Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ MARKKU SARAHEIMO LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum Helsingin yliopisto, HYKS ATTE VADÉN LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, kliininen opettaja, Tampereen yliopisto, yleislääketiede Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito Valtaosa tyypin 2 diabetespotilaista tarvitsee insuliinihoitoa taudin etenevän luonteen vuoksi. Tarve liittyy potilaan oman insuliinituotannon vähenemiseen. Insuliinihoito aloitetaan yleensä tablettihoidon rinnalla pitkävaikutteisella insuliinilla tai insuliinianalogilla. Jatkossa seuraa myös ns. ateriainsuliinin aloitus ensin yhdellä ja sen jälkeen muillakin aterioilla. Tällöin tablettilääkkeistä jää yleensä jäljelle metformiini. Säännöllisen hoidonohjauksen merkitys korostuu entisestään, kun siirrytään insuliinihoitoon. Kotimittausten opettaminen, veren glukoositason vaihteluihin varautuminen ja painonhallinta ovat ohjauksen keskiössä. Lisäksi potilaan kanssa on syytä keskustella mahdollisista peloista insuliinihoitoa ja erityisesti hypoglykemiaa kohtaan. VERTAISARVIOITU VV Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidolla pyritään matkimaan elimistön normaalia insuliinineritystä (1). Insuliinihoidon aloituskynnys on diabeteksen Käypä hoito -suosituksen (2) ansiosta madaltunut viimeisestä hoitovaihtoehdosta jopa ensimmäiseksi tai ainakin harkinnanvaraiseksi heti metformiinin jälkeen. Englantilaisen UKPDS-tutkimuksen (United Kingdom Prospective Diabetes Study) mukaan tyypin 2 diabetespotilas on jo taudin diagnoosivaiheessa menettänyt noin puolet haiman beetasolukon insuliininerityksestään. Tämän lisäksi eritys vähenee lineaarisesti neljän prosentin vuosivauhdilla. Näin tapahtuu, vaikka HbA 1c - taso olisi hyvä (7 %, 53 mmol/mol) ja potilas käyttäisi insuliini-, metformiini- tai sulfonyyli - urealääkitystä. Täten UKPDS-tutkimuksen mukaan alun perin ruokavaliohoitoisella diabetespotilaalla on kuuden vuoden kohdalla jäljellä enää alle 30 % beetasolutoiminnastaan (3). Vaikka insuliiniherkistehoitoon on ajateltu liittyvän haimaa suojaava vaikutus, ei pitkäaikaisnäyttöä tämän lääkeaineryhmän diabetesta ehkäisevästä tai sen etenemistä estävästä vaikutuksesta ole olemassa. Myöskään vielä nuorempien lääkeaineryhmien, kuten DPP-4:n estäjien tai GLP-1-analogien, diabetesta ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole näyttöä (4,5,6). Muut veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet ja insuliini Metformiini on tyypin 2 diabeteksen ensisijainen lääke. Insuliiniin yhdistettynä metformiini vähentää insuliinin tarvetta, painon nousua ja mahdollisesti myös syöpäsairastuvuutta (7,8). Myös glitatsonihoito vähentää insuliinin tarvetta ja mahdollisesti myös syöpäsairastavuutta. Haittapuolena insuliinin ja herkisteen yhdistelmään liittyy nesteen kertymisen ja sydämen vajaatoiminnan riski (9,10). Tämän vuoksi pioglitatsonihoidossa on syytä olla varovainen ja tyytyä pienempiin annoksiin (15 30 mg/vrk). Sulfonyyliurealääkitystä (glimepiridi ja vastaavat) voi jatkaa perusinsuliinin rinnalla, mutta annos on syytä pitää pienenä, esim. glimepiridia 1 2 mg hypoglykemiajaksojen ja painonnousun välttämiseksi (11,12). DPP-4:n estäjistä sitagliptiinilla on ensimmäisenä indikaatio yhteiskäytöstä insuliinin kanssa. Kliinisen kokemuksen ja alustavan tutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että perusinsuliinin ja DPP-4:n estäjän yhdistelmähoidolla painon nousu jäisi vähäisemmäksi, insuliiniannokset pienemmiksi ja mahdollisesti hypoglykemiajaksojen määräkin vähenisi (13,14). GLP-1-analogeilla ei vielä ole indikaatiota yhteiskäyttöön insuliinin kanssa eikä näille myöskään saa peruskorvausta (haettava B-lausunnolla erityisperustein), jos potilas käyttää samaan aikaan insuliinia. Kliinisessä työssä on kuitenkin GLP-1-lääkkeitä käytetty usein hyvin tuloksin, kun potilas on joutunut suurten insuliiniannosten ja lihomisen kierteeseen. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa on otettu erityisesti huomioon lihavien (painoindeksi yli 30) tyypin 2 diabetespotilaiden insuliinihoitoon liittyvä painonousun vaara. Heidän hoidossaan on jo metformiinia seuraavana lääkehoitona perusteltua harkita DPP-4:n estäjän ohella myös GLP-1-analogia. Eri insuliinityypit Käypä hoito -suosituksen mukaan tyypin 2 diabetespotilaan perusinsuliinin valintaa ei voi pe- Suomen Lääkärilehti 37/2011 vsk

2 KATSAUS KIRJALLISUUTTA 1 Polonsky KS, Given BD, Van Cauter E. Twenty-four-hour profiles and pulsatile patterns of insulin secretion in normal and obese subjects. J Clin Invest 1988;81: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabeteksen Käypä hoito. Päivitetty UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. U.K. Prospective diabetes study 16. Overview of 6 year s therapy of type II diabetes: a progressive disease. Diabetes 1995;44: Kahn SE, Haffner SM, Heise MA ym. Glycemic durability of rosiglitazone, metformin, or glyburide monotherapy. N Engl J Med 2006;355: Valdez CA. New agents in the management of type 2 diabetes: do they provide an opportunity for a shift in the treatment paradigm. JMCP 2008;14: Gerstein H, Mohan V, Avezum A ym. Long-term effect of rosiglitazone and/or ramipril on the incidence of diabetes. Diabetologia 2011;54: Libby G, Donnelly L, Donnan P, Alessi D, Morris A, Evans J. New users of metformin are at low risk of incident cancer: a cohort study among people with type 2 diabetes. Diabetes Care 2009;32: Monami M, Colombi D, Balzi I ym. Metformin and cancer occurence in insulin-treated type 2 diabetes patients. Diabetes Care 2011;34: Holman R, Retnakaran R, Farmer A, Stevens R. PROactive study. Lancet 2006;367: Govindarajan R, Ratnasinghe L, Simmons D. Thiozolidinediones and the risk of lung, prostate and colon cancer in patients with diabetes. J Clin Oncol 2007;25: Riddle MC. Combined therapy with a sulfonylurea plus evening insulin: safe, reliable and becoming routine. Horm Metabol Res 1996;28: Riddle MC. Combined therapy with insulin plus oral agents: is there any advantage? Diabetes Care 2008;31(Suppl 2):S Fonseca V, Schweizer A, Albrecht D, Baron M, Chang I, Dejager S. Addition of vildagliptin to insulin improves glycemic control in type 2 diabetes. Diabetologia 2007;50: Vilsbøll HT, Rosenstock J, Yki- Järvinen H ym. Efficacy and safety of sitagliptin when added to insulin therapy in patients with type 2 diabetes. Diabetes Obes Metab 2010;12: rustella eroilla sen tehossa. HbA 1c -tason laskuvaiheessa eri pitkävaikutteisilla insuliineilla saadut tulokset ovat yhteneviä (2). Eroja syntyy hypoglykemiajaksojen määrässä. Analogihoidolla niitä on selvästi vähemmän erityisesti öisin. Näin ollen pitkävaikutteisten analogien käyttö NPH-insuliinin sijaan on usein perusteltua (15,16). Insuliinianalogien, kuten glargiini- ja detemirinsuliinien, vaikutusprofiilien välillä ei näyttäisi olevan suuria eroja tyypillisillä annostasoilla 0,4 ja 0,8 yksikköä/painokilo. Kun annos on suurempi, 1,4 yksikköä/painokilo, on glargiini-insuliinilla todettu pidempi ja voimakkaampi vaikutus kuin detemirinsuliinilla. Kummankin analogin vaikutusprofiili puoltaa vain yhtä päivittäistä pistosta tyypin 2 diabetespotilaille. Kliinisen kokemuksen perusteella insuliinihoidon yksilöllinen vaikutus on kuitenkin hyvä pitää aina mielessä. Yksittäisillä pistoksilla tehdyt tutkimukset eivät kerro insuliinien vakaan vaikutuksen tilanteesta. Tuloksia ei myöskään voi välttämättä ekstrapoloida selvästi ylipainoisista tyypin 2 diabetespotilaista lievästi ylipainoisiin tai normaalipainoisiin diabetespotilaisiin (17). Eri insuliinien päiväannoksista on käyty vilkasta keskustelua. Tyypillisesti kaksi pistosta detemirinsuliinia päivässä on merkinnyt samalla suurempaa insuliiniannosta kuin kertapistos, ilman että potilas olisi tästä vastaavasti hyötynyt (18,19). Yhdessä lyhytaikaisessa 20 viikkoa kestäneessä vertailussa ei detemirinsuliinin kertapistoksen annos eronnut NPH-insuliinin annoksesta (20). Sen sijaan kahdessa vuoden mittaisessa tutkimuksessa detemirinsuliinin päiväannos oli myös kerran päivässä pistettynä suurempi kuin NPH- tai glargiini-insuliinien annos (18,19). Käytännössä nähdään insuliinien annosvasteissa runsasta yksilöllistä vaihtelua kuten insuliinien vaikutusprofiileissakin. Käytännön insuliinihoito Insuliinihoito on diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti aiheellinen, mikäli HbA 1c pysyttelee 3 6 kuukauden aikana yli 6,5 % (47 mmol/mol) maksimaalisesta oraalisesta lääkityksestä huolimatta. Insuliinihoito voi olla aiheellinen myös diabeteksen lääkehoitoa aloit - taessa, mikäli potilaalla on merkittävä hyperglykemia, esim. HbA 1c on vähintään 9 % (75 mmol/mol), joka yleensä myös aiheuttaa oireita janon, kuivumisen ja väsymyksen muodossa. Insuliinihoidon oikea kohdennus määräytyy plasman glukoosin vuorokausiprofiilin perusteella (kuvio 1). Iltainsuliini Hoito aloitetaan pitkävaikutteisella iltainsuliinilla ja tähdätään alle 6 mol/l:n arvoihin. Tablettihoito jatkuu yleensä vielä tässä vaiheessa iltainsuliinin rinnalla. Mikäli tablettihoitoon on kuulunut insuliiniherkiste, on hyvä pitää mielessä mahdollinen nestekertymän ja turvotusten ilmaantuminen (21). Perusperiaate iltainsuliinihoidossa on maksan glukoneogeneesin rauhoittaminen, sillä niin kauan kuin verenglukoosin paastoarvo on suurentunut, on hyvin vaikeata hallita päiväaikaista hyperglykemiaa. Mikäli hoito on aloitettu pitkävaikutteisella insuliinilla iltaisin, voi annosta lisättäessä ilmetä aamuyön hypoglykemiajaksoja, jolloin tavoiteltu parempi teho aiheuttaakin ongelmia. Tässä vaiheessa pitkävaikutteinen insuliini on syytä vaihtaa pitkävaikutteiseen analogiin. Iltainsuliiniannoksen suurentamiseksi on olemassa useita algoritmeja, joita käytettäessä on hypoglykemiariski pysynyt pienenä, kunhan tavoitetaso ei ole alittanut 5,6 mol/l (22). Aamuinsuliini Osalle tyypin 2 diabetespotilaista on hyvä harkita iltainsuliinin sijaan aamuinsuliinia, mikäli plasman glukoosipitoisuus suurenee aamusta kohti iltaa ja yötä. Aamuinsuliini on myös esim. kotisairaanhoidon potilaille mahdollinen ja helposti toteutettava hoidon tehostamisen vaihtoehto (23). Ateriainsuliinilla tai sekoitteella aloittaminen Insuliinihoito on myös mahdollista aloittaa pelkillä ateriapistoksilla, mikäli paastosokeri on lähellä normaalia, mutta aterian jälkeen sokeritasot kohoavat huomattavasti (24). Esimerkiksi useilla monogeenista MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young) -tyyppistä diabetesta sairastavilla potilailla tehokkain ja turvallisinkin hoitomalli on pelkkä ateriainsuliini kuten myös osalla raskausdiabetespotilaista. Mikäli tablettihoitoa käyttävän potilaan veren glukoosiarvo on selkeästi suurentunut aterian jälkeen, voidaan hoito aloittaa sekoiteinsuliinilla (25 30 % pikainsuliinia ja % protamiinin 2668 Suomen Lääkärilehti 37/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ 15 Riddle M, Rosenstock J, Gerich J, insulin glargine 4002 study investigators. The treat-to-target trial. Randomized addition of glargine or human NPH insulin to oral therapy of type 2 diabetic patients. Diabetes Care 2003;26: Hermansen K, Davies M, Derezinski T, Martinez Ravn G, Clauson P, Home P. A 26-Week, randomized, parallel, treat-totarget trial comparing insulin detemir with NPH insulin as addon therapy to oral glucoselowering drugs in insulin-naïve people with type 2 diabetes. Diabetes Care 2006;29: Klein O, Lynge J, Endahl L ym. Albumin-bound basal insulin analogues (insulin detemir and NN344): comparable time-action profiles but less variability than insulin glargine in type 2 diabetes. Diabetes Obes Metab 2007;9: Rosenstock J, Davies M, Home PD, Larsen J, Koenen S, Schernthaner G. A randomised, 52-week, treat-to-target trial comparing insulin detemir with insulin glargine when administered as add-on to glucoselowering drugs in insulin-naive people with type 2 diabetes. Diabetologia 2008;51: Hollander P, Cooper J, Bregnhøj J, Pedersen CB. A 52-week, multinational, open-label, parallel-group, noninferiority, treat-to-target trial comparing insulin detemir with insulin glargine in a basal-bolus regimen with mealtime insulin aspart in patients with type 2 diabetes. Clin Ther 2008;30: Philis-Tsimikas A, Charpentier G, Clauson P, Ravn GB, Roberts VL, Thorsteinsson B. Comparison of once-daily insulin detemir with NPH insulin added to a regimen of oral antidiabetic drugs in poorly controlled type 2 diabetes. Clin Ther 2006;28: Yamanouchi T. Concomitant therapy with pioglitazone and insulin for the treatment of type 2 diabetes. Vasc Health Risk Manag 2010;6: Strange P. Treat-to-target insulin titration algorithms when initiating long or intermediate acting insulin in type 2 diabetes. J Diabetes Sci Technol 2007;1: Fritsche A, Schweitzer MA, Häring HU, 4001 study group. Glimepiride combined with morning insulin glargine, bedtime neutral protamine hagedorn insulin, or bedtime insulin glargine in patients with type 2 diabetes. A randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2003;138: Bretzel R, Nuber U, Landgraf W ym. Once-daily basal insulin glargine versus thrice-daily prandial insulin lispro in people with type 2 diabetes on oral hypoglycaemic agents (APOLLO): an open randomised controlled trial. Lancet 2008;371: KUVIO 1. Insuliinihoidon kaavio. avulla pitkävaikutteiseksi muunnettua pika-analogia). Yleensä sekoiteinsuliini otetaan pistoksena ennen aamupalaa ja päivällistä (25). Maksimaalinen oraalinen lääkitys + HbA 1c > 6,5 % (3 6 kk) Verensokerin kotimittauksen vuorokausiprofiili (paasto+parimittaus) Paastoarvo suuri Aterian jälkeinen arvo suuri Ilta-arvo suuri (nousua aamusta iltaan) 1 Iltainsuliini (pitkävaikutteinen) 1 Sekoiteinsuliini (aamu ja päivällinen) 2 Aamuinsuliini (pitkävaikutteinen) 1 Aamu < 6,0 mmol/l Aterian jälkeen < 8 mmol/l Ilta < 8 mmol/l HbA 1c > 6,5 % HbA 1c > 6,5 % HbA 1c > 6,5 % Parimittaus Paastomittaus Paasto+parimittaus Aterian jälkeen arvo suuri Paastoarvo suuri Aterian jälkeen arvo suuri Paastoarvo suuri Ateriainsuliini 3 Pitkävaikutteinen + ateriainsuliinit Ateriainsuliini 3 Iltainsuliini (pitkävaikutteinen) 4 1 Mahdollinen sulfonyyliurealääkityksen tarkistus, ei muita muutoksia oraaliseen läkitykseen. 2 Metformiinilääkitys jatkuu, muut lopetetaan. 3 Metformiinilääkitys jatkuu, muu oraalinen lääkitys lopetetaan kun toinen ateriainsuliini aloitetaan, pitkävaikutteisen annostarkistus on tarpeen. 4 Aamuinsuliinin annostarkistus tarpeen, harkittava myös hyötyisikö potilas pitkävaikutteisen insuliinin vaihdosta toiseen valmisteeseen. Pitkävaikutteisen ja ateriainsuliinin yhdistelmähoito Perinteisesti on ajateltu, että pikainsuliinia aletaan käyttää pitkävaikutteisen insuliinin rinnalla, kun oma insuliinineritys on jo hyvin vähäistä ja varsinaisen korvaushoidon tarve on lähellä. Osa tyypin 2 diabetespotilaista saattaakin pärjätä vuosia pitkävaikutteisen insuliinin ja tablettihoidon yhdistelmällä. Käsitys plasman aterianjälkeisen glukoosipitoisuuden hallinnan tärkeydestä on kuitenkin muuttunut viime vuosina (26). Japanilainen Kumamoto-tutkimus osoitti, että plasman aterianjälkeisen glukoosipitoisuuden hallinta hidasti merkittävästi normaalipainoisten tyypin 2 diabetespotilaiden mikrovaskulaarikomplikaatioiden kehittymistä ja etenemistä (27). Monnierin tutkimuksessa todettiin ruokavalio- ja tablettihoitoa käyttävien diabetespotilaiden HbA 1c -tason olevan sitä riippuvaisempi aterianjälkeisen glukoosin hallinnasta mitä alemmas HbA 1c -taso laski (28). Hyvin intensiivisen, lyhytaikaisen ja varhain aloitetun insuliinihoidon on todettu melko tuoreessa tutkimuksessa hidastavan taudin luonnollista kulkua (29). Kun potilaan HbA 1c -pitoisuus suurenee perusinsuliinihoidosta huolimatta yli 6,5 7 % (47 53 mmol/mol), on yleensä aika tehostaa hoitoa ja määrittää parimittauksilla, missä lisätehoa tarvitaan. Mikäli aamun paastoarvo on tavoitteessa, mutta aterianjälkeinen plasman glukoosipitoisuus on yli 8 mol/l, on hoitoa tehostettava lisäämällä pikainsuliinipistos, esim. neljä yksikköä päivän pääaterialle (30). Pikainsuliinin aloituksen yhteydessä perusinsuliiniannosta on syytä vähentää, jos illan suuri glukoosiarvo on laskenut aamuksi (esim. pikainsuliinin yksikkömäärä pois illan pitkävaikutteisesta). Pikainsuliinin annos määräytyy glukoosimittausten ja ateriakoon perusteella. Hiilihydraattiarvioinnin hyödyistä ei ole näyttöä niiden tyypin 2 diabetespotilaiden hoidossa, joilla on vielä omaa Suomen Lääkärilehti 37/2011 vsk

4 KATSAUS 25 Ilag LL, Kerr L, Malone JK, Tann MH. Prandial premixed insulin analog regimens versus basal insulin analog regimens in the management of type diabetes: an evidence based comparison. Clin Ther 2007;29: Ceriello A, Hanefeld M, Leiter L ym. International prandial glucose regulation (PGR) study group. Postprandial glucose regulation and diabetic complications. Arch Intern Med 2004;164: Shichiri M, Kishikawa H, Ohkubo Y, Wake N. Long-term results of the Kumamoto study on optimal siabetes control in type 2 diabetic patients. Diabetes Care 2000;23(Suppl 2):B Monnier L, Lapinski H, Colette C. Contributions of fasting and postprandial plasma glucose increments to the overall diurnal hyperglycemia of type 2 diabetic patients. Variations with increasing levels of HbA1c. Diabetes Care 2003;26: Weng J, Li Y, Xu W ym. Early intensive insulin therapy in patients with newly diagnosed type 2 diabetes has favourable outcomes on recovery and maintenance of β-cell function and protracted glycaemic remission compared with treatment with oral hypoglycaemic agents. Lancet 2008;371: Nathan DM, Buse JB, Davidson MB ym. Medical management of hyperglycemia in type 2 diabetes: a consensus algorithm for the initiation and adjustment of therapy. A consensus statement of the American Diabetes Association and the European Association for the study of diabetes. Diabetes Care 2009;32: Henderson JN, Allen KV, Deary J, Frier BM. Hypoglycaemia in insulin-treated Type 2 diabetes: frequency, symptoms and impaired awareness. Diabetic Med 2003;20: Mäki-Mattila S, Nikkilä K, Yki- Järvinen H. Causes of weight gain during insulin therapy with and without metformin in patients with non-insulindependent diabetes mellitus. Diabetologia 1999;42: Yki-Järvinen H. Comparisons of insulin regimens for patients with type 2 diabetes. Curr Opin Endocrinol Diabetes 2000;7: UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group (33) Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes. Lancet 1998;352: Holman RR, Farmer AJ, Davies MJ ym. Three-year efficacy of complex insulin regimens in type 2 diabetes. N Eng J Med 2009;17: insuliinituotantoa jäljellä. Mikäli HbA 1c -taso pysyttelee edelleen jatkossa yli tavoitteen, lisätään toinen ja tarvittaessa vielä kolmas pistos pikainsuliinia päivän aterioille. Tällöin sulfonyyliureahoito ja DPP-4:n estäjä viimeistään lopetetaan metformiinihoidon jatkuessa. Pikainsuliiniin siirryttäessä on jälleen painotettava oikeita elämäntapoja ja painonhallintaa sekä liikunnan merkitystä insuliiniherkkyyden kannalta. Hypoglykemiajaksoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä niitä ilmaantuu yhä enemmän tyypin 2 diabetespotilaiden insuliinihoitovuosien myötä (31). Monipistoshoidon ja taudin jatkuessa on hoitotavoitetta syytä nostaa 7 %:iin (53 mmol/mol) ja tapauskohtaisesti ylikin. Erityiskysymyksiä Insuliinihoito ja paino Painonnousu liittyy usein insuliinihoitoon. Glukoositason lasku insuliinihoidon aikana on merkittävin painonnousua ennustava tekijä (32,33,34). Yhden prosenttiyksikön lasku HbA 1c :ssa vastasi insuliinihoitoa saavilla potilailla 3 4 kilon painonnousua UKPDS-tutkimuksessa (34). Vähintään 20 viikkoa kestäneiden satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten mukaan detemirinsuliinia käyttäneillä potilailla HbA 1c :n yhden prosenttiyksikön lasku on vastannut 0,4 2,6 kg:n painonnousua (7,18,19,20, 35,36). Glargiini-insuliinia käyttäneillä on vastaavasti toteutetuissa, vähintään 24 viikkoa kestäneissä tutkimuksissa todettu 1,0 2,6 kg:n painonnousu (18,19,24,28,29,37,38,39,40). Täten näillä molemmilla pitkävaikutteisilla analogeilla on pienempi vaikutus painonnousuun kuin vanhoilla insuliineilla. Havainto sopii ylimääräisten välipalojen tarpeen vähenemiseen hypoglykemiajaksojen vähentymisen kautta (15,16). Analogeja keskenään vertailleissa tutkimuksissa on osa detemirinsuliinia käyttävistä potilaista pistänyt sitä kerran ja osa kaksi kertaa vuorokaudessa. Tällöin saavutetut HbA 1c -tasot ja päivittäisten kotimittausten arvot eivät eronneet toisistaan (18,19), mutta niiden potilaiden paino nousi vähemmän, jotka pistivät detemirinsuliinia kerran vuorokaudessa kuin niiden, jotka pistivät sitä kaksi kertaa tai jotka pistivät glargiini-insuliinia kerran vuorokaudessa. Elämäntapahoitoa ei saa unohtaa diabetespotilaan hoidossa. Glukoositasapainon kohentumisen myötä vähenevä glukosuria on yksi painonnousuun liittyvistä tärkeimmistä tekijöistä insuliinihoidon aikana. Paino nousee väistämättä, mikäli diabetespotilas ei vähennä energian saantia vastaamaan vähentynyttä energian kulutusta. Mikäli potilaan paino jatkaa nousua insuliinihoidon aloituksen jälkeen, on kaikki mahdollinen tehtävä energiatasapainon vakauttamiseksi. Osa potilaista on alkanut lihota ylimääräisen iltapalan takia, jonka syönnin potilaat ovat aloittaneet iltainsuliinin myötä. Tässä tilanteessa on myös hyvä tarkistaa, että mahdollinen metformiinihoito ei ole jäänyt pois insuliinihoitoon siirryttäessä. Huonoin tilanne on potilailla, joilla on syömisen hallinnassa ongelmia ja hoidossa keskitytään vain perusinsuliiniannosta lisäämällä pitämään kasvavaa insuliiniresistenssiä kurissa. Lopputuloksena voi olla huomattava, jopa useiden kymmenien kilojen, painonnousu. Tällöin on yksilöllisesti mietittävä keinoja kierteen katkaisuun. Mahdollisia keinoja ovat psykologin ja ravitsemusterapeutin tuki, yksilöllinen liikunnan ohjaus, painonhallintaryhmät, fysiologisempi insuliiniannostelu (monipistoshoito, insuliinipumppu) tai GLP-1-analogin liittäminen hoitoon. Insuliinihoidon riskit Insuliini on tehokkain veren glukoosipitoisuutta pienentävistä lääkkeistä, ja siten hypoglykemiat ovat hoidossa mahdollisia. Tämä on otettava huomioon kaikkien potilaiden kohdalla ja etenkin kun hoidetaan potilaita, joille hypoglykemiasta voi olla erityistä haittaa. Ammattiautoilijoiden ja vastaavien ammattiryhmien kohdalla kannattaa harkita vaihtoehtoisia hoitomalleja, lähinnä GLP-1-analogia perusinsuliinin asemesta tai myöhemmässä hoidon tehostuksessa perusinsuliinin rinnalle DPP-4:n estäjää tai GLP-1-analogia pikainsuliinin asemesta. Jos ei ole mahdollista turvautua pienemmän hypo - glykemiariskin hoitomalliin, voidaan tyytyä korkeampaan HbA 1c -tasoon. Hypoglykemian välttäminen on syytä muistaa myös sydänsairaiden, vanhusten ja hyvin pitkään diabetesta sairastaneiden potilaiden lääkehoidossa. Liian tiukoissa glukoosiarvoissa pitäytymisen on todettu heikentävän ennustetta ilmeisesti juuri hypoglykemiajaksojen takia. Sen vuoksi yksilöllinen HbA 1c -tavoite on syytä nostaa esimerkiksi 8 %:n 2670 Suomen Lääkärilehti 37/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ 36 Swinnen SG, Dain MP, Aronson R ym. A 24-week, randomized, treat-to-target trial comparing initiation of insulin glargine once-daily with insulin detemir twice-daily in patients with type 2 diabetes inadequately controlled on oral glucoselowering drugs. Diabetes Care 2010;33: Janka HU, Plewe G, Riddle MC, Kliebe-Frisch C, Schweitzer MA, Yki-Järvinen H. Comparison of basal insulin added to oral agents versus twice-daily premixed insulin as initial insulin therapy for type 2 diabetes Diabetes Care 2005;28: Gerstein H, Jale JF, Harris SB, Issa M, Stewart JA, Dempsey E. A randomized trial of adding insulin glargine vs. avoidance of insulin in people with Type 2 diabetes on either no oral glucose-lowering agents or submaximal doses of metformin and/or sulphonylureas. The Canadian INSIGHT (Implementing New Strategies with Insulin Glargine for Hyperglycaemia Treatment) Study. Diabetic Medicine 2006;23: Yki-Järvinen H, Kauppinen- Mäkelin R, Tiikkainen M ym. Insulin glargine or NPH combined with metformin in type 2 diabetes: the LANMET study. Diabetologia 2006;49: Yki-Jarvinen H, Juurinen L, Alvarsson M ym. Initiate insulin by aggressive titration and education (INITIATE). A randomized study to compare initiation of insulin combination therapy in type 2 diabetic patients individually and in groups. Diabetes Care 2007;30: Bonds D, Miller M, Bergenstal R ym. The association between symptomatic, severe hypoglycaemia and mortality in type 2 diabetes: retrospective epidiological analysis of the ACCORD study. BMJ 2010;340:b Lahtela J, Eriksson J. Diabetes, insuliini ja syöpä. Suom Lääkäril 2009;46: (64 mmol/mol) tasolle tarvittaessa (41). Insuliinihoito on myös yhdistetty syöpäriskiin, ja eri insuliinien välisiä eroja tämän suhteen on ruodittu. Tämän hetkisen tiedon valossa eri insuliinien välillä ei ole eroa syöpäriskissä ja syövän ja insuliinin riippuvuussuhde on epäselvä. Suuria annoksia insuliinia käyttävillä henkilöillä on todettu suurentunut riski sairastua ja kuolla syöpään, mutta on muistettava, että suureen insuliiniannokseen liittyy useita tunnettuja syövän riskitekijöitä (ylipaino, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, epäterveellinen ruokavalio) (42). Potilasohjaus Insuliinihoidon alkuvaiheessa on hyvin oleellista, että potilaan kanssa asetetaan hänelle yksilölliset plasman glukoosipitoisuuden tavoitteet aamulla, aterian jälkeen sekä illalla, ja lisäksi sovitaan annoksen suurentamisesta tarpeen mukaan. Yleensä hoito aloitetaan perusinsuliinilla, esim. 10:llä yksiköllä ja annosta lisätään 2 3 päivän välein 2 4 yksikköä kerrallaan. Annoksen kasvaessa voidaan 30 yksikön kohdalla siirtyä 10 %:n lisäykseen. Se tarkoittaa esim. iltainsuliinin lisäystä 60 yksiköstä 66 yksikköön, jos glukoosin paastoarvo on kahtena peräkkäisenä aamuna pysyvästi yli sovitun tavoitetason. Onnistuneen insuliinihoidon kannalta on diabeteshoitajan rooli hoidonohjauksessa hyvin tärkeä. Keskusteluissa käydään läpi hoidon tavoitteet ja kerrataan elämäntapojen pysyvä merkitys sekä keskustellaan painonhallinnasta, hypoglykemiajaksoista ja hypoglykemiapeloista. On hyvin tärkeätä, että potilaan kanssa keskustellaan myös tässä vaiheessa taudin luonnollisesta kulusta, jotta hänelle ei jäisi itsesyytöksiä painolastiksi. Diabetespotilaalle on hyvä korostaa, ettei iltainsuliini tarkoita samalla iltapalan tarvetta, sillä tähän seikkaan tulee usein törmänneeksi, kun ihmetellään iltainsuliinihoidon huonoa tulosta sekä plasman glukoosipitoisuuden että painonhallinnan kannalta. SIDONNAISUUDET Markku Saraheimo on toiminut lääkeyritysten (Eli Lilly, MSD, Novo Nordisk, Sanofi-aventis, GSK, Medtronic, Roche) tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten (Novo Nordisk, Sanofi-aventis, Medtrinic, Roche) kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Atte Vadén on saanut palkkion työsuhteessa Diabetesliittoon, saanut luentopalkkioita lääkeyrityksiltä (Sanofi-aventis, Novo Nordisk, Eli Lilly, MSD, Orion, Novartis) ja saanut matka-, majoitus ja kokouskulukorvauksia lääkeyrityksiltä (MSD, Sanofiaventis, Novo Nordisk, Leiras, Eli Lilly). English summary > in english Insulin treatment of type 2 diabetes Suomen Lääkärilehti 37/2011 vsk

6 TIETEESSÄ MARKKU SARAHEIMO M.D., Ph.D., Specialist in Diabetology Folkhälsan Research Centre, Biomedicum University of Helsinki, Helsinki University Central Hospital ATTE VADÉN M.D., Specialist in Diabetology University of Tampere ENGLISH SUMMARY Insulin treatment of type 2 diabetes The UKPDS-study showed that at the time of their diabetes diagnosis, patients with type 2 diabetes have lost 50% of their beta-cell production, which then declines continuously. This observation is in line with the need for insulin augmentation therapy in many patients after the fifth year of diabetes, which is followed by replacement therapy after year 10. To date, we lack follow-up studies over a period of 5 years with newer drugs, such as TZD, DPPIV-inhibitors or GLP-1 analogs, to show that we can prevent this outcome. The beginning and targeting of insulin treatment is based upon detecting a patient s daily glucose profile. Evening insulin treatment would normally be initiated in patients on maximal oral medication but with a plasma glucose level which remains above 6.0 mmol/l while fasting. We can begin with NPH-insulin, but often, as the dosage increases, we are obliged to change to long-acting insulin analogs because of night-time hypoglycaemia. According to insulin profiles in type 2 diabetes, it is recommended that both insulin analogs are injected just once a day. A lower within-subject variability and peak effect of insulin has been observed with long-acting insulin analog treatment, compared to NPH-insulin. Weight gain during insulin treatment has been associated with the change of glycaemic control, pointing to an early initiation of insulin and to the importance of diabetes education. Weight gain has been lower in treatment with both long-acting insulin analogs, compared to older insulin in the UKPDSstudy. Furthermore, insulin detemir has been associated with less weight gain compared to glargine, especially if detemir is injected once a day. On the other hand, studies have shown the daily dose/kg body weight of insulin detemir to be higher compared to insulin glargine, also when comparing just once a day injections. Regarding these observations however, we still need a randomized controlled crossover trial to clarify this issue. The importance of postprandial hyperglycaemia, even in an early phase of type 2 diabetes, has been emphasized in recent years. According to pair measurements of plasma glucose during daily life, we can detect need levels and target our fast-acting insulin to the right meal. Usually, meal insulin is initially taken before the main meal and is later followed by fast-acting insulin with other meals, at which point the patient has entered insulin replacement therapy. Sulphonylurea treatment is often stopped at the point when the second fast-acting insulin is introduced, but metformin treatment usually continues. With the combination of insulin and glitazones we must keep in mind the increased possibility of water retention and its consequences in the body. Suomen Lääkärilehti 37/2011 vsk a

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet Katsaus tieteessä Johan Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS johan.eriksson@helsinki.fi Merja Laine erikoislääkäri Vantaan kaupunki Kirjallisuutta 1 www.idf.org/diabetesatlas/5e/

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet

Lisätiedot

Miten valitsen diabeteslääkkeen?

Miten valitsen diabeteslääkkeen? Näin hoidan: Aikuisten diabetes Johan Eriksson Miten valitsen diabeteslääkkeen? Uudet diabeteslääkkeet herättävät optimismia. on edelleen ensisijainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Varhain aloitettu

Lisätiedot

Diabeteslääkkeet ja painonnousu

Diabeteslääkkeet ja painonnousu Johan Eriksson ja Merja Laine NÄIN HOIDAN Diabeteslääkkeet ja painonnousu Ylipaino ja lihavuus altistavat tyypin 2 diabetekselle, ja ne ovat myös ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 90 %

Lisätiedot

21.12.2011 Dnro 5875/60.02.01/2011. Tarkastanut: 21.12.2011 Hannes Enlund, Helena Kastarinen, Vesa Kiviniemi, Tuomas Oravilahti

21.12.2011 Dnro 5875/60.02.01/2011. Tarkastanut: 21.12.2011 Hannes Enlund, Helena Kastarinen, Vesa Kiviniemi, Tuomas Oravilahti ARVIOINNIN ESISELVITYS 1 (30) 21.12.2011 Dnro 5875/60.02.01/2011 Arvioinnin otsikko Ylipitkävaikutteiset insuliinianalogit (glargin- ja detemirinsuliini) ja pitkävaikutteinen NPH-(ihmis) insuliini tyypin

Lisätiedot

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Kättä pidempää Antti Palomäki LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri antti.palomaki@ksshp.fi Juha Saltevo LT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Leo Niskanen LKT, sisätautien

Lisätiedot

Sinun elämääsi varten.

Sinun elämääsi varten. Sinun elämääsi varten. Helppo. Luotettava. Huomaamaton. Helppo Luotettava Huomaamaton Accu-Chek Insight Experience what s possible. Accu-Chek Insight on täydellinen järjestelmä helpottamaan diabeetikon

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargiini erityiskorvattava tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Tiinamaija Tuomi

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargiini erityiskorvattava tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Tiinamaija Tuomi Lääkevaaka Pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargiini erityiskorvattava tyypin 1 diabeteksen hoidossa Tiinamaija Tuomi Glargiini on ylipitkävaikutteinen insuliinianalogi, jonka tasaisen hidas imeytyminen

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Uudet insuliinit. Degludekinsuliini. uusien pitkävaikutteisten muunneltujen insuliinien käyttöönoton myötä ikävä kyllä näin ei meillä ole käynyt (1).

Uudet insuliinit. Degludekinsuliini. uusien pitkävaikutteisten muunneltujen insuliinien käyttöönoton myötä ikävä kyllä näin ei meillä ole käynyt (1). Johan G. Eriksson ja Merja K. Laine Uudet t Viime vuosina on tullut markkinoille uusia insuliineja. Ylipitkävaikutteisilla insuliineilla, degludek- ja glargiini-lla, jälkimmäinen vahvuudeltaan 300 U/ml,

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Työterveyslaitos 23.5.2008 LL TIMO VALLE KANSANTERVEYSLAITOS & MEHILÄINEN DIABETESKLINIKKA Varusmiesten keskipaino Santtila et al. Med Sci

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Saara Metso Diabetesosaaja-seminaari 27.1.15 Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätautien vastuualue

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini

Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Opas tyypin 1 ja tyypin 2 diabetespotilaille potilasopas_12s_a5_ida_novo Nordisk_Fiasp potilasopas_7791_10.indd 1 23.8.2017 14.55 2 Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini

Lisätiedot

Insuliinianalogit ja uudet oraaliset diabeteslääkkeet. Veikko Koivisto

Insuliinianalogit ja uudet oraaliset diabeteslääkkeet. Veikko Koivisto Lääkehoito Insuliinianalogit ja uudet oraaliset diabeteslääkkeet Veikko Koivisto Ensimmäinen kliiniseen käyttöön tullut insuliinianalogi on lisproinsuliini. e poikkeaa farmakokinetiikaltaan lyhytvaikutteisesta

Lisätiedot

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli Ikäihmisen hypoglykemiat Mikkeli 21.3.2017 HOIDON YLEISET TAVOITTEET - Taata potilaan oireettomuus - Taata potilaan hyvä elämänlaatu - Ehkäistä diabeteksen komplikaatioita Diabetes Käypä hoito 22.3.2016

Lisätiedot

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin

Lisätiedot

Äidin ja sikiön ongelmia

Äidin ja sikiön ongelmia Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Finska TIETOA POTILAALLE Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Olemme kirjoittaneet tämän esitteen teille, joilla on diabetes ja joille lääkäri on määrännyt Suliqua-lääkityksen (glargiini-insuliini+liksisenatidi).

Lisätiedot

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetes on vuosikausia jatkuneen

Aikuistyypin diabetes on vuosikausia jatkuneen Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Hyperglykemian hoito aikuistyypin diabeteksessa Hannele Yki-Järvinen Hyperglykemian hoito on yksi osa aikuistyypin diabeteksen nelikohtaista täsmähoitoa, jolla voidaan

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona

Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona Alkuperäistutkimus TIMO SANE, TIMO TULOKAS, PAULA NIKKANEN, PIRJO HEIKKILÄ, ERJA HUTTUNEN JA LEO NISKANEN Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona Insuliinipumppua on käytetty tyypin 1 diabeteksen

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 1 2015 helmikuu 44. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 1 2015 helmikuu 44. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabeteslääkkeiden käytön erot Pohjoismaissa Uudet insuliinit Psykologi hoitotiimin jäsenenä Kognitiivinen käyttäytymisterapia omahoidon tukena 1 2015 helmikuu 44. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Liikunta ja verensokerin vaihtelu

Liikunta ja verensokerin vaihtelu Liikunta ja verensokerin vaihtelu Liikunta ja Insuliinihoito Markku Saraheimo Ayl, Laakson sairaala / HKI LT, Diabetologi Folkhälsanin Tutkimuskeskus HY / HUS 23.11..2017 Liikunta ja VS Vaikutus verensokeriin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat TIETEESSÄ MARJA-TERTTU SAHA LT, erikoislääkäri marja-terttu.saha@uta.fi PÄIVI KESKINEN dosentti, erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat Lähtökohdat

Lisätiedot

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA LEO NISKANEN LKT, dosentti Sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri Yksikön päällikkö, Fimea Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA Vaikka uusia lääkkeitä on tullut tyypin 2 diabeteksen

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Diabetes ja valtimotaudit

Diabetes ja valtimotaudit Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Diabeteksen lääkehoito

Diabeteksen lääkehoito Diabeteksen lääkehoito Lääkehoidon uudet tuulet 1.2.2011 DEHKO-päivät Dosentti Olavi Ukkola Oulun yliopisto Haasteita Tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon Useat Taustamekanismit Sivuvaikutukset Paino Tyypin

Lisätiedot

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot. Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen

Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot. Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen Lasten ja nuorten diabetes Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito on vajaan vuosikymmenen aikana edistynyt, ja tämä on heijastunut

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Christian Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Monet tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan mahdollisista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito

Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka ja Liisa Hiltunen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito Keskeistä Tyypin 1 diabetes on insuliininpuutosdiabetes. Hoidon tavoitteena Glukoositasapainon

Lisätiedot

Fyysinen aktiviteetti

Fyysinen aktiviteetti Fyysinen aktiviteetti +Tyypin 1 diabetes Diabeetikoita Vuosien varrelta Markku Saraheimo LT, Diabetologi Ayl Laakson Sairaala/Helsingin Kaupuni Folkhälsanin Tutkimuskeskus Forskningscentrum HY/ HUS 23.11.2016

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Käytössä olevan insuliinihoidon tulisi vastata potilaan elimistön oman insuliinin pitoisuuksia ja vaikutuksia.

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi Diabetes sairautena El, diabetologi Suvi Hietaniemi Aiheita Kenellä on diabetes Diabeteksen ehkäisystä Diabeteksen yleisyys Diabetestyyppejä Diabeteksen patofysiologiaa Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen

Lisätiedot