä yksilöt ja yhteiskunta 1257

4 terveydenhuolto Päätöksenteossa on kustannusvaikuttavuuden lisäksi otettava huomioon myös muita arvoja, kuten oikeudenmukaisuus. arvostavat enemmän välittömästi saatavaa hyötyä kuin myöhemmin koituvaa ja vastaavasti heti maksettavaa kustannusta pidetään korkeampana kuin saman nimellisarvoista kulua myöhemmin. Tätä ilmiötä kutsutaan aikapreferenssiksi. Tulevaisuudessa syntyvät terveys- ja kustannusvaikutukset muunnetaan ajallisesti vertailukelpoisiksi diskonttaamalla eli kertomalla ne diskonttotekijällä 1/(1+r) t. Sen arvo on sitä pienempi, mitä korkeampi on diskonttokorko r ja mitä pidempi on aika vuosina (t). Jos esimerkiksi r = 0,05 (5 %) ja t = 10 vuotta, on diskonttotekijä 1/(1+0,05) 10 = 0,6139. Tällä luvulla pitää kertoa 10 vuoden kuluttua syntyvä terveysvaikutus tai kustannus, jotta saadaan sen nykyarvo. Terveysvaikutusten ja kustannusten kokonaismääriä arvioitaessa lasketaan eri vuosien nykyarvot yhteen koko arvioitavalta ajanjaksolta. Jakson tulee olla niin pitkä, että kaikki olennaiset terveysvaikutukset ja kustannukset tulevat huomioiduiksi. Päätöksentekosäännöt Kun eri vuosien diskontatut terveys- ja kustannusvaikutukset on yhteenlaskettu, muunnetaan ne päätöksentekosääntöä varten tavallisesti keskimääräisiksi. Kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysissa vertaillaan aina vähintään kahta vaihtoehtoa. Niiden kustannusten ja vaikuttavuuden vertailussa voidaan päätyä taulukon 2 mukaisiin tilanteisiin. Ruuduissa 1 6 valinta vaihtoehtojen välillä on selvä, sillä jompikumpi on toista parempi (dominoi) joko heikosti tai vahvasti. Sen sijaan ruuduissa 7 ja 8 ei voida loogisesti päätellä, kumpi pitäisi valita. Tällöin pitää laskea vaikuttavuuden lisäyksen ja kustannusten lisäyksen välinen suhde (inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde). Merkitään vanhan hoitomuodon keskimääräinen vaikuttavuus E V :llä (esimerkiksi laatupainotettujen lisäelinvuosien määrä) ja keskimääräistä kustannus C V :llä ja vastaavasti uudessa hoitomuodossa E U :lla ja C U :lla. Suhde lasketaan seuraavasti: C U C V E U E V = C E Suhde kertoo, paljonko ruudussa 7 uuden menetelmän vaikuttavuuden lisäyksikkö maksaa vanhaan menetelmään verrattuna. Uusi on syytä valita, jos päätöksentekijät katsovat sen lisävaikuttavuuden olevan lisäkustannuksen arvoinen. Viime kädessä kysymys on siitä, mikä on yhteiskunnan maksuhalukkuus lisävaikuttavuudesta. Ruudussa 8 suhde kertoo, paljonko vanhan menetelmän vaikuttavuuden lisäyksikkö maksaa halvempaan uuteen menetelmään verrattuna. Uusi menetelmä voi syrjäyttää vanhan, jos näin koituvat kustannussäästöt päättäjien mielestä enemmän kuin kompensoivat vaikuttavuuden heikentymisen. Ratkaisevaa tässä tapauksessa on, miten paljon yhteiskunta voi tinkiä terveydenhuollon vaikuttavuudesta kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Ruudussa 9 vaihtoehdot ovat tasaveroisia sekä vaikuttavuuden että kustannusten suhteen. Silloin on pohdittava, onko muita syitä valita jompikumpi. Laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua tarvitaan siitä, kuinka paljon yhdestä laatupainotetusta lisäelinvuodesta ollaan valmiita maksamaan. Suomessa hinnalle ei ole määritelty kynnysarvoa, mutta esim. Englannissa NICE (National Institute for Health and Clinical Excellence) käyttää noin punnan rajaa (8). Kyn- Taulukko 2. Valinta uuden ja vanhan terveydenhuollon menetelmän välillä. Kustannukset Vaikuttavuus uusi on parempi kuin vanha uusi ja vanha ovat yhtä hyviä uusi on huonompi kuin vanha Uusi kalliimpi kuin vanha 7 Valinta ei ole selvä (ei dominanssia) 4 Valitse vanha (heikko dominanssi) 2 Valitse vanha (vahva dominanssi) Uusi ja vanha yhtä kalliita 3 Valitse uusi (heikko dominanssi) 9 Uusi tai vanha (ei dominanssia) 5 Valitse vanha (heikko dominanssi) Uusi halvempi kuin vanha 1 Valitse uusi (vahva dominanssi) 6 Valitse uusi (heikko dominanssi) 8 Valinta ei ole selvä (ei dominanssia) 1258

5 tieteessä nysarvojen asettamisen mielekkyydestä ei olla yksimielisiä (9). Kustannus-hyötyanalyysissä, jossa myös terveyshyödyt muutetaan rahamääräisiksi, valintakriteerinä on joko hyöty-kustannussuhde (B/C) tai nettohyöty (B C). Jos menetelmän hyötykustannussuhde on suurempi kuin 1 (B/C > 1) tai nettohyöty on positiivinen (B C > 0) on menetelmä tehokas, edullinen tai kannattava. Päätöksenteossa on kustannusvaikuttavuuden lisäksi otettava huomioon myös muita arvoja, kuten oikeudenmukaisuus. Epävarmuuden käsittely Taloudellisessa arvioinnissa esiintyy yleensä epävarmuustekijöitä, jotka voivat liittyä metodeihin, aineistoon, yleistämiseen ja ekstrapolointiin. Siksi on tärkeää selvittää, miten epävarmuustekijät vaikuttavat lopputulokseen. Tavanomaista tilastollista analyysia voidaan käyttää epävarmuuden arviointiin silloin, kun kustannuksista ja terveysvaikutuksista on yksilökohtaista aineistoa. Usein epävarmuutta arvioidaan kuitenkin herkkyysanalyysilla, jossa tutkitaan systemaattisesti eri muuttujien ja oletusten vaikutusta lopputulokseen. Herkkyysanalyysi voidaan jakaa neljään eri tyyppiin. Yksinkertaisessa herkkyysanalyysissä vaihdellaan yhden, kahden tai kolmen muuttujan arvoja niiden tiedetyn tai todennäköisen vaihteluvälin rajoissa ja pidetään muut muuttujat perusarvoissaan, jotta nähdään, mikä on yksittäisen tai kahden tai kolmen muuttujan arvojen vaihtelun yhteisvaikutus analyysin tulokseen. Testattavia muuttujia voivat olla esimerkiksi todennäköisyys, voimavaran käytön määrä ja yksikkökustannus. Kynnysanalyysissä etsitään muuttujien kriittiset arvot, joiden ylä- tai alapuolisilla arvoilla analyysin tulokset muuttuvat. Esimerkiksi voidaan tutkia, millä uuden lääkkeen hinnalla hoidon kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret kuin vertailuvalmisteella. Kynnysanalyysi soveltuu kuitenkin vain jatkuviin muuttujiin, ml. diskonttokorko. Äärimmäisten skenaarioiden analyysissä luodaan paras ja huonoin skenaario yhdistämällä vaihtoehtoon liittyvien muuttujien kaikki optimistisimmat ja pessimistisimmät arvot. Jos jokin vaihtoehto on parempi tai paras kaikissa skenaarioissa, on se sitä todennäköisesti kaikissa olosuhteissa. Probabilistisella herkkyysanalyysillä voidaan tutkia useiden muuttujien yhteisen epävarmuuden vaikutusta. Lähtötilanne voi olla esimerkiksi, että ei ole käytettävissä yksilökohtaista aineistoa vaikuttavuudesta ja kustannuksista vaan tiedetään kirjallisuuden perusteella vain muuttujien piste-estimaatit. Jokaiselle muuttujalle määritellään jakauma ja Monte Carlo -simuloinnilla luodaan suuri joukko virtuaalisia potilaita, joille muuttuja-arvot poimitaan umpimähkäisesti muuttujien jakaumilta. Probabilistisen herkkyysanalyysin tulokset esitetään kustannusten ja vaikuttavuuden keskiarvoina, niiden luottamusväleinä, kustannus-vaikuttavuustasoina ja kustannusvaikuttavuuden hyväksyttävyyskäyrinä. Herkkyysanalyysi vaatii tyypillisesti tietokonemallinnusta. Mallit kustannusvaikuttavuuden todentajana Taloudellinen arviointi tehdään mallintamalla silloin, kun voidaan käyttää jo olemassa olevia tietoja. Mallien avulla arviointi on mahdollista ulottaa pidemmälle ajanjaksolle. Yleisimpiä ovat päätöspuu- ja Markov-mallit, joita käytetään myös yhdessä. Päätöspuumallia käytetään silloin, kun tarkasteltava ajanjakso on suhteellisen lyhyt ja vaihtoehtoisia tapahtumia on runsaasti. Markov-mallissa tutkittava potilasotos liikkuu yli pitemmän ajan erilaisten terveystilojen välillä havaittujen todennäköisyyksien mukaan. Mallinnukseen päädytään usein myös silloin, kun arvioidaan käyttöön tulevia uusia terveydenhuollon menetelmiä. Mallinnus on tällöin haasteellista, sillä tieto sekä niiden vaikuttavuudesta että kustannuksista on käyttökaaren alkuvaiheessa usein varsin vähäistä. Tällöin herkkyysanalyysi on oleellinen (10,11). Kuka tekee taloudellisia arviointeja Suomessa THL:ssä toimiva terveydenhuollon menetelmien arvioinnin yksikkö Finohta (www.thl.fi/ finohta) tuottaa kotimaista ja ulkomaista arviointitietoa päätöksenteon tueksi. Tieto on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, hallinnossa toimiville ja poliittisille päättäjille. Finohta arvioi menetelmiä laaja-alaisesti: vaikuttavuuden ja kustannusten lisäksi tutkitaan myös menetelmän juridisia, eettisiä, sosiaalisia ja organisatorisia vaikutuksia (12). 1259

6 terveydenhuolto Kuvio 1. HUS:n erilaisten toimenpiteiden tai hoitojen kustannusvaikuttavuus vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan. Vaikuttavuus on ilmaistu laatupainotettuina lisäelinvuosina (QALY) ja kustannukset erikoissairaanhoidon suorina kustannuksina. Toimenpide tai hoito Kaularankaleikkaus Lannerankaleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus, uusinta Polven tekonivelleikkaus Kaihileikkaus Pallolaajennus Ohitusleikkaus Kohdun poisto (hyvänlaatuinen syy) Rintareduktio Bulimia Laskimokirurgia Kustannukset /QALY THL:ssä toimii myös terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS, joka tekee pääosin makroarviointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista, organisaatioista ja järjestämisestä. Havaintoyksikköinä ovat yleensä kunnat, sairaanhoitopiirit ja sairaalat, eivät potilaat tai yksittäiset menetelmät (13). Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus tuottaa ja kokoaa arviointeja lääkehoidoista (www.fimea.fi). Fimea julkaisi vuonna 2012 kansallisen suosituksen lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista (14). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä interventioiden kustannusvaikuttavuutta on arvioitu jo kymmenen vuoden ajan. Potilaan kokemaa terveyteen liittyvää elämänlaatua tutkitaan 15D-mittarilla hoitoon tultaessa ja noin 3 24 kk:n kuluttua hoidon päättymisestä. Erikoissairaanhoidon suorat kustannukset saadaan HUS:n tietovarastosta. Näin saadaan tietoa hoidon kustannusvaikuttavuudesta terveydenhuollon arjessa (15). Kuviossa 1 esitetään erilaisten toimenpiteiden ja hoitojen tuottamia laatupainotetun lisäelinvuoden (QALY) kustannuksia. Muissa maissa tehtyjä taloudellisia arviointeja lukiessa on syytä huomioida, että niiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa Suomeen erilaisten hoitokäytäntöjen ja resurssien yksikkökustannusten takia. Lopuksi Taloudellista arviointia harkitsevan lääkärin tulee jo suunnitteluvaiheessa päättää, mistä näkökulmasta arviointi tehdään ja mitä arviointimenetelmää käytetään. Sitten on kartoitettava tutkittavaan ja vertailtavaan hoitomuotoon liittyvä erilaisten voimavarojen käyttö. Arvioinnin aikahorisontin määrittäminen on tärkeää, jotta kaikki oleelliset terveyshyödyt ja kustannukset tulevat mukaan analyysiin ja että ne on mitattu yhtä pitkältä ajanjaksolta. Terveystaloustieteilijän konsultointi jo suunnitteluvaiheessa sekä taloudelliseen arviointiin liittyviin haasteisiin ja suosituksiin (14,16) tutustuminen auttavat laadukkaan tutkimuksen aikaansaamisessa. n English summary > in english Economic evaluation of health care 1260

7 tieteessä english summary Pirjo Räsänen Evaluation Manager, Docent, Ph.D., R.N. External Evaluation Unit Hospital District of Helsinki and Uusimaa Harri Sintonen Economic evaluation of health care In this review the increasing need for economic evaluation of health care technologies is highlighted and the main methods of economic evaluation, cost-minimization analysis, cost-benefit analysis, cost-effectiveness analysis and cost-utility analysis with their special features are briefly introduced. The process of economic evaluation is gone through stage by stage and the main problems and issues are presented, starting with identification of the health effects and items of resource use associated with the health technologies to be evaluated. The items of resource use, when valued according to the principles introduced, give rise to direct health care costs, direct non-health care costs, time costs and productivity costs. The ways of measuring health and cost effects or otherwise acquiring data on them are portrayed. The concept of time preference and discounting as a method of dealing with it are presented. The decision rules for different evaluation methods and the associated concepts of dominance and incremental cost-effectiveness ratio are described. The different sources of uncertainty associated with the results of economic evaluation and the methods of sensitivity analysis for exploring the effects of uncertainty on results are briefly introduced. A few words are also devoted to presenting the role of modelling in economic evaluation. The review concludes with a presentation of Finnish institutions carrying out economic evaluations. 1260a

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta

lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLOSSA: PCC-valmisteen kustannusvaikuttavuus varfariinia käyttävän lonkkamurtumapotilaan hoidossa

TERVEYDENHUOLLOSSA: PCC-valmisteen kustannusvaikuttavuus varfariinia käyttävän lonkkamurtumapotilaan hoidossa TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUSANALYYSI TERVEYDENHUOLLOSSA: PCC-valmisteen kustannusvaikuttavuus varfariinia käyttävän lonkkamurtumapotilaan hoidossa Taloustiede Pro gradu

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?

Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto Terveystaloustiede Taloustieteen ajattelutavan,

Lisätiedot

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS

Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle

Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle Ketterä. Joustava. Osaava. Kansi sivu 1 Palvelut Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia Tuottavuus-

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa*

Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa* Kansantaloudellinen aikakauskirja - 93.vsk. - 3/1997 Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa* ARTO OHINMAA KTT,

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

LIIKUNTAINTERVENTION KUSTANNUSVAIKUTTA- VUUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYS- SÄ 40-65-VUOTIAILLA MIEHILLÄ

LIIKUNTAINTERVENTION KUSTANNUSVAIKUTTA- VUUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYS- SÄ 40-65-VUOTIAILLA MIEHILLÄ LIIKUNTAINTERVENTION KUSTANNUSVAIKUTTA- VUUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYS- SÄ 40-65-VUOTIAILLA MIEHILLÄ Anna-Kaisa Vartiainen Pro gradu -tutkielma Terveystaloustiede Itä-Suomen yliopisto Sosiaali-

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Lääkeyrityksen näkökulma

Lääkeyrityksen näkökulma Lääkeyrityksen näkökulma kustannusvaikuttavuustiedon tuottamiseen ja sen merkitykseen lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa Vesa Kujala johtaja, Market Access, MSD Kuopio 22.10.2012 Sidonnaisuudet ja kiitokset

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Terveyskorttiprojektin kustannusvaikuttavuuden arviointi

Terveyskorttiprojektin kustannusvaikuttavuuden arviointi 20.5.2012 TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS CS31A9001 Kandidaatintyö ja seminaari Terveyskorttiprojektin kustannusvaikuttavuuden arviointi The cost-effectiveness evaluation on Health

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006

Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006 S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 3 / 2 0 0 8 timo hujanen, satu kapiainen, ulla tuominen, markku pekurinen Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000

Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000 Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000 Aiheita 23/2001 Kaisa Heikkinen Timo Hujanen Heli Rusama ISBN 951-33-1057-4 (verkkojulkaisu) ISBN 951-33-1219-4 (moniste) Stakes Helsinki 2001

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI 2015 2017 Nimi (ilmoituspäivämäärä) Toiminnan tyyppi Ilmoitetut sidonnaisuudet Kirsti Laitinen (5.1.2015) Jaana Martikainen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

ERP-järjestelmän kannattavuus

ERP-järjestelmän kannattavuus ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Kuntamarkkinat Mitä priorisointi on? Hanasaaren konsensuskokous 1999: Tavoite:

Lisätiedot

Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely)

Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely) Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely) Santtu Saijets 16.6.2014 Ohjaaja: Juuso Liesiö Valvoja: Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta?

Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miika Linna, tutkimuspäällikkö (THL, Aalto yliopisto) Kuntamarkkinat 10.9. 2014 Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010. Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot