Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä
|
|
- Outi Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke. Rahoittajat: Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Finnair Sairauskassa Katriina Viitasalo, LL Sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Ilmailulääkäri AME 1 Finnair Terveyspalvelut FAeMC K.Viitasalo
2 Tutkimusryhmä Finnair Terveyspalvelut Katriina Viitasalo Anja Koho Markku Vanhanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Lindström Katri Hemiö Markku Peltonen Marko Grönholm, Erkki Kronholm, Timo Partonen Työterveyslaitos Sampsa Puttonen Mikko Härmä Tiina Paunio, Sonja Sulkava, Jukka Alasaari Hanna-Kaisa Hyvärinen, Eeva Kuosma
3 Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteet Kehittää työterveyshuollon terveystarkastuskäytäntöä vuorotyövaltaisella työalalla Selvittää Finnairin henkilöstön tyypin 2 diabeteksen riski validoitua FINDRISC -riskitestiä käyttäen Selvittää epäsäännöllisten työaikojen ja niihin liittyvien unihäiriöiden yhteyttä diabetesriskiin ja valtimosairauksien riskitekijöihin Arvioida työterveyshuollon terveysohjausmenetelmien vaikuttavuutta
4 Diabeteksen riskitestin pisteiden ja verensokeriarvon mukainen elintapaohjaus elintapaohjaus Laajennettu terveystarkastus: Kyselyt, mittaukset ja laboratoriokokeet (mm. paastoverensokeri) RT < 10 pistettä RT = pistettä RT > 14 pistettä pistettä pistettä 2h sokerirasitus Lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotto ja terveyskeskustelu, 60 min min DM* Normaali verensokeri i IFG tai DM* Normaali verensokeri i Normaali verensokeri tai tai IFG tai IGT Diabeettisen arvon uudelleen uudelleen mittaus 2h sokerirasitus IFG tai IGT Yksilöohjaus (DH) (DH) 60 min DM Ei ohjausta Yksilöohjaus (RA) 60 min Ryhmäohjaus (RA) 5 x 2 h 6 kk Yksilöohjaus (RA) 60 min 1 kk Yksilöohjaus (RA) (RA) 60 min 5 kk Yksilöohjaus (DH) 30 min Ohjaus diabeteshoitoon
5 Tutkimuksen osallistumiskaavio 4169 Terveystarkastuksen kohderyhmä (miehiä 56%) 2762 Terveystarkastukseen osallistuneet (66 % kohderyhmästä) 2312 Tutkimukseen suostuneet ja eligible (84 % terveystarkastukseen osallistuneista) 2237 Seurantakäynnille kutsutut 75 henkilön paastoglukoositieto puuttuu (97 % tutkimukseen suostuneista) 1485 Seurantakäynnille osallistuneet (66 % seurantakäynnille kutsutuista) K.Viitasalo
6 I-vaiheen tuloksia (poikkileikkausaineisto )
7 Tutkimusmuuttujat sukupuolen mukaan Osuus prosentteina tai keskiarvo (± SD) Miehet n=1199 (52%) Naiset n=1113 p-arvo Ikä, v 44.9 (9.2) 44.0 (8.8) Ylempi koulutusaste, % <0.001 Tupakointi, % Alkoholinkäyttö, annoksia/vko 6.9 (7.1) 3.3 (3.6) <0.001 Liikuntaa harrastamattomien osuus, % <0.001 BMI, kg/m (3.7) 24.4 (4.2) <0.001 Vyötärönympärys, cm 95.3 (11.0) 81.0 (10.9) <0.001 Systolinen verenpaine, mmhg 142 (17) 132 (18) <0.001 Diastolinen verenpaine, mmhg 88 (11) 83 (10) <0.001 Verenpainelääkitystä käyttäviä, % fp-glukoosi, mmol/l 5.6 (0.7) 5.2 (0.5) <0.001 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, % <0.001 Diabetes, %
8 jatkuu Miehet n=1199 Naiset n=1113 p-arvo (52 %) fs-kol, mmol/l 5.2 (1.0) 5.1 (0.9) <0.001 fs-kol-hdl, mmol/l 1.41 (0.37) 1.83 (0.47) <0.001 fs-kol-ldl, mmol/l 3.23 (0.88) 2.81 (0.84) <0.001 fs-trigly, mmol/l 1.31 (0.68) 0.93 (0.48) <0.001 Kolesterolilääkitystä käyttäviä, % <0.001 hscrp, mg/l 1.66 (3.15) 1.81(3.88) MBO % <0.001 Diabetesriskipisteet 6.9 (4.5) 6.2 (4.6) <0.001 Framingham-funktio 11.2 (9.2) 4.7 (5.6) <0.001 Framingham-funktio 20% <0.001 FINRISKI-funktio 3.7 (4.2) 1.3 (1.8) <0.001 FINRISKI-funktio 10% <0.001
9 Muuttujat diabetesriskipisteluokkissa Osuus prosentteina tai keskiarvo (±SD) Pieni riski pisteitä <10 n=1698 (75.7 %) Kohtalainen riski pisteitä n=412 (18.4 %) Suuri riski pisteitä >14 n=132 (5.9 %) p-arvo Ikä, v 43.1 (8.8) 48.9 (7.6)*** 51.0 (7.0)*** <0.001 Miehiä, % Ylempi koulutusaste, % *** 40.5*** <0.001 Tupakointi, % Alkoholinkäyttö, annoksia/vko 5.0 (5.6) 5.6 (6.1) 6.9 (9.6)** Liikuntaa harrastamattomia, % *** 29.9*** <0.001 BMI, kg/m (3.4) 28.9 (4.5)*** 30.6 (4.5)*** <0.001 Vyötärön ympärys, naiset, cm 77.7 (8.1) 90.8 (10.7)*** 96.4 (12.8)*** <0.001 Vyötärön ympärys, miehet, cm 92.0 (9.1) (10.3)*** (9.1)*** <0.001 Systolinen verenpaine, mmhg 135 (18) 143 (19)*** 147 (19)*** <0.001 Diastolinen verenpaine, mmhg 84 (11) 90 (10)*** 92 (12)*** <0.001 Verenpainelääkitystä käyttäviä, % *** 32.6*** <0.001 fp-glukoosi, mmol/l 5.3 (0.6) 5.6 (0.6)*** 5.9 (0.9)*** <0.001 Glukoosihäiriöt % *** 45.5*** <0.001 Diabetes, % ** 12.1*** <0.001 *** p < 0.001, **p< 0.01, vertailu pienen riskin ryhmään
10 jatkuu. Pieni riski pisteitä <10 n=1698 Kohtalainen riski pisteitä n=412 Suuri riski pisteitä >14 n=132 p-arvo (75.7 %) (18.4 %) (5.9 %) fs-kol, mmol/l 5.1 (0.9) 5.3 (1.0)*** 5.2 (0.9)* <0.001 fs-kol-hdl, naiset, mmol/l 1.89 (0.46) 1.67 (0.44)*** 1.55 (0.46)*** <0.001 fs-kol-hdl, miehet, mmol/l 1.42 (0.38) 1.36 (0.37)* 1.27 (0.36)** <0.001 fs-kol-ldl, mmol/l 2.97 (0.87) 3.22 (0.94)*** 3.17 (0.83)* <0.001 fs-trigly, mmol/l 1.05 (0.58) 1.32 (0.66)*** 1.52 (0.73)*** <0.001 Kolesterolilääkitys, % *** 13.6*** <0.001 hscrp, mg/l 1.42 (3.02) 2.54 (4.36)*** 3.33 (5.35)*** <0.001 MBO, % *** 70.5*** <0.001 Framingham-funktio 6.6 (7.1) 12.0 (9.7)*** 15.4 (10.3)*** <0.001 Framingham-funktio 20% *** 29.4*** <0.001 FINRISKI-funktio 1.9 (2.7) 3.9 (4.2)*** 5.7 (6.2)*** <0.001 FINRISKI-funktio 10% *** 13.5*** <0.001 *** p < 0.001, **p< 0.01, vertailu pienen riskin ryhmään
11 Glukoosihäiriöt riskipisteluokissa miehillä ja naisilla % * * miehet naiset * p < 0.001
12 Glukoosihäiriöt vuotiailla finnairilaisilla ja suomalaisilla* % Finnair D2D aineisto * Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61:
13 Liikuntaa harrastamattomien osuudet finnairilaisista ja suomalaisista* % Finnair Finriski *Finriski 2007 pk-aineisto, jossa työelämässä 66 % miehistä ja 64 % naisista
14 Tutkimusmuuttujat työaikamuodon mukaan miehillä Regular day work n=471 (39.3%) (percent or mean ±SD) Non-flight shift work n=581 (48.5%) In-flight work n=147 (12.3%) p-value 1 p-value 2 Age, years 46.8 (9.3) 43.9 (8.6) 42.6 (8.6) <0.001 Education, high 3, % *** 69.6*** <0.001 Smoking, % * Alcohol, units/week 7.6 (8.6) 6.4 (6.0) 6.1 (5.5) Sedentary lifestyle 4, % BMI, kg/m (3.8) 27.1 (4.0) 25.8 (3.3)** Waist circumference, 96.1 (11.2) 95.4 (11.1) 91.3 (9.6)* Systolic BP, mmhg 143 (17) 143 (16) 137 (15)** < Diastolic BP,mmHg 89 (12) 88 (11) 85 (10) BP medication, % * 4.1* fp-glucose, mmol/l 5.6 (0.8) 5.5 (0.6) 5.7 (0.5) Dysglycaemia 5, % Diabetes, % Total chol, mmol/l 5.2 (0.9) 5.2 (1.0) 5.2 (1.2) HDL chol, mmol/l 1.43 (0.37) 1.40 (0.37) 1.42 (0.37) LDL chol., mmol/l 3.22 (0.84) 3.24 (0.88) 3.26 (1.02) Triglycerides, mmol/l 1.34 (0.74) 1.32 (0.69) 1.18 (0.57)* Cholesterol medication, % ** hscrp 6, mg/l 1.52 (2.68) 1.85 (3.64)* 1.33 (2.23) MetS IDF 7, % FINDRISC score 7.4 (4.7) 6.8 (4.3) 5.6 (4.3)* Framingham function (9.4) 11.1 (9.2) 8.4 (8.1) Framingham function 20% FINRISKI function (4.7) 3.5 (3.9) 2.7 (3.2) FINRISKI function 10% p*** p < 0.001, ** p< 0.01, * p < 0.05, p 1 adjusted for age, p 2 adjusted for age and education, day work as the reference group
15 Tutkimusmuuttujat työaikamuodon mukaan naisilla Regular day work n=351 (31.5%) (percent or mean ±SD) Non-flight shift work n=229 (20.6%) In-flight work n=533 (47.9%) p-value 1 p-value 2 Age, years 46.6 (8.3) 43.3 (8.7) 42.6 (8.8) <0.001 Education, high 3, % ** 74.9*** <0.001 Smoking, % ** <0.001 <0.001 Alcohol, units/week 3.5 (3.7) 3.2 (4.2) 3.2 (3.3) Sedentary lifestyle 4, % *** <0.001 <0.001 BMI, kg/m (4.6) 25.5 (4.9) 23.1 (3.1)*** <0.001 <0.001 Waist circumference, 83.5 (11.9) 83.7 (12.5) 78.2 (8.4)*** <0.001 <0.001 Systolic BP, mmhg 135 (19) 130 (17)** 129 (18)** Diastolic BP,mmHg 84 (11) 83 (11) 81 (10) BP medication, % * fp-glucose, mmol/l 5.3 (0.6) 5.2 (0.5) 5.2 (0.5) Dysglycaemia 5, % ** Diabetes, % Total chol, mmol/l 5.1 (0.9) 5.0 (0.9) 5.0 (0.9) HDL chol, mmol/l 1.76 (0.46) 1.76 (0.46) 1.92 (0.47)*** <0.001 <0.001 LDL chol., mmol/l 2.93 (0.88) 2.81 (0.80) 2.73 (0.82) Triglycerides, mmol/l 0.96 (0.49) 1.01 (0.52) 0.87 (0.46)* Cholesterol medication, % hscrp 6, mg/l 2.01 (4.19) 2.74 (5.53)* 1.38 (2.78)* <0.001 <0.001 MetS IDF 7, % ** FINDRISC score 7.6 (4.8) 7.0 (4.8) 4.9 (4.0)*** <0.001 <0.001 Framingham function (6.1) 4.7 (5.6) 3.7 (5.0) ** Framingham function 20% FINRISKI function (2.0) 1.3 (1.8) 1.0 (1.8)* FINRISKI function 10% *** p <.001, ** p<.01, * p <.05, p 1 adjusted for age, adjusted for age and education, day work as the reference group
16 Diabetesriskipisteet työaikamuodoissa * * Miehet Naiset
17 Painoindeksi työaikamuodoissa * * Miehet Naiset
18 Vyötärömitta työaikamuodoissa cm * * Miehet Naiset
19 mmhg Systolinen verenpaine työaikamuodoissa * * Miehet Naiset
20 HDL-kolesteroli työaikamuodoissa mmol/l * Miehet Naiset
21 LDL-kolesteroli työaikamuodoissa mmol/l Miehet Naiset
22 mg/l Herkkä tulehdusarvo hcrp työaikamuodoissa * * * Miehet Naiset
23 Vuorotyöhön liittyviä havaintoja poikkileikkausaineistossa: Vuorotyö oli yhteydessä tulehduksen merkkiaineiden kohonneisiin tasoihin 1 CRP levels were 34% higher (p=0.007) in 2-shift workers and 50% higher in 3-shift workers (p<0.001) compared to day workers. Similar differences were found for leukocyte count between day workers and 2-shift workers (p=0.008) and 3-shift workers (p=0.019). Vuorotyössä ateroskleroottisen prosessin eteneminen nopeutuu 1 Chronobiology International 2011;28(6):
24 Aiempi vuorotyö oli miehillä yhteydessä metaboliseen oireyhtymään 2 Among male former shift workers, MetS was more prevalent compared to male day workers (OR 2.13, 95% CI ). Tärkeätä huomioida työterveyshuollon terveystarkastuksissa 2 SJWEH 2012 Jan 9 [E-pub]
25 Nopeasti eteenpäin kiertävässä vuorojärjestelmässä yli 45-vuotiailla oli vähemmän unihäiriöitä kuin hitaasti taaksepäin kiertävissä vuorojärjestelmissä: päiväaikainen väsymys (p=.0216), vaikeus nukahtaa (p=.0285), heräily kesken unen (p=.0791), unen pituus (p=.0625) Vuorojärjestelmän ergonomialla voidaan vaikuttaa ikääntyvän vuorotyöntekijän työssä jaksamiseen.
26 Epäergonomiset vuorojärjestelmän piirteet, vuorotyövuosien määrä ja vaikutusmahdollisuuksien puute olivat yhteydessä unihäiriöihin: aikaiset aamuvuorot (p=.030), peräkkäiset yövuorot (p=.006), yksittäiset vapaapäivät (p=.047), lyhyet palautumisajat (p=.013), taaksepäin kiertävä vuorojärjestelmä (p=.019), vuorotyövuosien määrä (p<.001), vaikutusmahdollisuuksien puute (p<.001) Vuorotyöntekijän unen kannalta on tärkeää, että työntekijä voi vaikuttaa vuorotyöjärjestelyihinsä ja että vuorojärjestelmä varmistaa palautumisen
27 Yhteenvetoa Seulontavaiheen tuloksista Diabetesriskipisteet ennustavat hyvin myös valtimosairauksien riskiä. Finnairilaiset ovat terveempiä kuin väestö keskimäärin, erityisesti naiset.
28 Lentävä henkilöstö on terveempää kuin muuta vuorotyötä tai päivätyötä tekevät. Mahdollisia selittäviä tekijöitä? -lentotyössä korkeat terveysvaatimukset -valikoituminen ammattiin -terveyden seuranta -terveelliset elintavat -koulutus
29 Vuorojärjestelmien ergonomialla voidaan vaikuttaa vuorotyöntekijän terveyteen ja työssä jaksamiseen. Härmä M, Hakola T, Kandolin I, Sallinen M, Vahtera J, Bonnefond A, et al. A controlled intervention study on the effects of a very rapidly forward rotating shift system on sleep-wakefulness and well-being among young and elderly shift workers. Int J Psychophysiol. 2006;59: Viitasalo K, Laitinen J, Kuosma E, Härmä M. Effects of shift rotation and flexibility of shift system on daytime alertness and cardiovascular risk factors. Scand J Work Environ Health 2008;34(3):
30 Vuorotyötä tekevät ja aiemmin vuorotyössä olleet päivätyöntekijät, erityisesti miehet, tarvitsevat elintapaohjausta ja tukea terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi.
31 Seurantavaiheen tuloksia
32 Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana sukupuolen mukaan Keskiarvo (95% luottamusväli) Miehet n=804 (54%) Naiset n=681 (46%) p-arvo Paino, kg 0.4 (0.1 to 0.7) 1.4 (1.1 to 1.7) <0.001 Painon lasku >5%, % 7.7 (6.0 to 9.8) 2.9 (1.8 to 4.5) <0.001 BMI, kg/m (0.03 to 0.21) 0.50 (0.40 to 0.61) <0.001 Vyötärönympärys, cm 0.1 (-0.3 to 0.4) 1.1 (0.7 to 1.5) <0.001 fp-glukoosi, mmol/l 0.27 (0.23 to 0.31) 0.26 (0.23 to 0.30) fs-kol, mmol/l 0.12 (0.06 to 0.17) 0.17 (0.13 to 0.22) fs-kol-hdl, mmol/l (-0.09 to -0.06) (-0.20 to -0.16) <0.001 fs-kol-ldl, mmol/l 0.11 (0.06 to 0.16) 0.28 (0.24 to 0.32) <0.001 fs-trigly, mmol/l 0.16 (0.10 to 0.22) 0.14 (0.11 to 0.17) hscrp, mg/l (-0.81 to -0.21) (-0.66 to 0.03) Diabetesriskipisteet 0.8 (0.6 to 0.9) 0.8 (0.6 to 1.0) 0.642
33 Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana diabetesriskipisteiden mukaan miehillä Keskarvo (95% luottamusväli) Miehet Pieni riski, Kohtalainen riski, Suuri riski, pisteitä <10 pisteitä pisteitä >14 p-arvo n=589 n=165 n=50 Paino, kg Painon lasku >5%, % 0.69 (0.40 to 0.98) (-1.20 to 0.28) (-1.89 to 1.49) (3.2 to 6.8) 17.0 (11.6 to 23.6) 12.0 (4.5 to 24.3) <0.001 BMI, kg/m (0.12 to 0.30) (-0.38 to 0.09) (-0.59 to 0.50) Vyötärön ympärys, cm fp-glukoosi, mmol/l fs-kol, mmol/l fs-kol-hdl, mmol/l fs-kol-ldl, mmol/l fs-trigly, mmol/l hscrp, mg/l Diabetesriskipisteet 0.21 (-0.13 to 0.56) (-1.24 to 0.52) (-2.11 to 1.35) (0.22 to 0.30) 0.32 (0.23 to 0.41) 0.21 (0.00 to 0.42) (0.12 to 0.25) (-0.18 to 0.09) (-0.42 to 0.08) < (-0.09 to -0.05) (-0.12 to -0.05) (-0.11 to 0.02) (0.12 to 0.23) (-0.18 to 0.08) (-0.37 to 0.08) < (0.12 to 0.23) 0.14 (-0.08 to 0.36) 0.09 (-0.25 to 0.42) (-0.85 to -0.15) (-1.41 to -0.10) 0.24 (-1.08 to 1.55) (0.8 to 1.2) 0.4 (0.0 to 0.9) -0.7 (-1.6 to 0.2) <0.001
34 Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana diabetesriskipisteiden mukaan naisilla Keskarvo (95% luottamusväli) Naiset Pieni riski, Kohtalainen riski, Suuri riski, Pisteitä <10 pisteitä Pisteitä >14 p-arvo n=507 n=132 n=42 Paino, kg 1.35 (1.04 to 1.66) 1.62 (0.95 to 2.28) 1.56 (-0.45 to 3.57) Painon lasku >5%, % 2.0 (0.9 to 3.6) 4.5 (1.7 to 9.6) 9.5 (2.7 to 22.6) BMI, kg/m (0.36 to 0.59) 0.59 (0.35 to 0.83) 0.59 (-0.17 to 1.34) Vyötärön ympärys, cm fp-glukoosi, mmol/l 1.18 (0.77 to 1.59) 1.02 (0.15 to 1.89) 0.63 (-1.64 to 2.90) (0.21 to 0.29) 0.29 (0.22 to 0.36) 0.35 (0.14 to 0.56) fs-kol, mmol/l 0.20 (0.14 to 0.25) 0.11 (-0.01 to 0.23) 0.10 (-0.14 to 0.33) fs-kol-hdl, mmol/l fs-kol-ldl, mmol/l (-0.22 to -0.16) (-0.18 to -0.09) (-0.25 to -0.08) (0.27 to 0.37) 0.17 (0.06 to 0.27) 0.14 (-0.04 to 0.31) fs-trigly, mmol/l 0.13 (0.10 to 0.16) 0.15 (0.06 to 0.24) 0.24 (0.11 to 0.38) hscrp, mg/l (-0.54 to 0.04) (-1.52 to 0.97) (-3.32 to 0.88) Diabetesriskipisteet 1.1 (0.9 to 1.3) 0.4 (-0.1 to 0.8) -0.7 (-1.7 to 0.3) <0.001
35 Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana interventiohin osallistumisen mukaan Keskiarvo (95% luottamusväli) Ei osallistunut n=1206 Osallistui n=279 p-arvo Paino, kg 0.90 (0.69 to 1.12) 0.71 (0.13 to 1.28) Painon lasku >5%, % 4.1 (3.1 to 5.4) 11.5 (8.0 to 15.8) <0.001 BMI, kg/m (0.23 to 0.37) 0.27 (0.08 to 0.46) Vyötärönympärys, cm 0.6 (0.4 to 0.9) 0.2 (-0.4 to 0.9) fp-glukoosi, mmol/l 0.26 (0.23 to 0.29) 0.30 (0.23 to 0.37) fs-kol, mmol/l 0.18 (0.14 to 0.22) 0.00 (-0.09 to 0.08) <0.001 fs-kol-hdl, mmol/l (-0.13 to -0.11) (-0.15 to -0.09) fs-kol-ldl, mmol/l 0.22 (0.18 to 0.26) 0.05 (-0.03 to 0.13) <0.001 fs-trigly, mmol/l 0.16 (0.12 to 0.20) 0.13 (0.03 to 0.23) hscrp, mg/l (-0.66 to -0.21) (-1.06 to 0.38) Diabetesriskipisteet 0.9 (0.7 to 1.0) 0.5 (0.2 to 0.9) 0.049
36 Verenpaineen mittaustilanteen standardointi kliinisessä tutkimusasetelmassa on haasteellista
37 Yhteenvetoa Seurantavaiheen tuloksista Epäedullista painon ja vyötärön ympäryksen kehitystä ei tässä hankkeessa onnistuttu finnairilaisilla pysähdyttämään. Kuitenkin
38 Ohjausta saaneet saavuttivat paremmin diabetesriskin kannalta merkittävän vähintään 5%:n painonlaskun ja vähintään 5%:n painonlasku oli yleisempää kohonneen diabetesriskin henkilöillä
39 Ravitsemusasiantuntijan ja diabeteshoitajan ohjaus auttaa % Terveystarkastus Terveystarkastus + ravitsemusohjaus
40 Ravitsemusohjaus auttaa % Pieni riski Kohtalinen riski Suuri riski pisteitä <10 pisteitä pisteitä >14
41 Ravitsemus- ja elintapaohjausta saaneilla rasva-arvojen muutos oli suotuisampi. Miehillä rasva-arvoissa tapahtui selvempi lasku kuin naisilla. Diabetesriskipisteet laskivat suuren riskin ryhmässä.
42 Muita havaintoja: Terveystarkastukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä (asiakastyytyväisyys 4-4,5 /5). Yksilöohjaus oli halutumpaa kuin ryhmäohjaus. Työterveyshuolto sitoutui henkilöstön hyvinvoinnin ja lentoturvallisuuden kannalta tärkeäksi kokemaansa toimintaan.
43 Miehet osallistuivat paremmin seurantakäynnille kaikissa ikäryhmissä miehistä 67%, naisista 61% Vanhemmat osallistuivat seurantaan nuorempia halukkaammin: 60 vuotiaista tai vanhemmista 76% alle 40 vuotiaista 53% Seurantaan osallistuneet olivat myös osallistuneet useammin ravitsemusasiantuntijan ja/tai diabeteshoitajan interventioihin 64% kohtalaisen diabetesriskin henkilöistä 68% korkean diabetesriskin henkilöistä
44 Kehittämiskohteita Pienen riskin henkilöt, erityisesti nuoret tarvitsevat myös terveysneuvontaa ja elintapaohjausta 1. Ravitsemusohjaajan palveluita tarvitaan työterveyshuollossa. Ryhmämuotoisen ohjauksen järjestäminen vuorotyöntekijöille vaatii uudenlaisia toimintamalleja. 1 Paino nousee keskimäärin 5kg 10v uodessa 50 ikävuoteen asti, jonka jälkeen painonnousu hidastuu! (julkaisematon tieto suomalaisesta väestötutkimusaineistosta / Markku Peltonen)
45 Seuranta-aineiston tarkastelua jatketaan: Interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseksi Finnair aineistossa interventioihin osallistuneiden ja FINRISKI aineistossa terveysohjausta vaille jääneiden suuren riskin ryhmien vertailu. Miten ravitsemusohjaajan ja diabeteshoitjan antamat interventiot vaikuttavat ja miten pelkkä työterveyshoitajan tai lääkärin terveystarkastus vaikutaa? Työaikoihin liittyvien terveysriskien tunnistamiseksi Unihäiriöiden yhteys vuorotyön terveysriskeihin Päivätyö- ja vuorotyöryhmien tarkempi alaryhmäanalyysi Lentävän henkilöstön terveyden tarkempi analyysi mm. aikaerorasituksen suhteen Geneettisten mekanismien vaikutusten arvioimiseksi
46 Julkaisuja Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke loppuraportti. Occupational Health Care identifies risk for type 2 diabetes and cardiovascular disease. Viitasalo, Lindström, Hemiö, Puttonen, Koho, Härmä, Peltonen Primary Care Diabetes 2012 Feb 3 [E-pub]. The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome. Puttonen, Viitasalo, Härmä SJWEH 2012 Jan 9 [E-pub]. Effect of Shiftwork on Systemic Markers of Inflammation. Puttonen, Viitasalo, Härmä Chronobiology International 2011;28(6): Reducing the risk of type 2 diabetes with nutrition and physical activity - efficacy and implementation of lifestyle interventions in Finland. Lindström, Absetz, Hemiö, Peltomäki, Peltonen Public Health Nutrition 2010; 13 (6A),
47 Jatkotutkimuksia Vuorotyöunihäiriödiagnostiikan kehittäminen riskihenkilöiden tunnistamiseksi työterveyshuollossa. Tutkitaan kuormittuneisuuteen ja uupumukseen altistavia perimän tekijöitä sekä epigeneettisten mekanismien aktivoitumista erilaisissa stressialtistustyhmissä (aikaero, vuorotyö). Uneen, mielialaan ja ravinnonkäyttöön yhdistettyjen geneettisten varianttien yhteys stressiin liittyvään hiilihydraattinälkään.
48 Lopuksi Kehitetty terveystarkastusmalli osoittautui toimivaksi ja palaute oli hyvin myönteistä Altistusperusteisiin terveystarkastuksiin voidaan helposti yhdistää elintapoihin ja yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvien terveysriskien seulonta. Työterveyshuollon arkityöhön kiinteästi linkittyvä työntekijän sekä työelämän tarpeita palveleva tutkimus- ja kehittämishanke tuottaa konkreettisia välineitä ja käytäntöjä työterveyshuoltoon. Laaja-alaisen asiantuntijaverkoston kanssa yhteistyössä toteutettu tutkimushanke onnistuu normaalin työterveystoiminnan ohessa ja kehittää toimintaa.
49 T2D-hankkeesta ja käynnistyneistä jatkotutkimuksista saatavaa tietoa voidaan käyttää työaikajärjestelmien kehittämiseen terveyden edistämiseksi ja vireystilan varmistamiseksi vuorotyössä. Epäsäännöllisten työaikojen lisääntyessä samanaikaisesti työn tehokkuus- ja vireystilavaatimusten kanssa, työntekijöiden terveyden ja työkyvyn varmistaminen on monella muullakin kuin lentoturvallisuuteen liittyvällä toimialalla kriittistä työvoiman ikääntyessä.
50 Kiitos! K.Viitasalo
51 Frekvenssi pistettä: Miehet: 74.6% Naiset: 77.0% pistettä: Miehet: 19.1% Naiset: 17.4% pistettä: Miehet: 6.4% Naiset: 5.6% Miehet Naiset Tyypin 2 diabeteksen riskipisteet
52 .10 Men.10 Women Regular day work Regular day work Non-flight shift work Non-flight shift work.08 In-flight work.08 In-flight work Density.06 Density Type 2 diabetes risk score (FINDRISC) Type 2 diabetes risk score (FINDRISC)
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi
LisätiedotTyöterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin
TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Finnair Terveyspalvelut JAANA LINDSTRÖM FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KATRI HEMIÖ ETM, ravitsemustutkija
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotDiabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..
DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotDehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotSTOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)
STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotAmmattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus
Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotTERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Pro gradu-tutkielma Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Terhi Räisänen 2 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO Terveystieteiden yksikkö TERHI RÄISÄNEN
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotNäyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas
Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotKuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä
Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti Hankkeen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY
Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija
Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen
LisätiedotDiabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin
TIETEESSÄ TIMO SAARISTO LL, ylilääkäri, projektipäällikkö Pirkanmaan shp, D2Dseurantahanke, Suomen Diabetes - liitto, Dehkon 2D -hanke (D2D) timo.saaristo@diabetes.fi ja timo.saaristo@pshp.fi LEENA MOILANEN
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotAinoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä
Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotD2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotHyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia
Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotIKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012
IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotDementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor
Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11 Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät
LisätiedotDPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa
DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotElintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1
Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä 22.1.21 Jaana Lindström 1 Sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (35 64-vuotiaat miehet) 7 /1 6 5 4 3 Suomi
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotTyöterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa
Katriina Viitasalo Katri Hemiö Mikko Härmä Jaana Lindström Markku Peltonen Sampsa Puttonen Anja Koho Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE
LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,
LisätiedotStop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena
Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Tanja Tilles-Tirkkonen Koordinaattori, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Stop Diabetes tutkimushankkeen tausta N. 300 000 suomalaisella
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotKuormituksen ehkäisy työajoilla
Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet
LisätiedotSuklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry
Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta 6.9.2018 Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Antioksidantit Antioksidantitovat yhdisteitä, jotka kykenevät pysäyttämään
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä Sampsa Puttonen, Psyk.t. vanhempi tutkija 6.6.2019 Työ, palautuminen ja terveys Palautuminen Kuormittavat työn piirteet Akuutit kuormitusreaktiot Krooniset
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotLiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa
LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan
LisätiedotRenewing Health Projekti, Eksote. Tuula Karhula
Renewing Health Projekti, Eksote Tuula Karhula Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti 400 M Työntekijöitä
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotInterventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotStopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi
StopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi Tanja Tilles-Tirkkonen TtT, laillistettu ravitsemusterapeutti Koordinaattori,
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
Lisätiedot