Helsingin I iikennevalot

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirast Helsingin I iikennevalt,å :l{ ' Helsi ng i n I i i ken neval jen h jau skeskus Helsinki li Eurpan ensimmäisiä kaupunkeja, jissa I i i kenteen val-hjauksessa si irrytti in tietkneiden käyttöön. Tämä tapahtui j yli kymm+. nen vutta sitten vunna Nykyåän liikennevalja n 215 liittymässä tai erillisellä sujatiellä. Näistä suurin sa n liitetty tietknehjaukseen. Tietknehjaukseen liitetyt liikennevalt vat kantakaupung issa. Esikaupungeissa I i i kennevalt vat erillisiä yhden liittymän liikenneval.ia tai usean peräkkäisen liittymän yhteenkytkettyjä I i i kennevalia (vihreitä aaltja) sekä painnappikäyttöisiä ialankulkuvalja. Kai kkiaan I i i kennevalja n kantakaupung issa 1 ja esikaupungissa 51. Li i kennevaliäriestelmä Helsingin liikennevalista nin 75 % n liitetty tietknehjaukseen. Kåytössä n klme tietknejärjestelmä. Kaksi vanhinta n Siemensin VSR sarjan laitteista vusilta 1967 ja Uusin n sumalainen vunna 1976 käyttööntettu F iskars FTGl 2000 tietknejärjestelmä. Kaikki klme tietknejäriestelmäii n eräiltä sin kytketty yhteen. Tämä varmistaa liikenteen justavan su.iumisen myös tietkneiden hjausalueiden rajilla. Liikenneval-hiauksen periaatteet Tietknehjaukseen li itetyt I ii kennevalt timivat hjelmanvalintaperiaatteella. Tietkneen muistiin n talletettu jkaista liittymä khden enintään 16 erilaista val-hjelmaa. Näistä n käytössä kulliseenkin liikennetilanteeseen parhaiten sveltuva. Val-hjel mat n suunniteltu aikaisemmi n kerättyjen I i ikennemåärätietjen perusteel la. Val-hielmissa vat ajneuvliikenteen eri tulsuuntien ja sujateiden vihreät ajat vapaasti aji-

2 Kantakau pu ng i n I i i ken neva I t O vab-hjelman valinta aikataulun mukaan O vab-hielmien vatinta tiikennemääån mukaan Val-h iel man m uads I u s I i i ken nemäärån Val-hjelman saätö Jukkl iikenleen susinta i \. Iv] tl tettavissa. Valjen aiitus ei le sidttu kiinteään vaihejakn eli eri tulsuuntien ja sujateiden vihreiden ennaklta määrättyyn samanaikaisuuteen. Näin llen val-hjelmat vidaan suunnitella mahdllisimman tarkituksenmukaisiksi sekä vaihejärjestyksen että turval I isten suja-ai kien suhteen. Eniten val-hjelmia n laadittu aamu- ja iltaruuhkaa varten. Eräissä ruuhka-ajan val-h.ielmissa susitaan vimakkaästi påäkatujen liikennettä lyhentämällä sivukadu i lta piiäkadui I le I i ittyvän I i i- kenteen vihreitä aikja. Jkapäiväisessä käytössä n myös lukuisia päivä-, ilta- ja yöliikenteelle tarkitettuja val-hjelmia. Liikenteellisiin erikistilanteisiin n suunniteltu useita val-hjelmia. Näitä vat mm. Finlandiataln ia Jäähallin yleisötilaisuuksien saapumis- ja pistumisliikenteen hjaus tai autlauttjen aiheuttaman satamaliikenteen hjaus tai juhlapyhien aiheuttaman yl imääräisen lin ja-autl i i kenteen hjaus. Eräissä I iittymissä käytetåän määräai ki na erityisiä "lastenhjelmia". Näisså tavallista pitemmät jalankulki javihreät helpttavat lastentarhalukkia ylittämtiän kadun parijnssa. Jitakin valhjelmia käytetään vain muutamana päivänä vudessa kuten Hietaniemen hautausmaan jul uaattliikenteen val-hielmaa. Pääkadui lla peräkkäisten I iittymien val-hjel mat mudstavat vihreitä aaltja, jllin liikenne vi

3 Es i kaup u n k i en I i i ken n eval t.f. a C< Eri k isvalt (Palk unta tms ) Yhteenkytketyl vall Tärkeä vihreä aalt I t^l Suunn i t tel i I la tai rckente i I la levat uudet liikennevalt Tietkneh j altujen li i ken neval jen al ue Tietknekeskus.t,/ " 9- ir, *,ta tietyllä npeudella edetä pysähdyksittä. Kaksisuuntaisella kadulla vihreää aalta ei kuitenkaan aina vida tteuttaa samanaikaisesti mlemmissa suunnissa. Tärkeillä iukkliikenteen käyttämillä pääkaduilla kuten Mannerheimintiellä, Hämeentiellä ja Prkkalankadulla vihreä aalt n suunniteltu jukkliikenteen airytmin mukaan. Val-hielmat vaihtuvat autmaattisesti ennalta suunn itel I un aikataulun tai I iikennemaiärien muutsten mukaan. Jälkimmäinen tapa n tistaiseksi mahdllinen ainastaan 60 liittymässä keskustan länsipulella. Tålle alueelle n asennetu liikennemäärää ja ruuhkautumisla mittaavaa ilmaisinta. Näistå saatavien tietjen avulla tietkne autmaatlisesti val itsee käyttöön lsuhteisiin parhaiten sveltuvat val-hjelmat. Pikkeuksell isissa lsuhteissa I ii kennevaljen hjauskeskuksen päivystävä I i ikennepl i isi vi vaihtaa val-hjelmia myös käsin. Liikenteen tarkkailua varten hänellä n käytettävissåiän neljä tele. visikameraa, jilla vidaan seurata liikenteen sujumista yli kymmenessä keskustan tärkeässä liittymässä. Lisåksi hän n viestiyhteydessä Helsingin I i ikennepl i isisastn partiautihin. Val-hjaus timii yleensä sa-alueittain. Liikenteellisesti yhtenäinen liittymån alue mudstaa sa-al ueen, jl la val-hjel mat vai htuvat samanaikaisesti. Useita sa-alueita vidaan yhd is-

4 Esi merkki I i ikenneval -hiel masta Man nehei m i n- tien, Reijlankadun ia Stenbäckinkadun risteyksessä. yarlen ajituskaavin (ikealla) n merkitty ikaisen tulsuunnan ja suiatien vilyeän aian alku- ia lppuhetki. Eri tulsuuntien ia suiateiden val-pasti met n esitetty liikennevalien si iituspi i fiksessa vasem mal la..'.12-5 \ 2/ I c.t I ' : u l- pä iväys risteysn-zf- hjelma n iltaliikenne 17.4,79 KJS Ma nnerheimi ntie / kierlaiks--qls Reiilankatu I tä, jllin vihreät aallt jatkuvat sa-alueelta tiselle. Myös n mahdllista vaihtaa val-hjelmaa kerrallaan yhdesså liittymässä. Tämä n tavall ista suuril iikenteisissä "pul lnkau lal iittymissä". Muut kuin tietknehjaukseen liitetyt liikennevalt timivat jk hielmanvalinta- tai hielmanmudstusperiaatteel la. Kaikki eril liset yhden liiltymän liikennevalt timivat hjelmanmudstusperiaatteella. Niissä ei le mitään kiinteätä val-hjelmaa, vaan eri suuntien vihreiden aikjen esiintyminen ia kest n riippuvainen liikennemäristä. Liikennwal-hlaus ia ialankutkiiat Helsingin keskustassa ialankulkiiat risteävåt aineuvjen kanssa lähes pikkeuksetta samassa tasssa. Tåmän takia Keskustan liikennevalsuunnittelussa n erityisesti tettu humin ialankulkuliikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Keskustan ulkpulella n sen sijaan jskus tingitty jatankulkuliikenteen suiuvuudesta, js jalankulkijita n våhän ia ajneuvliikenne n runsasta. Jalankulkul i ikenne hjataan I iikennevalissa aina mi lla pastimi I la. Jalankulkupastimet sijitetaan niiden havaitsemisen helpttamiseksi sujatien ikeaan reunaan. Leveillä suiateillä ialankulkupastimet siiitetaan sujatien mlemmille reunille. Liikennevalt ajitetaan yleenså siten, ettå vihreån valn syttyessä katua ylittämään lähteneet ialankulkijat vivat ylittäå kk kadun yhdellä kertaa. Liittymissä, jiden mut n tavallisuudesta pikkeava tai iissa suiatie n erittäin pitkä, ei tätä periaatetta le aina kyetty nudattamaan. Useissa pienehköissä I i ittymisså käytetäån vähäl i ikenteisinå aikina erityistä jalankulkuvaihetta. Tåmän aikana jalankulkija ehtii ylittäå liittymän kummankin tulc. haaran. Liittymisså, iissa suuret jalankulkiia- ja ajneuvmäärät risteävät, ei llikennevalilla vida aina taata ialankulkul iikenteen turval lisuutta. Ki i reisten ialankulki.iiden mielestä liikenneval-hiaus ei timi riittävån.iustavasti. Seurauksena n, että kadun ylitse kulietaan vasten punaista vala. Erityisen ngelmallisiksi vat sittautuneet raitivaunu-

5 Taka-Töölön alueen liikenneval-hjelmien periaatteet. Val-hjel mat ercavat tlsistaan vi h rei den aikien pituuksien ia vihreiden aaltien suuntautumisen suhteen. Kehä l:n liikennevalt,täkesftuksessa n rakennettu vunna ia linia-autpysäkkien läheisyydessä ler/at liikennevalt. Samin hyvin laajat ja timinnallisesti sekavat liittymät aiheuttavat vaikeuksia ialankulkiiille. Jukkliikenteen susinta Viime vusina n Helsingissä tutkittu jukkli ikenteen susimismahdl I isuuksia I i ikennevalissa. Kkeilut vat khdistuneet sekä passiiviseen susintaan että ilmaisimilla tapahtuvaan aktiiviseen susintaan. Passiivinen susinta tteutetaan ajittamalla liikenne\ralt pysyvåisti iukkliikenteen ajrytmin mukaan. Aktiivinen susinta tapahtuu sen sijaan vain sillin kun ilmaisimella havaitaan linja-autn tai raitivaunun lähestyvän liikennevalia. Pääkaupunkiseudun jukkl i ikennekkeilun yhteydessä vunna 1974 tutkittiin ensimmäis n kerran passi ivisen susinnan vaikutuksia jukkliikenteen sujuvuuteen. Kkeil u tapahtui Mannerheimi ntiel lä 2,8 km matkalla. Osuudella n 17 tietknehjattua liikennevala. Kumpaankin suuntaan n kaksi kaistaa, jista tinen n linja-autkaista, sekä lisäksi erillinen raitivaunukaista. Kkeilua varten laadittiin klme val-hjelmaa raitivaunuiå ja klme val-hlelmaa linia-autia susivi ksi. Val-hlelmat laadittiin käsin, si I lä tullin ei vielä llut käytettåvisså spivia tietkne'hielmia. Ohjel mat tehti in aamuruuhkaa, i ltaruuhkaa ia päiväli ikennettä varten. Kkeil un ansista jukkli ikenteen matkanpeus kasvi nin 10 %. Tämå vastasi raitivaunuilla lähes minuutin ja linia-autilla sekunnin matka-ajan vähennystå. Ruuhkahuipun aikana matkanpeus kasvi eräissä tapauksissa ipa N "/. Kuitenkaan samanaikaisesti ei l I ul mahdll ista npeuttaa sekä raitivaunuja että linja-autja. Raitivaunuja susivat val-h.ielmat hidastivat muuta liikennettä. Sen sijaan linja-autia susivat val-hjelmat eivät lennaisesti vaikuttaneet muun liikenteen npeuteen. Kkeilu sitti myös, että jukkliikenteelle tiikennevalista ai heutuvia vi ivytyksiä vitiin vähenteä % ia pysähdyksiä fi-70 %. Tämä vaikutri merkitsevästi iukkl i ikenteen säännöll isyyteen ja matkustusmukavuuteen. Myöhemmin Mannerheimintielle laadittiin uudet val-hjelmat, jissa susitti in vimakkaasti jukkl i ikennettä. Suunnittel ussa käytetti in apu nä transyt /5-tietknehjel maa. Val-hjelmien vai kutuksia mitatti in vain i ltaruuhkassa. Raitivaunujen matkanpeus kasvi ruuhkasuunnassa 1S y. Vastakkaisessa suunnassa parannus li merkityksetön. Linja-autjen matkanpeus väheni hieman ruuhkasuunnassa, mutta lisaiäntyi selvästi vastakkaisessa suunnassa. Tulkset sittivat jäl leen, että väylållä, jlla liikennöi sekä linja-autja ettå raitivaunuia, ei passiivisella susinnalla vida npeuttaa mlempia samanaikaisesti. :{} t TAIA - rö0rör{ VAI.O - OHJEI.MIA YHTEENSÄ 16 EFILAISIA VATO-OHJELMAA. LIIKEiINEVALOT ar) susruvl a,rsuuru 3 vt-rr:rmrr runpn \ " \-,a1, i/ 12 /\ a lltil XEN{E

6 Jalankulkiiiden riaus viisisaisella suiatiellä. Vihreän valn sytryessä katua ylittämään lahbneet ialankulkiiat vivat ylittää kk kadun yhdellä kertaa. Jalankulkuvaihe. Jalankulkiia ehtii ylittää liittymän kummankin tulhaaran. IA U TAT IE N. TOR I ä LIIKENNEVALOJEN VAIHEET' *"3*'l[ - "t" Yft.O /B - J.lånkulkiian vihreä aålt (aamuruuhka ) (AIVOKATU a' I a s,.pir.0!0[ A [!0!![[!!!!0[!! 0[![0! [0[ ECDE Jukkliikente n akliivinen susinta Jukkl iikenteen aktiivista susi ntaa n kkei ltu tistaiseksi vain yhdessä liittymässä. Susinnan khteena vat raitivaunut. Kkeilu alitettiin vunna I977 Sturenkadun- Helsingi nkadun-l i ittymässä. Tässå I iittymässä I i i- kennevaljen nrmaal i timinta aiheuttaa raitig vaunui I le humattavia viivytyksiå, kska vai he, issa raitivaunu saa ailuvan, n lyhyt (6-12 s). Raitivaunuien susinta tapahtuu kl mella tavalla raitivaunun ailuvan pyyntö (aikaisempi - alitus) raitivaunun ailuvan pidennys - raitivaunun yl imääräisen ajluvan pyyntö- Eri susintatapaukset tteutuvat riippuen hetkestå, jl li n raitivaunuilmaisimet havaitsevat raitivaunun lähestyvän I iikennevalja. llmaisimet, itka n siiitettu raitivaunun a.ilankaan, vat keskimääin 150 m päåsså liittymåstä. Näiden lisåksi tisessa suunnassa käytetäin lisäilmaisinta välittömåsti pysäytysviivan takana. Tåmän ilmaisimen tehtävänä n sittaa, millin raitivaunu n hittanut pysäytysviivan, illin ailuvan pidennys vidaan lpettaa. Raitivaunujen susinta lyhensi raitivaunun matka-aikaa keskimärin 23 s ruuhka-aikana ja 13 s k I -ll-åi I:l 1ls N EVÄIOJEt{ VAIHEET I l 12s

7 Liikennevalien yhteenkytkentä nrmaalisti ia iukkliikennettä susien. Katkviivalla n sitettu raitivaunun keski määräinen kulku kummassakin tapauksessa. Nmaalissa yhteenkytkennässä raitivaunu iutuu kahdesti pysähtymään punaisen valn takia. Jukkl i i kennettä susiyassa vaihtehdssa nämä pysähdykset iäävät pis. J u k kl i i kent*n passilyisen sus i n nan t u I ks i a Mannerheimintiellä. AJON EUVOLI IKE NTEEN VIHREÅ JOUKKOLIIKENTEEN MUKAINEN VIHREÄ AALTO muuna aikana. Tämä merkitsi nin 70 "/ vähennystä I ii kennevaljen nrmaal itim innan ai heuttamiin viivytyksiin. Lisäksi raitivaunujen kulku liittymän läpi tuli säännöllisemmåksi, sillä enimmäismatka-aika väheni peräi 40 s. Muul le li ikenteel le ei raitivaunujen susinnasta aiheutunut havaittavia I isäviivytyksiä. Liittymän kautta kulkee tunnissa raitivaunua. Raitivaunumatkustajien matka-aian päivittäinen säåstö n nin 40 h. Tämä merkitsee sitå, että ajan arvlla 5 mk/h kk järiestelmän kustannukset kulettuvat nin vudessa. RAITIOVAUNUJA SUOSIVA VALO-OHJELMA Tulevaisuuden näkymiä Vusittain rakennetaan I i ikennevalt uuteen li ittymålän. Päpai n uusien I iikennevaljen rakentamisessa tulee lähivusina lemaan esikaupunkialueilla, jilla tteutetaan merkittäviä uusia liikenneiårjestelyiä. Lisåksi uusia liikennevalja - erityisesti.ialankulkiiavalia tai vastaavia - tullaan rakentamaan khteisiin, iissa ne palvelevat paikallisia asukkaita, kululaisia tai yritysten työntekiiöirä. Kaupunkisuunnittelulautakunta n mennessä tehnyt päätöksen liikennevaljen rakentamisesta 41 khteeseen. Näistä kantakaupungissa n RAITIO- VAUI..IUT LINJA - A(,TOT HENKILÖ. Liiknn.- Låhiliike.n AUTOT QA OO^ l21kl ^^ (23 ^^x Ä)

8 Jukkliikenteen aktiivinen suslnta Sturcnkadun ja Helsinginkadun liittymässä. Raitivaunun ajlupa vi pidentyä, alkaa aikaisemmin tai tteutua ylimääräisenä riippuen hetkestä, jllin raitivaunu lähestyy I i i kenneval ja. Raitivaunun matka-aika Sturenkadun ia Helsingin kadun liittymässä nrmaalisti ja iukkliikennettä susien. Raitivaunun matka-ajan hainta n susinnan arslsta lennaisesti pienentynyt. Knalantielle Tähkätien khdalle n rckennettu e liiset jalankulkiiavalt vunna IIMAN RAITIOVAUNUJEN SUOSI NTAA LIIKENNEVALOJE N AJOITU S HVtEs RAIT IOVAU NUJEN SUOSINNALLA NORMAALI VALO-OHJELMA IrIrf " Tf " tri WN LTim.l " \ZI Ylimäåräinen A!(6is.mpi vaihe ålitus 21 ja esikaupungeissa 20. Lähivusien humattavimpia rakennuskhteila vat Vihdintien, Kehä I :n, Phjisrannan sekä l1äkeskuksen liikkennevalt. Uusien liikennevaljen rakentamisen hella myös vanhjen I i ikennevaljen timi ntaa keh itetään. Valhjauksessa pyritään nykyistä justavammi n ttamaan humin liikennelsuhteiden muutkset. Tämä tapahtuu vaihtamalla val-hjelmia nykyistä enemmän liikennemäärien mukaan. Lisäksi eräiden "pullnkaulaliittymien" val-hjausta säädetään iatkuvasti I i ikennemäärien hetkell isten vaihtelu.jen mukaan. Nåin lisätään sekå ajneuv- että jalankulkuliikenteen sujuvuutta. Myös jukkl i ikenteen akti ivista susintaa I isätään. Yksittäisten liittymien hella jukkliikennettä susitaan myös usean peräkkäisen liittymän katusalla. Tarkituksena n säätää vihreää aalta linjaautn (raitivaunun) ajrytmin mukaan vain sillin, kun linja-aut (raitivaunu) lähestyy valja. Muullin vihreä aalt timii nrmaalisti. Erityisesti liikennevaljen tietknehjaus tekee mahdl I iseksi näi nki n kehittyneet val-hjausperiaatteet. Hels i ng i n kaupunkisuunn i ttel uvirast Katariinankatu Helsinki 17 Puheli n 1 691, I i i ken nesuu n n ittel usast