Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Finnair Terveyspalvelut JAANA LINDSTRÖM FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KATRI HEMIÖ ETM, ravitsemustutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAMPSA PUTTONEN PsT, dosentti, erikoistutkija Työterveyslaitos ANJA KOHO TtM, johtaja Finnair Terveyspalvelut MIKKO HÄRMÄ LT, professori Työterveyslaitos MARKKU PELTONEN FT, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin Lähtökohdat Tutkimuksessa kehitettiin Finnair-konsernin työterveyshuollon terveystarkastuksia kattamaan tyypin 2 diabeteksen (T2D) suurentuneen riskin ja valtimotaudin riskitekijöiden seulonnan Finnairin henkilöstöltä. Lisäksi tarjottiin elintapaohjausta henkilöille, joiden riski sairastua diabetekseen oli suurentunut. Koska henkilöstöstä noin 70 % tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä, arvioitiin myös työaikojen vaikutusta T2D:n ja valtimotautien sairastumisriskiin. Artikkelissa kuvataan tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus, työntekijöiden riskitekijät lähtötilanteessa sekä arvioidaan riskiseulonnan ja interventioiden toteutettavuutta työterveyshuollossa. Menetelmät Uusittuun terveystarkastukseen kutsuttiin vuosina yhteensä työntekijää, joista osallistui tutkimukseen. Terveystarkastus sisälsi verikokeita, mittauksia ja kyselyitä. T2D:n riski arvioitiin diabeteksen riskitestin, paastoverenglukoosiarvon ja tarvittaessa 2 tunnin glukoosirasituskokeen avulla. Työntekijät, joilla oli kohtalainen tai suuri riski sairastua diabetekseen, ohjattiin diabeteshoitajan ja/tai ravitsemusasiantuntijan ohjaustapaamisiin. Tulokset Diabetesriskitestin ja/tai glukoosimittausten perusteella kohtalainen T2D-riski (riskipisteitä ja verenglukoosi normaali) todettiin 16 %:lta ja suuri riski (riskipisteitä yli 14 ja/tai verenglukoosiarvo suurentunut, mutta ei diabeettinen) 13,5 %:lta osallistuneista. Glukoositasapainon häiriöt (suurentunut paastoverenglukoosiarvo, 2 tunnin arvo tai diabetes) olivat yleisempiä miehillä (14,8 %) kuin naisilla (5,4 %). Diabetesriskitestin tulos korreloi merkitsevästi useimpiin valtimosairauksien riskitekijöihin. Riskitekijöiden erot säännöllistä päivätyötä ja epäsäännöllistä työtä tekevien välillä olivat vähäiset, mutta lentotyötä tekevät erottuivat edukseen. Elintapaohjaukseen osallistui 53,5 % suurentuneen riskin ja 49,3 % suuren riskin henkilöistä. Päätelmät Uusittu terveystarkastusmalli osoittautui hyväksi keinoksi löytää henkilöt, joilla on suuri diabetes- ja valtimotautiriski. Tämä on tärkeää lentoturvallisuustyössä työskentelevien vuorotyöntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisen kannalta. VERTAISARVIOITU VV Työterveyshuolto, joka on osa perusterveydenhuoltoa, kattaa noin 80 % Suomen 2,3 miljoonasta työssä käyvästä ihmisestä. Työterveyshuollon rooli työikäisen väestön terveyden edistämisessä on merkittävä. Työterveyshuollossa on perinteisesti painotettu työhön liittyvien sairauksien ehkäisyä, altistusperusteista terveyden seurantaa ja työkyvyttömyyden varhaisen uhkan tunnistamista (1). Työterveyshuolto on viime vuosina pyrkinyt sisällyttämään terveyden seurantatarkastuksiin myös elintavoista ja yksilöllisistä ominaisuuksista johtuvia riskitekijöitä sekä peilaamaan näiden riskien vaikutusta työterveyteen ja työkykyyn. Tähän kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan on myös sosiaali- ja terveysministeriö rohkaissut antamalla työterveyshuolloille suosituksen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimista (2). Diabetes ja sen liitännäissairaudet kuormittavat kansantaloutta (3). Diabeetikkoja arvioidaan olevan Suomessa jo puoli miljoonaa, heistä puolet tunnistamattomia (4). Diabeteksen tärkeimmät riskitekijät ovat liikapaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsaasti ns. kovaa rasvaa (tyydyttyneitä ja trans-rasvahappoja), raffinoituja hiilihydraatteja ja niukasti luon- Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 33

2 Kirjallisuutta 1 Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveys Työterveyshuollon kehittämislinjat. Julkaisuja 3. Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriö. Suositus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä työterveyshuollossa. Helsinki, Suomen Diabetesliitto. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Tampere: Diabetesliitto 2000;95. 4 Puska P, Peltonen M, Reunanen A. Kakkostyypin diabetes ajankohtainen kansanterveysuhkamme. Yleislääkärilehti 2008: Hu G, Qiao Q, Silventoinen K ym. Occupational, commuting, and leisure-time physical activity in relation to risk for Type 2 diabetes in middle-aged Finnish men and women. Diabetologia 2003;46: World Health Organization. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. Report of a joint FAO/WHO consultation. Geneva: World Health Organization 2003; Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG ym. High-fibre, low-fat diet predicts long-term weight loss and decreased type 2 diabetes risk: the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetologia 2006;49: Willi C, Bodenmann P, Ghali WA, Faris PD, Cornuz J. Active Smoking and the Risk of Type 2 Diabetes. A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 2007;298: Patja K, Jousilahti P, Hu G, Valle T, Qiao Q, Tuomilehto J. Effects of smoking, obesity and physical activity on the risk of type 2 diabetes in middle-aged Finnish men and women. J Intern Med 2005;258: Marti B, Tuomilehto J, Salomaa V, Kartovaara L, Korhonen HJ, Pietinen P. Body fat distribution in the Finnish population: environmental determinants and predictive power for cardiovascular risk factor levels. J Epidemiol Community Health 1991;45: Barrett-Connor E, Khaw KT. Cigarette smoking and increased central adiposity. Ann Intern Med 1989;111: Canoy D, Wareham N, Luben R ym. Cigarette smoking and fat distribution in 21,828 British men and women: a population-based study. Obes Res 2005;13: Vioque J, Torres A, Quiles J. Time spent watching television, sleep duration and obesity in adults living in Valencia, Spain. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Elmasry A, Lindberg E, Berne C ym. Sleep-disordered breathing and glucose metabolism in hypertensive men: a population-based study. J Intern Med 2001;249: Janson C, Lindberg E, Gislason T, Elmasry A, Boman G. Insomnia in men a 10-year prospective population based study. Sleep 2001;24: Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep duration is associated with an increased risk for the prevalence of type 2 diabetes in middle-aged women - The FIN-D2D survey. Sleep Med 2008;9: Rintamäki R, Partonen T. Unen yhteydet lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Suom Lääkäril 2009;64: nollista ravintokuitua sisältävä ruokavalio (5,6,7). Tupakointi on tunnettu valtimotaudin riskitekijä, ja se lisää myös riskiä sairastua T2D:een (8,9). Tupakointi lisää rasvan varastoitumista keskivartalolle (10,11,12). Koska tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien vaaratekijät ovat yhteisiä, näiden sairauksien ehkäisyn tavoitteet ja toimenpiteet tukevat toisiaan. Vuorotyö, unettomuus ja riittämätön yöuni ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Euroopassa 20 % työväestöstä tekee vuorotyötä. Työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa teki vuorotyötä 24 % työvoimasta vuonna 2008 (lähde: Laura Hulkko, Tilastokeskus, henkilökohtainen tiedonanto). Finnairin henkilöstöstä noin 70 % tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä. Vuorotyötä tekevien elintavat ovat epäsäännöllisiä, ja heillä on univaikeuksia useammin kuin muilla. Eräiden poikkileikkaus- ja seurantatutkimusten mukaan lyhyt uni ja unettomuus ovat yhteydessä lihavuuden ja T2D:n kehittymiseen (13,14,15,16,17). Kliinisissä tutkimusasetelmissa koehenkilöiden lyhytaikainen valvottaminen vaikuttaa hormonitasapainoon niin, että insuliiniherkkyys pienenee ja ruokahalun säätely häiriintyy (18). Kokeellisessa tutkimuksessa univajeen todettiin johtavan myös immuunijärjestelmän aktivaatioon (19). Unihäiriöiden ja univajeen (yksilöllisen unentarpeen rajoittuminen esim. vuorotyöstä tai elintavoista johtuen) kansanterveydellinen merkitys saattaakin osoittautua luultua suuremmaksi. Vuorotyön tiedetään lisäävän sepelvaltimotaudin ja mahdollisesti myös metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden vaaraa (20). Tupakointi, ylipaino ja veren suuri kolesterolipitoisuus lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä yhdessä vuorotyön kanssa enemmän kuin riskitekijöiden tai vuorotyön yksittäisten riskisuhteiden perusteella voitaisiin arvioida. Toisaalta epäsäännölliset työajat ja vuorotyö sinänsä voivat lisätä tupakointia ja epäterveellisiä ruokatottumuksia (21,22). Suomalainen Diabeteksen ehkäistytutkimus (Diabetes Prevention Study, DPS) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että diabetesta voidaan ehkäistä tehokkaasti antamalla suuren riskin henkilöille elintapaohjausta (23,24,25). DPS-tutkimuksen kokemukset loivat perustan valtakunnalliselle Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO:lle (26) ja sen toimeenpanohankkeelle D2D:lle (27). Vuosina toteutetun D2D:n tavoitteena oli vähentää T2D:n ja valtimotautien riskitekijöitä ja ilmaantuvuutta, tunnistaa suuren riskin henkilöt ja oireeton T2D, kehittää uusia sekä tukea nykyisiä ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja käytäntöjä perusterveydenhuollossa. Ohjelman suositukset kohdistuivat erityisesti perusterveydenhuollon toiminnan kehittämiseen. Näistä lähtökohdista käynnistettiin Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa -tutkimushanke. Tavoitteena oli selvittää validoitua diabeteksen riskitestiä (28) käyttäen Finnairin henkilöstön riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, arvioida työterveyshuollon terveysohjausmenetelmien vaikuttavuutta T2D:n riskiin ja valtimotaudin riskitekijöihin, arvioida vuorotyön, epätyypillisten työaikojen ja unihäiriöiden yhteyttä T2D:n riskiin sekä arvioida työterveyshuollon terveysohjausmenetelmien taloudellisia vaikutuksia seuraamalla T2D:n hoitokustannuksia. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen ensimmäisen vaiheen, eli riskiseulonnan ja interventioiden, toteutus sekä tarkastellaan tyypin 2 diabeteksen riskin ja valtimotaudin riskitekijöiden jakautumista Finnair-konsernin työntekijöillä ottaen huomioon erityisesti epäsäännöllisten työaikojen yhteys riskitekijöihin. Tutkimusaineisto ja menetelmät Finnairin henkilöstö kutsutaan terveystarkastukseen ikävuosittain viiden vuoden välein. Tarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydentilaa laajan kyselylomakkeen avulla. Vuosina terveystarkastusta laajennettiin siten, että tarkastus sisältää terveyskyselyn lisäksi laboratoriotutkimuksia (verenkuva, herkkä CRP, ALAT, CDT, veren rasvat ja paastoglukoosi), verenpaineen ja kehon mittaukset (pituus ja paino, vyötärön- ja lantionympärys) sekä diabeteksen riskitestin tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arvioimiseksi. Glukoosirasituskokeeseen ohjattiin työntekijät, joilla arvioitiin olevan suuri diabetesriski joko diabetesriskitestin (yli 14 pistettä) tai suurentuneen paastoverenglukoosiarvon ( 6,1 mmol/l) perusteella. Aiemmin käytössä olleeseen terveyskyselyyn lisättiin kysymyksiä, jotka koskivat tarkemmin elintapoja ja ravitsemusta ja 34 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 18 Spiegel K, Knutson K, Leproult R, Tasali E, Cauter EV. Sleep loss: a novel risk factor for insulin resistance and Type 2 diabetes. J Appl Physiol 2005;99: van Leeuwen WM, Lehto M, Karisola P ym. Sleep restriction increases the risk of developing cardiovascular diseases by augmenting proinflammatory responses through IL-17 and CRP. PLoS ONE 2009;4:e Karlsson B, Knutsson A, Lindahl B. Is there an association between shift work and having a metabolic syndrome? Results from a population based study of 27,485 people. Occup Environ Med 2001;58: Boggild H, Knutsson A. Shift work, risk factors and cardiovascular disease. Scand J Work Environ Health 1999;25: Tenkanen L, Sjoblom T, Härmä M. Joint effect of shift work and adverse life-style factors on the risk of coronary heart disease. Scand J Work Environ Health 1998;24: Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: Salminen V, Lindström J, Louheranta A, Rastas M: Ruokavalio- ja liikuntaneuvonta ehkäisevät diabeteksen puhkeamista. Suom Lääkäril 2002;57: Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: The followup results of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368: Suomen Diabetesliitto: Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Tampere: Diabetesliitto Suomen Diabetesliitto. Suunnitelma tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma Dehkon 2Dhanke (D2D). Tampere: Suomen Diabetesliitto ry Lindström J, Tuomilehto J. The Diabetes Risk Score: A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003;26: World Health Organization. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications: Report of a WHO Consultation: Part 1: Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Geneva: World Health Organization, Department of Noncommunicable Disease Surveillance, Alberti KG, Zimmet P, Shaw J: The metabolic syndrome new worldwide definition. Lancet 2005;366: Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V ym. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa Suom Lääkäril 2007;62: Cappuccio FP, Oakeshott P, Strazzullo P, Kerry SM. Application of Framingham risk estimates to ethnic minorities in United Kingdom and implications for primary prevention of heart disease in general practice: cross sectional population based study. BMJ 2002;325:1271. kattoivat paremmin vuorotyöhön liittyviä erityisongelmia, kuten vuorotyön ergonomiaa, työhön liittyviä unihäiriöitä ja palautumista. Laajennettuun terveystarkastukseen osallistuneet ei-diabeetikot pyydettiin mukaan diabeteksen ehkäisytutkimukseen, ja heidän tietonsa tallennettiin tutkimustietojärjestelmään edellyttäen, että siihen saatiin kirjallinen suostumus. Tutkimukseen osallistuneet ohjattiin riskiarvion mukaan elintapainterventioihin ja uudet diabeetikot hoitoon. Uusitun terveystarkastuksen kohderyhmä oli kolmen tutkimusvuoden aikana yhteensä henkilöä, joista (57 %) osallistui tutkimukseen. Työaikamuoto luokiteltiin työntekijän ilmoittaman työajan mukaan säännölliseen päivätyöhön, lentotyöhön ja epäsäännölliseen työhön. Viimeksi mainittuun katsottiin kuuluvan kaikki ne henkilöt, jotka ilmoittivat tekevänsä jotain muuta kuin säännöllistä päivätyötä tai lentotyötä. Koulutus luokiteltiin kahteen luokkaan: ylempi koulutusaste sisälsi opistotutkinnon, ammattikorkeakoulutuksen ja akateemisen tutkinnon, alempi koulutusaste sisälsi muun koulutuksen. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä arvioitiin testillä (www.diabetes.fi/riskitesti), joka sisältää kahdeksan luokiteltua ja pisteytettyä kysymystä (ikä, painoindeksi, vyötärönympärys, liikunta, kasvisten käyttö, verenpainelääkkeiden käyttö, onko veren glukoosipitoisuus joskus ollut suurentunut ja onko lähisuvussa diabetesta) ja joka antaa arvion riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana. Riski sairastua diabetekseen katsottiin vähäiseksi, jos diabetesriskipisteet olivat alle 10 ja verenglukoosiarvo oli normaali. Kohtalaisen riskin ryhmään kuuluivat työntekijät, jotka saivat testin mukaan riskipisteitä mutta joiden verenglukoosiarvo oli normaali. Suuren riskin ryhmään kuuluivat ne työntekijät, joilla riskipisteitä oli yli 14 ja/tai verenglukoosin paastoarvo tai kahden tunnin arvo oli suurentunut, mutta ei niin paljon, että diabeteksen diagnostiset kriteerit olisivat täyttyneet. Resurssisyistä ryhmittelyssä poikettiin hieman testin alkuperäisestä riskiluokittelusta, jossa jo 7 pistettä merkitsee hieman suurentunutta diabetesriskiä. Yksittäinen diabeettinen paastoglukoosiarvo tarkistettiin 2 tunnin glukoosirasituksella. Tutkittavat luokiteltiin glukoosiarvojen perusteella käyttäen WHO:n vuoden 1999 kriteerejä (29). Henkilöt, joilla ei ollut aiemmin tunnistettua diabetesta, mutta joiden plasman paastoglukoosiarvo oli 7,0 mmol/l tai plasman 2 tunnin glukoosiarvo 11,1 mmol/l, luokiteltiin aikaisemmin tunnistamattomiksi tyypin 2 diabeetikoiksi. Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) todettiin, kun plasman 2 tunnin glukoosiarvo oli 7,8 11,0 mmol/l ja plasman paastoglukoosiarvo < 7,0 mmol/l. Suurentunut paastoglukoosiarvo (IFG) todettiin, kun plasman paastoglukoosiarvo oli 6,1 6,9 mmol/l ja plasman 2 tunnin glukoosiarvo < 7,8 mmol/l. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöksi katsotaan kaikki nämä tilat. Painoindeksi (body mass index, BMI) laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). BMI < 25 kg/m 2 on normaali, BMI välillä 25 29,9 kg/m 2 luokitellaan liikapainoksi ja BMI 30 kg/m 2 lihavuudeksi. Metabolisen oireyhtymän (MBO) määritelmänä käytettiin International Diabetes Federationin (IDF) vuonna 2005 julkaisemia kriteereitä (30): vyötärö- eli keskivartalolihavuus (vyötärön ympärys naisilla 80 cm ja miehillä 94 cm) ja lisäksi ainakin kaksi seuraavista häiriötiloista: 1) suurentunut veren triglyseridipitoisuus ( 1,70 mmol/l) tai käytössä oleva lääkitys siihen, 2) pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä < 1,03 mmol/l ja naisilla < 1,29 mmol/l) tai käytössä oleva lääkitys siihen, 3) kohonnut systolinen verenpaine ( 130 mmhg) tai kohonnut diastolinen verenpaine ( 85 mmhg) tai käytössä oleva lääkitys verenpaineeseen ja 4) heikentynyt glukoosiaineenvaihdunta (plasman paastoglukoosi 5,60 mmol/l) tai todettu diabetes. Riski sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitautiin seuraavan 10 vuoden kuluessa arvioitiin FINRISKI- ja Framingham-riskilaskureiden avulla (31,32). FINRISKI-laskuri perustuu suomalaiseen väestöaineistoon. Laskurit poikkeavat toisistaan myös päätetapahtumien suhteen. FINRISKI-riskilaskuri ilmoittaa riskin sairastua vakavaan (sairaalahoitoa vaativaan) sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen, kun taas Framingham-laskuri sisältää myös lievemmät sairastumiset (mm. angina pectoris ja TIA-kohtaus). Framinghamlaskurin riskitaso 20 % vastaa karkeasti FIN- RISKI-laskurin riskitasoa 10 %, jota pidetään Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 35

4 33 Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKItutkimus: Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;63: Lahti-Koski M, Vartiainen E, Männistö S, Pietinen P. Age, education and occupation as determinants of trends in body mass index in Finland from 1982 to Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24: Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61: Suomen Diabetesliitto. Loppuraportti. Dehkon 2D-hanke (D2D) Tampere: Diabetesliitto 2009; Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Julkaisuja 18. Helsinki, KUVIO 1. Diabeteksen riskitestin pisteiden ja verenglukoosiarvon mukainen elintapaohjaus ilmailualan työterveyshuollossa. Laajennettu terveystarkastus: Kyselyt, mittaukset ja laboratoriokokeet (mm. paastoverenglukoosi) Riskitesti < 10 pistettä Riskitesti = pistettä Riskitesti > 14 pistettä 2 h glukoosirasitus Lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotto ja terveyskeskustelu, 60 min Normaali verenglukoosi IFG tai DM* Normaali verenglukoosi Normaali verenglukoosi tai IFG tai IGT DM* Diabeettisen arvon uudelleen mittaus Sidonnaisuudet: Katriina Viitasalo on saanut tämän tutkimuksen toteuttamiseksi ja artikkelin kirjoittamiseksi taloudellista tukea Työsuojelurahastolta, Keskinäiseltä eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta ja Finnair Sairauskassalta. Jaana Lindströmillä, Katri Hemiöllä, Sampsa Puttosella, Anja Koholla, Mikko Härmällä ja Markku Peltosella ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Ei ohjausta 2 h glukoosirasitus IFG tai IGT Ryhmäohjaus (RA) 5 x 2 h Yksilöohjaus (RA) 60 min 6 kk Yksilöohjaus (RA) 60 min Yksilöohjaus (DH) 60 min 1 kk Yksilöohjaus (RA) 60 min 5 kk Yksilöohjaus (DH) 30 min DM Ohjaus diabeteshoitoon IFG = suurentunut paastoglukoosiarvo (mmol/l) 0 h: 6,1 6,9 2 h: < 7,8 IGT = heikentynyt glukoosinsieto (mmol/l) 0 h: < 7,0 2 h: 7,8 11,0 DM* = diabeettinen arvo (mmol/l) 0 h: 7,0 2 h: 11,1 Diabetesdiagnoosi (DM) edellyttää kahtena ajankohtana mitattua diabeettista arvoa RA = ravitsemusasiantuntija DH = diabeteshoitaja yleisesti aktiivisten riskiä vähentävien toimenpiteiden rajana. Tutkimuksen kulku Terveystarkastuksen ensimmäisellä käynnillä tehtiin kehon mittaukset ja pyydettiin työntekijää täyttämään diabeteksen riskitesti (kuvio 1). Laboratoriokokeita varten otettiin verinäyte ja niille, jotka saivat riskitestistä yli 14 pistettä, tehtiin lisäksi kahden tunnin glukoosirasituskoe, joka sisälsi nollanäytteen ja kahden tunnin glukoosi- sekä paastoinsuliinimääritykset. Käynnin aikana täytettiin kyselylomakkeet ja varattiin aika työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle. Kolmantena tutkimusvuonna pääosa lomakkeista siirrettiin etukäteen Internetissä täytettäviksi. Työterveyslääkärin tai -hoitajan vastaanottokäynnillä mitattiin verenpaine, tarkistettiin diabetesriskipisteet ja käytiin tarkastettavan kanssa läpi kyselylomakkeiden ja laboratoriokokeiden vastaukset. Tässä vaiheessa ohjelmoitiin glukoosirasituskoe myös niille riskipisteiden mukaan pienen tai kohtalaisen diabetesriskin henkilöille, joiden paastoglukoosiarvo oli koholla. Vastaanoton aikana keskusteltiin työhön ja työterveyteen liittyvistä asioista sekä elintavoista, kuten liikunnasta, painonhallinnasta, tupakasta, alkoholin käytöstä ja vuorotyöntekijöiden kanssa erityisesti unesta ja vireystilasta. Tarkastettavalle laadittiin yhteisen keskustelun pohjalta hyvinvointisuunnitelma, jonka tueksi tarjottiin tutkimukseen valittua kirjallista materiaalia ja annet- 36 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 1. tiin osoite hankkeen Internet-sivustolle, johon oli koottu tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä. Riskitestin ja laboratoriotulosten perusteella kohtalaisen ja suuren diabetesriskin henkilöt ohjattiin elintapamuutoksiin tähtääviin ohjaustapaamisiin. Diabetesriskitestin tai glukoosimittausten perusteella pienen diabetesriskin ryhmään kuuluvat saivat tavanomaista elintapaohjausta työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä. Kohtalaisen riskin ryhmään kuuluville tarjottiin terveystarkastuksen lisäksi mahdollisuus yksilöohjauskäyntiin ravitsemusasiantuntijan vastaanotolla. Käynnillä selvitettiin työntekijän ravitsemustottumuksia ja elintapoja, tehtiin elintapojen muutossuunnitelma ja sovittiin Tutkimusmuuttujat sukupuolen mukaan, osuus prosentteina tai keskiarvo (± SD). Miehet Naiset p-arvo 1 (n = 1 200) (n = 1120) Ikä, v 44,9 (9,2) 44,0 (8,8) 0,023 Ylemmän koulutusasteen 2 suorittaneet, % 29,6 65,3 < 0,001 Tupakointi, % 22,5 18,5 0,018 Alkoholinkäyttö, annosta/vko 6,9 (7,1) 3,3 (3,6) < 0,001 Liikunta 3 2,2 (0,8) 2,3 (0,7) 0,002 Painoindeksi, kg/m 2 27,0 (3,9) 24,4 (4,2) < 0,001 Vyötärönympärys, cm 95,4 (11,0) 81,1 (10,9) < 0,001 Systolinen verenpaine, mmhg 142 (17) 132 (19) < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 88 (11) 83 (10) < 0,001 fp-glukoosi, mmol/l 5,5 (0,7) 5,2 (0,5) < 0,001 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, % 14,8 5,4 < 0,001 Diabetes, % 2,3 0,9 0,010 fs-kol, mmol/l 5,2 (1,0) 5,1 (0,9) < 0,001 fs-kol-hdl, mmol/l 1,41 (0,37) 1,83 (0,47) < 0,001 fs-kol-ldl, mmol/l 3,23 (0,88) 2,81 (0,84) < 0,001 fs-trigly, mmol/l 1,31 (0,68) 0,93 (0,49) < 0,001 S-hs-CRP, mg/l 1,67 (3,16) 1,82 (3,89) 0,362 MBO 4, % 36,1 18,9 < 0,001 Riskipisteet (diabetesriskitesti) 6,9 (4,5) 6,2 (4,6) < 0,001 Framingham-funktio 5, % 11,2 (9,2) 4,8 (5,6) < 0,001 Framingham-funktio 20 %, % 16,3 2,9 < 0,001 FINRISKI-funktio 6, % 3,7 (4,2) 1,3 (1,8) < 0,001 FINRISKI-funktio 10 %, % 6,8 0,9 < 0,001 1 p-arvo: tilastollinen testi miesten ja naisten väliselle erolle. F-arvo jatkuville muuttujille, χ2 -arvo luokitteleville muuttujille 2 Ylempi koulutusaste: opistotutkinto, ammattikorkeakoulu tai akateeminen tutkinto 3 Liikunta: 4 = kilpamielessä useita kertoja viikossa, 3 = kuntoliikuntaa 3h/vko, 2 = ei-hikoiluttavaa liikuntaa 4h/vko, 1 = ei paljon liiku 4 MBO: Metabolinen oireyhtymä IDF-kriteerien mukaan 5 Framingham-funktio ja 6 FINRISKI-funktio: Framinghamin ja FINRISKI-riskilaskureiden mukaan arvioidut todennäköisyydet sairastua tai kuolla 10 vuoden kuluessa valtimotautitapahtumaan jatko-ohjauksesta. Halukkaille järjestettiin ryhmäohjausta tai toinen yksilöohjauskerta tarpeen mukaan. Suuren diabetesriskin ryhmään kuuluneilla oli mahdollisuus käydä tavanomaisen terveystarkastuksen lisäksi kaksi kertaa diabeteshoitajan ja kerran ravitsemusasiantuntijan ohjauksessa. Tapaamisissa selvitettiin työntekijän yksilölliset diabeteksen riskitekijät (ruokailu, liikunta, alkoholi, tupakointi, uni jne.) ja kannustettiin elintapoja tarkistamalla pienentämään sairastumisriskiä. Tilastomenetelmät Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla (versio 15.0). Tilastolliset testit ryhmien välisille eroille laskettiin t-testien sekä lineaaristen ja logististen regressiomallien avulla. Tulokset Taulukossa 1 esitetään tutkimuksessa määritetyt muuttujat erikseen miehille ja naisille. Miehet ja naiset poikkesivat toisistaan monien riskitekijöiden suhteen, naisten eduksi. Miehistä 66,5 % ja naisista 35,9 % oli ylipainoisia (BMI 25). Lihavien (BMI 30) osuus oli miehistä 18,7 % ja naisista 9,9 %. Miehillä oli keskimäärin korkeampi systolinen ja diastolinen verenpaine, suurempi plasman paastoglukoosiarvo, seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus sekä pienempi HDL-kolesterolipitoisuus. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt sekä metabolinen oireyhtymä olivat miehillä selvästi yleisempiä ja diabetesriskitestin pistemäärä suurempi kuin naisilla. Framinghamin riskifunktio antoi miehille yli 11 %:n todennäköisyyden sairastua tai kuolla valtimotapahtumaan 10 vuoden kuluessa, naisilla todennäköisyys oli puolta pienempi. Suomalaisaineistoihin perustuvan FINRISKI-funktion antamat riskiluvut olivat molemmilla sukupuolilla noin kolmasosa Framingham-riskilaskurin antamasta ennusteesta. Diabetesriskipisteiden ja FINRISKI-funktion välinen korrelaatio oli 0,43, ja vastaavasti riskipisteiden ja Framingham-funktion välinen korrelaatio 0,47. FINRISKI- ja Framinghamfunktioiden välinen korrelaatio oli odotetusti vahva, 0,92. Diabetesriskitestin riskipisteiden jakauman perusteella riski oli suuri 6,3 %:lla miehistä ja 5,7 %:lla naisista (kuvio 2). Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 37

6 Lentotyötä tekevät harrastivat eniten liikuntaa. KUVIO 2. Tutkimukseen osallistuneet luokiteltiin diabetesriskitestin tuloksen mukaan kolmeen ryhmään. Pieni diabetesriski oli arviointilomakkeen mukaan 75,6 %:lla, kohtalainen 18,4 %:lla ja suuri 6,0 %:lla tutkimukseen osallistuneista (taulukko 2). Pienen riskin henkilöt olivat korkeimmin koulutettuja. Tupakointitavoissa ei ollut eroja ryhmien välillä, mutta suuren riskin henkilöt käyttivät eniten alkoholia. Kohtalaisen ja suuren diabetesriskin ryhmät poikkesivat merkitsevästi pienen riskin ryhmästä systolisen ja diastolisen verenpaineen, paastoglukoosiarvon, kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-kolesterolipitoisuuden sekä triglyseridipitoisuuden suhteen. Herkkä CRP oli suurempi ja metabolinen oireyhtymä sekä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt yleisempiä kohtalaisen ja suuren diabetesriskin ryhmissä kuin pienen riskin ryhmässä. Myös Framinghamin ja FINRISKI-funktion antamat todennäköisyydet sairastua tai kuolla valtimotautitapahtumaan 10 vuoden kuluessa olivat suurempia kohtalaisen ja suuren diabetesriskin henkilöillä. Valtimotapahtuman riski seuraavan 10 vuoden aikana oli Framingham-funktion mukaan merkittävä (> 20 %) yli neljäsosalla suuren diabetesriskin henkilöistä ja FINRIS- KI-funktiolla (> 10 %) arvioituna 13,4 %:lla. Diabetesriskitestin riskipisteiden jakaumat miehillä ja naisilla. Pieni diabetesriski = 0 9 riskipistettä, kohtalainen diabetesriski = riskipistettä, suuri diabetesriski = 15 riskipistettä tai enemmän. Frekvenssi,1,08,06,04, pistettä: Miehet: 74,6 % Naiset: 77,0 % pistettä: Miehet: 19,1 % Naiset: 17,4 % Tyypin 2 diabeteksen riskipisteet pistettä: Miehet: 6,4 % Naiset: 5,6 % Miehet Naiset Taulukossa 3 on esitetty riskitekijöiden jakaumat työaikamuodon mukaan. Tutkimukseen osallistuneista 34,2 % ilmoitti tekevänsä säännöllistä päivätyötä, 29,4 % lentotyötä ja loput muuta työaikamuotoa. Päivätyöntekijät olivat keskimäärin vanhempia kuin muihin ryhmiin kuuluvat. Koulutustaso oli matalin epäsäännöllisen työn ryhmässä, ja tämä ryhmä tupakoi eniten. Lentotyötä tekevät harrastivat eniten liikuntaa. Alkoholinkäyttö oli lentotyötä tekevillä vähäisempää, mutta vakiointi iän, sukupuolen ja koulutuksen suhteen poisti ryhmien väliset erot alkoholinkäytössä. Epäsäännöllistä työaikaa tekevien ryhmä ei poikennut säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmästä useimpien riskitekijämuuttujien suhteen. Triglyseridipitoisuus oli epäsäännöllistä työaikaa tekevillä suurempi, mutta diabeteksen riskipisteitä oli enemmän säännöllistä päivätyötä tekevillä. Lentotyötä tekevillä oli säännöllistä päivätyötä tekeviin verrattuna merkitsevästi pienempi painoindeksi, vyötärön ympärysmitta ja triglyseridipitoisuus sekä matalampi systolinen ja diastolinen verenpaine. Lentotyötä tekevien naisten HDL-kolesterolipitoisuus oli suurempi kuin säännöllistä päivätyötä tekevien naisten. Työaikaluokkien välillä oli merkitsevä ero herkän CRP:n tasossa. Kokonaiskolesteroli- ja paastoglukoosiarvo sekä kaikkien glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys olivat lentotyötä tekevillä pienimmät, mutta vakiointi iän, sukupuolen ja koulutuksen suhteen poisti erojen merkitsevyyden. Diabeteksen riskipisteet olivat pienimmät lentotyötä tekevillä. Kaikista diabeteksen riskitestin mukaan suuren riskin henkilöistä 48,9 % kuului säännöllisen päivätyön ryhmään, 37,6 % epäsäännöllisen työajan ryhmään ja 13,5 % lentotyötä tekeviin. Työaikaluokkien välillä oli valtimotautiriskissä merkitsevä ero lentotyötä tekevien eduksi sekä Framinghamin riskifunktiolla että FINRISKIfunktiolla arvioituna. Vakioinnin jälkeen Framinghamin riskifunktion ennuste säilyi merkitsevänä. Diabetesriskitestin tuloksen ja/tai glukoosiarvojen perusteella arvioituna kohonnut diabetesriski todettiin 16,0 %:lta ja suuri riski 13,5 %:lta tutkimukseen osallistuneista. Diabeteshoitajan ja/tai ravitsemusasiantuntijan ohjaukseen hakeutui 53 % (n = 191) suu- 38 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

7 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Tutkimusmuuttujat diabetesriskipisteiden mukaan, osuus prosentteina tai keskiarvo (± SD). Pieni riski, Kohtalainen riski, Suuri riski, p-arvo 1 riskipisteet < 10 riskipisteet riskipisteet > 14 (n = 1 693, 75,6 %) (n = 411, 18,4 %) (n = 134, 6,0 %) Miehiä, % 51,2 54,0 54,5 0,493 Ikä, v 43,2 (8,8) 48,9 (7,6)*** 51,1 (7,0)*** < 0,001 Ylemmän koulutusasteen 2 suorittaneet, % 49,1 38,8*** 39,8* < 0,001 Tupakointi, % 19,5 22,4 22,1 0,359 Alkoholinkäyttö, annosta/vko 5,0 (5,6) 5,6 (6,1) 6,7 (9,5)** < 0,014 Liikunta 3 2,3 (0,7) 2,0 (0,8)*** 2,0 (0,8)*** < 0,001 Painoindeksi, kg/m 2 24,6 (3,4) 28,9 (4,5)*** 30,7 (4,5)*** < 0,001 Vyötärönympärys, naiset, cm 77,7 (8,1) 90,8 (10,8)*** 96,5 (12,7)*** < 0,001 Vyötärönympärys, miehet, cm 92,0 (9,1) 103,8 (10,3)*** 109,4 (9,1)*** < 0,001 Systolinen verenpaine, mmhg 135 (18) 143 (19)*** 148 (19)*** < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 84 (11) 90 (10)*** 92 (12)*** < 0,001 fp-glukoosi, mmol/l 5,3 (0,6) 5,7 (0,6)*** 6,0 (0,9)*** < 0,001 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, % 6,8 13,1*** 46,3*** < 0,001 Diabetes, % 0,7 1,9 13,4*** < 0,001 fs-kol, mmol/l 5,1 (0,9) 5,3 (1,0)*** 5,2 (1,0)* < 0,001 fs-kol-hdl, naiset, mmol/l 1,89 (0,46) 1,67 (0,46)*** 1,55 (0,45)*** < 0,001 fs-kol-hdl, miehet, mmol/l 1,43 (0,38) 1,35 (0,37)* 1,28 (0,36)** 0,001 fs-kol-ldl, mol/l 2,97 (0,87) 3,22 (0,94)*** 3,14 (0,86)* < 0,001 fs-trigly, mmol/l 1,06 (0,59) 1,34 (0,67)*** 1,74 (0,77)*** < 0,001 S-hs-CRP, mg/l 1,43 (3,03) 2,55 (4,39)*** 3,33 (5,34)*** < 0,001 MBO 4, % 17,9 54,9*** 92,0*** < 0,001 Framingham-funktio 5,% 6,5 (7,1) 11,9 (9,6)*** 17,6 (11,3)*** < 0,001 Framingham-funktio 20 %, % 6,1 19,7*** 26,8*** < 0,001 FINRISKI-funktio 6, % 1,9 (2,6) 3,8 (4,2)*** 6,9 (7,4)*** < 0,001 FINRISKI-funktio 10 %, % 2,3 7,9*** 13,4*** < 0,001 1 p-arvo: tilastollinen testi ryhmien väliselle erolle, *** p < 0,001, ** p < 0,01, * p < 0,05, vertailuryhmä pieni riski. F-arvo jatkuville muuttujille, χ2 -arvo luokitteleville muuttujille 2 Ylempi koulutusaste: opistotutkinto, ammattikorkeakoulu tai akateeminen tutkinto 3 Liikunta: 4 = kilpamielessä useita kertoja viikossa, 3 = kuntoliikuntaa 3h/vko, 2 = ei-hikoiluttavaa liikuntaa 4h/vko, 1 = ei paljon liiku 4 MBO: Metabolinen oireyhtymä IDF-kriteerien mukaan 5 Framingham-funktio ja 6 FINRISKI-funktio: Framingham- ja FINRISKI-riskilaskureiden mukaan arvioidut todennäköisyydet sairastua tai kuolla 10 vuoden kuluessa valtimotautitapahtumaan rentuneen riskin ja 49 % (n = 149) suuren riskin työntekijöistä. Ryhmäohjaukseen halukkaaksi ilmoittautui ensimmäisen vuoden aikana vain 29 henkilöä ja heistä ohjauksen aloitti 18 henkilöä. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi ryhmäohjausta ei muina vuosina enää tarjottu. Pohdinta Kolmen vuoden tutkimusjakson aikana Finnair Terveyspalvelujen uusittu terveystarkastusprosessi muotoutui toimivaksi käytännöksi. Henkilöstön osallistumisaktiivisuus terveystarkastukseen oli suuruusluokaltaan verrattavissa vastaaviin seulontatutkimuksiin (33). Valtaosa antoi suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden työaikamuotojen jakauma oli samantyyppinen kuin koko Finnairin henkilöstöllä. Tarkastusmalli tavoitti myös nuoremmat ikäryhmät: alle 30-vuotiaista kutsutuista noin puolet ja vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa osallistui tarkastukseen. Heillä vähäisetkin muutokset elintavoissa voivat pitkällä aikavälillä edistää terveyttä merkittävästi ja siten varmistaa työkykyä työntekijän ikääntyessä. Lihavuus on maailmanlaajuinen terveysongelma, joka yleistyy myös Suomessa, erityises- Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 39

8 TAULUKKO 3. Tutkimusmuuttujat ei-lentotyötä tekevillä työaikamuodon mukaan sekä lentotyössä (epäsäännöllinen työaika), osuus prosentteina tai keskiarvo (±SD). Säännöllinen Epäsäännöllinen Lentotyö p-arvo 1 p-arvo 2 päivätyö työaika (n = 789, 34,2 %) (n = 842, 36,5 %) (n = 679, 29,4 %) Miehiä, % 56,3 72,0*** 21,6*** < 0,001 Ikä, v 46,7 (9,0) 43,8 (8,9)*** 42,7 (8,7)*** < 0,001 Ylemmän koulutusasteen 3 suorittaneet, % 49,0 23,0*** 73,5*** < 0,001 Tupakointi, % 20,8 25,8* 13,5** < 0,001 < 0,001 Alkoholinkäyttö, annosta/vko 5,9 (7,3) 5,7 (5,9) 3,9 (4,0)*** < 0,001 0,236 Liikunta 4 2,2 (0,8) 2,2 (0,8) 2,4 (0,7)*** < 0,001 < 0,001 Painoindeksi, kg/m 2 26,4 (4,2) 26,7 (4,3) 23,7 (3,3)*** < 0,001 < 0,001 Vyötärönympärys, naiset, cm 83,7 (12,1) 83,7 (12,1) 78,3 (8,4)*** < 0,001 < 0,001 Vyötärönympärys, miehet, cm 96,0 (11,2) 95,6 (11,2) 92,3 (9,6)** 0,002 0,091 Systolinen verenpaine, mmhg 140 (18) 140 (18) 131 (18)*** < 0,001 < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 87 (12) 87 (11) 83 (10)*** < 0,001 0,019 fp-glukoosi, mmol/l 5,4 (0,7) 5,4 (0,6) 5,3 (0,5)*** < 0,001 0,457 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, % 11,5 12,0 6,5** 0,001 0,979 Diabetes, % 1,7 2,4 0,8 0,064 0,551 fs-kol, mmol/l 5,2 (1,0) 5,2 (1,0) 5,1 (1,0)** 0,017 0,945 fs-kol-hdl, naiset, mmol/l 1,76 (0,46) 1,76 (0,46) 1,92 (0,47)*** < 0,001 < 0,001 fs-kol-hdl, miehet, mmol/l 1,42 (0,37) 1,39 (0,38) 1,41 (0,37) 0,413 0,811 fs-kol-ldl, mol/l 3,10 (0,87) 3,12 (0,87) 2,84 (0,89)*** < 0,001 0,500 fs-trigly, mmol/l 1,18 (0,64) 1,24 (0,66)** 0,94 (0,50)*** < 0,001 0,007 S-hs-CRP, mg/l 1,71 (3,39) 2,07 (4,17) 1,37 (2,68) 0,003 0,008 MBO 5, % 32,4 32,1 17,3*** < 0,001 0,027 Riskipisteet (diabetesriskitesti) 7,5 (4,7) 6,9 (4,6)* 5,0 (4,1)*** < 0,001 < 0,001 Framingham-funktio 6, % 9,6 (8,6) 9,4 (8,9) 4,8 (6,2)*** < 0,001 0,037 Framingham-funktio 20 %, % 10,7 13,3 4,7*** < 0,001 0,054 FINRISKI-funktio 7, % 3,1 (4,0) 2,9 (3,7) 1,4 (2,2)*** < 0,001 0,469 FINRISKI-funktio 10 %, % 4,7 5,6 1,1** < 0,001 0,159 1 p-arvo: tilastollinen testi ryhmien väliselle erolle, *** p < 0,001, ** p < 0,01, * p < 0,05, vertailuryhmä säännöllinen päivätyö. F-arvo jatkuville muuttujille, χ2 -arvo luokitteleville muuttujille 2 p-arvo: vakioitu iällä, sukupuolella ja koulutuksella 3 Ylempi koulutusaste: opistotutkinto, ammattikorkeakoulu tai akateeminen tutkinto 4 Liikunta: 4 = kilpamielessä useita kertoja viikossa, 3 = kuntoliikuntaa 3h/vko, 2 = ei-hikoiluttavaa liikuntaa 4h/vko, 1 = ei paljon liiku 5 MBO: Metabolinen oireyhtymä IDF-kriteerien mukaan 6 Framingham-funktio ja 7FINRISKI-funktio: Framingham- ja FINRISKI-riskilaskureiden mukaan arvioidut todennäköisyydet sairastua tai kuolla 10 vuoden kuluessa valtimotautitapahtumaan ti työikäisillä (33,34). Vuonna 2007 työikäisten suomalaisten miesten painoindeksi oli keskimäärin 27,2 ja naisten 26,4 (33). Finnair-konsernin työntekijät, erityisesti naiset, olivat hieman hoikempia kuin suomalainen väestö keskimäärin. Ylipaino on tärkein syy metaboliseen oireyhtymään, johon liittyvät veren epäedulliset rasva-arvot, kohonnut verenpaine, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt sekä suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja valtimosairauksiin (30). Vuonna kolmessa sairaanhoitopiirissä tehty satunnaisotantaan perustunut väestötutkimus osoitti, että vuotiaiden ikäryhmässä 17 %:lla miehistä ja 15 %:lla naisista oli T2D tai IGT (35). Finnairilla työskentelevillä miehillä nämä glukoositasapainon häiriöt olivat yleisyydeltään samaa suuruusluokkaa, naisilla taas selvästi harvinaisempia. Tarkastuksen osaksi liitetty diabetesriskitesti löysi hyvin työntekijät, joiden valtimotautiriski oli suurentunut sekä kliinisten mittarien (veren rasva-arvot, verenpaine) että Framinghamin ja FINRISKI-riskilaskurien perus- 40 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

9 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Lihavuus on yleistyvä terveysongelma työikäisellä väestöllä. Diabetes ja sen liitännäissairaudet kuormittavat kansan - taloutta yhä enemmän. Vuorotyö lisää sepel - valtimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Diabetesriskiä voidaan arvioida yksinkertaisella riskitestillä. Diabeteksen ehkäisy elämäntapamuutoksin suuren riskin henkilöillä on mahdollista. Tämä tutkimus opetti Ilmailualan työterveys - huollossa kehitetty syvennetty ja laajennettu terveys - tarkastusmalli osoittautui toimivaksi ja hyväksi keinoksi löytää suuren diabetesriskin henkilöt. Terveystarkastuksen osaksi liitetyllä diabetesriskitestillä löydettiin hyvin myös henkilöt, joilla oli valtimotautien muita riskitekijöitä. Henkilökohtainen elintapaohjaus on ryhmäohjausta helpommin toteutettavissa epäsäännöllisiä työaikoja tekeville työntekijöille. teella. Diabetesriskitesti korreloi metabolisen oireyhtymän kanssa selvästi. Suuren diabetesriskin ryhmässä 92 %:lla ja kohtalaisen riskin ryhmässä 55 %:lla oli MBO. Diabetesriskitesti ei sisällä tupakointia, eikä MBO:n määritelmään sisälly tupakoinnin ohella myöskään ikää, jotka ovat kaksi keskeistä valtimotautiriskiä lisäävää tekijää. Diabetes- ja valtimotautiriskiä on tärkeää arvioida samanaikaisesti, ja terveystarkastuksissa kannattaa hyödyntää validoituja riskitestejä monipuolisesti. Diabetesriskitestin täyttämiseen kuluu muutama minuutti, ja testi sopii nopeutensa ja helppoutensa takia hyvin ensimmäiseksi seulonta-askeleeksi riskihenkilöiden tunnistamisessa. Testi on parhaiten hyödynnettävissä, jos terveydenhuollon ammattilainen tarkistaa tuloksen ja keskustelee vastaajan kanssa riskipisteiden osatekijöistä. Herkkä CRP on merkittävä sydän- ja verisuonitautien ennustaja. Herkän CRP:n suurentunut pitoisuus oli tässä tutkimuksessa yhteydessä riskipisteisiin hyvin samalla tavalla kuin riskifunktiot ja metabolinen oireyhtymä. Tutkimuksemme perusteella ei pystytä arvioimaan, onko herkällä CRP:llä merkittävää lisäarvoa riskin ennustamisessa ja käyttöä terveystarkastuksissa, vaan asia vaatii lisätutkimuksia. Tässä hankkeessa kehitetty laajennettu terveystarkastusmalli osoittautui hyväksi keinoksi löytää henkilöt, joiden diabetes- ja valtimotautiriski on suuri. Tämä on lentoturvallisuustyössä työskentelevien vuorotyöntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisen kannalta hyvin tärkeätä. Erot säännöllistä päivätyötä ja epäsäännöllistä työaikaa tekevien riskitekijöissä olivat vähäiset, mutta lentotyötä tekevät erottuivat edukseen muista työntekijöistä. Riskitekijöiden eroihin voi olla syynä hakeutuminen ja valikoituminen erilaisiin työtehtäviin. Eroihin voivat vaikuttaa myös lentotyön terveysvaatimukset ja ilmailuviranomaisen edellyttämät säännölliset terveystarkastukset. Ryhmämuotoisesta elintapaohjauksesta suun - niteltiin alun perin tärkeintä ohjausmuotoa. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevien oli kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta sovittaa ryhmätapaamisia työaikatauluihinsa. Valtakunnallisessa D2D-hankkeessa saatiin samansuuntainen lopputulos: vain noin 9 % suuren riskin miehistä ja 21 % naisista valitsi ryhmämuotoisen ohjauksen (36). Vähiten ryhmäohjausta suosivat työikäiset miehet. Tämäkin tulos tukee havaintoa vaikeudesta sovittaa yhteen työ ja osallistuminen ryhmämuotoiseen ohjaukseen. Ryhmämuotoisen ohjauksen järjestäminen vuorotyötä tekeville onkin erityinen haaste, johon vastaaminen vaatii uusia toimintatapoja ja lisätutkimuksia. Tulosten perusteella yksilöohjausta tulee kuitenkin myös vastedes tarjota perusterveydenhuollon palveluna, erityisesti vuorotyöntekijöiden elintapaohjauksessa. Työikäisen väestön terveyden edistämistoimien kehittämislinjat edellyttävät, että työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistyötä suunnataan erityisesti työterveyshuollon sisältöön, palvelujen toimivuuteen, menetelmien ja laadun kehittämiseen, taloudellisiin vaikutuksiin sekä vaikuttavuus- ja arviointitutkimukseen (1,37). Finnair Terveyspalvelut on ottanut käyttöönsä tämän tutkimushankkeen tuloksena kehitetyn terveystarkastusmallin, jossa viiden vuoden välein selvitetään ja arvioidaan työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja työaltisteita sekä työntekijöiden elintavoissa ja yksilöllisissä ominaisuuksissa esiintyviä terveysriskejä ja tarjotaan elintapaohjausta. Tutkimukseen osallistuneet kutsutaan seurantakäynnille vuosina , ja heille tehdään samat laboratoriotutkimukset, mittaukset ja kyselyt kuin tutkimuksen alussa. Seurantavaiheen tulosten perusteella voidaan arvioida hankkeessa kehitettyjen menetelmien terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Seurantavaiheessa voidaan myös tutkia luotettavammin työaikojen vaikutusta diabetesriskiin. Kiitämme Finnair Terveyspalvelujen lääke - tieteellistä johtajaa, LT Markku Vanhasta käsikirjoituksen kommentoinnista ja työterveyshuollon erikoislääkäriä, LL Jukka Terttusta tietoteknisestä avusta kysely - aineiston käsittelyssä. Hankkeen käytännön toteutuksesta kiitämme Finnair Terveys - palvelujen koko henkilöstöä, erityisesti työterveysassistentti Katri Vendeliniä. Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65 41

10 VIITASALO KATRIINA M.D., Specialist in Internal Medicine and Occupational Health Finnair Health Services LINDSTRÖM JAANA HEMIÖ KATRI PUTTONEN SAMPSA KOHO ANJA HÄRMÄ MIKKO PELTONEN MARKKU ENGLISH SUMMARY Occupational health care effective in identifying risk of diabetes Background. Type 2 diabetes (T2D) is a growing health problem among the active workforce. Obesity and sedentary lifestyle are well known risk factors for T2D. Shift work and sleep disturbances are also associated with an increased risk of T2D. Lifestyle intervention trials have demonstrated convincingly that prevention of T2D is possible among high-risk individuals. Objectives. The aims of this research project were to extend the health checkup process of Finnair s occupational health service (OHS) to cover evaluation of lifestyle-related risk factors among the Finnair workforce, to assess the prevalence of glucose metabolism disorders among workers with varying working hours, and to clarify whether experience from intervention trials could be implemented cost-effectively in the preventive work of the OHS. In this article we present the baseline results of the study. Methods. During the years one fifth of Finnair employees each year were invited for a checkup. Of these 4140 men and women, 2320 attended and gave their consent to participate in this study. The checkup included physical examinations, laboratory tests and questionnaires on working hours, sleeping habits, lifestyle and dietary factors as well as counselling by an occupational health nurse or a doctor. The FINDRISC diabetes risk score, fasting blood glucose and/or glucose tolerance test were used to classify the participants as having a low, increased or high risk of T2D. Those with an increased or high risk were referred to a diabetes nurse or a dietician for counselling. Results. Based on the FINDRISC and/or fasting blood glucose, 13.5% were identified as high risk individuals and a further 16% had a moderate risk for T2D. Glucose disturbances were more frequent among men (14.8%) than among women (5.4%). Diabetes risk scores correlated well with risk factors for cardiovascular disease. In-flight workers had the lowest risk for T2D. Of the moderate and high T2D risk categories 53.5% and 49.3%, respectively, attended counselling by a dietician or a diabetes nurse. Individual counselling was preferred to group counselling. Conclusions. The extended health checkup process seems to be effective in identifying workers with an increased risk of T2D and other cardiovascular risk factors. It seems possible to tackle common health problems in parallel with traditional preventive work in the OHS. To evaluate effectiveness, the health survey will be repeated after three years. 42 Suomen Lääkärilehti 1 2/2010 vsk 65

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke. Rahoittajat: Työsuojelurahasto,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin TIETEESSÄ TIMO SAARISTO LL, ylilääkäri, projektipäällikkö Pirkanmaan shp, D2Dseurantahanke, Suomen Diabetes - liitto, Dehkon 2D -hanke (D2D) timo.saaristo@diabetes.fi ja timo.saaristo@pshp.fi LEENA MOILANEN

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Pro gradu-tutkielma Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Terhi Räisänen 2 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO Terveystieteiden yksikkö TERHI RÄISÄNEN

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Maakuntaohjelman 2014-2017 työpaja Lahti 5.3.2014 Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Raportin

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä (MO) on ollut käsitteenä

Metabolinen oireyhtymä (MO) on ollut käsitteenä Lihavuus David E. Laaksonen ja Leo Niskanen Metabolinen oireyhtymä ja diabetes lihavuuden hoidon ykköskohteet Rasvakudoksen jakauma on merkityksellinen terveysriskien arvioinnissa. Glukoosi, insuliini

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Se on kaikkee muuta se elämä

Se on kaikkee muuta se elämä Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN JA METABOLISELLE OIREYHTYMÄLLE ALTISTAVAT TEKIJÄT VUOROTYÖTÄ TEKEVILLÄ HOITAJILLA

TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN JA METABOLISELLE OIREYHTYMÄLLE ALTISTAVAT TEKIJÄT VUOROTYÖTÄ TEKEVILLÄ HOITAJILLA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN JA METABOLISELLE OIREYHTYMÄLLE ALTISTAVAT TEKIJÄT VUOROTYÖTÄ TEKEVILLÄ HOITAJILLA Kirsi Tiihonen Pro Gradu - tutkielma Ergonomia Lääketieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Joulukuu

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Nina Hirvonen Jenni Sutinen TYYPIN 2 DIABETEKSEN JA MUIDEN GLUKOOSIAINEENVAIH- DUNNAN HÄIRIÖIDEN SEULONTATUTKIMUS Opinnäytetyö Lokakuu

Lisätiedot

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot