SAARISTOKAUPUNKI TOUKOKUUSSA 2013

Transkriptio

1 SAARISTOKAUPUNKI TOUKOKUUSSA 2013 Lisätiedot: Asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimo, Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, Vs. asemakaavapäällikkö Ulla Korhonen, Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen, Saaristokaupungin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Satu Marjo, YLEISTÄ SAARISTOKAUPUNGISTA Saaristokaupungin muodostavat neljä niemeä eli kaupunginosaa (pohjoisesta etelään) Lehtoniemi, Rautaniemi, Savolanniemi ja Pirttiniemi, ne yhdistyivät 2008 käyttöön otetulla Saaristokadulla Kuopion keskustaan. Saaristokaupunki ja Saaristokatu tiivistävät ja eheyttävät Kuopion kaupunkirakennetta, matka Saaristokaupungista torille lyheni yleisesti 5 10 km, parhaimmillaan jopa 13 km. Saaristokaupungin pinta-ala on 13 neliökilometriä, rantaviivaa Saaristokaupungissa 43 km. Saaristokaupungissa on asukkaita nyt noin Asukkaita lopputilanteessa noin vuonna on noin : Lehtoniemi 5600, Rautaniemi 4600, Savolanniemi 3200 ja Pirttiniemi

2 2. PROJEKTIALUEENA Saaristokaupunkia on suunniteltu ja rakennettu normaalilla linjaorganisaatiolla. Hanketta on tehostettu kaupunginhallituksen perustamalla koordinoivalla projektilla, joka päättyi vuoden 2012 lopussa. Projektipäällikkönä toimi asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimo ja projektisihteerinä silloisen teknisen viraston asiakaspalvelupäällikkö Juhani Mikkonen. Molemmat toimet hoidettiin oman toimen ohella. Saaristokadun rakennuttamista vastasi silloinen projektipäällikkö, nykyinen kaupungininsinööri Ismo Heikkinen. Yhteistyö Saaristokaupungin eri tahojen kanssa jatkuu projektin päättymisestä huolimatta varsin tiiviinä. Suunnitteluryhmä, asukkaiden ja kaupungin organisaation yhteiselin aluetiimi sekä lasten ja nuorten saaristo -projektiryhmät jatkavat toimintaansa samalla tavalla kuin itse projektiaikana. 3. TÄRKEITÄ ETAPPEJA: PÄÄTÖS 2001, SAARISTOKATU 2008, ASUNTOMESSUT 2010, VALMIS Saaristokaupunkihankkeessa on ollut lukuisia tärkeitä etappeja. Seuraavassa on kerrottu luettelomaisesti Saaristokaupungin toteutusta ja taitekohtia idealuonnos nimellä Pengertie / Eteläinen rantatie, luonnokseen sisältyi myös Keilankannan kanava ja silta. Luonnoksen esitti silloinen yleiskaava-arkkitehti, entinen kaavoituspäällikkö Leo Kosonen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkirakennesuunnitelman, joka sisälsi varauksina Pengertien (Nykyisin Saaristokatu) ja siihen tukeutuvan Lehtoniemen asuntoalueen, 2000 kaupunginvaltuusto hyväksyi Saaristokadun ohjeellisen merkinnän yleiskaavassa 2001 Saaristokaupungin suunnittelu käynnistettiin keväällä kaupunginhallitus ja valtuusto päättivät talousarvion osana: Saaristokaupunki ja Saaristokatu rakennetaan, 2002 Savolanniemen rantatontit (15 kpl) rakenteille 2

3 2002 Pölläkänlahden päiväkoti otettiin käyttöön 2002 Saaristokaupungin aluetiimi perustettiin (asukkaiden ja kaupungin yhteistyöelin) Aurinkorinteen koulu otettiin käyttöön 2004 Lippumäen liikuntakeskuksen rakentamisen 1. vaihe käynnistyi, valmis UppoNallen päiväkoti otettiin käyttöön 2007 Keilankanava ja silta otettiin käyttöön, Lehtoniemi ja Käränkä muuttuivat saariksi 2008 Peikkometsän lähiliikuntapuisto valmistui 2008 Saaristokatu avattiin lokakuussa liikenteelle 2009 Kuopion korkeimmat asuinkerrostalot (2+13 ja 2+11 krs) valmistuivat Keilankanavan viereen Lehtoniemessä 2010 toiset Kuopion asuntomessut Saaristokaupungin Lehtoniemessä, Lehtoniemen päiväkoti otettiin käyttöön 2011 Martti Ahtisaaren koulu käyttöön Lehtoniemessä 2011 ensimmäinen iso yksityinen päiväkoti otettiin käyttöön, seuraavat vuosina 2012 ja Kuopion ensimmäinen omarantainen asuinkerrostalo valmistui asuntomessualueelle, vuonna 2012 valmistui myös kolme omarantaista rivitalokohdetta 2013 omarantaisia kohteita valmistuu ja lähtee rakenteille, Pölläkänlahden silta valmistuu viimeiset asuinalueet asemakaavoitetaan 2014 viimeiset omakotitontit rakennetaan Pirttiniemeen, 2015 omakotituotanto alkaa Hiltulanlahdessa Saaristokaupunki on täyteen rakennettu 4. TOTEUTUSSUUNNITTELUA JA RAKENTAMISTA Saaristokaupunkia rakentamista varten on tehty paljon kaavoja, 2 osayleiskaavaa (Rautaniemi ja Lehtoniemi) sekä 27 asemakaavaa. Saaristokaupungin kaavoitus ja sen myötä rakentaminen on saanut edetä varsin häiriöttömästi. Ainoastaan kolmesta kaavasta on valitettu (yhdessä testattiin EU:n meludirektiiviä, toisessa liito-oravat siirsivät kevyen liikenteen väylää kaavassa ja kolmannessa maanomistaja aluksi ilmoitti, ettei halua maatansa kaavoitettavan, mutta valituksessaan tulikin toisiin ajatuksiin). Saaristokaupungin asuntotarjonta on laajaa ja monipuolistuu vielä. Erilaisia koteja on vuoden 2012 lopussa yhteensä 2685, joista omakotitaloissa 1484, rivitaloissa 756, kerrostaloissa 433 sekä muissa rakennuksissa 12 kpl. Vuosi 2012 oli vilkasta rakentamisen aikaa. Yhteensä koteja valmistui 491 kpl. Niistä kerrostaloissa oli 239, rivitaloissa 127 ja omakotitaloissa 125 kpl. 3

4 Saaristokaupungin rakentamisen vilkkautta kuvaa tämänhetkinenkin asuntorakentaminen. Rakenteilla on nyt (huhtikuu 2013) yhteensä 16 eri yhtiötä, 6 kerrostalo- ja 10 rivitaloyhtiötä. Lisäksi rakenteilla on useita kymmeniä omakotitaloja. Saaristokaupunki on selkeästi Kuopion asuntorakentamisen pääalue, viime vuosien tuotannosta noin 40% on tehty alueelle. Saaristokaupungissa asutaan lähellä järveä, kaikki olevat ja tulevat asuinalueet ovat enimmillään vain 500 metrin etäisyydellä Kallavedestä. Omarantaisuus on eräs Saaristokaupungin tavaramerkki. Omarantaisia koteja huhtikuussa 2013 valmiina 309 kpl, niistä omakotitaloissa on 154, kahden asunnon taloissa 18, rivitaloissa 73 ja kerrostaloissa 64 kotia. Omakotirakentajat ovat mieltäneet puun sopivan hyvin Saaristokaupunkiin. Rakennetuista omakotitaloista on puupintaisia noin 80%, kun sen arvioidaan Petosella olevan noin 50%. Saaristokaupungin alueiden suunnittelu ja rakentaminen on ollut monessa mielessä haasteellista. Runsas liito-oravakanta huomioitiin mahdollisimman hyvin alueiden suunnittelussa, lukuisilla kosteikoilla parannettiin vesien laatua ja täyttömäkeä hyödynnettiin paikallisten massojen syntymisessä, lopuksi täyttöalue alue toimii saaristokaupunkilaisten vapaa-ajan alueena. 5. KAIKKI TÄRKEÄT PALVELUT Saaristokaupungissa on kaikki tärkeimmät palvelut. Käytössä on kuusi päiväkotia (seuraava valmistuu elokuussa), kaksi kauppaa ja kolme koulua. Saaristokaupungissa on ratsastuskeskus, paljon ulkoilu- ja hiihtoreittejä sekä uimapaikkoja, venerantoja ja useita lähiliikuntapuistoja. Saaristokaupungissa on kolme leikkipuistoa, kolme uimapaikkaa, kolme venerantaa ja yhdeksän kosteikkopuistoa. Naapurissa Petosen Kirveslahdessa on suuri uimaranta ja Pirttilahdessa venesatama laitureineen. Lippumäen monipuolinen liikuntakeskus ja Jynkänvuoren lähiliikunta-alue muodostavat laajan virkistäytymisalueen. Peikkometsän lähiliikuntapaikka frisbeegolfratoineen on myös perheiden suosiossa. 4

5 6. SAARISTOKAUPUNGIN ASUNTOMESSUT 2010 Asuntomessut oli oma erillinen Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa järjestetty projekti. Messut pidettiin Lehtoniemessä Kallaveden rannalla. Alueen pinta-ala oli 18 ha, näytteillä oli 34 omakotitaloa (9 omarantaista), kaksi rivitaloa ja yksi paritalo. Projektipäällikkönä toimi Mervi Heiskanen, aluevalvojana Esa Koponen, projektisihteerinä Minna Halme ja tiedottajana Suvi Pitkänen. Messut olivat avoinna Ne olivat menestys, kuumuudesta huolimatta (helteettömiä messupäiviä vain viisi) kävijöitä oli lähes Kuopion vedellisyys nousi vahvasti esille, vieraistakin peräti neljäsosa käytti messumatkallaan laivaa. Asuntomessut oli pieni, näkyvä osa Saaristokaupunkikokonaisuutta. Monen muun kaupungin kaupunkirakenteesta irralliseen messualueeseen verrattuna Saaristokaupungin messut oli arvostettu poikkeus. Messualueemme oli looginen osa eheyttävää kaupunkirakentamista ja Saaristokaupungin kasvua kohti Kuopion keskustaa. 5

6 7. VIESTINTÄ Saaristokaupunki on mittava hanke valtakunnallisestikin. Se on Suomen suurimpia, rakenteilla olevia asuinalueita. Hankkeelle oli aluksi paljon epäilijöitä ja vastustajia, varsinkin vuosina Eritoten Kallaveden ylittävä Saaristokatu herätti suuria tunteita. Kadun valmistuminen 2008 muutti ajatukset ja puheet positiiviksi. Projektissa miellettiin viestinnän merkitys. Tehtiin paljon jalkatyötä ja tavattiin tuhansia kuopiolaisia kasvokkain. Haluttiin kuopiolaisten huomaavan Saaristokaupungin ison merkityksen koko Kuopion kehittymiselle ja kasvulle. Hanke on saanut osakseen myös valtakunnallista huomiota. 8. VUOROVAIKUTUS JA OSALLISUUS Saaristokaupunkiprojektin keskeisiä asioita on asukkaiden osallisuus. Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan asukkaita varten, siksi asukkaiden mukana olo alusta lähtien on ollut tärkeää. Hankkeessa oli paljon vuorovaikutusta etenkin kaavoitus- ja lupa-asioiden yhteydessä. Asukkaiden ja kaupungin organisaation yhteinen aluetiimi perustettiin vuonna 2002, sen toiminta jatkuu. Saaristokaupungin asukasyhdistys (edeltäjä Rautaniemi - Lehtoniemi kyläyhdistys) on ollut ja on aktiivinen toimija. Yhdistyksen edustajia oli mukana useissa Saaristokaupunki -projektin työryhmissä. Asukasyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja on Satu Marjo, aiemmin puheenjohtajina olivat Teemu Kontkanen ja Kari Hyttinen. 6

7 9. TULEVILLE VUOSILLE Saaristokaupungista on asukasmäärällä mitaten rakennettu hieman yli 50%, pinta-alasta paljon enemmän. Aktiviteetteja on meneillään ja tulossa. Rakentamista riittää tulevillekin vuosille. Saaristokaupungin viimeinen suuri omakotitonttierä Pirttiniemessä tulee haettavaksi 2013 syksyllä, samoin haettavaksi tulee useita omarantaista omakotitonttia. Asemakaavoitusta tehdään Rautaniemessä, Lehtoniemessä ja Savolanniemellä. Rautaniemeen Keilankanavan eteläpuolelle tulee Keilarinteen kerros- ja rivitaloalue. Rakentaminen alkaa 2015, samalle alueelle Jynkänlahden rannalle rakentuu myös Saaristokaupungin suuri uimaranta. Lehtoniemen saaressa kaavoitetaan Kuikkalammen ja Lehtorinteen alueet, niiden rakentamisen tulisi käynnistyä osin jo Savolanniemellä muutetaan osa kerrostaloalueesta rivitalojen korttelialueeksi. Kaavatyö käynnistyy syksyllä Lähivuosina kerrostalot painottuvat Saaristokaupungin rakentamisessa. Samalla Kuopion kaupunkirakenne eheytyy rakentamisen siirtyessä yhä lähemmäksi kaupungin keskustaa. Saaristokaupungin pitäisi olla aika lailla valmis