Terveydenhuollon taloudellinen arviointi
|
|
- Kirsi-Kaisa Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuolto tieteessä Pirjo Räsänen dosentti, FT, esh, arviointipäällikkö HUS, ulkoisen tarkastuksen yksikkö Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto Terveydenhuollon taloudellinen arviointi Taloudellisen arvioinnin avulla tutkitaan terveydenhuollon tehokkuutta tavoitteena tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Eri menetelmien terveysvaikutuksia punnitaan suhteessa niiden saavuttamiseksi tarvittaviin voimavaroihin. Taloudellisessa arvioinnissa voidaan käyttää kustannusten minimointi-, kustannus-hyöty-, kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysia. Suositeltavin on kustannus-utiliteettianalyysi, joka huomioi elämän pituudessa ja laadussa hoidon seurauksena tapahtuvat muutokset sekä mahdollistaa erilaisten interventioiden vertailun. Vertaisarvioitu VV Terveydenhuollossa vallitsee epäsuhta tarpeiden ja voimavarojen välillä. Tarjolla olevien erilaisten menetelmien (laitteet, lääkkeet, kirurgiset ja muut toimenpiteet, kuntoutus, diagnostiikka, seulonnat) määrä kasvaa koko ajan. Joudutaan siis tekemään valintoja, mitä menetelmiä otetaan käyttöön, mistä luovutaan. Kaikkien hyvinvoinnin kannalta toivottavimpia ovat sellaiset valinnat, joiden tuloksena saavutetaan väestön mahdollisimman hyvä terveys. Tavoitteena on siis löytää menetelmät, joihin käytetyillä voimavaroilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus eli hoidon terveysvaikutus arjen potilastyössä. Ihanneolosuhteissa saavutettua terveysvaikutusta kutsutaan tehoksi. Ellei hoito ole vaikuttavaa, ei se myöskään voi olla tehokasta. Tehottomuus aiheuttaa ylimääräistä sairautta, kärsimystä ja kuolemaa ja on siten eettisesti arveluttavaa. Terveydenhuollon tehokkuutta parantavien valintojen tekemistä vaikeuttaa kuitenkin se, että tietomme käytössä olevien ja uusien menetelmien vaikuttavuudesta ja kustannuksista ovat puutteelliset. Siksi tarvitaan taloudellisia arviointeja. Arviointi on erityisen tärkeää, kun kyseessä on kansanterveyden tai -talouden kannalta merkittävä tai kiistanalainen menetelmä tai jos sen käytössä on suuria alueellisia eroja. Taloudellinen arviointi mittaa, arvottaa ja vertailee sairauksien ehkäisemiseksi, lievittämiseksi ja parantamiseksi tarkoitettujen eri menetelmien tuottamia terveysvaikutuksia sekä niiden saavuttamisen vaatimia uhrauksia eli kustannuksia. Oleellisin uhraus on menetetty terveysvaikutus, jos voimavaroja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellisen arvioinnin menetelmät Taloudelliseen arviointiin käytettävät neljä menetelmää ovat kustannusten minimointi-, kustannus-hyöty-, kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysi (taulukko 1). Kustannukset lasketaan kaikissa samalla tavalla, mutta menetelmät eroavat sen suhteen, miten terveysvaikutuksia mitataan ja arvotetaan. Kustannusten minimointianalyysiä käytetään silloin, kun vertailtavat terveydenhuollon menetelmät tuottavat saman lopputuloksen. Analyysin avulla haetaan menetelmä, jolla lopputulokseen päästään vähäisimmin kustannuksin. Tämä malli sopii harvoin käytäntöön, sillä menetelmien vaikuttavuus on yleensä erilainen. Kustannus-hyötyanalyysissä paitsi kustannukset myös hoidon vaikuttavuus mitataan rahassa. Terveyshyötyjen arvottaminen rahamääräisesti on kiistanalaista, joten tämänkin mallin soveltaminen käytäntöön on hankalaa. Kustannus-vaikuttavuusanalyysissä terveysvaikutukset mitataan yksinkertaisilla luonnollisilla yksiköillä, kuten lisäelinvuosilla tai muutoksella verenpaineessa. Nämä antavat kuitenkin usein puutteellisen ja kapean kuvan terveydentilasta, eivätkä tulokset ole yhteismitallisia. Kustannus-utiliteettianalyysi on kustannusvaikuttavuusanalyysin erikoistapaus. Se huomioi sekä elämän pituudessa että laadussa hoidon seurauksena tapahtuvat muutokset, jotka yhdistetään yhdeksi mittaluvuksi painottamalla elinvuodet elämän laadun ja pituuden vaihtokurssilla. Tämä vaihtokurssi määritellään väes- 1255
2 Terveydenhuolto Taulukko 1. Taloudellisen arvioinnin menetelmät. Menetelmä kustannusyksikkö Vaikuttavuusyksikkö Vastattava kysymys Kustannusten minimointianalyysi Raha Ei käytössä Mikä on tehokkain tapa saavuttaa asetettu tavoite? Kustannus-hyötyanalyysi Raha Raha onko asetettu tavoite hyväksyttävä? Kustannus-vaikuttavuusanalyysi Raha luonnolliset yksiköt esim. lisäelinvuodet Mikä on tehokkain tapa käyttää voimavarat? Kustannus-utiliteettianalyysi Raha laatupainotetut lisäelinvuodet Mikä on tehokkain tapa käyttää voimavarat? Kirjallisuutta 1 Drummond MF, Jefferson TO ym. Guidelines for authors and peer reviewers of economic submissions to the BMJ. BMJ 1996;313: Drummond MF, Sculpher MJ, Torrance GW, O Brien BJ, Stoddard GL. Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. 3. painos. Oxford University Press, Drummond MF, Schwartz JS, Jönsson B, ym. Key principles for the improved conduct of health technology assessments for resource allocation decisions. Int J Technol Assess Health Care 2008;24:244 58, discussion Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. Helsinki: WSOY Sintonen H. Taloudellinen arviointi. Teoksessa: Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M, toim. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Purmonen T, Martikainen J. Terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton budjettivaikutusten arviointi Esimerkkinä trastutsumabi varhaisen vaiheen rintasyövän hoidossa. Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos, lääkepolitiikan ja -talouden tutkimuskeskus Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakes, Työpapereita 3/ NICEn kotisivut. 9 Ohtanen-tietokannan tiivistelmä Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvot terveydenhuollossa. tarkastele.aspx?id=2279&muru=!2- a3lubnlzyxj2bw**--b24*) 10 Petitti DB. Meta-analysis, decision analysis and cost-effectiveness analysis. Methods for quantitative synthesis in medicine. Oxford University Press Petrou S, Gray A. Economic evaluation using decision analytical modeling: design, conduct, analysis, and reporting. BMJ 2011;342:d1766 doi: /bmj.d Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M, toim. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim töön tai potilaisiin kohdistuvilla arvottamistutkimuksilla. Näin vaikuttavuutta voidaan mitata laatupainotetuilla lisäelinvuosilla (Quality-Adjusted Life Years gained, QALY). Tällainen arviointi mahdollistaa vertailun lääketieteen erikoisalojen välillä (1 5). Kustannus-vaikuttavuusanalyysin ja kustannus-utiliteettianalyysin perusteella voidaan todeta, mikä vertailtavista hoitomuodoista on tehokkain, mutta ei välttämättä sitä, onko tämä tehokkainkaan vaihtoehto hyväksyttävä eli ovatko hyödyt suuremmat kuin kustannukset. Sen selvittämiseksi tarvitaan kustannus-hyötyanalyysi tai päätöksentekijöiden arvio siitä, ovatko terveysvaikutukset kustannustensa arvoiset. Toimintamalleja muutettaessa kannattaa taloudelliseen analyysiin liittää myös budjettivaikutusten arviointi. Se kuvaa menetelmän käyttöönoton vaikutusta organisaation budjettiin. Esimerkiksi leikkausrobotin hankinnassa tulee välittömien hankintakustannusten lisäksi ottaa huomioon muut vaikutukset kirurgisen tulosyksikön budjettiin sekä hoitokäytäntöihin ja kustannuksiin (6). Taloudellisen arvioinnin vaiheet Aluksi on määritettävä tutkimusongelma ja päätettävä, mistä ja millä tavalla mitatuista terveysvaikutuksista ollaan kiinnostuneita. Ideaalitilanteessa terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja mitata lopullisina, laaja-alaisina vaikutuksina (ei välituloksina), kuten muutoksena kuolleisuudessa, kliinisesti relevantteina tapahtumina, kuten sydäninfarkteina (ei verenpainearvona) tai murtumina (ei luuntiheytenä), sekä terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksina. Terveysvaikutusten lisäksi on tunnistettava menetelmään liittyvä voimavarojen käyttö. Lähtökohtana tulisi olla yhteiskunnallinen näkökulma, jossa otetaan huomioon, mitataan ja arvotetaan kaikki vertailtavien menetelmien vaatimat voimavarat riippumatta siitä, kenelle kustannukset viime kädessä koituvat. Joskus taloudellista arviointia tehdään myös suppeammasta, esim. sairaalan tai hoitoyksikön näkökulmasta. Erilaisten kustannusten huomiointi Taloudellisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikkien erilaisten voimavarojen käyttö eli kokonaiskustannukset. Terveydenhuollon suoria kustannuksia ovat menetelmän käytössä tarvittavat aineet ja tarvikkeet (esim. lääkkeet ja instrumentit), henkilöstön työaika sekä pääomahyödykkeet (esim. sairaalan tilat ja laitteet). Terveydenhuollon suoriin kustannuksiin kuuluvat myös mahdollisten komplikaatioiden ja haittavaikutusten hoitamisen vaatimat voimavarat. Suoriksi terveydenhuollon ulkopuolisiksi kustannuksiksi luetaan menetelmää käytettäessä välittömästi tarvittavat esim. sosiaalipalvelut (kuten kotiapu ja sosiaalihuollon laitospalvelut), apuvälineet, kodin muutostyöt, erikoisruokavaliot ja matkakustannukset. Suoria terveydenhuollon ulkopuolisia kustannuksia ovat myös potilaiden matka-, odotus-, tutkimus- ja hoitoaika sekä omaishoitajien potilaan hoitoon ja saattamiseen käyttämä aika, joiden vaihtoehtoiskustannuksista käytetään nimitystä aikakustannukset. Edellä mainitut terveydenhuollon, muiden sektorien sekä potilaiden ja omaisten kustannukset muodostavat yhteensä suorat kokonaiskustannukset. Kustannuksina on lisäksi huomioitava potilaiden sairauden vuoksi alentunut tuottavuus työssä sekä sairausloman ja mahdollisen työkyvyttömyyden tai ennenaikaisen kuoleman 1256
3 tieteessä 13 Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön (CHESS) kotisivut. fi_fi/web/fi/organisaatio/rakenne/ yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous. 14 Fimea kehittää, arvioi ja informoi. Julkaisusarja 2/ fi/download/21537_fimea_kai_ JULKAISUSARJA_2_2012_netti.pdf 15 Räsänen P. Routine measurement of health-related quality of life in assessing cost-effectiveness in secondary health care. Stakes, Research Report 163/ Weatherly H, Drummond M, Claxton K ym. Methods for assessing the cost-effectiveness of public health interventions: Key challenges and recommendations. Health Policy 2009;93: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pirjo Räsänen: ei sidonnaisuuksia. Harri Sintonen: hallituksen jäsenyys (HERCO Ltd), konsultointi (THL, MSD, Merck, Eli Lilly, Pfizer, Novartis), luentopalkkiot (Pfizer Akatemia), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Corame Oy). vuoksi menetetty työaika. Vajaatehoinen tai menetetty työaika aiheuttaa tuotannon menetyksiä, joiden arvoon viitataan käsitteellä tuottavuuskustannukset. Arviointia tehtäessä on pohdittava, millä tarkkuudella voimavarojen käyttö pitää tunnistaa (yksityiskohtainen vai karkeamman tason kustannuslaskenta). Yleensä arvioinneissa käytetään molempia, jolloin on huolehdittava, ettei synny samojen käyttöerien kaksinkertaista laskentaa. Esimerkiksi laboratoriotutkimuksia ei pidä laskea sekä erillisinä kustannuksina että hoitopäivien osana. Tulonsiirrot, kuten sairausvakuutuskorvaukset tai päivärahat, eivät ole yhteiskunnan kannalta kustannuksia vaan siirtoeriä, eikä niitä siten sisällytetä kustannuksiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta tapahtuvassa taloudellisessa arvioinnissa. Vertailtavien vaihtoehtojen tunnistaminen Vertailtavat vaihtoehdot nousevat usein suoraan tutkimusongelmasta eli halutaan verrata tiettyjä hoitomuotoja. Myös ei tehdä mitään voi olla vaihtoehto. Lumehoitoa ei voida pitää ei tehdä mitään -vaihtoehtona, mutta ei myöskään käypänä aktiivihoitona, johon uutta menetelmää verrataan. Lumehoitoa käytetään yleensä pyrittäessä tutkimaan hoidon tehoa, ei vaikuttavuutta. On myös mahdollista yhdistää olemassa olevia vaihtoehtoja tai tarkastella eri määriä jotain hoitomuotoa tai muodostaa erilaisia alaryhmästrategioita. Vaihtoehtoina voivat esimerkiksi olla koko väestön seulonta tai vain jollain tavalla määritellyn riskiryhmän seulonta tai hoito eri verenpainetasoilla. Mittavälineiden valinta Kun arvioitavat terveysvaikutukset on määritelty, on valittava tai kehitettävä niille sopivat mittavälineet. Arviointimenetelmästä riippuen vaikuttavuutta mitataan eri tavoin. Parhaana yhteismitallisena vaikuttavuusmittarina pidetään laatupainotettuja lisäelinvuosia (QALY), joita laskettaessa tarvitaan tietoa hoidon vaikutuksista sekä elämän pituuteen että terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Elämänlaadun mittavälineitä käsitellään tarkemmin Harri Sintosen artikkelissa tässä lehdessä. Vaikutusten mittaaminen Seuraavaksi on vuorossa voimavarojen käytön ja terveysvaikutusten mittaaminen käytännössä. Useimmiten taloudellinen arviointi rakennetaan pääosin jo olemassa olevien tietojen varaan. Tietoa eri menetelmien terveysvaikutuksista ja käytetyistä voimavaroista voidaan saada kotimaassa tai ulkomailla tehdyistä kliinisistä kokeista tai mallinnukseen perustuvasta taloudellisesta arvioinnista, jossa kootaan eri lähteistä tietoja terveysvaikutuksista ja voimavarojen käytöstä. Ulkomaisia tutkimuksia käytettäessä on varmistettava tulosten soveltuvuus suomalaisiin hoitokäytäntöihin. Kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin taloudellisen arvioinnin kannalta usein ongelmallisia: otoskoot voivat olla liian pieniä, potilaat on valittu tiukkojen mukaanotto- ja poissulkukriteerien avulla, he eivät ole monisairaita, heidän hoitomyöntyvyytensä on hyvä ja heitä hoitavat erikoissairaaloiden huippuasiantuntijat. Tällaiset tutkimukset tuottavat tietoa menetelmän tehosta ideaaliolosuhteissa, jolloin kustannukset ja terveysvaikutukset voivat olla hyvin erilaisia kuin terveydenhuollon arjessa. Parhaana taloudellisen arvioinnin aineistolähteenä pidetään mahdollisimman tavanomaiseen potilasjoukkoon kohdistuvaa satunnaistettua kliinis-taloudellista koeasetelmaa. Tietoja voimavarojen käytöstä voidaan saada kyselyjen ja haastattelujen avulla sekä sairauskertomuksista, laajoista väestötutkimuksista (esim. Terveys2000) ja valtakunnallisista rekistereistä (esim. Kelan sairausvakuutusrekistereistä tai THL:n HILMO-tietokannasta). Teoreettisesti voimavarojen käyttö tulisi arvottaa vaihtoehtoiskustannuksella eli voimavarojen arvolla parhaassa vaihtoehtoisessa käytössä. Käytännössä tämä tarkoittaa markkinahintoja. Henkilöstövoimavarat arvotetaan bruttopalkalla sosiaaliturvamaksuineen ja lääkkeet sekä muut tarvikkeet hankintahinnalla ilman arvonlisäveroa. Yleensä käytetään subventoimattomia tai verottomia hintoja. Taloudellisten arviointien vertailtavuuden vuoksi on suositeltavaa käyttää voimavarojen käytön arvottamiseen laadittuja yksikkökustannuslistoja (7). Eriaikaisten vaikutusten diskonttaus Terveydenhuollon menetelmät tuottavat yleensä terveys- ja kustannusvaikutuksia sekä välittömästi että hyvinkin kaukana tulevaisuudessa. Eri aikoina syntyviä vaikutuksia ei pitäisi laskea sellaisenaan yhteen, sillä yksilöt ja yhteiskunta 1257
4 terveydenhuolto Päätöksenteossa on kustannusvaikuttavuuden lisäksi otettava huomioon myös muita arvoja, kuten oikeudenmukaisuus. arvostavat enemmän välittömästi saatavaa hyötyä kuin myöhemmin koituvaa ja vastaavasti heti maksettavaa kustannusta pidetään korkeampana kuin saman nimellisarvoista kulua myöhemmin. Tätä ilmiötä kutsutaan aikapreferenssiksi. Tulevaisuudessa syntyvät terveys- ja kustannusvaikutukset muunnetaan ajallisesti vertailukelpoisiksi diskonttaamalla eli kertomalla ne diskonttotekijällä 1/(1+r) t. Sen arvo on sitä pienempi, mitä korkeampi on diskonttokorko r ja mitä pidempi on aika vuosina (t). Jos esimerkiksi r = 0,05 (5 %) ja t = 10 vuotta, on diskonttotekijä 1/(1+0,05) 10 = 0,6139. Tällä luvulla pitää kertoa 10 vuoden kuluttua syntyvä terveysvaikutus tai kustannus, jotta saadaan sen nykyarvo. Terveysvaikutusten ja kustannusten kokonaismääriä arvioitaessa lasketaan eri vuosien nykyarvot yhteen koko arvioitavalta ajanjaksolta. Jakson tulee olla niin pitkä, että kaikki olennaiset terveysvaikutukset ja kustannukset tulevat huomioiduiksi. Päätöksentekosäännöt Kun eri vuosien diskontatut terveys- ja kustannusvaikutukset on yhteenlaskettu, muunnetaan ne päätöksentekosääntöä varten tavallisesti keskimääräisiksi. Kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysissa vertaillaan aina vähintään kahta vaihtoehtoa. Niiden kustannusten ja vaikuttavuuden vertailussa voidaan päätyä taulukon 2 mukaisiin tilanteisiin. Ruuduissa 1 6 valinta vaihtoehtojen välillä on selvä, sillä jompikumpi on toista parempi (dominoi) joko heikosti tai vahvasti. Sen sijaan ruuduissa 7 ja 8 ei voida loogisesti päätellä, kumpi pitäisi valita. Tällöin pitää laskea vaikuttavuuden lisäyksen ja kustannusten lisäyksen välinen suhde (inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde). Merkitään vanhan hoitomuodon keskimääräinen vaikuttavuus E V :llä (esimerkiksi laatupainotettujen lisäelinvuosien määrä) ja keskimääräistä kustannus C V :llä ja vastaavasti uudessa hoitomuodossa E U :lla ja C U :lla. Suhde lasketaan seuraavasti: C U C V E U E V = C E Suhde kertoo, paljonko ruudussa 7 uuden menetelmän vaikuttavuuden lisäyksikkö maksaa vanhaan menetelmään verrattuna. Uusi on syytä valita, jos päätöksentekijät katsovat sen lisävaikuttavuuden olevan lisäkustannuksen arvoinen. Viime kädessä kysymys on siitä, mikä on yhteiskunnan maksuhalukkuus lisävaikuttavuudesta. Ruudussa 8 suhde kertoo, paljonko vanhan menetelmän vaikuttavuuden lisäyksikkö maksaa halvempaan uuteen menetelmään verrattuna. Uusi menetelmä voi syrjäyttää vanhan, jos näin koituvat kustannussäästöt päättäjien mielestä enemmän kuin kompensoivat vaikuttavuuden heikentymisen. Ratkaisevaa tässä tapauksessa on, miten paljon yhteiskunta voi tinkiä terveydenhuollon vaikuttavuudesta kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Ruudussa 9 vaihtoehdot ovat tasaveroisia sekä vaikuttavuuden että kustannusten suhteen. Silloin on pohdittava, onko muita syitä valita jompikumpi. Laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua tarvitaan siitä, kuinka paljon yhdestä laatupainotetusta lisäelinvuodesta ollaan valmiita maksamaan. Suomessa hinnalle ei ole määritelty kynnysarvoa, mutta esim. Englannissa NICE (National Institute for Health and Clinical Excellence) käyttää noin punnan rajaa (8). Kyn- Taulukko 2. Valinta uuden ja vanhan terveydenhuollon menetelmän välillä. Kustannukset Vaikuttavuus uusi on parempi kuin vanha uusi ja vanha ovat yhtä hyviä uusi on huonompi kuin vanha Uusi kalliimpi kuin vanha 7 Valinta ei ole selvä (ei dominanssia) 4 Valitse vanha (heikko dominanssi) 2 Valitse vanha (vahva dominanssi) Uusi ja vanha yhtä kalliita 3 Valitse uusi (heikko dominanssi) 9 Uusi tai vanha (ei dominanssia) 5 Valitse vanha (heikko dominanssi) Uusi halvempi kuin vanha 1 Valitse uusi (vahva dominanssi) 6 Valitse uusi (heikko dominanssi) 8 Valinta ei ole selvä (ei dominanssia) 1258
5 tieteessä nysarvojen asettamisen mielekkyydestä ei olla yksimielisiä (9). Kustannus-hyötyanalyysissä, jossa myös terveyshyödyt muutetaan rahamääräisiksi, valintakriteerinä on joko hyöty-kustannussuhde (B/C) tai nettohyöty (B C). Jos menetelmän hyötykustannussuhde on suurempi kuin 1 (B/C > 1) tai nettohyöty on positiivinen (B C > 0) on menetelmä tehokas, edullinen tai kannattava. Päätöksenteossa on kustannusvaikuttavuuden lisäksi otettava huomioon myös muita arvoja, kuten oikeudenmukaisuus. Epävarmuuden käsittely Taloudellisessa arvioinnissa esiintyy yleensä epävarmuustekijöitä, jotka voivat liittyä metodeihin, aineistoon, yleistämiseen ja ekstrapolointiin. Siksi on tärkeää selvittää, miten epävarmuustekijät vaikuttavat lopputulokseen. Tavanomaista tilastollista analyysia voidaan käyttää epävarmuuden arviointiin silloin, kun kustannuksista ja terveysvaikutuksista on yksilökohtaista aineistoa. Usein epävarmuutta arvioidaan kuitenkin herkkyysanalyysilla, jossa tutkitaan systemaattisesti eri muuttujien ja oletusten vaikutusta lopputulokseen. Herkkyysanalyysi voidaan jakaa neljään eri tyyppiin. Yksinkertaisessa herkkyysanalyysissä vaihdellaan yhden, kahden tai kolmen muuttujan arvoja niiden tiedetyn tai todennäköisen vaihteluvälin rajoissa ja pidetään muut muuttujat perusarvoissaan, jotta nähdään, mikä on yksittäisen tai kahden tai kolmen muuttujan arvojen vaihtelun yhteisvaikutus analyysin tulokseen. Testattavia muuttujia voivat olla esimerkiksi todennäköisyys, voimavaran käytön määrä ja yksikkökustannus. Kynnysanalyysissä etsitään muuttujien kriittiset arvot, joiden ylä- tai alapuolisilla arvoilla analyysin tulokset muuttuvat. Esimerkiksi voidaan tutkia, millä uuden lääkkeen hinnalla hoidon kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret kuin vertailuvalmisteella. Kynnysanalyysi soveltuu kuitenkin vain jatkuviin muuttujiin, ml. diskonttokorko. Äärimmäisten skenaarioiden analyysissä luodaan paras ja huonoin skenaario yhdistämällä vaihtoehtoon liittyvien muuttujien kaikki optimistisimmat ja pessimistisimmät arvot. Jos jokin vaihtoehto on parempi tai paras kaikissa skenaarioissa, on se sitä todennäköisesti kaikissa olosuhteissa. Probabilistisella herkkyysanalyysillä voidaan tutkia useiden muuttujien yhteisen epävarmuuden vaikutusta. Lähtötilanne voi olla esimerkiksi, että ei ole käytettävissä yksilökohtaista aineistoa vaikuttavuudesta ja kustannuksista vaan tiedetään kirjallisuuden perusteella vain muuttujien piste-estimaatit. Jokaiselle muuttujalle määritellään jakauma ja Monte Carlo -simuloinnilla luodaan suuri joukko virtuaalisia potilaita, joille muuttuja-arvot poimitaan umpimähkäisesti muuttujien jakaumilta. Probabilistisen herkkyysanalyysin tulokset esitetään kustannusten ja vaikuttavuuden keskiarvoina, niiden luottamusväleinä, kustannus-vaikuttavuustasoina ja kustannusvaikuttavuuden hyväksyttävyyskäyrinä. Herkkyysanalyysi vaatii tyypillisesti tietokonemallinnusta. Mallit kustannusvaikuttavuuden todentajana Taloudellinen arviointi tehdään mallintamalla silloin, kun voidaan käyttää jo olemassa olevia tietoja. Mallien avulla arviointi on mahdollista ulottaa pidemmälle ajanjaksolle. Yleisimpiä ovat päätöspuu- ja Markov-mallit, joita käytetään myös yhdessä. Päätöspuumallia käytetään silloin, kun tarkasteltava ajanjakso on suhteellisen lyhyt ja vaihtoehtoisia tapahtumia on runsaasti. Markov-mallissa tutkittava potilasotos liikkuu yli pitemmän ajan erilaisten terveystilojen välillä havaittujen todennäköisyyksien mukaan. Mallinnukseen päädytään usein myös silloin, kun arvioidaan käyttöön tulevia uusia terveydenhuollon menetelmiä. Mallinnus on tällöin haasteellista, sillä tieto sekä niiden vaikuttavuudesta että kustannuksista on käyttökaaren alkuvaiheessa usein varsin vähäistä. Tällöin herkkyysanalyysi on oleellinen (10,11). Kuka tekee taloudellisia arviointeja Suomessa THL:ssä toimiva terveydenhuollon menetelmien arvioinnin yksikkö Finohta ( finohta) tuottaa kotimaista ja ulkomaista arviointitietoa päätöksenteon tueksi. Tieto on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, hallinnossa toimiville ja poliittisille päättäjille. Finohta arvioi menetelmiä laaja-alaisesti: vaikuttavuuden ja kustannusten lisäksi tutkitaan myös menetelmän juridisia, eettisiä, sosiaalisia ja organisatorisia vaikutuksia (12). 1259
6 terveydenhuolto Kuvio 1. HUS:n erilaisten toimenpiteiden tai hoitojen kustannusvaikuttavuus vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan. Vaikuttavuus on ilmaistu laatupainotettuina lisäelinvuosina (QALY) ja kustannukset erikoissairaanhoidon suorina kustannuksina. Toimenpide tai hoito Kaularankaleikkaus Lannerankaleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus, uusinta Polven tekonivelleikkaus Kaihileikkaus Pallolaajennus Ohitusleikkaus Kohdun poisto (hyvänlaatuinen syy) Rintareduktio Bulimia Laskimokirurgia Kustannukset /QALY THL:ssä toimii myös terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS, joka tekee pääosin makroarviointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista, organisaatioista ja järjestämisestä. Havaintoyksikköinä ovat yleensä kunnat, sairaanhoitopiirit ja sairaalat, eivät potilaat tai yksittäiset menetelmät (13). Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus tuottaa ja kokoaa arviointeja lääkehoidoista ( Fimea julkaisi vuonna 2012 kansallisen suosituksen lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista (14). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä interventioiden kustannusvaikuttavuutta on arvioitu jo kymmenen vuoden ajan. Potilaan kokemaa terveyteen liittyvää elämänlaatua tutkitaan 15D-mittarilla hoitoon tultaessa ja noin 3 24 kk:n kuluttua hoidon päättymisestä. Erikoissairaanhoidon suorat kustannukset saadaan HUS:n tietovarastosta. Näin saadaan tietoa hoidon kustannusvaikuttavuudesta terveydenhuollon arjessa (15). Kuviossa 1 esitetään erilaisten toimenpiteiden ja hoitojen tuottamia laatupainotetun lisäelinvuoden (QALY) kustannuksia. Muissa maissa tehtyjä taloudellisia arviointeja lukiessa on syytä huomioida, että niiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa Suomeen erilaisten hoitokäytäntöjen ja resurssien yksikkökustannusten takia. Lopuksi Taloudellista arviointia harkitsevan lääkärin tulee jo suunnitteluvaiheessa päättää, mistä näkökulmasta arviointi tehdään ja mitä arviointimenetelmää käytetään. Sitten on kartoitettava tutkittavaan ja vertailtavaan hoitomuotoon liittyvä erilaisten voimavarojen käyttö. Arvioinnin aikahorisontin määrittäminen on tärkeää, jotta kaikki oleelliset terveyshyödyt ja kustannukset tulevat mukaan analyysiin ja että ne on mitattu yhtä pitkältä ajanjaksolta. Terveystaloustieteilijän konsultointi jo suunnitteluvaiheessa sekä taloudelliseen arviointiin liittyviin haasteisiin ja suosituksiin (14,16) tutustuminen auttavat laadukkaan tutkimuksen aikaansaamisessa. n English summary > in english Economic evaluation of health care 1260
7 tieteessä english summary Pirjo Räsänen Evaluation Manager, Docent, Ph.D., R.N. External Evaluation Unit Hospital District of Helsinki and Uusimaa Harri Sintonen Economic evaluation of health care In this review the increasing need for economic evaluation of health care technologies is highlighted and the main methods of economic evaluation, cost-minimization analysis, cost-benefit analysis, cost-effectiveness analysis and cost-utility analysis with their special features are briefly introduced. The process of economic evaluation is gone through stage by stage and the main problems and issues are presented, starting with identification of the health effects and items of resource use associated with the health technologies to be evaluated. The items of resource use, when valued according to the principles introduced, give rise to direct health care costs, direct non-health care costs, time costs and productivity costs. The ways of measuring health and cost effects or otherwise acquiring data on them are portrayed. The concept of time preference and discounting as a method of dealing with it are presented. The decision rules for different evaluation methods and the associated concepts of dominance and incremental cost-effectiveness ratio are described. The different sources of uncertainty associated with the results of economic evaluation and the methods of sensitivity analysis for exploring the effects of uncertainty on results are briefly introduced. A few words are also devoted to presenting the role of modelling in economic evaluation. The review concludes with a presentation of Finnish institutions carrying out economic evaluations. 1260a
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotRokotusohjelman taloudellinen arviointi. Heini Salo ja Harri Sintonen
Rokotus Heini Salo ja Harri Sintonen Terveystaloudellinen arviointitutkimus on tul-lut pysyvästi terveydenhuoltoon, jossa sitä yhä useammin käytetään valintojen ja päätöksenteon apuna. Taloudellisen arvioinnin
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotLääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel.
Lääketaloustiede Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. 040 355 2600 Terveydenhuollon menetelmien arviointi käyttöönottopäätösten tukena Terveydenhuollon nykytilanne -
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotHoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko...
Page 1 of 4 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 TEEMAT Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksentekoa Piia Rannanheimo, Ulla Härkönen, Vesa Kiviniemi / Kirjoitettu 21.2.2016
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
LisätiedotViisaita päätöksiä kustannusvaikuttavuudella
Viisaita päätöksiä kustannusvaikuttavuudella Lääketeollisuus ry:n seminaari 25.4.2018 Päivi Kerkola, Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, Pfizer Oy, toimitusjohtaja Vaikuttavuustutkimusta eri
LisätiedotTerveystaloustiede. Petra Falkenbach TtM
Terveystaloustiede Petra Falkenbach TtM 18.4.2018 19.4.2018 Terveystaloustiede Terveystaloustiede tarkastelee terveydenhuoltoa taloustieteen näkökulmasta ja sen menetelmiä käyttäen Tarkastelu koskee kaikkea
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
Lisätiedotlääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta
Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotGENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma
GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon
LisätiedotKustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä
Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannusvaikuttavuus seminaari 4.11.2009 Aija Kettunen aija.kettunen@diak.fi Kustannus-vaikuttavuus käsitteet sosiaalitaloustieteessä Panokset
LisätiedotKehittyneet terapiat ja kalliit lääkehoidot
Kehittyneet terapiat ja kalliit lääkehoidot Tarvitaanko käyttöönottoon uusia lähestymistapoja? Mitä nämä voisivat olla? Kuopio 9.5.2019 Susanne Bergius, Amgen Ansaintalogiikat ja hinnoittelu muuttuvat
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotSosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari
Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä
LisätiedotTerveydenhuollon vaikuttavuus mitä sillä haetaan? Säästöjä vai parempaa hoitoa?
Terveydenhuollon vaikuttavuus mitä sillä haetaan? Säästöjä vai parempaa hoitoa? Taina Mäntyranta lääkintöneuvos, STM Sidonnaisuudet: Käypä hoito: johtoryhmän jäsen Lääkkeiden hintalautakunta: varajäsen
LisätiedotKatsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi
LisätiedotVisio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon
Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotTeknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMaakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö
Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotTERVEYDENHUOLLOSSA: PCC-valmisteen kustannusvaikuttavuus varfariinia käyttävän lonkkamurtumapotilaan hoidossa
TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUSANALYYSI TERVEYDENHUOLLOSSA: PCC-valmisteen kustannusvaikuttavuus varfariinia käyttävän lonkkamurtumapotilaan hoidossa Taloustiede Pro gradu
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotErityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä
Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKela lääketutkimuksen rahoittajana
Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotHoivaliiketoiminta kannattavaksi
HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja
LisätiedotTerveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto Terveystaloustiede Taloustieteen ajattelutavan,
LisätiedotHankearvioinnin kehikko - käsitteet
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO
1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotTerveys kasvun moottorina
Terveys kasvun moottorina Edistämme terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhditamme kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisumalleilla Tuotamme arvoa potilaille näyttöön perustuvalla
LisätiedotKandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu
Kandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu Vilma Virasjoki 19.11.2012 Ohjaaja: DI Jouni Pousi Valvoja: Professori Raimo P.
LisätiedotVaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen
Vaikuttavat toimet teemapaja HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä 9.5.2019 Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen MITÄ VAIKUTTAVUUS ON Vaikuttavuus on palvelun tai toiminnan ansiosta tapahtunut muutos tavoitteeksi
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotMiten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS
Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotTarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle
Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle Ketterä. Joustava. Osaava. Kansi sivu 1 Palvelut Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia Tuottavuus-
LisätiedotVaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi tosielämän tiedon ja tutkimusten avulla. Jarmo Hahl Toimitusjohtaja
Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi tosielämän tiedon ja tutkimusten avulla Jarmo Hahl Toimitusjohtaja Yksi tapa kuvata tilanne Innovaatioympäristö Innovaatioympäristö - lääketoimialan
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotFimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen
Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen
LisätiedotKvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotPalveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä
Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 Jaana Leipälä TAUSTA Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja valmistautuminen potilasdirektiivin toimeenpanoon 23.11.2016
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotMONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,
MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, 12.-13.6.2018 Miten monimutkaisia palveluja kehitetään? Esim. hyvinvoinnin lisäämistä ja huono-osaisuuden
LisätiedotLääkkeiden kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntäminen sairaalassa
Lääkkeiden kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntäminen sairaalassa Toivo Naaranlahti KYSin apteekki 31.10.2012 1 Sisältö lääkepolitiikka sairaalan lääkekustannukset kilpailutus kustannusvaikuttavuus nykytila/tulevaisuus
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotYksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset
Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotTerveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa*
Kansantaloudellinen aikakauskirja - 93.vsk. - 3/1997 Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa* ARTO OHINMAA KTT,
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLuento 10 Kustannushyötyanalyysi
Luento 10 Kustannushyötyanalyysi Ahti Salo Systeemianalyysin laboratorio Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu PL 11100, 00076 Aalto ahti.salo@aalto.fi 1 Päätösanalyysistä Päätöksenteon teoriat Deskriptiiviset
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit
Ajankohtaista sote-uudistuksesta 16.2.2018 Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit Sidonnaisuudet (2010- ) LT, terveysjärjestelmätutkimus (MD PhD, Health Systems Research, Karolinska Institutet
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotEurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija
Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,
LisätiedotHaittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute
Haittakustannusmalli - taustaa Väinö Nurmi Vaino.Nurmi@fmi.fi Finnish Meteorological Institute Ilmansaasteiden haittakustannuset Tavoitteena on laskea haittakustannus yhdelle yksikölle päästöä tietyntyyppisestä
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotMoniammatillisen verkoston toiminta
Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014
LisätiedotKohti digitaalista taloudellisuutta: Virtuaalisairaala 2.0:n potentiaalisesti vapauttama kapasiteetti. Saku KVR Seminaari 29.8.
Kohti digitaalista taloudellisuutta: Saku Väätäinen @ KVR Seminaari 29.8.218 Kysyntä Kysyntä Tarjonta Kysyntä Tarjonta Jos palvelun kustannus hoidettua potilasta kohden laskee, vapautuu kapasiteettia,
Lisätiedot