Edunvalvontapäällikkö Koskela:

Transkriptio

1 LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi valtakunnallisen lentoliikennestrategian väliraportin. Lentoliikennestrategian tekeminen on yksi liikennepoliittiseen selontekoon kirjatuista toimenpiteistä. Strategiassa on tarkoitus selvittää lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioida, erityisesti liikennepolitiikan näkökulmasta ja alueiden saavutettavuuden lähtökohdista, Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi sovitaan lentoliikenteen tavoitteista muuttuneessa toimintaympäristössä ottaen huomioon joukkoliikennepalveluiden ja liikennejärjestelmän kokonaisuus. Väliraportista ei ole järjestetty erillistä lausuntokierrosta. Maakunnat ja lentoasemakaupungit ja eri yhteistyötahot ovat osallistuneet strategian työpajatilaisuuksiin. Maan hallitusohjelmaan on kirjattu, että lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä liikennepoliittisesta selonteosta (5/2012) pidetään tärkeänä myös turvata erityisesti niiden lentoasemien itsenäiset toimintamahdollisuudet, joista liikenne suuntautuu pääosin ulkomaille. Valiokunta nimesi tällaisiksi lentoasemiksi Helsinki-Vantaan lisäksi Tampereen, Turun ja Lappeenrannan lentoasemat. Strategian väliraportissa lentoasemaverkoston suuntaa-antaviksi arviointikriteereiksi on valittu matkustajien ja alueiden näkökulma, lentoaseman pitäjän näkökulma ja lentoyhtiöiden näkökulma. Matkustajien ja alueiden näkökulmasta esitetyt kriteerit on jaettu seuraavasti: laaja-alainen arvio lentoliikenteen ja lentoaseman merkityksestä alueille, matkustajille ja seutujen elinkeinoelämälle alueiden saavutettavuus matkan korvattavuus. Lentoasemat on luokiteltu seuraavasti: Helsinki-Vantaan lentoasema peruslentoasemaverkko matkailua ja sesonkiliikennettä palveleva lentoasemaverkko kaupunkilentoasemat, joihin kuuluvat Tampere-Pirkkala ja Turku muut lentoasemat

2 Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat. Kaupunkilentoasemat ovat tässä luokittelussa sellaisia, joilla on riittävä matkustajapotentiaali siinäkin tapauksessa, jos kyseiset lentoasemat tulisivat rajatuiksi Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon ulkopuolelle. Näiltä lentoasemilta on useita suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä ja lentoasemat ovat houkutelleet myös halpalentoyhtiöitä. Tämä luokittelu ei kuitenkaan tarkoita, että lentoasemat esitettäisiin rajattavaksi Finavian lentoasemaverkon ulkopuolelle. Tampere-Pirkkalan ja Turun osalta todetaan, että lentoasemat sijaitsevat toimivien ja hyvien (noin 2-3 tunnin) joukkoliikenneyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lentoasemien osalta todetaan myös, että ne ovat kuitenkin tärkeitä jatkolentoyhteyksien kannalta. Molemmat kaupunkilentoasemat ovat lisäksi tärkeitä varalentoasemia Helsinki-Vantaalle. Väliraporttiin on kirjattu, että Tampere-Pirkkalan merkitys sotilasilmailukenttänä tulee kasvamaan, kun sotilasilmailun kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminta keskitetään Tampere-Pirkkalassa Satakunnan lennostoon. Vaihtoehtoisina skenaariolinjauksina väliraportissa on esitetty nykytilaskenaario, Helsinki-Vantaan lentoaseman yhtiöittäminen ja verkostoperiaatteesta luopuminen sekä kolmantena ja neljäntenä skenaariona erilaisia vaihtoehtoisia verkostomalleja, joissa Finavian ylläpitovastuun ulkopuolelle jäisi joitakin nykyisiä Finavian verkostolentoasemia. Väliraporttiin ei ole kirjattu muun muassa lennonvarmistukseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja älyliikenteeseen liittyviä osakokonaisuuksia. Siinä todetaan, että niiden yhteensovittaminen tulevaan loppuraporttiin edellyttää vielä lisätyötä. Finavia on syksyllä 2013 päättänyt Tampereella sijaitsevan maan aluelennonjohdon lisäksi perustaa vuonna 2015 aluelennonjohdon myös Helsinki-Vantaalle. Tarkoituksena on, että osa toiminnasta jatkuu Tampereella ainakin vuoteen 2018 asti. Silloin Finavia arvioi, voiko toimintaa jatkaa kahdessa eri toimipaikassa. Uhkana on tuolloin Tampereella sijaitsevan aluelennonjohdon lakkauttaminen. Tampereella työskenteleville lennonjohtajille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä Helsinki-Vantaalle vaiheittain. Valtakunnallisen lentoliikennestrategian loppuraportin on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Väliraportin mukaan vaihtoehtoisille lentoasemaverkko-skenaarioille käynnistetään vaikutusten arvion laadinta siten, että poliittiset linjaukset olisivat mahdollisia kehysriihessä keväällä Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Tampereen kauppakamari.

3 Liitteenä on väliraportti. Päätösesitys. Maakuntajohtaja Halme: Maakuntahallitus päättää, esittää liikenne- ja viestintäministeriölle lausuntonaan seuraavaa: Toimiva lentoliikenne on osa kaukoliikenteen palveluja. Kaukoliikenteen palvelutason määrittelyn lähtökohdat ovat käyttäjä- ja liikennejärjestelmänäkökulmat, joissa tulee ottaa huomioon ihmisten välttämättömät liikkumistarpeet sekä alueiden tarpeet. Lentoasemaverkoston määrittelyssä keskeistä on alueiden saavutettavuuden lähtökohta, missä tulee ottaa huomioon maan hallitusohjelman ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kirjaukset. Pirkanmaan osalta raportissa ei ole tuotu riittävästi esille arvioita maakunnan keskeisestä logistisesta sijainnista eikä alueen kasvusta. Pirkanmaalla kasvu nojautuu vahvasti tuotannolliseen teollisuuteen, maakunnan logistiseen asemaan, osaamisrakenteisiin ja yleiseen houkuttelevuuteen. Pirkanmaa on keskeinen viennin arvonlisää luova alue Suomessa. Tämä luo merkittävän lisän myös lentoliikenteen kysyntään. Tampere-Pirkkalan lentoasema yhdessä rautatieverkon pääsolmukohdan ja useiden valtateiden risteämisien sekä voimakkaasti logistiikasta riippuvaisen teollisuuden ja kaupan ansiosta kytkee kaikki keskeiset liikennemuodot osaksi kokonaisuutta. Tällä hetkellä Suomessa ei ole eurooppalaisen mittakaavan liikenteen noodia, mutta sellainen on kehittymässä ja kehitettävissä Pirkanmaalle Tampereen kaupunkiseudulle. Tampereen kaupunkiseudun yli asukkaan kasvu tulevina vuosikymmeninä lisää alueen lentoliikennepalvelujen kysyntää niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Tampere-Pirkkalan käyttäjäryhmiä ovat liike-elämän osalta tavarakuljetukset ja liikematkustus sekä vapaa-ajan matkustamisen osalta charter-, halpalento- ja vuoroliikenteen matkustaminen. Kaikkien näiden ryhmien osalta parantuvista lentoyhteyksistä on suurta lisäarvoa. Vaikutus on kaksisuuntainen eli matkustaminen Suomesta ja matkustaminen Suomeen. Palvelutaso-odotukset Pirkanmaalla ovat suuret. Tampereen kauppakamarin jäsenilleen tekemien yritysjohdon kyselyiden mukaan tarve suoriin yhteyksiin on erittäin suuri. Tärkeimpiä ovat yhteydet Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Venäjän keskuksiin. Tällä hetkellä Pirkanmaalla on meneillään laajahko selvitys uudenlaisesta lentoasemakonseptista, jolla toimintaa integroidaan synergiaetuja ja lisäarvoa tuoden kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on hakea malleja, missä lentoaseman ja sen ulkopuolella olevien palveluiden kytkentä luo taloudellisesti kestäviä ratkaisuja ja korkeampaa laatutasoa matkaketjuihin.

4 Tampere on valtakunnallisesti merkittävä kansainvälisten suurtapahtumien, kuten kongressit ja kokoukset, urheilukilpailut ja kulttuuritapahtumat, järjestämispaikka, mikä lisää huomattavasti suorien lentoyhteyksien tarvetta. Tampere-Pirkkala on yksi kansallisista pääkentistä, joka voi toimia myös tärkeimpänä varakenttänä Helsinki-Vantaalle, ja voi samalla vapauttaa Helsinki-Vantaan kapasiteettia Kaukoidän lentoihin. Tampere-Pirkkala voi toimia syöttökenttänä eurooppalaisiin hubeihin, charter-kenttänä ja halpalentoyhtiöiden point to point kenttänä. Kentän merkitys kansainvälisenä rahtikenttänä on myös kasvamassa. Tähän sisältyy SPR:n katastrofilentojen keskuksena toimiminen. Kasvavan Pirkanmaan ja sen ympäröivien maakuntien (maakuntakeskukset Pori, Seinäjoki ja Jyväskylä) keskeinen rooli kansallisessa tuotantorakenteessa tulee johtamaan perusyhteyksien vahvistumiseen eri allianssien keskuksiin. Charter-liikennettä on mahdollisuus kasvattaa merkittävästi Tampere-Pirkkalasta, joka sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavalla alueella. Kun Helsinki-Vantaalta lähtevien charter-lentojen määrää vähennetään, helpotetaan samalla pääkaupunkiseudun liikenneruuhkia. Tampere-Pirkkala voi olla täydentävä ja korvaava kenttä tarvittaessa usealle pienemmälle kentälle. Naapurimaakuntien pienten kenttien lentoliikenteen mahdollinen supistuminen lisää Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttöä. Väliraportissa tulee tuoda esille joukkoliikenteen matka-aikoja Länsi- ja Sisä-Suomesta myös Tampere-Pirkkalaan eikä vain Helsinki-Vantaalle. Myös Kanta-Häme varautuu liikennejärjestelmäsuunnitelmassaan Tampere- Pirkkalan lentoaseman nykyistä aktiivisempaan käyttämiseen Helsinki- Vantaan lentoaseman ohella. Pirkanmaan naapurimaakuntien nykyistä laajempi Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttäminen edellyttää joukkoliikenneyhteyksien parantamista kaupunkikeskuksista lentoasemalle. Muutenkin parannettavat joukkoliikenteen yhteydet kentälle tulevat lisäämään lentojen kysyntää. Tekeillä olevassa vuonna 2016 valmistuvassa Pirkanmaan maakuntakaavassa selvitetään yhdessä muiden viranomaisten kanssa junaliikenteen ja/tai raitiotieliikenteen, linja-autoliikenteen ja logistiikan malleja tulevien vuosikymmenien liikenneratkaisuja varten. Tässä kokonaisuudessa Tampere- Pirkkalan rooli on vahva. Nopeat raideliikenneyhteydet Tampere-Pirkkalaan mahdollistavat pääradan suuntaisen ja poikittaissuuntaisen matkustajapotentiaalin laajalta Länsi- ja Sisä-Suomen alueelta. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on tulevaisuudessakin merkittävä rooli puolustusvoimien toiminnassa. Se toimii puolustusvoimien pääkenttänä kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminnan osalta. Tampereella toimii myös puolustusvoimien kansainvälisten kuljetusten koordinointikeskus.

5 Pirkanmaalla on valmiutta selvittää Tampere-Pirkkalan lentoaseman omistuksen järjestäminen Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon ulkopuolelle. Samalla on mahdollisuus selvittää lennonvarmistuksen viranomaistoimintojen eriyttäminen lennonvarmistuksen liiketoiminnasta. Väliraporttiin ei ole vielä kirjattu muun muassa lennonvarmistukseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja älyliikenteeseen liittyviä osakokonaisuuksia. Tulevissa lisäselvityksissä tulee ottaa huomioon Pirkanmaan tarjoamat mahdollisuudet aluelennonjohdon pysyttämiseksi Tampereella ja koulutusmahdollisuuksien kehittäminen sekä selvittää puolueettomasti todelliset kustannusvaikutukset aluelennonjohdon siirtämisestä Helsinki-Vantaalle ja ottaa huomioon lennonjohdon keskittämisestä johtuvat turvallisuusriskit. Turvallisuuskysymykset edellyttävät, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi saa käsiteltäväkseen riittävät turvallisuussuunnitelmat ja riskienhallintamenettelyt. Nämä kohdat tulee kirjata osaksi valtakunnallista lentoliikennestrategiaa. Tämä lausunto annetaan yhteisesti Tampereen kaupungin, Tampereen seudun kuntayhtymän ja Tampereen kauppakamarin kanssa. Päätös. Lisätietoja: Maakuntajohtaja Esa Halme, p