Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Transkriptio

1 Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä TtM Simo Jääskeläinen FI-DM Sisältö Terveystaloustiede Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Peruskäsitteitä Diabeteksen sairaustaakka Sairastavuus Suorat kustannukset Epäsuorat kustannukset Taloudellinen arviointi Menetelmät Kustannusten mittaaminen Vaikuttavuuden mittaaminen Päätöksenteko Kustannusvaikuttavuussuhde Epävarmuuden hallinta Päätöksentekosäännöt 2 1

2 Terveystarpeiden ja voimavarojen epäsuhta Väestön ikääntyy ja terveystarpeet kasvavat Samalla erilaiset terveysteknologiat kehittyvät ja lisääntyvät Terveydenhuoltoon käytettävät voimavarat eivät kasva samassa suhteessa Pakottaa valintoihin Edellyttää näyttöä kustannusvaikuttavuudesta Edellyttää kykyä arvioida hoitojen hyötyjä ja kustannuksia Lähde: Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY 2006 (soveltaen). 3 Terveydenhuollon erityispiirteet 1. Epävarmuus - Sairastumista ja sen seurauksia on vaikea ennakoida 2. Ulkoiset vaikutukset - Terveyteen ja terveyspalvelujen käyttöön liittyy vaikutuksia, joita markkinamekanismi ei ota huomioon 3. Tiedon epätasainen jakautuminen - Terveyspalvelujen tarjoaja tietää kuluttajaa paremmin terveyspalvelujen ja terveyden välisestä suhteesta Julkisen vallan kontrolli pakollisen sairasvakuutuksen, rokotusohjelmien, rajoitusten ja lisensoinnin kautta Lähde: Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY 2006 (soveltaen). 4 2

3 Lääkemarkkinoiden erityispiirteet Lääkäri päättää; ei käytä, ei maksa Potilas käyttää; ei päätä, ei maksa Maksaja maksaa; ei päätä, ei käytä Klassinen päämies/ agentti -asetelma Epäsymmetrisen informaation ongelma Monimutkainen järjestelmä aiheuttaa osaoptimointia Voimakas säätelyn tarve ja julkisen vallan läsnäolo 5 DIABETES ON MERKITTÄVÄ KANSANSAIRAUS Diabeteksen sairaustaakka Sairaustaakka 5% Diagnosoitujen potilaiden määrä kasvaa noin 5 % vuodessa 1 Noin lääkorvausten saajaa 4 Suorat kustannukset 2 Diabeteksen hoitokustannukset vuonna 2007 josta diabeteksen aiheuttamia lisäkustannuksia 1,3 Mrd 833 M Merkittävin syy sairastettuihin sydän- ja aivoinfarkteihin sekä alaraajojen valtimosairauksiin liittyviin alaraaja-amputaatioihin 3 Diabeteksen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista 9 % Piilevä sairaustaakka Tuottavuuskustannukset 2 x2 Diabetekseen sairastuneiden määrä 2-kertaistuu 12 vuodessa 1 Arviolta sairastaa tietämättään 1 1,3 Mrd Vuonna 2007 mukaan lukien: - ennenaikaiset eläköitymiset - ennenaikaiset kuolemat - maksetut eläkkeet - maksetut sairauspäivärahat 1) Koski Diabetes-barometri. DEHKO ) Jarvala ym Diabeteksen kustannukset Suomessa DEHKO ) Sund & Koski FinDM II. Tekninen raportti 4) Kelasto

4 Komplikaatioiden merkitys kustannuksiin Lähde: Jarvala ym Diabeteksen kustannukset Suomessa DEHKO Hypoglykemian merkitys kustannuksiin Esimerkkejä hypoglykemian laskennallisista kustannuksista Potilas A: 444 Vakava hypoglykemiakohtaus, kuljetus ambulanssilla erikoissairaanhoidon päivystykseen, jossa toipuminen ilman sairaalahoidon tarvetta Ambulanssikuljetus (lyhyt matka esim. kaupunkialueella) Päivystyskäynti Potilas B: Vakava hypoglykemiakohtaus, kuljetus ambulanssilla kaukana sijaitsevaan sairaalaan, jossa 5 vrk hoitojakso vuodeosastolla. Ambulanssikuljetus (lähtö 20 km päästä, kokonaiskesto 1,5 h) vrk sairaalan vuodeosastolla ) Sairaankuljetusten korvaustaksan mukainen kuljetuskustannus (Valtioneuvostonasetus /605) 2) Hoitojaksojen ja käyntien keskimääräiset kustannukset: Kapiainen ym Terveyden- ja sosiaalihuollon keskimääräiset yksikkökustannukset Suomessa vuonna THL Raportteja 3/ ) Kustannukset indeksoitu vuoden 2013 tasoon julkisten menojen hintaindeksillä (kuntatalous, terveydenhuolto) 2013/2011 = 1,056 (Tilastokeskus 2015) 8 4

5 Diabeteksen lääkehoidon kustannukset (2014) Lähde: Kelasto Lääkekustannusten kehitys Lähde: Kelasto

6 Kustannusvaikuttavuus the 4 th hurdle SAFE EFFECTIVE COST-EFFECTIVE PRODUCED IN GOOD QUALITY 11 Taloudellisen arvioinnin menetelmät Menetelmä Kustannusyksikkö Vaikuttavuusyksikkö Vastattava kysymys Kustannusten minimointianalyysi (KMA) Raha Ei käytössä Mikä on tehokkain tapa saavuttaa asetettu tavoite? Kustannusvaikuttavuusanalyysi (KVA) Raha Luonnolliset yksiköt (esim. lisäelinvuodet) Mikä on tehokkain tapa käyttää voimavarat? Kustannusutiliteettianalyysi (KUA) Raha Laatupainotettu elinvuosi (QALY) Mikä on tehokkain tapa käyttää voimavarat? Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) Budjettivaikutusanalyysi (BVA) Raha Raha Onko asetettu tavoite hyväksyttävä? Raha Ei käytössä Onko siihen varaa? Lähde: Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY 2006 (soveltaen). 12 6

7 Kustannusten mittaaminen Suorat TH:n kustannukset Lääkkeet Lääkkeiden annostelu Avokäynnit Sairaalahoitojaksot Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Puhelinkonsultaatiot Suorat TH:n ulkopuoliset kustannukset Matkakustannukset Aikakustannukset Sosiaalipalvelut Ateriapalvelut Tuotannonmenetykset Alentunut työkyky Työkyvyttömyys Ennenaikainen kuolema Luotettavuus heikkenee, epävarmuus kasvaa 13 Vaikuttavuuden mittaaminen A. Luonnollinen yksikkö tai muu objektiivinen parametri - Hyödyn yksikkö kustannusvaikuttavuusanalyysissa - Esim. muutos lisäelinvuosi - Esim. Muutos HbA1c-arvossa B. Laatupainotettu elinvuosi (QALY, Quality Adjusted Life Years) - Hyödyn yksikkö kustannus-utiliteettianalyysissa - Elinvuosien määrä x elämänlaatu - Elämänlaatua mitataan yleisillä mittareilla mm. 15D, EQ-5D 14 7

8 Vaikuttavuuden mittaaminen: QALY Laatupainotetut elinvuodet: elinvuosien määrä x elämänlaatu Täysin terve Kuollut Elämän pituus 15 Kustannusvaikuttavuuden mallintaminen Malli on matemaattinen rakennelma, joka kuvaa todellisuutta yksinkertaistetusti à Kustannus- ja vaikuttavuustietoja useista lähteistä (tutkimus, rekisterit, kliinikon arviot ym.) Voidaan ulottaa lyhytaikaisten tutkimusten tietoja pidemmälle ajanjaksolle, jopa koko eliniän kattavalle aikajaksolle 16 8

9 Esimerkki: Markov-malli Toisiaan seuraavat ajanjaksot (syklit), joiden aikana potilaat ovat erilaisissa terveydentiloissa Tietty todennäköisyys siirtyä terveydentilasta toiseen Kuhunkin terveydentilaan liittyy tietty elämänlaatu ja tietty kustannus p=0,07 Hoitotasapainossa p=0,1 Vakava Hypoglykemia p=0,01 Kuollut p=0,05 17 Kustannusvaikuttavuussuhde Inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde = ICER Mikä on yhden laatupainotetun lisäelinvuoden lisäkustannus, kun vanha hoito korvataan uudella? Esim: Hoito A 30 kustannukset 000 Hoito B 20 kustannukset 000 Hoito A 5,0 vaikuttavuus QALY Hoito 4,5 B vaikuttavuus QALY = ICER /QALY 18 9

10 Kustannusvaikuttavuus/-utiliteettianalyysin päätöksentekosäännöt Vähemmän vaikuttava& kalliimpi +EUR - - Vaikuttavampi mutta kalliimpi maksuhalukkuuden yläpuolella -QALY Nykyhoito + Vaikuttavampi mutta kalliimpi maksuhalukkuuden rajoissa +QALY Vähemmän vaikuttava mutta halvempi -/+ + Vaikuttavampi & halvempi = dominoi -EUR 19 Kustannusvaikuttavuuden todennäköisyys ja hyväksyttävyys vs maksuhalukkuus Probabilistinen herkkyysanalyysi kertoo kustannusvaikuttavuuden todennäköisyyden +EUR Todennäköisyys QALY +QALY EUR = 1 simulaatio tai potilas Maksuhalukkuus

11 Mikä on kustannusvaikuttavaa hoitoa? Riippuu maksajan/päätöksentekijän maksuhalukkuudesta Riippuu myös tarkasteltavasta sairaudesta/hoidosta Suomessa ei ole määritelty virallista kustannusvaikuttavuuden raja-arvoa Maailmalla hyväksyttävänä kustannusvaikuttavuutena QALYlle pidetään /QALY 21 Kiitos mielenkiinnosta! 22 11