HELSINGIN RAVINTOLATYON.

Transkriptio

1 LKO HOL. PO LT KK NSO UR TYÖVOMN TRJONT J KYSYNT HLSNGN RVNTOLTYON. VLTYKSSS Helsingin ravintlatyönvälitys ennen ia nyt Vunna perustettiin silliseen Helsingin kaupungin työnvälitystimistn erikissast hitamaan htelli- ja ravintlaalan julkista työnvälitystä Helsingissä. Samihin aikihin alan työnantajaliitt lpetti työnvälitystimintansa. luksi Helsingin työnvälitystimistn ravintlasast eli ravintlatyönvälitys hiti työnvälitystä pelkästään Helsingissä, mutta vähitellen timinta laajeni kk valtakunnan alueelle maakunnissa timivien htellien ja anniskeluravintlien ryhtyessä tilaamaan siltä ammattityöntekijöitä. Ravintlatyönvälitys timi kunnallisena työnvälityselimenä aina vuteen asti, jllin maamme julkinen työnvälitys kknaan siirtyi valtille. Valti ryhtyi lumaan laajaa työnvälitysverksta perustaen maahan useita uusia työnvälityspisteitä. Niien luku n tällä hetkellä. Kun tarkituksena n, että jkainen työnvälitystimist hitaa malla paikkakunnal- aan myös htelli- ja ravintla-alan työnvälitystä, n ravintlatyönvälitys vähitellen lupunut vusien aikana valtaamistaan asemista eri pulilla maata ja keskittynyt hitamaan htelli- ja ravintla-alan työnvälitystä yksinmaan Helsingissä. Työnantajat ja työnhakijat, jtka syystä taikka tisesta haluavat asiia nimenmaan ravintlatyönvälityksen kanssa, vivat lunnllisesti jättää työpaikkatarjuksensa ja työnhakemuksensa Helsinkiin. Sutavaa kuitenkin lisi, että paikallisten työnvälitystimistjen palveluksia ensisijaisesti käytettäisiin hyväksi. Viime vusina ei ravintlatyönvälitys le enää suunnannut mainstimenpiteitään Helsingin ulkpulelle, vaan n se jättänyt mm. kiertkirjeien ja mainslehtisten lähettämisen paikallisten työnvälitystimistjen huleksi. Kun näissä timistissa ei aina le tarjlla työnantaji,en tilaamia ammattityöntekijöitä, n spivien ehkkaien hankintaa tehstettu työnvälitystimistjen keskeisellä yhteistiminnalla. Yhteistyöta n suuressa määrin tukenut kulkulaitsten ja yleisten töien ministeriön työnvälitysasiaintimistn kaksi kertaa kuukauessa

2 LKOHOLPOLT KK julkaisema "Viikn öpaikat" -niminen avinten työpaikkjen luettel, jka timitetaan jkaiseen työnvälitystimistn. Ravintlatyönvälityksen ja muien työnvälitystimistjen yhteistyö n llut niin vilkasta, että vusittain n keskimäärin 00 työntekijää timitettu työhön asuinpaikkakunnan ulkpulelle. Nämä vat pääasiassa lleet keittiötyönteki jöitä. Tarkasteltaessa ravintlatyönvälityksen tlmintaa tilastjen valssa tetaan, että v. -0 työnhakijita li yhteensä 0 (miehiä, naisia abb), työpaikkatarjuksia (, ) ja työnvälityksiä (0,) eli keskimäärin työnhakijaa, 0 työpaikkatarjusta ja työnvälitystä vuessa. Työnvälitysten määrä n suurempi kuin työnhakijien määrä, kska sama työnhakija n vuen aikana välitetty työhön useammin kuin yhen kerran. Vuesta alkaen n työnvälitystilastt tehty uusien periaatteien mukaan, jten ne eivät kaikissa suhteissa le vertauskelpisia aikaisempien tilastjen kanssa. V. - työnhakijita li yhteensä (miehiä, naisia 0), työpaikkatarjuksia 0 (, ) ja työnvälityksiä (, ) eli keskimäärin työnhakijaa, B työpaikkatarjusta ja työnvälitystä vuessa. Käsityksen saamiseksi siitä, millä tavin ravintlatyönvälityksen työnvälitykset jakaantuvat ammattiryhmittäin, mainittakn, että esimerkiksi v. jhthenkilöstön suus li eli, /e, tarjiluhenkilöstön ja kassjen 0 eli 0, Ä, keittiöhenkilöstön eli, %, prtieerien, eteisvahtimestareien ja htellinsiivjien eli, /e ja muien eli 0, % työnvälitysten kknaismäärästä, jka li 0. Ravintlatyönvälityksen asiakkaina n llut alan kaikkien ammattiryhmien eustajia ravi ntlapääl iköitä myöten. Timinnan alku - aikina julkiseen työnvälitykseen khistuneet ennakkluuli vat vusien mittaan hävinneet, ja niinpä nykyään taitavimmatkin ammattityöntekijät ilmittautuvat ravintlatyönvälitykseen työpaikkaa hakiessaan. Työnantajille n jatkuvasti krstettu sitä, että työviman kysynnän vimakas keskittyminen alan julkiseen työnvälitykseen suuntaa myös työviman tarjnnan sen piiriin. Ymmärtäen tällaisen keskittymisen eut työnantajat vat ttaneet ravintlatyönvälityksen tivmukset humin. Niinpä suurin piirtein kaikki helsinkiläiset majitus- ja ravitsemisliikkeet säännöllisesti tilaavat henkilökuntaa ravintlaiyönvälityksestä. Tämä kävi selvästi ilmi pari vutta sitten tehystä tutkimuksesta: ravintlatyönvälityksen virkailija suritti Helsingin pliisilaitksen kansliassa vertailun ravintlatyönvälityksen työnantajaluetteln ja pliisilaitksen ravintlakrtistn välillä teten, että muutamaa harvaa pikkeusta lukuun ttamatta kaikki täkäläiset alan liikkeet esiintyivät ravintlatyönvälityksen asiakkaina. Kaiken eellä levan perusteella viaan havaita, että ravintlatyönvälityksellä n humattava merkitys työviman kysynnän ja tarjnnan khtauspaikkana, ja että sen tilastt antavat hyviä viitteitä työviman kysynnän ja tarjnnan välisestä suhteesta eri ammattiryhmissä. Tämä n hyöyksi kulutus- ja kurssitimintaa suunniteltaessa. Työvimapula Liike-elämässä asiakkaan tilaama tavara pyritään npeasti timittamaan perille, jtta luttamukselliset suhteet säilyisivät ja tilausten jatkuva saanti varmistuisi. Myös julkisessa työnvälityksessä ymmärretään npean asiakaspalvelun merkitys luttamuksellisten suhteien ylläpitäjänä. Onk ravintlatyönvälitys sitten nnistunut npeasti hankkimaan tilattua työvimaa asiakkailleen? Kysymykseen viaan vastata sekä myöntävästi että kieltävästi. Varsinkaan keväisin ja kesäisin, jllin ammattitaitisen

3 0 LKOHOL POLT KK työviman tarve n suuri eikä pätevää henkilökuntaa le riittävästi tarjlla, ei npeaan välitystimintaan le ikävä kyllä parhaalla tahllakaan päästy. Kuitenkin n tettava: työnantajat vat ymmärtäneet ravintlatyönvälityksen vaikeuet eivätkä le lupuneet jättämästä tietja avimista paikistaan, vaikka tisinaan vat hyvinkin pitkään jutuneet ttamaan työntekijää. Kun työntekijäehkkaita ei le kuulunut, vat työnantajat lleet paktettuja etsimään työvimaa sanmalehti-ilmituksin, semminkin kun ravintlatyönvälitys ei viime aikina le määrärahjen niukkuuen takia vinut sitä työnantajien pulesta tehä. Sanmalehti-ilmittelukaan ei suinkaan aina le jhtanut tivttuun tulkseen. Helsingissä erityisesti sesnkiaikana esiintyvää työvimapulaa n ketettu lievittää hankkimalla työntekijöitä muilta paikkakunnilta. Perhesiteet vat kuitenkin mnessa tapauksessa estäneet työnhakijan siirtymisen pis ktipaikkakunnalta. Helsinkiin siirtymistä n rajittanut myös se, että täällä levlin työ- Ta u lu k k. Työviman kysyntä ia tarinta ravintlatyönvälityksessä ajalla l. 0. -l... 0., mmattilukittelu.!.e t:,' rq.;.g '.:! sc. l!.o l-.c :!-. <l 'i :g io. ' := c, ig ro '-. :0.!. t:,l i= t c r i ro 'O.;.g ' Kassat (annisk,rav.) Tariiliiat (->>-), naiset» )), miehet» (kahvilat).... Baarimyyjät Keittäiät (annisk.rav.) Kkit»... Keittäiät (rukalat) Kylmäköt Keittiöapulaiset..., stianpes. ja -kantalat.., 0 0, l j 0? 0 't j ' 't,t-.. s S.. - mmattilukittelu.! t c to :. :.!.e!, rg O O 'a.e '.c ' 'e.! :.!.!!,' :g :,.- :!.e '..!.!J,t'e,O 'a!.! Kassat (annisk.rav.) Tarjilijat (-»>-), naiset ))», miehet» (kahvilat) Baarimyylät Keittäiät (annisk.rav.) Kkit»... Keittäjät (rukalat) Kylmäköt Keittiöapulaiset... stianpes. ia -kantajat.., 't ' : 0 0 : 't ' 0

4 paikkihin liittyy vain pikkeustapauksissa asuntetu. Ne työnantajat, jtka vat varanneet asunnn, vat yleensä saaneet palvelukseensa hyvää ja pitkäaikaista työvimaa. Täyellä syyllä viaan sana, että mikäli täkäläiset iyönaniajat nykyistä humattavasti enemmän varaisivat asuntja Helsinkiin työhön pyrkiville työntekijöille, mm. tarjilijille ja keittäjille, saataisiin työvimapulaa pääkaupungissa vähennetyksi. Työnvälitystimistt tarjsivat viimekin kesänä ravintlatyönvälitykselle useita hyvän ammattitain maavia keittiötyöntekijöitä, jista täällä li kva puute, mutta asuntjen puuttumisen takia ei läheskään kaikkia vitu sijittaa. Tilannekatsaukset Työviman kysynnän ja tarjnnan välinen suhe ravintlatyönvälityksessä käy ilmi mm. tilannekatsauksesta, jka tehään j' kaisen kuukauen alussa ja pulivälissä. Siitä selviää mm. työnhakijien kknaismäärä, työttömien työnhakijien määrä ja avimien työpaikkjen määrä. Oheisessa tilastssa n em. tietja jkaisen kuukauen ensimmäiseltä päivältä väliseltä ajalta. Tilastn n tettu eräitä tärkeitä ammattiryhmiä, jien eustajista n suurimman s.an vutta llut puute. Työnhakijien kknaismäärää sittavissa luvuissa n työssä levien työnhakijien, siis paikanvaihsta haluavien työnte' kijöien lisäksi myös ainastaan tilapäistyötä haluavia työnhakijita. Näien määrä n tarjilijien ryhmässä erityisen suuri. Kun lähemmin tarkastellaan eellä levaa tilasta, havaitaan, että muutamaa pikkeusta lukuun ttamatta avimien paikkjen määrä n jkaisessa ammattiryhmässä työttömien työnhakijien määrää suurempi. Tuk-kesäkuussa n työtilaisuuksia erityisen runsaasti kausiravintlien henkilökuntatarpeen ja kesälmasiiaisten suuren kysynnän ansista. nniskeluravintlan tarjilijien, baarimyyjien ja anniskeluravin- LKOHOLPOLTKK tlan keittäjien kysynnän )a tarjnnan välinen epäsuhe n tuk-kesäkuussa erityisen räikeä. Keittiöapulaisten ja astianpesijöien tarjnta n kysyntään nähen aivan riittämätön. Talvikuukausina vat luvut humattavasti pienempiä kuin keväällä ja kesällä. päsäännölliset työnhakiiat Varsinkin anniskeluravintlan tarjilijien ja astianpesijöien ryhmissä työnhakijien määrää sittavat luvut lisivat suuremmat, js kaikki ravintlatyönvälityksestä työtä hakeneet henkilöt lisi merkitty kirjihin. Näin ei kuitenkaan le tapahtunut, sillä työntekijöitä, jilta n puuttunut työtistukset, ei le tettu työnhakijaluetteln. Nämä työntekijät vat tavallisesti lleet alkhlijumien väärinkäyttöön srtuneita, työpaikasta tiseen kiertäviä henkilöitä. Sekä työnantajat että työntekijät vat hyväk' syneet tällaisiin työnhakijihin khistuneet karsintatimenpiteet. Tämä n hyvin ymmärrettävää, sillä pilaavathan työmaajupttelua harrastavat työntekijät helpsti kk ammattikunnan maineen. llmeisesti työvimapulan seurauksen,a näyttävät epäsäännölliset työntekijät ravintlatyönvälityksen trjuvasta asenteesta hulimatta suhteellisen helpsti sijittuvan työpaikkihin. ls kunnllista työvimaa lisi riittävästi tarjlla, lisi heiän tietysti pakk siirtyä pis alalta heille paremmin sveltuviin tehtäviin. Kunnllisten öntekijöien ja nimenmaan harjittelijien sujelemiseksi hunlta esimerkiltä lisi työnantajien nykyistä paljn vimaperäisemmin rajitettava epäsäännöllisten työntekijöien sijittumista työpaikkihin. Työtistukset lisi nstettava niille kuuluvaan arvn. Naistarjilijien ikä symys Naistarjilijien ikäkysymys mustaa vaikean pulman työnvälitystiminnassa. Valtasa ravintlista haluaa palvelukseensa aivan nuria naistarjilijita, jita ei tie-

5 LKOHOL POLT KK tenkään riitä jkaiselle tilaajalle. Vanhempiin ikälukkiin kuuluvat työnhakijat jutuvat näin llen usein hyvinkin pitkään ttamaan työtilaisuutta samaan aikaan kun muutin heille spivia paikkja n jatkuvasti täyttämättä. Varttuneempien naistarjilijien jukssa n erinmaisen ammattitain ja säännölliset elämäntavat maavia henkilöitä, jten lisi erittäin tivttavaa, että työnantajat helpttaisivat näien työntekijöien sijittumista työmarkkinille. lan ulkpulinen työvima Työvimapulasta aiheutuva välitystimenpiteien hitaus erityisesti keväällä ja kesällä n kiusallista myös työnvälittäjälle, jlle npeat välitystimenpiteet antavat parhaat mahllisuuet hyvien suhteien lumis,een työnantajapiireihin. Työntekijöien lisäämiseksi varsinkin kesäkautena ravintlatyönvälitys n malta saltaan kettanut tehä vitavansa. Niinpä erilaisten mainskampanjien avulla n hankittu ktiruvia ja muita naisia alan ulkpulelta lähinnä kesäkuukausiksi ravitsemisliikkeien keittiöihin aputehtäviin. Helsingissä turistimatkalla levia ulkmaisia miespiskelijita n kymmenittäin sijitettu astianpesijöiksi. Kun vurtyö ei tunnu kiinnstavan alan ulkpulistakaan työvimaa, n aputyöviman tarve vain saksi saatu tyyytetyksi. Kurssitiminta Myös kurssitimintaan n yhteistyössä Htelli- ja ravintlakulun, Kampin ammattikulun ja Kahvilaravintlaliitn kanssa kiinnitetty humita. Hyvän kielitain maaville nais- ja miesylippilaille, jista useat vat lleet kielten piskelijita, n j viitenä vutena keväisin järjestetty Htellija ravintlakulussa lyhyt tarjilukurssi. Näiltä kursseilta ei tietenkään le valmistunut mitään ammattitaitisia tarjilijita, mutta itsevarmuutta nämä kurssit sentään vat asianmaisille antaneet. Tähän mennessä n yli 00 ylippilastarjilijaa llut kesätyössä anniskeluravintlissa täällä ja matkailureittien varsilla levissa ravintlissa eri pulilla maata. ika mnet vat tarjilleet useampana peräkkäisenä kesänä hankkien siten itselleen hyvän ammattitain. Muutamat vat valinneet ravintla-alan elämänurakseen. Kkemukset näistä tarjilijista vat lleet myönteisiä; vain harvissa tapauksissa n tullut pettymyksiä. Kesätyövimakysymyksen järjestämiseksi lisi ilmeisesti syytä entistä enemmän kiinnittää humita piskelijatyövi man kuluttamiseen, jka kesän jälkeen siirtyy pis alalta. Viinikassapulaa n myös viime aikina saatu vähennetyksi kurssitiminnan avulla. Parina viime vutena n Htelli- ja ravintlakulun järjestämiltä kursseilta, jille ravintlatyönväiitys hankki ppilaat, saatu lä hes klmekymmentä uutta viinikassaa alalle. Kampin ammattikulussa n llut htellin kerrsemäntäkurssi ja ravintlatyönvälityk.. sen ehtuksesta ravintla-apulaiskurssi sekä neljä baariapulaiskurssia, jille työnvälitys hankki ppilaat. Kahvilaravintlaliitn järjestämänä n kahtena keväänä llut tarjilukurssi kesän ajaksi kahvilatarjilijiksi pyrkineille naisylippilaille ja muille nurille naisille. Hiljakkin n ravintlatyönvälitys tehnyt esityksen 0 tuntia kestävän täyennyskurssin järjestämiseksi täkäläisten raittiusravintlien, kahvilien ja baarien palveluksessa leville emännille. elleen n ehtettu B kuukautta kestävän keittäjäkurssin ja G- kuukautta kestävän baarimyyjäkurssin järjestämistä Helsingissä. Työlli. syyskurssilain sumissa puitteissa tullaan julkisen työnvälityksen tahlta jatkuvasti kiinnittämään humita kurssitiminnan järjestämiseen. Kulutustiminta n viime vusina llut htell'i- ja ravintla-alalla humattavan laajaa. Myös ravintlatyönvälityksessä n tettu kulutetun työviman tarjnnan kas-

6 LKOHOL POLT KK vu. Kun julkisuuessa esiintyn,eien tietjen mu'kaan majitus- ja ravitsemisliikkeien määrä tulee lähivusina npeasti kasvamaan, ja kun tetaan humin, että alalla n lisääntyneestä kulutustiminnasta hulimatta vielä puute pätevästä työvimasta, n tietysti paikallaan suunnitelmallisesti kuluttaa uusia työntekijöitä tulevaa tarvetta vastaava määrä. Js maamme kaikki majitus- ja 'ravitsemisliikkeet ja ravintlatyöntekijät ennakkluulttmasti käyttäisivät hyväkseen alan julkisen työnvälityksen palveluksia, saisivat ne elimet, jtka kantavat vastuun uuen työviman kuluttamisesta, työnvälitystilastista erinmaisen kuvan työviman tarjnnan ja kysynnän välisestä suhteesta eri ammattiryhmissä. Tämä lisi hyvä phja kulutussuunnitelmia tehtäessä. Tähän päämäärään kannattanee vakavasti pyrkiä ja verrattmana apuna lisivat lunnllisesti kaikkein arvvaltaisimmalta tahlta tulleet julkilausumat ja mlemmille työmarkkinasapulille esitetyt vetmukset. Onhan kysymyksessä mlempia työmarkkinasapulia ja myös julkista työnväli stä mitä suurimmassa määrin kiinnstava asia.