Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Finnair Terveyspalvelut JAANA LINDSTRÖM FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KATRI HEMIÖ ETM, ravitsemustutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAMPSA PUTTONEN PsT, dosentti, erikoistutkija Työterveyslaitos ANJA KOHO TtM, johtaja Finnair Terveyspalvelut MIKKO HÄRMÄ LT, professori Työterveyslaitos MARKKU PELTONEN FT, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin Lähtökohdat Tutkimuksessa kehitettiin Finnair-konsernin työterveyshuollon terveystarkastuksia kattamaan tyypin 2 diabeteksen (T2D) suurentuneen riskin ja valtimotaudin riskitekijöiden seulonnan Finnairin henkilöstöltä. Lisäksi tarjottiin elintapaohjausta henkilöille, joiden riski sairastua diabetekseen oli suurentunut. Koska henkilöstöstä noin 70 % tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä, arvioitiin myös työaikojen vaikutusta T2D:n ja valtimotautien sairastumisriskiin. Artikkelissa kuvataan tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus, työntekijöiden riskitekijät lähtötilanteessa sekä arvioidaan riskiseulonnan ja interventioiden toteutettavuutta työterveyshuollossa. Menetelmät Uusittuun terveystarkastukseen kutsuttiin vuosina yhteensä työntekijää, joista osallistui tutkimukseen. Terveystarkastus sisälsi verikokeita, mittauksia ja kyselyitä. T2D:n riski arvioitiin diabeteksen riskitestin, paastoverenglukoosiarvon ja tarvittaessa 2 tunnin glukoosirasituskokeen avulla. Työntekijät, joilla oli kohtalainen tai suuri riski sairastua diabetekseen, ohjattiin diabeteshoitajan ja/tai ravitsemusasiantuntijan ohjaustapaamisiin. Tulokset Diabetesriskitestin ja/tai glukoosimittausten perusteella kohtalainen T2D-riski (riskipisteitä ja verenglukoosi normaali) todettiin 16 %:lta ja suuri riski (riskipisteitä yli 14 ja/tai verenglukoosiarvo suurentunut, mutta ei diabeettinen) 13,5 %:lta osallistuneista. Glukoositasapainon häiriöt (suurentunut paastoverenglukoosiarvo, 2 tunnin arvo tai diabetes) olivat yleisempiä miehillä (14,8 %) kuin naisilla (5,4 %). Diabetesriskitestin tulos korreloi merkitsevästi useimpiin valtimosairauksien riskitekijöihin. Riskitekijöiden erot säännöllistä päivätyötä ja epäsäännöllistä työtä tekevien välillä olivat vähäiset, mutta lentotyötä tekevät erottuivat edukseen. Elintapaohjaukseen osallistui 53,5 % suurentuneen riskin ja 49,3 % suuren riskin henkilöistä. Päätelmät Uusittu terveystarkastusmalli osoittautui hyväksi keinoksi löytää henkilöt, joilla on suuri diabetes- ja valtimotautiriski. Tämä on tärkeää lentoturvallisuustyössä työskentelevien vuorotyöntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisen kannalta. VERTAISARVIOITU VV Työterveyshuolto, joka on osa perusterveydenhuoltoa, kattaa noin 80 % Suomen 2,3 miljoonasta työssä käyvästä ihmisestä. Työterveyshuollon rooli työikäisen väestön terveyden edistämisessä on merkittävä. Työterveyshuollossa on perinteisesti painotettu työhön liittyvien sairauksien ehkäisyä, altistusperusteista terveyden seurantaa ja työkyvyttömyyden varhaisen uhkan tunnistamista (1). Työterveyshuolto on viime vuosina pyrkinyt sisällyttämään terveyden seurantatarkastuksiin myös elintavoista ja yksilöllisistä ominaisuuksista johtuvia riskitekijöitä sekä peilaamaan näiden riskien vaikutusta työterveyteen ja työkykyyn. Tähän kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan on myös sosiaali- ja terveysministeriö rohkaissut antamalla työterveyshuolloille suosituksen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimista (2). Diabetes ja sen liitännäissairaudet kuormittavat kansantaloutta (3). Diabeetikkoja arvioidaan olevan Suomessa jo puoli miljoonaa, heistä puolet tunnistamattomia (4). Diabeteksen tärkeimmät riskitekijät ovat liikapaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsaasti ns. kovaa rasvaa (tyydyttyneitä ja trans-rasvahappoja), raffinoituja hiilihydraatteja ja niukasti luon- Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 33

2 Kirjallisuutta 1 Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveys Työterveyshuollon kehittämislinjat. Julkaisuja 3. Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriö. Suositus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä työterveyshuollossa. Helsinki, Suomen Diabetesliitto. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Tampere: Diabetesliitto 2000;95. 4 Puska P, Peltonen M, Reunanen A. Kakkostyypin diabetes ajankohtainen kansanterveysuhkamme. Yleislääkärilehti 2008: Hu G, Qiao Q, Silventoinen K ym. Occupational, commuting, and leisure-time physical activity in relation to risk for Type 2 diabetes in middle-aged Finnish men and women. Diabetologia 2003;46: World Health Organization. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. Report of a joint FAO/WHO consultation. Geneva: World Health Organization 2003; Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG ym. High-fibre, low-fat diet predicts long-term weight loss and decreased type 2 diabetes risk: the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetologia 2006;49: Willi C, Bodenmann P, Ghali WA, Faris PD, Cornuz J. Active Smoking and the Risk of Type 2 Diabetes. A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 2007;298: Patja K, Jousilahti P, Hu G, Valle T, Qiao Q, Tuomilehto J. Effects of smoking, obesity and physical activity on the risk of type 2 diabetes in middle-aged Finnish men and women. J Intern Med 2005;258: Marti B, Tuomilehto J, Salomaa V, Kartovaara L, Korhonen HJ, Pietinen P. Body fat distribution in the Finnish population: environmental determinants and predictive power for cardiovascular risk factor levels. J Epidemiol Community Health 1991;45: Barrett-Connor E, Khaw KT. Cigarette smoking and increased central adiposity. Ann Intern Med 1989;111: Canoy D, Wareham N, Luben R ym. Cigarette smoking and fat distribution in 21,828 British men and women: a population-based study. Obes Res 2005;13: Vioque J, Torres A, Quiles J. Time spent watching television, sleep duration and obesity in adults living in Valencia, Spain. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Elmasry A, Lindberg E, Berne C ym. Sleep-disordered breathing and glucose metabolism in hypertensive men: a population-based study. J Intern Med 2001;249: Janson C, Lindberg E, Gislason T, Elmasry A, Boman G. Insomnia in men a 10-year prospective population based study. Sleep 2001;24: Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep duration is associated with an increased risk for the prevalence of type 2 diabetes in middle-aged women - The FIN-D2D survey. Sleep Med 2008;9: Rintamäki R, Partonen T. Unen yhteydet lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Suom Lääkäril 2009;64: nollista ravintokuitua sisältävä ruokavalio (5,6,7). Tupakointi on tunnettu valtimotaudin riskitekijä, ja se lisää myös riskiä sairastua T2D:een (8,9). Tupakointi lisää rasvan varastoitumista keskivartalolle (10,11,12). Koska tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien vaaratekijät ovat yhteisiä, näiden sairauksien ehkäisyn tavoitteet ja toimenpiteet tukevat toisiaan. Vuorotyö, unettomuus ja riittämätön yöuni ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Euroopassa 20 % työväestöstä tekee vuorotyötä. Työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa teki vuorotyötä 24 % työvoimasta vuonna 2008 (lähde: Laura Hulkko, Tilastokeskus, henkilökohtainen tiedonanto). Finnairin henkilöstöstä noin 70 % tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä. Vuorotyötä tekevien elintavat ovat epäsäännöllisiä, ja heillä on univaikeuksia useammin kuin muilla. Eräiden poikkileikkaus- ja seurantatutkimusten mukaan lyhyt uni ja unettomuus ovat yhteydessä lihavuuden ja T2D:n kehittymiseen (13,14,15,16,17). Kliinisissä tutkimusasetelmissa koehenkilöiden lyhytaikainen valvottaminen vaikuttaa hormonitasapainoon niin, että insuliiniherkkyys pienenee ja ruokahalun säätely häiriintyy (18). Kokeellisessa tutkimuksessa univajeen todettiin johtavan myös immuunijärjestelmän aktivaatioon (19). Unihäiriöiden ja univajeen (yksilöllisen unentarpeen rajoittuminen esim. vuorotyöstä tai elintavoista johtuen) kansanterveydellinen merkitys saattaakin osoittautua luultua suuremmaksi. Vuorotyön tiedetään lisäävän sepelvaltimotaudin ja mahdollisesti myös metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden vaaraa (20). Tupakointi, ylipaino ja veren suuri kolesterolipitoisuus lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä yhdessä vuorotyön kanssa enemmän kuin riskitekijöiden tai vuorotyön yksittäisten riskisuhteiden perusteella voitaisiin arvioida. Toisaalta epäsäännölliset työajat ja vuorotyö sinänsä voivat lisätä tupakointia ja epäterveellisiä ruokatottumuksia (21,22). Suomalainen Diabeteksen ehkäistytutkimus (Diabetes Prevention Study, DPS) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että diabetesta voidaan ehkäistä tehokkaasti antamalla suuren riskin henkilöille elintapaohjausta (23,24,25). DPS-tutkimuksen kokemukset loivat perustan valtakunnalliselle Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO:lle (26) ja sen toimeenpanohankkeelle D2D:lle (27). Vuosina toteutetun D2D:n tavoitteena oli vähentää T2D:n ja valtimotautien riskitekijöitä ja ilmaantuvuutta, tunnistaa suuren riskin henkilöt ja oireeton T2D, kehittää uusia sekä tukea nykyisiä ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja käytäntöjä perusterveydenhuollossa. Ohjelman suositukset kohdistuivat erityisesti perusterveydenhuollon toiminnan kehittämiseen. Näistä lähtökohdista käynnistettiin Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa -tutkimushanke. Tavoitteena oli selvittää validoitua diabeteksen riskitestiä (28) käyttäen Finnairin henkilöstön riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, arvioida työterveyshuollon terveysohjausmenetelmien vaikuttavuutta T2D:n riskiin ja valtimotaudin riskitekijöihin, arvioida vuorotyön, epätyypillisten työaikojen ja unihäiriöiden yhteyttä T2D:n riskiin sekä arvioida työterveyshuollon terveysohjausmenetelmien taloudellisia vaikutuksia seuraamalla T2D:n hoitokustannuksia. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen ensimmäisen vaiheen, eli riskiseulonnan ja interventioiden, toteutus sekä tarkastellaan tyypin 2 diabeteksen riskin ja valtimotaudin riskitekijöiden jakautumista Finnair-konsernin työntekijöillä ottaen huomioon erityisesti epäsäännöllisten työaikojen yhteys riskitekijöihin. Tutkimusaineisto ja menetelmät Finnairin henkilöstö kutsutaan terveystarkastukseen ikävuosittain viiden vuoden välein. Tarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydentilaa laajan kyselylomakkeen avulla. Vuosina terveystarkastusta laajennettiin siten, että tarkastus sisältää terveyskyselyn lisäksi laboratoriotutkimuksia (verenkuva, herkkä CRP, ALAT, CDT, veren rasvat ja paastoglukoosi), verenpaineen ja kehon mittaukset (pituus ja paino, vyötärön- ja lantionympärys) sekä diabeteksen riskitestin tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arvioimiseksi. Glukoosirasituskokeeseen ohjattiin työntekijät, joilla arvioitiin olevan suuri diabetesriski joko diabetesriskitestin (yli 14 pistettä) tai suurentuneen paastoverenglukoosiarvon ( 6,1 mmol/l) perusteella. Aiemmin käytössä olleeseen terveyskyselyyn lisättiin kysymyksiä, jotka koskivat tarkemmin elintapoja ja ravitsemusta ja 34 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 18 Spiegel K, Knutson K, Leproult R, Tasali E, Cauter EV. Sleep loss: a novel risk factor for insulin resistance and Type 2 diabetes. J Appl Physiol 2005;99: van Leeuwen WM, Lehto M, Karisola P ym. Sleep restriction increases the risk of developing cardiovascular diseases by augmenting proinflammatory responses through IL-17 and CRP. PLoS ONE 2009;4:e Karlsson B, Knutsson A, Lindahl B. Is there an association between shift work and having a metabolic syndrome? Results from a population based study of 27,485 people. Occup Environ Med 2001;58: Boggild H, Knutsson A. Shift work, risk factors and cardiovascular disease. Scand J Work Environ Health 1999;25: Tenkanen L, Sjoblom T, Härmä M. Joint effect of shift work and adverse life-style factors on the risk of coronary heart disease. Scand J Work Environ Health 1998;24: Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: Salminen V, Lindström J, Louheranta A, Rastas M: Ruokavalio- ja liikuntaneuvonta ehkäisevät diabeteksen puhkeamista. Suom Lääkäril 2002;57: Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: The followup results of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368: Suomen Diabetesliitto: Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Tampere: Diabetesliitto Suomen Diabetesliitto. Suunnitelma tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma Dehkon 2Dhanke (D2D). Tampere: Suomen Diabetesliitto ry Lindström J, Tuomilehto J. The Diabetes Risk Score: A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003;26: World Health Organization. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications: Report of a WHO Consultation: Part 1: Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Geneva: World Health Organization, Department of Noncommunicable Disease Surveillance, Alberti KG, Zimmet P, Shaw J: The metabolic syndrome new worldwide definition. Lancet 2005;366: Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V ym. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa Suom Lääkäril 2007;62: Cappuccio FP, Oakeshott P, Strazzullo P, Kerry SM. Application of Framingham risk estimates to ethnic minorities in United Kingdom and implications for primary prevention of heart disease in general practice: cross sectional population based study. BMJ 2002;325:1271. kattoivat paremmin vuorotyöhön liittyviä erityisongelmia, kuten vuorotyön ergonomiaa, työhön liittyviä unihäiriöitä ja palautumista. Laajennettuun terveystarkastukseen osallistuneet ei-diabeetikot pyydettiin mukaan diabeteksen ehkäisytutkimukseen, ja heidän tietonsa tallennettiin tutkimustietojärjestelmään edellyttäen, että siihen saatiin kirjallinen suostumus. Tutkimukseen osallistuneet ohjattiin riskiarvion mukaan elintapainterventioihin ja uudet diabeetikot hoitoon. Uusitun terveystarkastuksen kohderyhmä oli kolmen tutkimusvuoden aikana yhteensä henkilöä, joista (57 %) osallistui tutkimukseen. Työaikamuoto luokiteltiin työntekijän ilmoittaman työajan mukaan säännölliseen päivätyöhön, lentotyöhön ja epäsäännölliseen työhön. Viimeksi mainittuun katsottiin kuuluvan kaikki ne henkilöt, jotka ilmoittivat tekevänsä jotain muuta kuin säännöllistä päivätyötä tai lentotyötä. Koulutus luokiteltiin kahteen luokkaan: ylempi koulutusaste sisälsi opistotutkinnon, ammattikorkeakoulutuksen ja akateemisen tutkinnon, alempi koulutusaste sisälsi muun koulutuksen. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä arvioitiin testillä (www.diabetes.fi/riskitesti), joka sisältää kahdeksan luokiteltua ja pisteytettyä kysymystä (ikä, painoindeksi, vyötärönympärys, liikunta, kasvisten käyttö, verenpainelääkkeiden käyttö, onko veren glukoosipitoisuus joskus ollut suurentunut ja onko lähisuvussa diabetesta) ja joka antaa arvion riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana. Riski sairastua diabetekseen katsottiin vähäiseksi, jos diabetesriskipisteet olivat alle 10 ja verenglukoosiarvo oli normaali. Kohtalaisen riskin ryhmään kuuluivat työntekijät, jotka saivat testin mukaan riskipisteitä mutta joiden verenglukoosiarvo oli normaali. Suuren riskin ryhmään kuuluivat ne työntekijät, joilla riskipisteitä oli yli 14 ja/tai verenglukoosin paastoarvo tai kahden tunnin arvo oli suurentunut, mutta ei niin paljon, että diabeteksen diagnostiset kriteerit olisivat täyttyneet. Resurssisyistä ryhmittelyssä poikettiin hieman testin alkuperäisestä riskiluokittelusta, jossa jo 7 pistettä merkitsee hieman suurentunutta diabetesriskiä. Yksittäinen diabeettinen paastoglukoosiarvo tarkistettiin 2 tunnin glukoosirasituksella. Tutkittavat luokiteltiin glukoosiarvojen perusteella käyttäen WHO:n vuoden 1999 kriteerejä (29). Henkilöt, joilla ei ollut aiemmin tunnistettua diabetesta, mutta joiden plasman paastoglukoosiarvo oli 7,0 mmol/l tai plasman 2 tunnin glukoosiarvo 11,1 mmol/l, luokiteltiin aikaisemmin tunnistamattomiksi tyypin 2 diabeetikoiksi. Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) todettiin, kun plasman 2 tunnin glukoosiarvo oli 7,8 11,0 mmol/l ja plasman paastoglukoosiarvo < 7,0 mmol/l. Suurentunut paastoglukoosiarvo (IFG) todettiin, kun plasman paastoglukoosiarvo oli 6,1 6,9 mmol/l ja plasman 2 tunnin glukoosiarvo < 7,8 mmol/l. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöksi katsotaan kaikki nämä tilat. Painoindeksi (body mass index, BMI) laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). BMI < 25 kg/m 2 on normaali, BMI välillä 25 29,9 kg/m 2 luokitellaan liikapainoksi ja BMI 30 kg/m 2 lihavuudeksi. Metabolisen oireyhtymän (MBO) määritelmänä käytettiin International Diabetes Federationin (IDF) vuonna 2005 julkaisemia kriteereitä (30): vyötärö- eli keskivartalolihavuus (vyötärön ympärys naisilla 80 cm ja miehillä 94 cm) ja lisäksi ainakin kaksi seuraavista häiriötiloista: 1) suurentunut veren triglyseridipitoisuus ( 1,70 mmol/l) tai käytössä oleva lääkitys siihen, 2) pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä < 1,03 mmol/l ja naisilla < 1,29 mmol/l) tai käytössä oleva lääkitys siihen, 3) kohonnut systolinen verenpaine ( 130 mmhg) tai kohonnut diastolinen verenpaine ( 85 mmhg) tai käytössä oleva lääkitys verenpaineeseen ja 4) heikentynyt glukoosiaineenvaihdunta (plasman paastoglukoosi 5,60 mmol/l) tai todettu diabetes. Riski sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitautiin seuraavan 10 vuoden kuluessa arvioitiin FINRISKI- ja Framingham-riskilaskureiden avulla (31,32). FINRISKI-laskuri perustuu suomalaiseen väestöaineistoon. Laskurit poikkeavat toisistaan myös päätetapahtumien suhteen. FINRISKI-riskilaskuri ilmoittaa riskin sairastua vakavaan (sairaalahoitoa vaativaan) sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen, kun taas Framingham-laskuri sisältää myös lievemmät sairastumiset (mm. angina pectoris ja TIA-kohtaus). Framinghamlaskurin riskitaso 20 % vastaa karkeasti FIN- RISKI-laskurin riskitasoa 10 %, jota pidetään Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 35

4 33 Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKItutkimus: Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;63: Lahti-Koski M, Vartiainen E, Männistö S, Pietinen P. Age, education and occupation as determinants of trends in body mass index in Finland from 1982 to Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61: Suomen Diabetesliitto. Loppuraportti. Dehkon 2D-hanke (D2D) Tampere: Diabetesliitto 2009; Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Julkaisuja 18. Helsinki, KUVIO 1. Diabeteksen riskitestin pisteiden ja verenglukoosiarvon mukainen elintapaohjaus ilmailualan työterveyshuollossa. Laajennettu terveystarkastus: Kyselyt, mittaukset ja laboratoriokokeet (mm. paastoverenglukoosi) Riskitesti < 10 pistettä Riskitesti = pistettä Riskitesti > 14 pistettä 2 h glukoosirasitus Lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotto ja terveyskeskustelu, 60 min Normaali verenglukoosi IFG tai DM* Normaali verenglukoosi Normaali verenglukoosi tai IFG tai IGT DM* Diabeettisen arvon uudelleen mittaus Sidonnaisuudet: Katriina Viitasalo on saanut tämän tutkimuksen toteuttamiseksi ja artikkelin kirjoittamiseksi taloudellista tukea Työsuojelurahastolta, Keskinäiseltä eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta ja Finnair Sairauskassalta. Jaana Lindströmillä, Katri Hemiöllä, Sampsa Puttosella, Anja Koholla, Mikko Härmällä ja Markku Peltosella ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Ei ohjausta 2 h glukoosirasitus IFG tai IGT Ryhmäohjaus (RA) 5 x 2 h Yksilöohjaus (RA) 60 min 6 kk Yksilöohjaus (RA) 60 min Yksilöohjaus (DH) 60 min 1 kk Yksilöohjaus (RA) 60 min 5 kk Yksilöohjaus (DH) 30 min DM Ohjaus diabeteshoitoon IFG = suurentunut paastoglukoosiarvo (mmol/l) 0 h: 6,1 6,9 2 h: < 7,8 IGT = heikentynyt glukoosinsieto (mmol/l) 0 h: < 7,0 2 h: 7,8 11,0 DM* = diabeettinen arvo (mmol/l) 0 h: 7,0 2 h: 11,1 Diabetesdiagnoosi (DM) edellyttää kahtena ajankohtana mitattua diabeettista arvoa RA = ravitsemusasiantuntija DH = diabeteshoitaja yleisesti aktiivisten riskiä vähentävien toimenpiteiden rajana. Tutkimuksen kulku Terveystarkastuksen ensimmäisellä käynnillä tehtiin kehon mittaukset ja pyydettiin työntekijää täyttämään diabeteksen riskitesti (kuvio 1). Laboratoriokokeita varten otettiin verinäyte ja niille, jotka saivat riskitestistä yli 14 pistettä, tehtiin lisäksi kahden tunnin glukoosirasituskoe, joka sisälsi nollanäytteen ja kahden tunnin glukoosi- sekä paastoinsuliinimääritykset. Käynnin aikana täytettiin kyselylomakkeet ja varattiin aika työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle. Kolmantena tutkimusvuonna pääosa lomakkeista siirrettiin etukäteen Internetissä täytettäviksi. Työterveyslääkärin tai -hoitajan vastaanottokäynnillä mitattiin verenpaine, tarkistettiin diabetesriskipisteet ja käytiin tarkastettavan kanssa läpi kyselylomakkeiden ja laboratoriokokeiden vastaukset. Tässä vaiheessa ohjelmoitiin glukoosirasituskoe myös niille riskipisteiden mukaan pienen tai kohtalaisen diabetesriskin henkilöille, joiden paastoglukoosiarvo oli koholla. Vastaanoton aikana keskusteltiin työhön ja työterveyteen liittyvistä asioista sekä elintavoista, kuten liikunnasta, painonhallinnasta, tupakasta, alkoholin käytöstä ja vuorotyöntekijöiden kanssa erityisesti unesta ja vireystilasta. Tarkastettavalle laadittiin yhteisen keskustelun pohjalta hyvinvointisuunnitelma, jonka tueksi tarjottiin tutkimukseen valittua kirjallista materiaalia ja annet- 36 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 1. tiin osoite hankkeen Internet-sivustolle, johon oli koottu tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä. Riskitestin ja laboratoriotulosten perusteella kohtalaisen ja suuren diabetesriskin henkilöt ohjattiin elintapamuutoksiin tähtääviin ohjaustapaamisiin. Diabetesriskitestin tai glukoosimittausten perusteella pienen diabetesriskin ryhmään kuuluvat saivat tavanomaista elintapaohjausta työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä. Kohtalaisen riskin ryhmään kuuluville tarjottiin terveystarkastuksen lisäksi mahdollisuus yksilöohjauskäyntiin ravitsemusasiantuntijan vastaanotolla. Käynnillä selvitettiin työntekijän ravitsemustottumuksia ja elintapoja, tehtiin elintapojen muutossuunnitelma ja sovittiin Tutkimusmuuttujat sukupuolen mukaan, osuus prosentteina tai keskiarvo (± SD). Miehet Naiset p-arvo 1 (n = 1 200) (n = 1120) Ikä, v 44,9 (9,2) 44,0 (8,8) 0,023 Ylemmän koulutusasteen 2 suorittaneet, % 29,6 65,3 < 0,001 Tupakointi, % 22,5 18,5 0,018 Alkoholinkäyttö, annosta/vko 6,9 (7,1) 3,3 (3,6) < 0,001 Liikunta 3 2,2 (0,8) 2,3 (0,7) 0,002 Painoindeksi, kg/m 2 27,0 (3,9) 24,4 (4,2) < 0,001 Vyötärönympärys, cm 95,4 (11,0) 81,1 (10,9) < 0,001 Systolinen verenpaine, mmhg 142 (17) 132 (19) < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 88 (11) 83 (10) < 0,001 fp-glukoosi, mmol/l 5,5 (0,7) 5,2 (0,5) < 0,001 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, % 14,8 5,4 < 0,001 Diabetes, % 2,3 0,9 0,010 fs-kol, mmol/l 5,2 (1,0) 5,1 (0,9) < 0,001 fs-kol-hdl, mmol/l 1,41 (0,37) 1,83 (0,47) < 0,001 fs-kol-ldl, mmol/l 3,23 (0,88) 2,81 (0,84) < 0,001 fs-trigly, mmol/l 1,31 (0,68) 0,93 (0,49) < 0,001 S-hs-CRP, mg/l 1,67 (3,16) 1,82 (3,89) 0,362 MBO 4, % 36,1 18,9 < 0,001 Riskipisteet (diabetesriskitesti) 6,9 (4,5) 6,2 (4,6) < 0,001 Framingham-funktio 5, % 11,2 (9,2) 4,8 (5,6) < 0,001 Framingham-funktio 20 %, % 16,3 2,9 < 0,001 FINRISKI-funktio 6, % 3,7 (4,2) 1,3 (1,8) < 0,001 FINRISKI-funktio 10 %, % 6,8 0,9 < 0,001 1 p-arvo: tilastollinen testi miesten ja naisten väliselle erolle. F-arvo jatkuville muuttujille, χ2 -arvo luokitteleville muuttujille 2 Ylempi koulutusaste: opistotutkinto, ammattikorkeakoulu tai akateeminen tutkinto 3 Liikunta: 4 = kilpamielessä useita kertoja viikossa, 3 = kuntoliikuntaa 3h/vko, 2 = ei-hikoiluttavaa liikuntaa 4h/vko, 1 = ei paljon liiku 4 MBO: Metabolinen oireyhtymä IDF-kriteerien mukaan 5 Framingham-funktio ja 6 FINRISKI-funktio: Framinghamin ja FINRISKI-riskilaskureiden mukaan arvioidut todennäköisyydet sairastua tai kuolla 10 vuoden kuluessa valtimotautitapahtumaan jatko-ohjauksesta. Halukkaille järjestettiin ryhmäohjausta tai toinen yksilöohjauskerta tarpeen mukaan. Suuren diabetesriskin ryhmään kuuluneilla oli mahdollisuus käydä tavanomaisen terveystarkastuksen lisäksi kaksi kertaa diabeteshoitajan ja kerran ravitsemusasiantuntijan ohjauksessa. Tapaamisissa selvitettiin työntekijän yksilölliset diabeteksen riskitekijät (ruokailu, liikunta, alkoholi, tupakointi, uni jne.) ja kannustettiin elintapoja tarkistamalla pienentämään sairastumisriskiä. Tilastomenetelmät Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla (versio 15.0). Tilastolliset testit ryhmien välisille eroille laskettiin t-testien sekä lineaaristen ja logististen regressiomallien avulla. Tulokset Taulukossa 1 esitetään tutkimuksessa määritetyt muuttujat erikseen miehille ja naisille. Miehet ja naiset poikkesivat toisistaan monien riskitekijöiden suhteen, naisten eduksi. Miehistä 66,5 % ja naisista 35,9 % oli ylipainoisia (BMI 25). Lihavien (BMI 30) osuus oli miehistä 18,7 % ja naisista 9,9 %. Miehillä oli keskimäärin korkeampi systolinen ja diastolinen verenpaine, suurempi plasman paastoglukoosiarvo, seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus sekä pienempi HDL-kolesterolipitoisuus. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt sekä metabolinen oireyhtymä olivat miehillä selvästi yleisempiä ja diabetesriskitestin pistemäärä suurempi kuin naisilla. Framinghamin riskifunktio antoi miehille yli 11 %:n todennäköisyyden sairastua tai kuolla valtimotapahtumaan 10 vuoden kuluessa, naisilla todennäköisyys oli puolta pienempi. Suomalaisaineistoihin perustuvan FINRISKI-funktion antamat riskiluvut olivat molemmilla sukupuolilla noin kolmasosa Framingham-riskilaskurin antamasta ennusteesta. Diabetesriskipisteiden ja FINRISKI-funktion välinen korrelaatio oli 0,43, ja vastaavasti riskipisteiden ja Framingham-funktion välinen korrelaatio 0,47. FINRISKI- ja Framinghamfunktioiden välinen korrelaatio oli odotetusti vahva, 0,92. Diabetesriskitestin riskipisteiden jakauman perusteella riski oli suuri 6,3 %:lla miehistä ja 5,7 %:lla naisista (kuvio 2). Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 37

6 Lentotyötä tekevät harrastivat eniten liikuntaa. KUVIO 2. Tutkimukseen osallistuneet luokiteltiin diabetesriskitestin tuloksen mukaan kolmeen ryhmään. Pieni diabetesriski oli arviointilomakkeen mukaan 75,6 %:lla, kohtalainen 18,4 %:lla ja suuri 6,0 %:lla tutkimukseen osallistuneista (taulukko 2). Pienen riskin henkilöt olivat korkeimmin koulutettuja. Tupakointitavoissa ei ollut eroja ryhmien välillä, mutta suuren riskin henkilöt käyttivät eniten alkoholia. Kohtalaisen ja suuren diabetesriskin ryhmät poikkesivat merkitsevästi pienen riskin ryhmästä systolisen ja diastolisen verenpaineen, paastoglukoosiarvon, kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-kolesterolipitoisuuden sekä triglyseridipitoisuuden suhteen. Herkkä CRP oli suurempi ja metabolinen oireyhtymä sekä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt yleisempiä kohtalaisen ja suuren diabetesriskin ryhmissä kuin pienen riskin ryhmässä. Myös Framinghamin ja FINRISKI-funktion antamat todennäköisyydet sairastua tai kuolla valtimotautitapahtumaan 10 vuoden kuluessa olivat suurempia kohtalaisen ja suuren diabetesriskin henkilöillä. Valtimotapahtuman riski seuraavan 10 vuoden aikana oli Framingham-funktion mukaan merkittävä (> 20 %) yli neljäsosalla suuren diabetesriskin henkilöistä ja FINRIS- KI-funktiolla (> 10 %) arvioituna 13,4 %:lla. Diabetesriskitestin riskipisteiden jakaumat miehillä ja naisilla. Pieni diabetesriski = 0 9 riskipistettä, kohtalainen diabetesriski = riskipistettä, suuri diabetesriski = 15 riskipistettä tai enemmän. Frekvenssi,1,08,06,04, pistettä: Miehet: 74,6 % Naiset: 77,0 % pistettä: Miehet: 19,1 % Naiset: 17,4 % Tyypin 2 diabeteksen riskipisteet pistettä: Miehet: 6,4 % Naiset: 5,6 % Miehet Naiset Taulukossa 3 on esitetty riskitekijöiden jakaumat työaikamuodon mukaan. Tutkimukseen osallistuneista 34,2 % ilmoitti tekevänsä säännöllistä päivätyötä, 29,4 % lentotyötä ja loput muuta työaikamuotoa. Päivätyöntekijät olivat keskimäärin vanhempia kuin muihin ryhmiin kuuluvat. Koulutustaso oli matalin epäsäännöllisen työn ryhmässä, ja tämä ryhmä tupakoi eniten. Lentotyötä tekevät harrastivat eniten liikuntaa. Alkoholinkäyttö oli lentotyötä tekevillä vähäisempää, mutta vakiointi iän, sukupuolen ja koulutuksen suhteen poisti ryhmien väliset erot alkoholinkäytössä. Epäsäännöllistä työaikaa tekevien ryhmä ei poikennut säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmästä useimpien riskitekijämuuttujien suhteen. Triglyseridipitoisuus oli epäsäännöllistä työaikaa tekevillä suurempi, mutta diabeteksen riskipisteitä oli enemmän säännöllistä päivätyötä tekevillä. Lentotyötä tekevillä oli säännöllistä päivätyötä tekeviin verrattuna merkitsevästi pienempi painoindeksi, vyötärön ympärysmitta ja triglyseridipitoisuus sekä matalampi systolinen ja diastolinen verenpaine. Lentotyötä tekevien naisten HDL-kolesterolipitoisuus oli suurempi kuin säännöllistä päivätyötä tekevien naisten. Työaikaluokkien välillä oli merkitsevä ero herkän CRP:n tasossa. Kokonaiskolesteroli- ja paastoglukoosiarvo sekä kaikkien glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys olivat lentotyötä tekevillä pienimmät, mutta vakiointi iän, sukupuolen ja koulutuksen suhteen poisti erojen merkitsevyyden. Diabeteksen riskipisteet olivat pienimmät lentotyötä tekevillä. Kaikista diabeteksen riskitestin mukaan suuren riskin henkilöistä 48,9 % kuului säännöllisen päivätyön ryhmään, 37,6 % epäsäännöllisen työajan ryhmään ja 13,5 % lentotyötä tekeviin. Työaikaluokkien välillä oli valtimotautiriskissä merkitsevä ero lentotyötä tekevien eduksi sekä Framinghamin riskifunktiolla että FINRISKIfunktiolla arvioituna. Vakioinnin jälkeen Framinghamin riskifunktion ennuste säilyi merkitsevänä. Diabetesriskitestin tuloksen ja/tai glukoosiarvojen perusteella arvioituna kohonnut diabetesriski todettiin 16,0 %:lta ja suuri riski 13,5 %:lta tutkimukseen osallistuneista. Diabeteshoitajan ja/tai ravitsemusasiantuntijan ohjaukseen hakeutui 53 % (n = 191) suu- 38 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

7 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Tutkimusmuuttujat diabetesriskipisteiden mukaan, osuus prosentteina tai keskiarvo (± SD). Pieni riski, Kohtalainen riski, Suuri riski, p-arvo 1 riskipisteet < 10 riskipisteet riskipisteet > 14 (n = 1 693, 75,6 %) (n = 411, 18,4 %) (n = 134, 6,0 %) Miehiä, % 51,2 54,0 54,5 0,493 Ikä, v 43,2 (8,8) 48,9 (7,6)*** 51,1 (7,0)*** < 0,001 Ylemmän koulutusasteen 2 suorittaneet, % 49,1 38,8*** 39,8* < 0,001 Tupakointi, % 19,5 22,4 22,1 0,359 Alkoholinkäyttö, annosta/vko 5,0 (5,6) 5,6 (6,1) 6,7 (9,5)** < 0,014 Liikunta 3 2,3 (0,7) 2,0 (0,8)*** 2,0 (0,8)*** < 0,001 Painoindeksi, kg/m 2 24,6 (3,4) 28,9 (4,5)*** 30,7 (4,5)*** < 0,001 Vyötärönympärys, naiset, cm 77,7 (8,1) 90,8 (10,8)*** 96,5 (12,7)*** < 0,001 Vyötärönympärys, miehet, cm 92,0 (9,1) 103,8 (10,3)*** 109,4 (9,1)*** < 0,001 Systolinen verenpaine, mmhg 135 (18) 143 (19)*** 148 (19)*** < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 84 (11) 90 (10)*** 92 (12)*** < 0,001 fp-glukoosi, mmol/l 5,3 (0,6) 5,7 (0,6)*** 6,0 (0,9)*** < 0,001 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, % 6,8 13,1*** 46,3*** < 0,001 Diabetes, % 0,7 1,9 13,4*** < 0,001 fs-kol, mmol/l 5,1 (0,9) 5,3 (1,0)*** 5,2 (1,0)* < 0,001 fs-kol-hdl, naiset, mmol/l 1,89 (0,46) 1,67 (0,46)*** 1,55 (0,45)*** < 0,001 fs-kol-hdl, miehet, mmol/l 1,43 (0,38) 1,35 (0,37)* 1,28 (0,36)** 0,001 fs-kol-ldl, mol/l 2,97 (0,87) 3,22 (0,94)*** 3,14 (0,86)* < 0,001 fs-trigly, mmol/l 1,06 (0,59) 1,34 (0,67)*** 1,74 (0,77)*** < 0,001 S-hs-CRP, mg/l 1,43 (3,03) 2,55 (4,39)*** 3,33 (5,34)*** < 0,001 MBO 4, % 17,9 54,9*** 92,0*** < 0,001 Framingham-funktio 5,% 6,5 (7,1) 11,9 (9,6)*** 17,6 (11,3)*** < 0,001 Framingham-funktio 20 %, % 6,1 19,7*** 26,8*** < 0,001 FINRISKI-funktio 6, % 1,9 (2,6) 3,8 (4,2)*** 6,9 (7,4)*** < 0,001 FINRISKI-funktio 10 %, % 2,3 7,9*** 13,4*** < 0,001 1 p-arvo: tilastollinen testi ryhmien väliselle erolle, *** p < 0,001, ** p < 0,01, * p < 0,05, vertailuryhmä pieni riski. F-arvo jatkuville muuttujille, χ2 -arvo luokitteleville muuttujille 2 Ylempi koulutusaste: opistotutkinto, ammattikorkeakoulu tai akateeminen tutkinto 3 Liikunta: 4 = kilpamielessä useita kertoja viikossa, 3 = kuntoliikuntaa 3h/vko, 2 = ei-hikoiluttavaa liikuntaa 4h/vko, 1 = ei paljon liiku 4 MBO: Metabolinen oireyhtymä IDF-kriteerien mukaan 5 Framingham-funktio ja 6 FINRISKI-funktio: Framingham- ja FINRISKI-riskilaskureiden mukaan arvioidut todennäköisyydet sairastua tai kuolla 10 vuoden kuluessa valtimotautitapahtumaan rentuneen riskin ja 49 % (n = 149) suuren riskin työntekijöistä. Ryhmäohjaukseen halukkaaksi ilmoittautui ensimmäisen vuoden aikana vain 29 henkilöä ja heistä ohjauksen aloitti 18 henkilöä. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi ryhmäohjausta ei muina vuosina enää tarjottu. Pohdinta Kolmen vuoden tutkimusjakson aikana Finnair Terveyspalvelujen uusittu terveystarkastusprosessi muotoutui toimivaksi käytännöksi. Henkilöstön osallistumisaktiivisuus terveystarkastukseen oli suuruusluokaltaan verrattavissa vastaaviin seulontatutkimuksiin (33). Valtaosa antoi suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden työaikamuotojen jakauma oli samantyyppinen kuin koko Finnairin henkilöstöllä. Tarkastusmalli tavoitti myös nuoremmat ikäryhmät: alle 30-vuotiaista kutsutuista noin puolet ja vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa osallistui tarkastukseen. Heillä vähäisetkin muutokset elintavoissa voivat pitkällä aikavälillä edistää terveyttä merkittävästi ja siten varmistaa työkykyä työntekijän ikääntyessä. Lihavuus on maailmanlaajuinen terveysongelma, joka yleistyy myös Suomessa, erityises- Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 39

8 TAULUKKO 3. Tutkimusmuuttujat ei-lentotyötä tekevillä työaikamuodon mukaan sekä lentotyössä (epäsäännöllinen työaika), osuus prosentteina tai keskiarvo (±SD). Säännöllinen Epäsäännöllinen Lentotyö p-arvo 1 p-arvo 2 päivätyö työaika (n = 789, 34,2 %) (n = 842, 36,5 %) (n = 679, 29,4 %) Miehiä, % 56,3 72,0*** 21,6*** < 0,001 Ikä, v 46,7 (9,0) 43,8 (8,9)*** 42,7 (8,7)*** < 0,001 Ylemmän koulutusasteen 3 suorittaneet, % 49,0 23,0*** 73,5*** < 0,001 Tupakointi, % 20,8 25,8* 13,5** < 0,001 < 0,001 Alkoholinkäyttö, annosta/vko 5,9 (7,3) 5,7 (5,9) 3,9 (4,0)*** < 0,001 0,236 Liikunta 4 2,2 (0,8) 2,2 (0,8) 2,4 (0,7)*** < 0,001 < 0,001 Painoindeksi, kg/m 2 26,4 (4,2) 26,7 (4,3) 23,7 (3,3)*** < 0,001 < 0,001 Vyötärönympärys, naiset, cm 83,7 (12,1) 83,7 (12,1) 78,3 (8,4)*** < 0,001 < 0,001 Vyötärönympärys, miehet, cm 96,0 (11,2) 95,6 (11,2) 92,3 (9,6)** 0,002 0,091 Systolinen verenpaine, mmhg 140 (18) 140 (18) 131 (18)*** < 0,001 < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 87 (12) 87 (11) 83 (10)*** < 0,001 0,019 fp-glukoosi, mmol/l 5,4 (0,7) 5,4 (0,6) 5,3 (0,5)*** < 0,001 0,457 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, % 11,5 12,0 6,5** 0,001 0,979 Diabetes, % 1,7 2,4 0,8 0,064 0,551 fs-kol, mmol/l 5,2 (1,0) 5,2 (1,0) 5,1 (1,0)** 0,017 0,945 fs-kol-hdl, naiset, mmol/l 1,76 (0,46) 1,76 (0,46) 1,92 (0,47)*** < 0,001 < 0,001 fs-kol-hdl, miehet, mmol/l 1,42 (0,37) 1,39 (0,38) 1,41 (0,37) 0,413 0,811 fs-kol-ldl, mol/l 3,10 (0,87) 3,12 (0,87) 2,84 (0,89)*** < 0,001 0,500 fs-trigly, mmol/l 1,18 (0,64) 1,24 (0,66)** 0,94 (0,50)*** < 0,001 0,007 S-hs-CRP, mg/l 1,71 (3,39) 2,07 (4,17) 1,37 (2,68) 0,003 0,008 MBO 5, % 32,4 32,1 17,3*** < 0,001 0,027 Riskipisteet (diabetesriskitesti) 7,5 (4,7) 6,9 (4,6)* 5,0 (4,1)*** < 0,001 < 0,001 Framingham-funktio 6, % 9,6 (8,6) 9,4 (8,9) 4,8 (6,2)*** < 0,001 0,037 Framingham-funktio 20 %, % 10,7 13,3 4,7*** < 0,001 0,054 FINRISKI-funktio 7, % 3,1 (4,0) 2,9 (3,7) 1,4 (2,2)*** < 0,001 0,469 FINRISKI-funktio 10 %, % 4,7 5,6 1,1** < 0,001 0,159 1 p-arvo: tilastollinen testi ryhmien väliselle erolle, *** p < 0,001, ** p < 0,01, * p < 0,05, vertailuryhmä säännöllinen päivätyö. F-arvo jatkuville muuttujille, χ2 -arvo luokitteleville muuttujille 2 p-arvo: vakioitu iällä, sukupuolella ja koulutuksella 3 Ylempi koulutusaste: opistotutkinto, ammattikorkeakoulu tai akateeminen tutkinto 4 Liikunta: 4 = kilpamielessä useita kertoja viikossa, 3 = kuntoliikuntaa 3h/vko, 2 = ei-hikoiluttavaa liikuntaa 4h/vko, 1 = ei paljon liiku 5 MBO: Metabolinen oireyhtymä IDF-kriteerien mukaan 6 Framingham-funktio ja 7FINRISKI-funktio: Framingham- ja FINRISKI-riskilaskureiden mukaan arvioidut todennäköisyydet sairastua tai kuolla 10 vuoden kuluessa valtimotautitapahtumaan ti työikäisillä (33,34). Vuonna 2007 työikäisten suomalaisten miesten painoindeksi oli keskimäärin 27,2 ja naisten 26,4 (33). Finnair-konsernin työntekijät, erityisesti naiset, olivat hieman hoikempia kuin suomalainen väestö keskimäärin. Ylipaino on tärkein syy metaboliseen oireyhtymään, johon liittyvät veren epäedulliset rasva-arvot, kohonnut verenpaine, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt sekä suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja valtimosairauksiin (30). Vuonna kolmessa sairaanhoitopiirissä tehty satunnaisotantaan perustunut väestötutkimus osoitti, että vuotiaiden ikäryhmässä 17 %:lla miehistä ja 15 %:lla naisista oli T2D tai IGT (35). Finnairilla työskentelevillä miehillä nämä glukoositasapainon häiriöt olivat yleisyydeltään samaa suuruusluokkaa, naisilla taas selvästi harvinaisempia. Tarkastuksen osaksi liitetty diabetesriskitesti löysi hyvin työntekijät, joiden valtimotautiriski oli suurentunut sekä kliinisten mittarien (veren rasva-arvot, verenpaine) että Framinghamin ja FINRISKI-riskilaskurien perus- 40 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

9 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Lihavuus on yleistyvä terveysongelma työikäisellä väestöllä. Diabetes ja sen liitännäissairaudet kuormittavat kansan - taloutta yhä enemmän. Vuorotyö lisää sepel - valtimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Diabetesriskiä voidaan arvioida yksinkertaisella riskitestillä. Diabeteksen ehkäisy elämäntapamuutoksin suuren riskin henkilöillä on mahdollista. Tämä tutkimus opetti Ilmailualan työterveys - huollossa kehitetty syvennetty ja laajennettu terveys - tarkastusmalli osoittautui toimivaksi ja hyväksi keinoksi löytää suuren diabetesriskin henkilöt. Terveystarkastuksen osaksi liitetyllä diabetesriskitestillä löydettiin hyvin myös henkilöt, joilla oli valtimotautien muita riskitekijöitä. Henkilökohtainen elintapaohjaus on ryhmäohjausta helpommin toteutettavissa epäsäännöllisiä työaikoja tekeville työntekijöille. teella. Diabetesriskitesti korreloi metabolisen oireyhtymän kanssa selvästi. Suuren diabetesriskin ryhmässä 92 %:lla ja kohtalaisen riskin ryhmässä 55 %:lla oli MBO. Diabetesriskitesti ei sisällä tupakointia, eikä MBO:n määritelmään sisälly tupakoinnin ohella myöskään ikää, jotka ovat kaksi keskeistä valtimotautiriskiä lisäävää tekijää. Diabetes- ja valtimotautiriskiä on tärkeää arvioida samanaikaisesti, ja terveystarkastuksissa kannattaa hyödyntää validoituja riskitestejä monipuolisesti. Diabetesriskitestin täyttämiseen kuluu muutama minuutti, ja testi sopii nopeutensa ja helppoutensa takia hyvin ensimmäiseksi seulonta-askeleeksi riskihenkilöiden tunnistamisessa. Testi on parhaiten hyödynnettävissä, jos terveydenhuollon ammattilainen tarkistaa tuloksen ja keskustelee vastaajan kanssa riskipisteiden osatekijöistä. Herkkä CRP on merkittävä sydän- ja verisuonitautien ennustaja. Herkän CRP:n suurentunut pitoisuus oli tässä tutkimuksessa yhteydessä riskipisteisiin hyvin samalla tavalla kuin riskifunktiot ja metabolinen oireyhtymä. Tutkimuksemme perusteella ei pystytä arvioimaan, onko herkällä CRP:llä merkittävää lisäarvoa riskin ennustamisessa ja käyttöä terveystarkastuksissa, vaan asia vaatii lisätutkimuksia. Tässä hankkeessa kehitetty laajennettu terveystarkastusmalli osoittautui hyväksi keinoksi löytää henkilöt, joiden diabetes- ja valtimotautiriski on suuri. Tämä on lentoturvallisuustyössä työskentelevien vuorotyöntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisen kannalta hyvin tärkeätä. Erot säännöllistä päivätyötä ja epäsäännöllistä työaikaa tekevien riskitekijöissä olivat vähäiset, mutta lentotyötä tekevät erottuivat edukseen muista työntekijöistä. Riskitekijöiden eroihin voi olla syynä hakeutuminen ja valikoituminen erilaisiin työtehtäviin. Eroihin voivat vaikuttaa myös lentotyön terveysvaatimukset ja ilmailuviranomaisen edellyttämät säännölliset terveystarkastukset. Ryhmämuotoisesta elintapaohjauksesta suun - niteltiin alun perin tärkeintä ohjausmuotoa. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevien oli kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta sovittaa ryhmätapaamisia työaikatauluihinsa. Valtakunnallisessa D2D-hankkeessa saatiin samansuuntainen lopputulos: vain noin 9 % suuren riskin miehistä ja 21 % naisista valitsi ryhmämuotoisen ohjauksen (36). Vähiten ryhmäohjausta suosivat työikäiset miehet. Tämäkin tulos tukee havaintoa vaikeudesta sovittaa yhteen työ ja osallistuminen ryhmämuotoiseen ohjaukseen. Ryhmämuotoisen ohjauksen järjestäminen vuorotyötä tekeville onkin erityinen haaste, johon vastaaminen vaatii uusia toimintatapoja ja lisätutkimuksia. Tulosten perusteella yksilöohjausta tulee kuitenkin myös vastedes tarjota perusterveydenhuollon palveluna, erityisesti vuorotyöntekijöiden elintapaohjauksessa. Työikäisen väestön terveyden edistämistoimien kehittämislinjat edellyttävät, että työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistyötä suunnataan erityisesti työterveyshuollon sisältöön, palvelujen toimivuuteen, menetelmien ja laadun kehittämiseen, taloudellisiin vaikutuksiin sekä vaikuttavuus- ja arviointitutkimukseen (1,37). Finnair Terveyspalvelut on ottanut käyttöönsä tämän tutkimushankkeen tuloksena kehitetyn terveystarkastusmallin, jossa viiden vuoden välein selvitetään ja arvioidaan työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja työaltisteita sekä työntekijöiden elintavoissa ja yksilöllisissä ominaisuuksissa esiintyviä terveysriskejä ja tarjotaan elintapaohjausta. Tutkimukseen osallistuneet kutsutaan seurantakäynnille vuosina , ja heille tehdään samat laboratoriotutkimukset, mittaukset ja kyselyt kuin tutkimuksen alussa. Seurantavaiheen tulosten perusteella voidaan arvioida hankkeessa kehitettyjen menetelmien terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Seurantavaiheessa voidaan myös tutkia luotettavammin työaikojen vaikutusta diabetesriskiin. Kiitämme Finnair Terveyspalvelujen lääke - tieteellistä johtajaa, LT Markku Vanhasta käsikirjoituksen kommentoinnista ja työterveyshuollon erikoislääkäriä, LL Jukka Terttusta tietoteknisestä avusta kysely - aineiston käsittelyssä. Hankkeen käytännön toteutuksesta kiitämme Finnair Terveys - palvelujen koko henkilöstöä, erityisesti työterveysassistentti Katri Vendeliniä. Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 41

10 VIITASALO KATRIINA M.D., Specialist in Internal Medicine and Occupational Health Finnair Health Services LINDSTRÖM JAANA HEMIÖ KATRI PUTTONEN SAMPSA KOHO ANJA HÄRMÄ MIKKO PELTONEN MARKKU ENGLISH SUMMARY Occupational health care effective in identifying risk of diabetes Background. Type 2 diabetes (T2D) is a growing health problem among the active workforce. Obesity and sedentary lifestyle are well known risk factors for T2D. Shift work and sleep disturbances are also associated with an increased risk of T2D. Lifestyle intervention trials have demonstrated convincingly that prevention of T2D is possible among high-risk individuals. Objectives. The aims of this research project were to extend the health checkup process of Finnair s occupational health service (OHS) to cover evaluation of lifestyle-related risk factors among the Finnair workforce, to assess the prevalence of glucose metabolism disorders among workers with varying working hours, and to clarify whether experience from intervention trials could be implemented cost-effectively in the preventive work of the OHS. In this article we present the baseline results of the study. Methods. During the years one fifth of Finnair employees each year were invited for a checkup. Of these 4140 men and women, 2320 attended and gave their consent to participate in this study. The checkup included physical examinations, laboratory tests and questionnaires on working hours, sleeping habits, lifestyle and dietary factors as well as counselling by an occupational health nurse or a doctor. The FINDRISC diabetes risk score, fasting blood glucose and/or glucose tolerance test were used to classify the participants as having a low, increased or high risk of T2D. Those with an increased or high risk were referred to a diabetes nurse or a dietician for counselling. Results. Based on the FINDRISC and/or fasting blood glucose, 13.5% were identified as high risk individuals and a further 16% had a moderate risk for T2D. Glucose disturbances were more frequent among men (14.8%) than among women (5.4%). Diabetes risk scores correlated well with risk factors for cardiovascular disease. In-flight workers had the lowest risk for T2D. Of the moderate and high T2D risk categories 53.5% and 49.3%, respectively, attended counselling by a dietician or a diabetes nurse. Individual counselling was preferred to group counselling. Conclusions. The extended health checkup process seems to be effective in identifying workers with an increased risk of T2D and other cardiovascular risk factors. It seems possible to tackle common health problems in parallel with traditional preventive work in the OHS. To evaluate effectiveness, the health survey will be repeated after three years. 42 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Nina Hirvonen Jenni Sutinen TYYPIN 2 DIABETEKSEN JA MUIDEN GLUKOOSIAINEENVAIH- DUNNAN HÄIRIÖIDEN SEULONTATUTKIMUS Opinnäytetyö Lokakuu

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Tanja Tilles-Tirkkonen Koordinaattori, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Stop Diabetes tutkimushankkeen tausta N. 300 000 suomalaisella

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma 2009 2010

Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma 2009 2010 Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille Projektisuunnitelma 2009 2010 Sosiaali- ja terveysministeriö / Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Suomen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Muutama herättelevä kysymys

Muutama herättelevä kysymys Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot