Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön

Transkriptio

1 Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi KTTYL Tieteellinen jatkokoulutus DEHKO:n 2D-hanke (D2D), diabeteksen seulonta ja ehkäisy sekä hankeen arviointi Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Professori D2D:n toimiryhmän pj PPSHP 1

2 Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä/ siirtää korkean riskin henkilöillä A-luokan tieteellinen näyttö Kaksi suurta korkeatasoista tutkimusta, jossa samanlainen tulos. Useita muita tlosta tukevia muita tutkimuksia 2

3 Diabetekseen sairastuminen tutkimuksen aikana interventio- ja kontrolliryhmissä - DPS Todennäköisyys 1,0 pysyä terveenä 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Riskin vähentyminen: 58% Interventioryhmä Kontrolliryhmä Year Development of diabetes during the lifestyle intervention in the intervention (IG) and control (CG) groups Cumulative survival probability 0.90,9 0.80,8 0.70,7 0.60,6 0.50, Years IG CG 3

4 Cumulative incidence of diabetes in the intervention and control groups: 12/2003 Intervention group Control Group 60 Cumulative incidence % Risk reduction: % YEAR Cumulative no DM Total no Probability of remaining free of diabetes in the intervention and control groups during the total follow-up in DPS study Active intevention period ended after a median of 4 years Relative risk reduction 43% Lindström J et al. Lancet Vol 368 November 11,

5 Summary of the findings of the four lifestyle intervention studies in IGT Study Cohort size Mean BMI Duration RRR ARR NNT kg/m 2 years % % Malmö DPS DPP 2161* Da Qing 500* *combined numbers for placebo and diet and exercise groups RRR = relative risk reduction ARR= absolute risk reduction per 1000 person-years NNT= number needed to treat to prevent one case of diabetes over 12 months. Tuomilehto 2006 Seulonnan tavoite diabeteksen ehkäisyssä Löytää: Suurentuneessa diabetekseen sairastumisvaarassa olevat Diabeteksen esiasteita omaavat Diagnosoimatonta (oireetonta) diabetesta sairastavat 5

6 Seulonta on aiheellista, jos Tauti aiheuttaa väestölle merkittävän terveysongelman Taudin luonnollinen historia tunnetaan Taudilla on havaittava esiaste Aikainen diagnoosi tuottaa hyötyä verrattuna siihen, että diagnoosi myöhästyy On olemassa kliininen testi, joka paljastaa taudin esiasteen ja testi on hyväksyttävä sekä luotettava Uuden tautitapauksen löytymisen hinta on kohtuullinen suhteessa terveysmenojen kokonaishintaan ja käytettävissä on keinot ja resurssit seulonnassa löydettyjen tapausten hoitamiseen Seulonta on osa järjestelmällistä jatkuvaa prosessia eikä ainoastaan yksittäinen hetkellinen tapahtuma 1. Edustavatko tyypin 2 diabetes ja sen esiasteet, erityisesti huonontunut sokerinsieto (IGT), merkittävää terveysongelmaa väestössä? 6

7 Seulonnan tavoite diabeteksen ehkäisyssä Löytää: Suurentuneessa diabetekseen sairastumisvaarassa olevat Diabeteksen esiasteita omaavat Diagnosoimatonta (oireetonta) diabetesta sairastavat Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D-väest estötutkimuksessa tutkimuksessa ( vuotiailla) Miehet Naiset Diagnosoitu tyypin 2 diabetes 7.4% 4.3% Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 8.3% 6.9% Heikentynyt glukoosin- sieto 14.7% 15.9% Kohonnut paasto- glukoosiarvo 9.3% 4.8% } 15.7% } 11.2% Yhteensä: 41.8% 33.2% Peltonen M ym. Suom Lääkäril 2006;61:

8 Prevalence of IGT by age group in the United Kingdom M Cross

9 2. Tunnetaanko diabeteksen luonnollinen historia? Development of type 2 diabetes Pre-diabetes Hyperglycemia Blood glucose elevation with age Microvascular disease Complication clock is ticking.. Macro-vascular disease 9

10 100 Extrapolation of the time of deterioration of beta-cell dysfunction Beta-cell function (%) Years from diagnosis UKPDS 16, Onko diabeteksella havaittava esiaste? 10

11 IGT:N LUONNOLLINEN KEHITYS: Suurin osa henkilöistä, joilla todetaan IGT, sairastuu diabetekseen Normaali IGT 10 vuotta 25% 25% 50% Diabetes IGT Jaakko Tuomilehto Onko näyttö diabeteksen ehkäisystä riittävä? 11

12 Suomalainen DPS-tutkimus tutkimus: TEHOSTETUN NEUVONNAN TAVOITTEET Laihtuminen Rasvaa < 30% ruuan kokonaisenergiasta Tyydyttyneen rasvan osuus < 10% energiasta Kuidun määrä >15 g/1000 kcal Aerobista ja lihaskuntoa parantavaa liikuntaa ja päivittäiseen hyötyliikuntaan kannustaminen Incidence of diabetes by success score in DPS 12

13 Probability of remaining free of diabetes in the intervention and control groups during the total follow-up in DPS study Active intevention period ended after a median of 4 years Relative risk reduction 43% Lindström J et al. Lancet Vol 368 November 11, 2006 Summary of the findings of the four lifestyle intervention studies in IGT Study Cohort size Mean BMI Duration RRR ARR NNT kg/m 2 years % % Malmö DPS DPP 2161* Da Qing 500* *combined numbers for placebo and diet and exercise groups RRR = relative risk reduction ARR= absolute risk reduction per 1000 person-years NNT= number needed to treat to prevent one case of diabetes over 12 months. Tuomilehto

14 5. Onko olemassa käyttökelpoisia ja turvallisia testejä diabeteksen ja sen esiasteiden seulontaan? Diabetestestien sensitiivisyys ja spesifisyys sensitivity specificity Urine glucose 16 % 98 % Random capillary glucose % 90 % Fasting venous glucose > % 93 % Fasting capillary glucose > % 90 % HbA1c > 8.0 % 87 % 87 % HbA1c > 6.3 % 48 % 100 % OGTT % 100 % Diabetes Care 2000;23 14

15 FINDRISC (The FINnish Diabetes RIsk SCore) 8 questions: Age BMI Waist Daily physical activity Use of vegetables, fruits or berries Regular use of drugs for hypertension High blood sugar Diabetes in family FINDRISC predicts the 10 year risk of type 2 diabetes with 85% accuracy (Lindstöm J 2003) Seulontavaihtoehdot Yleinen(joukko) seulonta Kustannusvaikuttavuus?? Opportunistinen / yksilöllinen seulonta Kustannusvaikuttavuus? Tiettyihin väestö- tai potilasryhmiin suunnattu seulonta Kustannusvaikuttavuus? JAMA

16 ESC/EASD suositukset 2007 Oireettoman diabeteksen seulonta Oireettoman diabeteksen joukkoseulontaa ei ole suositeltu puuttuvan näytön takia Epäsuora näyttö viittaa siihen, että diabeteksen seulonta voisi olla hyödyllistä (sydän-ja verisuonitautiriskin takia) IGT:n seulonta voi olla hyödyllistä elämäntapaneuvonnan tai lääkehoidon aloittamiseksi diabeteksen estämiseksi European Heart Journal 2007;28: ESC/EASD suositukset 2007 Riskihenkilöiden seulonta Anamneesi, kliiniset havainnot ja aikaisemmat laboratoriotutkimukset yhdessä primäärinen, halpa, löytää CVD riskiryhmiä ja raskausdiabeteksen Riskitesti primäärinen, halpa, sopii väestötason seulontaan Verensokerin mittaus ei primääritutkimuksena, vaan edellisten jälkeen Sokerirasituskoe paras toisen vaiheen diagnostinen tutkimus European Heart Journal 2007;28:

17 ADA:n (American Diabetes Association) suositukset 2007 diabeteksen seulonnasta 45 v, varsinkin jos BMI 25 kg/m 2 <45 v, jos ylipainoisia ja lisäksi seuraavia riskitekijöitä: Fyysisesti passiiveja 1.asteen sukulaisissa diabetes Etninen erityistausta Synnyttäneet syntymäpainoltaan suuren lapsen tai todettu gestaatiodiabetes Hypertensio (RR 140/90) HDL-kolesteroli <0,9 mmol/l ja/tai Trigly < 2,82 mmol/l PCOS (polykystiset ovariot) Tiedossa oleva IGT tai IFG Joku muu insuliiniresistenssiä aiheuttava sairaus (acanthosis nigrans) Tiedossa oleva sydän- ja verisuonisairaus Diabetes Care January 2007, Suppl 1 ADA:n (American Diabetes Association) suositukset 2007 diabeteksen seulonnasta Korkean riskin, oireettoman diabeteksen ja lasten seulonta terveydenhuollossa, ei väestöseulontaa Seulonta 3 vuoden välein Paastoverensokeri tai sokerirasituskoe -eivät löydä samoja riskihenkilöitä Paastoverensokeri ensisijainen -toistettavampi, halvempi, helpompi Sokerirasituskoe vasta jos paastosokeri koholla Diabetes Care January 2007, Suppl 1 17

18 ADA:n (American Diabetes Association) suositukset 2007 diabeteksen seulonnasta lapsilla Ylipaino ja lisäksi Kaksi seuraavista: Diabetes 1 tai 2.asteen sukulaisella Etninen erityisryhmä Merkkejä insuliiniresistenssistä Äidillä diabetes tai gestaatiodiabetes 10 vuotiaasta tai puberteetista alkaen Paastoverensokeri kahden vuoden välein Diabetes Care January 2007, Suppl 1 Osana DEHKOa D2D käynnistyy 18

19 Dehkon 2D-hanke, D2D (FIN-D2D) Riskihenkilöiden seulonta Riskitesti Valtimotauti Raskausdiabetes Diabeteksen esiaste Oireettoman diabeteksen etsiminen ja hoitaminen Elämäntapaohjaus diabeteksen ehkäisemiseksi Arviointi 19

20 D2D:n tavoitteet: 1. Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen 2. Tiedostamattoman T2D:n tunnistaminen 3. Uusien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa 4. Näiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 5. Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta ja väestöstrategian tukeminen Korkean riskin strategia Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia Väestöstrategia Screening, diagnosis and interventions in FIN-D2D The Finnish Diabetes Risk Score (FINDRISC) CHD Gestational diabetes IFG / IGT Score < 7 Score 7-14 Score 15 OGTT No preventive measures Written information Diabetes Normoglycemia IFG IGT Treatment of hyperglycemia and risk factors INTERVENTIONS EVALUATION FOLLOW-UP 20

21 Interventions in FIN-D2D Primary health care or other players: Weight control groups Quit smoking-groups Exercise groups Self-activity groups Group intervention Identification of high-risk subject 1. Visit (nurse) Health examinations -detemination of weight, height, BMI, waist, blood pressure a medical history form, questionnaires on exercise and dietary habits Global Risk assessment 2. Visit (doctor) Individual intervention Self-initiated lifestyle changes Other Intervention forms Regular healthcare visits Yearly follow-ups Hankkeen muita tavoitteita Uudenlainen hanke vanhojen toimintarutiinien muuttamiseksi Kohteena myös käytännön työntekijä Tavoitteellinen työ Systemaattinen dokumentaatio Verkostojen synnyttäminen Hallintokuntien yhteistyö Koulutus 21

22 D2D-väest estötutkimus tutkimus 2004 Tavoitteena selvittää lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan shp:ien alueilla Tutkimusotos 4500 henkilöä (1500/sairaanhoitopiiri); 2896 osallistui vuotiaat Terveystarkastus jossa 2h glukoosirasituskoe Löydetyt korkean riskin henkilöt ohjattiin ehkäisyohjelman interventioiden piiriin Ylipaino, lihavuus ja vyötärölihavuus D2Dväestötutkimuksessatutkimuksessa Miehet Naiset Normaali paino 26% 33% } 74% } 67% Ylipaino 50% 38% Lihavuus 24% 29% Vyötärölihavuus(IDF lihavuus(idf) 69% 76% Vyötärölihavuus (WHO) 36% 52% Peltonen M ym. Suom Lääkäril 2006;61:

23 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D-väest estötutkimuksessatutkimuksessa Miehet Naiset Diagnosoitu tyypin 2 diabetes 7.4% 4.3% Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 8.3% 6.9% Heikentynyt glukoosin- sieto 14.7% 15.9% Kohonnut paasto- glukoosiarvo 9.3% 4.8% } 15.7% } 11.2% Yhteensä: 41.8% 33.2% Peltonen M ym. Suom Lääkäril 2006;61: Dehko-ohjelma liikuttaa, laihduttaa ja ylläpitää terveyttä Mitä tuloksia on saatu ja saadaan? Miten arvioidaan? 23

24 D2D:n tavoitteet: 1. Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen 2. Tiedostamattoman T2D:n tunnistaminen 3. Uusien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa 4. Näiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 5. Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta ja väestöstrategian tukeminen D2D:n korkean riskin kohortti: EPSHP, KSSHP, PPSHP, PSHP,PSSHP Miehet Naiset Lukumäärä Ikä Riskipisteet Paino, kg BMI, kg/m BMI>30, % Vyötärö, cm Peltonen M ym. KTL. Kenttäraportti

25 D2D:n korkean riskin kohortti: EPSHP, KSSHP, PPSHP, PSHP,PSSHP Interventioiden käynnistyminenk Miehet Naiset Väh. 1 interventiokäynti, % Väh. 1 interv.käynti, % (*) Interv.kertoja keskimäärin interventiokäyntiä, % Interventio, yksilökäynti, % Interventio, ryhmäkäynti, % (*) Vain v 2004 mukaan tulleet Peltonen M ym. KTL. Kenttäraportti D2D:n korkean riskin kohortti: EPSHP, KSSHP, PPSHP, PSHP,PSSHP Käynnit lääkärillä ja todetut diabeteskomplikaatiot Miehet Naiset Lääkärikäynti tehty, % Lääkärinkäynti tehty % (*) Todetut diabeteskomplikaatiot (%) Valtimotauti 12 5 Retinopatia 0 0 Nefropatia 0 0 Jalkaongelma 0 1 (*)Vain v 2004 mukaan tulleet Peltonen M ym. KTL. Kenttäraportti

26 D2D:n tavoitteet: 1. Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen 2. Tiedostamattoman T2D:n tunnistaminen 3. Uusien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa 4. Näiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 5. Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta ja väestöstrategian tukeminen Mitä muuta hankkeen edistymisestä tiedetään? Seulonta etenee hyvin, ( ?) Diabetesliiton nettisivulla/riskitesti käyntiä Sokerirasituskokeet lisääntyneet Monen tason interventioita Riskitestin täyttäminen jo sinänsä mini-interventio Lyhytohjauksen saaneet 7-14-pisteiset (n=7700) Intensiiviset interventiot 26

27 Mitä on saatu aikaan Riskitestistä on tullut uusi työväline ja diabeteksen seulonnasta pysyvä työtapa Virittäydytty elämäntapaohjaukselle ja alettu oivaltaa ravitsemuksen, liikunnan ja painonhallinnan erityisosaamisen merkitys Luotu ennaltaehkäisyn hoitopolkuja Edistetty terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä Perustettu lisää painonhallintaryhmiä Lisätty koulutustarjontaa ja valmistettu koulutusmateriaa Riskitestejä jaetaan Miten meillä seulotaan uuden toimintamallin mukaan jatkossa? kaikille vanhemmille lasten 1v. tarkastuksen yhteydessä kaikille vanhemmille koululaisten 1 lk:n tarkastuksen yhteydessä kaikille vuotiaille opiskelijoille terv.tark. yhteydessä 27

28 Riskitestejä jaetaan myös kaikille naisten terveystarkastuksissa koulujen vanhempainilloissa yleisötapahtumissa Efficaan tallennettujen seulontojen mittariluokat alle yli 20 rask. diab IFG/ IGT valtimo tapaht. seulotut yht. kork. risk. asiakk. Seulottujen lkm %-osuus seulotuista 36,5 42,7 10,3 1,4 5,5 2,9 0,7 20,8 28

29 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMAN TOIMINTAMALLI (D2D HANKE) vuotiaille Riskitesti jaetaan kaikille naisten- ja aikuisopiskelijoiden terv.tark. sekä vanhemmille lasten 1v. ja koululaisten 1 lk:n tarkastuksissa. Riskitestit ovat ohjeistuksineen asiakkaiden täytettävissä odotustiloissa terveysasemilla ja neuvoloissa sekä RR -itsemittauspisteissä. D2D-merkinnästä effican TIIV-lehdelle tiivistelmäosaan tiedetään, että asiakas kuuluu ehkäisyohjelmaan. < 7 pistettä 7-14 pistettä >15 pistettä rask.diab, Valtimotapahtuman sairast. Aiemmin todettu IFG tai IGT Kirjaa käyntirivi ja pisteiden muk. luokka TIIV-lehdelle tiiv.osaan Lyhyt käynti: tk.avust, sh tai th - voidaan hoitaa ajanvar.luukulla ilman erillistä aikaa tai muun käynnin yhteydessä Lyhyt käynti -kirjaa käyntirivi ja pisteiden muk. luokka Effican TIIV-lehdelle tiivistelmäosaan -riskipist.tarkistus pvm+henk.tiedot - keskustelu riskipist. muodostumisesta - anna Mikä nyt neuvoksi opas - anna yleisöfoorumi/ liikuntaryhmätiedote Yksilöohjauskäynti mittaa paino,pituus, BMI, vyötärö, RR kirjaa PW:iin interventiolehdelle, kopioi hoitoseloste Effican YLE-lehdelle kirjaa PW:iin elintavatlehdelle elintapojen muutosvaiheen arviointi / tavoitteiden asettaminen RYHMÄT: Efficapuussa Yleiset kansiot/avoterveydenhuolto/d2d painonhallintaryhmiin hakeudutaan aina hakemuslomakkeella kirjaa aina jokainen ryhmäkäynti PW:iin ryhmäläisten omille interventiolehdille kirjaa PW:iin jokaisen ryhmäläisen omalle elintavatlehdelle elintapojen muutosvaiheen arviointi/tavoitteiden asettaminen ryhmän alussa, puolivälissä ja lopussa 1. Käynti hoitajan vastaanotolla - mittaa paino,pituus, BMI, vyötärö, RR - aiemmat labrat: jos ei vuoden sisällä rasvoja ja sokeriras, lähetetään kokeisiin (aika varattava+labraohjelmaan lähete) anna ohje valmistautumisesta - Mikä nyt neuvoksi opas asiakkaalle - varaa uusi aika hoitajalle lab.ajasta 2-3 pv eteenpäin - kirjaa tiedot ProWellnessiin tiedonkeruulehdelle, kopioi hoitoseloste Effican YLElehdelle 2. Käynti hoitajan vastaanotolla - ohjaus esitietolomakkeen pohjalta - sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet - kirjaa ProWellnessiin elintavatlehdelle elintapojen muutosvaiheen arviointi / tavoitteiden asettaminen - lääkärikäynti laboratorio- ja RR -tulosten mukaisesti - seurantakäynneistä sopiminen - kirjaa PW:iin tiedonkeruulehdelle, kopioi hoitoseloste Effican YLE-lehdelle Hoitajan vast.otto: terv.hoitaja, sh 1. käynti varaa aikaa ½ - 1 tunti 2. käynti varaa aikaa 1 tunti tiedonkeruulehteä PW:ssa täytetään kahden ensimm. käynnin aikana asiakas täyttää itse paperisen esitietolomakkeen joko labrassa käydessään tai kotona tai odotustilassa ½ tuntia ennen 2. käynnille tuloaan Lääkärikäynti (20-30 min) - glukoosiaineenvaihdunnan dg - lääkehoidon tarpeen arvio riskitekijöiden perusteella - liikkumisresepti - kirjaa tiedot Prowellnessiin lääkärikäyntilehdelle - sanele tiedot PW:n lääkärikäyntilehdelle ja Efficaan YLE/OPISK -lehdelle - jatkosta sopiminen (vuosikont. hoitajalle/ lääkärille + lab.lähete) Vuosittaiset seurantakäynnit hoitajalle / lääkärille - ajanvarauskirjalle D2D-merkintä ja ½ tuntia ennen vastaanottoaikaa asiakas täyttää esitietolomakkeen - hoitaja täyttää PW:ssa tiedonkeruulehden vuosittain ja kopioi hoitoselosteen efficaan YLE/OPISKlehdelle - lääkäri täyttää PW:ssa lääkärikäyntilehden ja sanelee decursuksen PW:n lääkärikäyntilehdelle ja Efficaan YLE/OPISK -lehdelle - elintapojen muutosvaiheen arviointi / tavoitteiden asettaminen kirjataan PW:iin elintavatlehdelle - tilanteen uudelleen arvionti/ohjaus tarpeen mukaan / ryhmiin ohjaus tarvittaessa Ravitsemusterapeutin etävastaanotto 29

30 Mitä on saatu aikaan Alettu virittää ruokapalveluhenkilöstön asenteita myönteisiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisylle Käynnistetty kouluruokailuremontteja Luotu uusia verkostoja Pidetty terveysfoorumeita ja terveysmessuja Mitä on saatu Selvennetty eri hankkeiden välisiä pelisääntöjä ja aloitettu yhteistyö Aloitettu sydänpotilaiden sokerirasituskokeet sairaanhoitopiireissä Alettu luopua sokerirasituskokeen 1 tunnin mittauksesta Työterveyshuolto aktivoitunut diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa Tutkimustoiminta vilkastunut hankkeen tiimoilla 30

31 Mitä on saatu aikaan Osaajia motivoitu nostamalla heitä julkisuuteen ja palkitsemalla Uusia työkaluja kuten Muutosvaihemalli kehitetty Tehty sähköisten tietojärjestelmien kehittämistyötä Vahva näkyvyys mediassa Mitä on saatu aikaan Diabeteksen ehkäisy aloitettu myös muissa kuin hankkeen sairaanhoitopiireissä Kansainvälinen näkyvyys, yhteistyö ja kontaktit 31

32 D2D:n tavoitteet: 1. Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen 2. Tiedostamattoman T2D:n tunnistaminen 3. Uusien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa 4. Näiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 5. Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta ja väestöstrategian tukeminen Aikuisväest estön n terveyskysely Tietoinen diabeteksen ehkäisyohjelmasta isyohjelmasta,, vuotiaat % EPSHP KSSHP PSHP PPSHP PSSHP Muu Suomi 32

33 Lifetime Risk of Hyperglycaemia After years DM known 20% 20% DM Asymptomatic Normoglycaemic 30% 30% IGT+IFG High risk approach Population approach Risk factor distribution Identify and treat those beyond a threshold for risk factor Resource intensive Screening necessary Provable in RCT Large effect in small number of people Risk factor distribution Shift the whole population distribution of risk factor lower Less resource intensive Less amenable to RCT No specific need to identify high risk subjects Small effect in large number of people 33

34 D2D:n haasteet v D2D:n väliarviointi 2005 Lisää riskihenkilöitä hankkeen piiriin Lisää sokerirasituskokeita oireettoman diabeteksen löytämiseksi Lisää intensiivisiä (ryhmä) interventioita Lisää miehiä mukaan ja ryhmiin Perusterveydenhuollon ongelmat Hoitohenkilökunnan (lääkärit, päättäjät) asenteet Tiedonhallinta ja tietojärjestelmät Väestöstrategian tehostaminen D2D:n painopistealueet hankkeen lopulla PSHP 2006 Kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttaminen terveydenhuoltoon Hyviksi havaittujen toimintatapojen dokumentointi ja levittäminen muualle Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoiminnan jatkumisen varmistaminen Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus elämäntapaohjaukseen Päättäjien informointi 34

35 D2D:n kolme haastetta hankkeen loppuaikana ja jälkeen (Seurantaryhmä ) Terveyden edistämisen asema kunnissa turvattava. Haaste johtamiselle Lääkäreiden osaamiseen (koulutukseen) ja asenteisiin kiinnitettävä huomiota Hyvien toimintamallien tunnistaminen ja parhaiden käytäntöjen levittäminen koko maahan Mitä D2D:n jälkeen? D2D:n ohjausryhmä 2006 Terveyskeskuksissa, kunnissa ja kuntayhtymissä ryhmät, jotka vastaavat tyypin 2 diabeteksen (sydän- ja verisuonisairauksien) ehkäisytyöstä? Sairaanhoitopiirissä koordinoivat työryhmät? D2D:n jatkohankkeet?? 35