Satamien tavaraliikenneselvitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satamien tavaraliikenneselvitys"

Transkriptio

1 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009

2

3 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Tiehallinto Turku 2009

4 ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL TURKU Puhelin

5 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski: Satamien tavaraliikenneselvitys. Turku Tiehallinto, Turun tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009, 36 s. + liitteet 58 s. ISSN , TIEH v Asiasanat: Päätiet, raskas liikenne, rautatiet, satamat, seututiet, tavaraliikenne, tuonti, vienti Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Satamien tavaraliikenneselvityksessä tavoitteena on ollut arvioida 20 suurimman merisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrät, eritellä kuljetukset tavaralajeittain ja kuljetusmuodoittain sekä sijoitella maantiekuljetusvirrat kattavasti pää- ja seututieverkolle. Samalla on arvioitu satamien rautatiekuljetusten määrä sekä erikseen myös transitokuljetukset kuudesta suurimmasta transitosatamasta. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa satamakohtaiset infokortit, joissa on esitetty perustiedot satamien tieyhteyksistä, rautatieyhteyksistä ja meriväylistä, tietoja satamien palveluista ja erikoistumisesta tiettyihin kuljetuksiin sekä tiedot sataman tavarakuljetusten määristä ja laadusta sekä maa- ja meriliikenteen volyymeista. Tarkasteluun sisältyvien 20 suurimman sataman kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 106,4 miljoonaa tonnia ja ne kattavat 99 % kaikista merisatamien kuljetuksista. Päätavoitteena on ollut selvittää satamien tavaraliikenteen aiheuttamaa maantieverkon kuormittumista. Tietoja satamien aiheuttamasta maantieliikenteen määrästä ja sen suuntautumisesta ei ole ollut suoraan saatavissa tilastosta tai liikennetutkimuksesta. Kokonaisarvio maantiekuljetusten määrästä on siksi laadittu käyttäen lähtökohtana kattavasti tilastoituja merikuljetusten määriä. Merikuljetusten määristä on ensin vähennetty kuljetukset, jotka eivät kuormita valtakunnallista tie- tai rataverkkoa. Näiden kuljetuksien osuudeksi arvioitiin noin 44 % satamien liikenteestä. Samoin vähennettiin arvioidut rautatiekuljetukset, joiden osuudeksi arvioitiin noin 20 %. Jäljelle jäävä maantiekuljetusten osuus on noin 37 miljoona tonnia vuodessa. Tämän arvioidaan jakautuvan kotimaisella kuorma-autokalustolla tehtäviin kotimaan kuljetuksiin (noin 26 milj.tn/v), ulkomaisella kalustolla hoidettaviin kotimaan kuljetuksiin (noin 7,5 milj.tn/v) sekä pääosin ulkomaisella kalustolla hoidettaviin transitokuljetuksiin (noin 3.5 milj.tn/v). Arviot on tehty ensin vuosittaisena tonnivirtana ja maantiekuljetusten osuus on sen jälkeen muutettu vuorokausittaiseksi satamista lähtevien ja niihin saapuvien kuormattujen ajoneuvojen virraksi erikseen määritetyillä keskikuormilla. Arviot on tehty satamien aiheuttaman raskaan liikenteen määrästä, jota on verrattu mahdollisuuksien mukaan satamien porteilla tai niille johtavilla väylillä tehtyihin liikennelaskentoihin. Satamien kotimaan kuljetusten suuntautuminen on arvioitu Tilastokeskuksen tavarakuljetustilaston aineiston perustella ja transitokuljetusten suuntautuminen raja-asemien sekä satamien liikennetietojen perusteella. Satamien kotimaanliikenteen ajoneuvovirrat sekä transitoliikenteen ajoneuvovirrat on sen jälkeen sijoiteltu pää- ja seututieverkolle ottaen huomioon myös tyhjänä kulkevat ajoneuvot.

6

7 ESIPUHE Tiedot satamakuljetusten aiheuttaman tieliikenteen määrästä ja kuljetusten jakautumisesta tieverkolle ovat olleet puutteellisia. Tieto satamien aiheuttaman liikenteen luonteesta ja määrästä on tarpeen arvioitaessa tieverkon ja erityisesti satamayhteyksien kehittämistarpeita. Satamien liikenneyhteyksien kehittäminen on vireillä useilla satamapaikkakunnilla ja samalla tapahtuu muutoksia satamiin johtavien teiden ja katujen hallinnollissa luokittelussa. Tässä raportissa kuvatun selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida 20 suurimman merisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrä, eritellä kuljetukset tavaralajeittain ja kuljetusmuodoittain sekä sijoitella tiekuljetusvirrat kattavasti pää- ja seututieverkolle. Samalla on arvioitu näiden satamien rautatiekuljetusten määrä. Selvityksessä on tarkasteltu erikseen myös transitokuljetusten määrä ja suuntautuminen kuudesta suurimmasta transitosatamasta. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa satamakohtaiset infokortit, joissa on esitetty satamaa koskevia liikenteellisiä tietoja, kuten tiedot sataman kuljetuksien määrästä tavaralajeittain, mihin kuljetuksiin eri satamat ovat erikoistuneet, tiedot sataman meriväylistä, tie- tai katuyhteyksistä ja rautatieyhteyksistä sekä yleisiä tietoja satamasta ja sitä ylläpitävästä organisaatiosta. Selvityksen ovat laatineet konsulttityönä Sito Oy ja Strafica Oy, joissa työstä ovat vastanneet DI Teuvo Leskinen, FM Katja Estlander ja DI Miikka Niinikoski. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Toivo Javanainen (Turun tiepiiri), Jarmo Joutsensaari (Tiehallinto), Pekka Räty (Uudenmaan tiepiiri), Petteri Kukkola (Kaakkois-Suomen tiepiiri) sekä Pekka Salo (EK / YTL). Turku 2009 Tiehallinto Turun Tiepiiri

8

9 Satamien tavaraliikenneselvitys 7 Sisältö 1 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE 9 2 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET 10 3 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset Kotimaan sisäiset merikuljetukset Kauttakulku- eli transitokuljetukset 14 4 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Maakuljetusten määrien arvioinnin lähtökohdat Satamien lähialueiden kuljetukset Öljykuljetukset 20 5 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 22 6 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Maantiekuljetukset kotimaisella kuorma-autokalustolla Transitokuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla 28 7 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Kotimaiset kuorma-autokuljetukset Transitokuljetukset Ulkomaisella kalustolla tehdyt muut kuljetukset 30 8 SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT 32 9 LÄHTEET LIITTEET 35 LIITTEET: 1. Satamien kotimaan tavaraliikennevirrat pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 2. Satamien tavaraliikennevirrat transitoliikenne mukaan lukien pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 3. Satamakohtaiset infokortit

10 8 Satamien tavaraliikenneselvitys Kuvaluettelo Kuva 1. Selvityksessä tarkasteltujen 20 suurimman sataman tavaraliikenteen jakautuminen ulkomaan ja kotimaan liikenteeseen sekä transitoliikenteeseen (vuoden 2007 kuljetusmäärät)...9 Kuva 2. Arvio 20 suurimman sataman aiheuttaman maaliikenteen jakautumisesta eri kuljetusmuotoihin vuosien kuljetusmäärien perusteella...11 Kuva 3. Transitoliikenteen määrät sekä jakautuma eri tavaralajeihin Suomen satamissa 2007 (lähde: Merenkulkulaitos)...14 Kuva 4. Transitoliikenteen kehitys Suomen satamissa Kuva 5. (lähde: Merenkulkulaitos) Satamien yhteydessä toimivien öljynjalostamojen sekä jakeluterminaalien öljykuljetukset pää- ja seututieverkolla (lähde: Tavarankuljetustilasto) Kuva 6. Satamien transitokuljetusten (ylempi kuva) sekä kotimaan kuljetusten (alempi kuva) sijoittuminen Etelä-Suomen pää- ja seututieverkolle (raskaita ajoneuvoja/vrk) Taulukkoluettelo Taulukko 1. Satamien kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo ilman transitoa)...12 Taulukko 2. Kotimaan satamien väliset merikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo)..13 Taulukko 3. Satamien kautta kulkevat transitokuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo)..15 Taulukko 4. Arviot satamien lähialueen kuljetusvirroista, jotka eivät aiheuta liikennettä päätie- tai rataverkolla (1000 tn/vuosi) Taulukko 5. Esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista, joita ei ole otettu huomioon tie-, katu- ja rataverkon liikennekuormitusta arvioitaessa (sulussa määrät 1000 tn vuodessa) Taulukko 6. Suuruusluokka-arviot satamien rautatiekuljetusten määristä..23 Taulukko 7. Kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidettavat satamien maantiekuljetukset Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimuksen aineiston perusteella (ajon./vrk, 1000 tn/vuosi; vuosien keskiarvo) Taulukko 8. Arviot henkilöautokuljetuksista sekä muista maantietransitokuljetuksista merkittävimmistä transitosatamista eri raja-asemille (kuljetettuja autoja/vuosi, kuormattuja raskaita ajoneuvoja/vrk sekä tn/vuosi vuonna 2007)...26 Taulukko 9. Arvio ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtävistä muista kuin transitokuljetuksista satamittain (1000 tn/vuosi ja kuormattuja ajon./vrk)...29 Taulukko 10. Arvio satamien maantiekuljetusten aiheuttamasta raskaasta liikenteestä satamiin johtavilla väylillä (raskaita ajoneuvoja/vuorokausi) Taulukko 11. Infokorteissa käytetty yhteenvetotaulukko sataman liikennetiedoista...34

11 Satamien tavaraliikenneselvitys 9 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE 1 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE Kaikkien merisatamien kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 107,2 miljoonaa tonnia. Tähän tarkasteluun sisältyy 20 suurinta satamaa, joiden kaikkien kautta kuljetetaan vuosittain yli miljoona tonnia tavaraa. Näiden suurimpien satamien kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 106,4 miljoonaa tonnia eli tarkasteltavat satamat kattoivat 99 % kaikista merisatamien kuljetuksista /1/. Satamien kuljetusmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja liikennemäärien kehityksessä on ollut suuriakin vuosittaisia vaihteluja eri satamissa. Tarkastelussa on siksi käytetty lähtökohtana kolmen vuoden keskiarvolukuja ja mahdollisuuksien mukaan uusimpia tilastotietoja vuosilta Transitoliikenteen erittelyissä on käytetty vuoden 2007 tilastotietoja. Satamien kautta kulkevien merikuljetusten tarkastelussa lähtökohtana on käytetty Merenkulkulaitoksen ja Satamaliiton julkaisemia tilastotietoja satamien kuljetusten määristä /1/ /2/. Merikuljetuksista on eritelty ulkomailta kotimaahan tulevat tuontikuljetusvirrat sekä muista kotimaan satamista tulevat virrat ja vastaavasti on eritelty satamasta lähtevät vientikuljetusvirrat. Lisäksi on eritelty kuuden transitoliikennesataman osalta Venäjälle ja IVY-maihin kulkeva transitotuonti ja länteen kulkeva transitovienti (kuva 1). Tiedot satamittain ja kuljetusmuodoittain on esitelty tässä raportissa ja sen liitteenä olevissa satamakohtaisissa infokorteissa. milj.tn/vuosi % Tuonti kotimaahan 49,0 46 % Transitotuonti 3,4 3 % Vienti kotimaasta 38,9 37 % Transitovienti 3,5 3 % Kotimaan sisäiset merikuljetukset 11,6 11 % Yhteensä 106,4 Kuva 1. Selvityksessä tarkasteltujen 20 suurimman sataman tavaraliikenteen jakautuminen ulkomaan ja kotimaan liikenteeseen sekä transitoliikenteeseen (vuoden 2007 kuljetusmäärät)

12 10 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET 2 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET Satamiin tulevien ja satamista lähtevien maantiekuljetusten määrää ja suuntautumista on selvitetty Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimusten /3/ aineistosta erikseen määritellyllä aluejaolla ja tavararyhmäjaottelulla. Tutkimusaineistosta on tulostettu sekä tonnivirrat että ajoneuvovirrat. Tavarankuljetustilaston perusteella tarkasteltaviin 20 satamaan saapui ja niistä lähti tavarakuljetuksia kuorma-autoilla vuosina noin miljoonaa tonnia vuodessa. Tavarankuljetustilastojen aineiston perusteella kuormattuja ajoneuvoja tuli satamiin tai lähti niistä noin kpl vuodessa. Tilastokeskuksen tavarankuljetustilaston tiedot satamien maatiekuljetuksien kuljetustavasta ja suuntautumisesta kattavat vain vajaan 30 % osuuden satamien kautta kulkevista tavaravirroista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tavarankuljetustilasto perustuu kotimaisille kuljetusyrittäjille tehtävään haastattelututkimukseen ja kuvaa siksi vain kotimaisella kuormaautokalustolla ja kotimaassa tapahtuvia kuljetuksia. Satamista lähtee tai niihin suuntautuu myös hyvin paljon kuljetuksia, joiden määrä- tai lähtöpaikka on niin lähellä satamaa, että maakuljetus ei ulotu lainkaan yleiselle tie- tai katuverkolle tai rataverkolle. Näitä ovat esimerkiksi suuri osa öljykuljetuksista, hiilikuljetuksista, malmikuljetuksista, sementtikuljetuksista ja puutavarakuljetuksista, jotka suuntautuvat suoraan sataman lähellä olevaan öljynjalostamoon, voimalaitokseen, varastoon, tehtaalle tms. kohteeseen. Joissain tapauksissa materiaalivirta siirtyy kyllä tie- ja katuverkollekin, mutta vasta tavaran tai materiaalin käsittelyn jälkeen, kuten esimerkiksi satamaan tuotava raakaöljy, josta osa kuljetetaan maitse jalostettuna öljytuotteena kuluttajille. Näitä kuljetuksia ei ole tässä yhteydessä laskettu varsinaisesti satamien aiheuttamaksi liikenteeksi. Öljykuljetusten ja muiden satamien lähialueelle jäävien tai sieltä lähtevien kuljetusten osuus on noin 44 miljoonaa tonnia vuodessa eli yli 40 % satamien kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Nämä tavaravirrat eivät ilmene mistään tilastosta, vaan ne on arvioitu erikseen satamakohtaisesti. Öljytuotteiden kuljetuksia tarkastellaan erikseen jäljempänä luvussa 4.3. Rautatiekuljetukset kattavat arviolta noin 20 % osuuden satamien maaliikenteestä. Niiden tarkkaa osuutta on vaikea arvioida, koska satamien rautatieliikenteestä ei ole yksityiskohtaisia tilastotietoja. Arvio perustuu Ratahallintokeskuksen julkaisemiin rautatieliikenteen tilastoihin /4/. Arvioita on tarkennettu eräistä yksittäisistä satamista saatavilla olleilla kuljetustiedoilla. Tähän 20 %:n osuuteen sisältyvät myös junilla satamiin ja satamista kulkevat transitokuljetukset. Noin 3 4 % satamien kaikesta tavaraliikenteestä kulkee maanteillä kuorma-autoilla hoidettavana transitoliikenteenä ulkomaille eli lähinnä Venäjälle. Maanteitse Venäjälle suuntautuva transito-liikenne kulkee käytännössä lähes kokonaan ulkomaisella kuorma-autokalustolla. Transitoliikenteen määristä ja suuntautumisesta ei saada tietoja tavarankuljetustilastosta, joten sitä on arvioitu muu muassa tullin tilastojen perusteella /5/ /6/. Maantietransiton

13 Satamien tavaraliikenneselvitys 11 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET määräksi arvioitiin vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa tonnia, josta noin miljoonaa tonnia muodostui henkilöautojen kuljetuksista. Maantietransito kulkee lähes yksinomaan satamista itään päin. Junilla kulkevien transitokuljetusten määrä on ollut viime vuosina noin 4,0 miljoonaa tonnia vuodessa ja se taas suuntautuu lähes yksinomaan Venäjältä länteen eli satamiin päin. Edellä kuvattujen arvioiden ulkopuolelle jää noin 5-10 % osuus satamien maaliikenteestä. Tämä tilastojen ulkopuolelle jäävä osuus muodostuu pääasiassa ulkomaisella kuorma-autokalustolla hoidettavista kuljetuksista. Ulkomaisella kuorma-autokalustolla kulkee edellä mainittujen transitokuljetusten lisäksi muita kuljetuksia autolautoilla ja roro-laivoilla. Tämä liikenne vastaa Tullin tilastojen perusteella arvioituna noin 7,5 % osuutta satamien maaliikenteestä. Kuvassa 2 on esitetty yhteenveto satamien maaliikenteen jakautumisesta eri kuljetusmuodoille. milj.tn/vuosi % Satamien lähialueet, öljykuljetukset ja kotimaan merikuljetukset 43,9 44 % Rautatiekuljetukset 19,8 20 % Maantiekuljetukset kotimaisella kalustolla 25,9 26 % Transito ulkomaisella kalustolla; autokuljetukset 1,0 1 % Transito ulkomaisella kalustolla; muu kuin autot 2,2 2 % Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kalustolla 7,5 7 % Kuva 2. Arvio 20 suurimman sataman kautta kulkeneiden maa- ja merikuljetusten jakautumisesta eri kuljetusmuotoihin vuosien kuljetusmäärien perusteella.

14 12 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Satamien merikuljetusten määrä on selvitetty Satamaliiton tilastoista /1/. Tarkastelussa mukana olevien satamien kautta kulki tavaraa merikuljetuksina vuonna 2007 yhteensä 106,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tässä tarkastelussa on käytetty lähtökohtana vuosien kuljetusmäärien keskiarvoa, joka oli 100,0 milj.tn vuodessa. Kuten edellä todettiin, kaikki merikuljetusvirrat eivät aiheuta maaliikennettä. Maakuljetusten määrän arvioimiseksi merikuljetukset on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: kotimaan tuonti ja vienti, kotimaan sisäiset merikuljetukset sekä kauttakulku- eli transitokuljetukset. 3.1 Kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset Ulkomailta Suomeen tulevaa liikennettä on 46,2 miljoona tonnia vuodessa ja Suomesta ulkomaille lähtevää 37,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli yhteensä 83,4 miljoonaa tonnia. Näistä virroista noin kaksi kolmasosaa aiheuttaa myös maakuljetuksia, jotka hoidetaan joko kotimaisella kuormaautokalustolla, ulkomaisella kuorma-autokalustolla tai rautatiekuljetuksina. Tuonti- ja vientikuljetusten määrät tässä tarkasteltavissa satamissa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Satamien kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo ilman transitoa). Satama Tuontikuljetukset ulkomailta transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo ) Vientikuljetukset ulkomaille transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo ) Tuonti- ja vientikuljetukset ulkomailta transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo ) Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä

15 Satamien tavaraliikenneselvitys 13 SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3.2 Kotimaan sisäiset merikuljetukset Kotimaisten satamien välisiä merikuljetuksia on 10,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Huomattava osa niistä on öljy- ja hiilikuljetuksia. Useissa tapauksissa nämä öljy- tai hiilikuljetukset eivät aiheuta lainkaan pitkiä maakuljetuksia, koska kuljetuksen määräpaikka on yleensä aivan sataman vieressä oleva öljynjalostamo, voimalaitos, tehdas, välivarasto tms. kohde. Myös sellaiset kuljetusketjut, joissa tavara tuotaisiin pitkällä maakuljetuksella satamaan ja josta se kulkisi meritse toiseen kotimaan satamaan, ovat harvinaisia. Näistä syistä kotimaan satamien väliset merikuljetukset aiheuttavat varsin vähän maaliikennettä ja ne on pyritty rajaamaan pois tästä tarkastelusta. Taulukko 2. Kotimaan satamien väliset merikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo). Satama Tuleva ka tn/v kotimaa Lähtevä ka tn/v kotimaa Hamina Hanko 23 0 Helsinki Inkoo Kaskinen 1 - Kemi Kokkola Kotka Loviisa 0 1 Naantali Oulu Pietarsaari 70 - Pori Raahe Rauma 19 1 Sköldvik Tornio 38 - Turku Uusikaupunki 86 2 Vaasa Yhteensä

16 14 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3.3 Kauttakulku- eli transitokuljetukset Osa satamien liikenteestä on kauttakulku- eli transitoliikennettä. Tavarat kuljetetaan satamien ja tiettyjen raja-asemien välillä käytännössä lähes yksinomaan ulkomaisella kuorma-autokalustolla tai junalla. Transitoliikennettä on kulkenut vuosina kuuden tärkeimmän transitosataman (Hamina, Kotka, Helsinki, Hanko, Turku ja Kokkola) kautta yhteensä keskimäärin 6,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Transitoa kulkee myös meri- ja ilmateitse, mutta niiden osuus on varsin pieni, joten niitä ei ole eritelty tässä selvityksessä. Meriliikenteen transitotuonti ja -vienti on eritelty satamittain taulukossa 3. Kuvassa 3 on esitetty tärkeimpien transitoliikenteen satamien transitokuljetusten jakautuminen suuryksikköihin (kontit), henkilöautoihin, nesteisiin sekä niin sanottuun kuivaan bulkkiin, joka tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä Kokkolan sataman kautta tapahtuvia malmikuljetuksia rautateitse. Transitoliikenteen neste- ja bulk-kuljetukset kulkevat maaliikenteessä pääsääntöisesti junakuljetuksina, kappaletavara ja henkilöautot maantiekuljetuksina. Transitoliikenteen kuljetusmäärien kehitys Suomen satamissa vuosina ilmenee kuvasta 4. Kuvan lukuihin sisältyy sekä maanteitse että rautateitse kulkeva transito. Koska transitoliikenteen määrät muuttuvat nopeasti, on maantieliikenteen arvioinnissa käytetty vain vuoden 2007 tilastotietoja. Transitoliikenteen suuntautumisen arviointia vaikeuttaa se, että liikenteen jakautuminen eri satamien ja raja-asemien kesken on muuttunut vuosittain huomattavastikin. Lisäksi aivan kaikki transitoliikenne ei kulje suoraan satamista raja-asemille tai päinvastoin, josta seuraa, että satamien ja rajaasemien tilastotiedot eivät ole aivan yhteneviä transitoliikenteen määrän suhteen. Esimerkiksi vuodelle 2007 tilastoitiin satamissa transitotuontia 3,4 miljoonaa tonnia, mutta raja-asemilla tilastointiin transitovientiä 3,7 miljoonaa tonnia tonnia Muu Nesteet Kuiva/break bulk Henkilöautot Suuryksiköt Kotka Kokkola Hamina Hanko Helsinki Turku Satama Kuva 3. Transitoliikenteen määrät sekä jakautuma eri tavaralajeihin Suomen satamissa 2007 (lähde: Merenkulkulaitos).

17 Satamien tavaraliikenneselvitys 15 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Taulukko 3. Satamien kautta kulkevat transitokuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo). Satama Transitotuonnin osuus satamassa ka tn/v Transitoviennin osuus satamassa ka tn/v Transitotuonnin ja viennin osuus satamassa ka tn/v Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä tonnia Vienti Tuonti Kuva 4. Transitoliikenteen kehitys Suomen satamissa (lähde: Merenkulkulaitos).

18 16 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4.1 Maakuljetusten määrien arvioinnin lähtökohdat Kaikki satamien kautta kulkevat tavaravirrat eivät aiheuta välittömiä maakuljetuksia eli tavaraliikennettä valtakunnalliselle tie- ja rataverkolle. Maakuljetusten määrän arviointia varten on ensin arvioitu satamittain niitä kuljetusvirtoja, jotka eivät käytännössä liiku lainkaan sataman ja sen lähialueen ulkopuolella tie-, katu- tai rataverkolla. Näitä ovat esimerkiksi: - Öljy- ja hiilikuljetukset, jotka suuntautuvat sataman vieressä sijaitsevaan öljynjalostamoon, voimalaitokseen tai tehtaaseen (materiaalit voidaan kuljettaa esimerkiksi putkilinjoja tai kuljettimia käyttäen). - Sataman yhteydessä sijaitseviin varastoihin tulevat öljy- ja hiilikuljetusvirrat, jotka jatkavat merikuljetuksena edelleen johonkin toiseen kotimaan satamaan. - Raaka-aine- ym. kuljetukset, jotka suuntautuvat sataman läheisyydessä sijaitseviin teollisuuslaitoksiin ja vastaavasti näistä teollisuuslaitoksista suoraan meritse lähtevät vientikuljetukset (ns. tehdassatamien liikenne). Näitä satamien lähialueiden kuljetuksia on arviolta noin 40 % satamien yhteisestä kuljetusmäärästä. Iso osuus tästä muodostuu Suomen kuljetusmääriltään suurimman sataman eli Sköldvikin öljysataman liikenteestä, joka on kokonaisuudessaan tällaista lähialueen liikennettä. Satamien lähialueen kuljetuksia on eritelty tarkemmin jäljempänä luvussa 4.2. Myös satamien yhteydessä sijaitsevista öljynjalostamoista, varastoista ja jakeluterminaaleista lähtevät öljytuotekuljetukset on jätetty pois arviosta, koska ne eivät ole suoranaisesti sataman aiheuttamaa liikennettä. Satamien yhteydessä olevien öljynjalostamoiden ja jakeluterminaalien aiheuttamien raskaiden maantiekuljetusten määristä ja suuntautumisesta on kuitenkin tehty erillinen tarkastelu (ks. luku 4.3). Edellä mainittujen vähennysten jälkeen on päädytty arvioon, että satamista lähtee ja niihin suuntautuu valtakunnallista tie- ja rataverkkoa käyttäviä maakuljetuksia yhteensä noin 57 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä maakuljetukset on jaoteltu tarkastelussa neljään eri kuljetusmuotoon sen mukaan, minkä tyyppiset kuljetusoperaattorit niistä ovat vastanneet. a) Kotimaisella kuorma-autokalustolla tehdyt satamiin suuntautuvat ja satamista lähtevät kotimaan maantiekuljetukset (noin 26 miljoona tonnia/vuosi) b) Rautatiekuljetukset satamiin ja satamista sisältäen sekä kotimaan kuljetukset että junatransitoliikenteen Venäjälle (noin 20 miljoona tonnia/vuosi) c) Pääosin ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt maantietransitokuljetukset suomalaisista satamista Venäjälle ja muualle Itä-Eurooppaan (noin 3,7 miljoona tonnia vuonna 2007)

19 Satamien tavaraliikenneselvitys 17 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ d) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt kotimaasta satamiin suuntautuvat ja satamista kotimaahan lähtevät maantiekuljetukset (noin 7,5 miljoonaa tonnia/vuosi). Satamien kuljetusmäärien tarkkaa jakautumista näihin eri ryhmiin on vaikea arvioida, koska kattavan yhtenäisen tilastoinnin puuttuessa kaikkien eri kuljetusmuotojen tiedot on jouduttu keräämään eri tilastolähteistä ja tilastoja yhdistämällä. Pääasialliset tietolähteet ja arviointimenetelmät ovat kuljetusmuodoittain seuraavat: a) Kotimaisella kuorma-autokalustolla tehdyt kotimaan maantiekuljetukset on selvitetty Tilastokeskuksen tavarankuljetustilastoista vuosilta Tilasto perustuu vuosittain kotimaisille kuljetusyrityksille tehtyihin haastattelututkimuksiin /3/. b) Satamien rautatiekuljetuksien määrät on arvioitu pääasiassa Rautatietilastojen 2006 ja 2007 perusteella. Rautatietransiton määrä on arvioitu RHK:n tekemän erillisen selvityksen perusteella (vuoden 2006 määrät) ja yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin ( ) /4/. c) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt transitokuljetukset on arvioitu Tullin julkaisemien raja-asemien tilastojen sekä vuoden 2007 maantietransitosta tehdyn erillisen selvityksen pohjalta yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2007) /5/ /6/. d) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtyjä maantiekuljetuksia on arvioitu Tullin julkaisemien satamakohtaisten ajoneuvomäärien perusteella (vuosien 2006 ja 2007 tiedot) /6/. Kaikki kuljetusvirrat on arvioitu ensin tonnivirtoina eli kuljetettuina tonneina/vuosi. Satamakohtaisista saapuvista ja lähtevistä virroista on sitten muodostettu yhtenäiset ja vertailukelpoiset arviot kuljetusmuodoittain. Tämän jälkeen maanteitse kulkevat virrat on muutettu kuormatuiksi ajoneuvoiksi/vrk kuhunkin tilanteeseen erikseen arvioidulla keskikuorman koolla. Lisäksi on arvioitu kuormattujen ja tyhjänä ajavien ajoneuvojen määrien suhteet erikseen eri kuljetusmuodoille. Näin saatua arviota satamaan kulkevien raskaiden ajoneuvojen päivittäisestä kokonaismäärästä on verrattu vielä satamassa tai satamaan johtavalla väylällä mahdollisesti tehtyjen liikennelaskentojen tietoihin raskaiden ajoneuvojen määrästä. 4.2 Satamien lähialueiden kuljetukset Satamiin suuntautuvien tai satamista lähtevien maakuljetusten määrää arvioitaessa on tehty myös arvio siitä, kuinka suuri osa sataman liikenteestä on sellaisia lähialueen kuljetuksia, jotka eivät käytännössä aiheuta lainkaan liikennettä sataman ja sen lähialueen ulkopuolella tie-, katu- tai rataverkolla tai kuljetusetäisyys jää hyvin lyhyeksi. Satamien vuosittain tilastoiduista kuljetusmääristä on siksi vähennetty seuraavia kuljetuksia: - Öljy- ja hiilikuljetukset, jotka suuntautuvat sataman viereiseen öljynjalostamoon, voimalaitokseen tai tehtaaseen. - Sataman yhteydessä sijaitseviin varastoihin tulevat öljy- ja hiilikuljetusvirrat, jotka jatkavat merikuljetuksena edelleen johonkin toiseen kotimaan satamaan

20 18 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTE MÄÄRISTÄ - Raaka-aine- ja muut kuljetukset, jotka suuntautuvat sataman läheisyydessä sijaitseviin teollisuuslaitoksiin - Sataman läheisyydessä sijaitsevista teollisuuslaitoksista suoraan meritse lähtevät vientikuljetukset. Tyypillisiä esimerkkejä lähialueiden kuljetuksista ovat sataman vieressä sijaitsevaan paperi- tai terästehtaaseen meritse tuotavat raaka-aineet (malmit, mineraalit, raakapuu) ja tehtaalta suoraan ulkomaille lähtevien puunjalostustuotteiden tai terästuotteiden vientikuljetus. Taulukossa 4 on esitetty arviot lähialueen kuljetusmääristä satamittain. Taulukossa 5 on esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista. Taulukko 4. Arviot satamien lähialueen kuljetusvirroista, jotka eivät aiheuta liikennettä päätie- tai rataverkolla (1000 tn/vuosi). Satama Lähialueen osuus satamaan maitse tulevista kuljetuksista 1000 tn/v (keskiarvo ) Lähialueen osuus satamasta maitse lähtevistä kuljetuksista 1000 tn/v (keskiarvo ) Lähialueen osuus yhteensä 1000 tn/v Hamina Hanko - Helsinki Inkoo Kaskinen - Kemi Kokkola Kotka Loviisa - Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä

21 Satamien tavaraliikenneselvitys 19 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Taulukko 5. Esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista, joita ei ole otettu huomioon tie-, katu- ja rataverkon liikennekuormitusta arvioitaessa (sulussa määrät 1000 tn vuodessa). Satama Sataman lähialueen kuljetusvirtoja, joita ei ole otettu huomioon liikennekuormitusarvioissa Hamina Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (500) Helsinki Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (170), kivihiilen tuonti (870), öljytuotteiden tuonti ulkomailta (250) Inkoo Fortumin voimalan hiilikuljetukset (700), öljyn tuonti (30); hiilen vienti (20) Kemi Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (350), Veitsiluodon tehtaan raakapuutuonti (600) Kokkola Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (370) Kotka Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (260) Naantali Raakaöljy- ja öljytuotteet ulkomailta (2600) ja kotimaasta (300), kivihiilen tuonti (540), öljytuotteiden vienti ulkomaille ja muihin kotimaan satamiin (1450) Oulu Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (370), Stora Enson paperitehtaalle tuleva selluloosa, raakapuu ja kemikaalit (900), paperitehtaan vientikuljetukset (950) Pietarsaari UPM Kymmenen paperi- ja sellutehtaan ja sahan raakapuun tuonti (700), sellun ja sahatavaran vienti (500) Pori Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (280), hiilen tuonti ulkomailta ja kuljetukset kotimaan satamiin (2500), Kemiran pigmenttitehtaan kuljetukset (arvio 300) Raahe Ruukin terästehtaan malmi ja mineraalit (3800) sekä kivihiili (950), terästuotteiden vienti (620), kotimaan polttoainekuljetukset (270) Rauma Paperitehtaan raakapuun tuonti (830) ja kaoliinin tuonti (500); paperin viennistä 800 Sköldvik Öljynjalostamon kuljetukset (n. 17 milj.tn, joista kotimaan kuljetuksia 3,3 milj.tn) Tornio Outokummun terästehtaan malmin tuonti (430), hiilen tuonti (100), mineraalit (280) sekä terästuotteiden vienti (670) Turku Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (260), öljytuotteet ulkomailta (100) Uusikaupunki Kemiran lannoitetehtaan tuotteiden vienti (690), lannoitteiden ja kemikaalien tuonti (100) Vaasa Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (330), öljytuotteet ulkomailta (90), voimalaitoksen hiilen tuonti (500)

22 20 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4.3 Öljykuljetukset Öljykuljetuksia ei ole tässä selvityksessä luettu mukaan satamien aiheuttamaan liikenteeseen. Öljytuotteiden maakuljetukset eivät lähde suoraan satamista vaan niiden yhteydessä olevista öljy-yhtiöiden jalostamoista tai jakeluterminaaleista. Öljykuljetusten volyymista on tehty seuraavia arvioita satamapaikkakunnittain: - Neste Oil Oyj:n Porvoon (Sköldvikin) jalostamon kapasiteetti on noin 11 miljoona tonnia raakaöljyä vuodessa. Raakaöljyä ja öljytuotteita tuodaan Sköldvikiin noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa laivoilla ja noin 1,5-2 miljoonaa tonnia vuodessa junakuljetuksina. Jalostetut tuotteet kuljetetaan asiakkaille laivoilla (noin 70 %), maanteitse (noin 30 % eli noin 3,3 miljoonaa tonnia) ja rautateitse (noin 2 %). Neste Oilin jalostamo aiheuttaa täten maanteille vähintään noin 350 Sköldvikin sataman lähistöltä lähtevää öljytuotekuljetusta vuorokaudessa. - Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo jalostaa noin 3 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa. Raakaöljy kuljetetaan jalostamolle lähinnä Venäjältä, Primorskista, säiliölaivoilla. Noin 40 % jalostetuista tuotteista kuljetetaan asiakkaille meritse kotimaan satamiin ja ulkomaille. Öljykuljetusten osuudeksi muodostuu täten yli puolet Naantalin sataman merikuljetusten kokonaismäärästä. Loput öljytuotteet (noin 1,8 miljoonaa tonnia) kuljetetaan maanteitse säiliöautolla kotimaahan. Neste Oilin jalostamo ja jakeluterminaali sekä viereinen ExxonMobilin voiteluainetehdas aiheuttavat täten vähintään noin 200 Naantalin sataman lähistöltä lähtevää öljytuotekuljetusta/vuorokausi. - Sköldvikistä kuljetaan öljytuotteita muiden kotimaan satamien yhteydessä oleviin terminaaleihin arviolta 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljytuotteiden jakeluterminaaleja on Sköldvikin ja Naantalin lisäksi Haminassa, Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä. Osasta terminaaleja kuljetetaan myös muiden yhtiöiden tuotteita. Näiden määristä ei ole tarkempaa tietoa, mutta Neste Oilin markkinaosuus on yhtiön oman ilmoituksen mukaan 87 %, joten sen kuljetukset aiheuttavat valtaosan satamien yhteydessä olevien öljyterminaalien maaliikenteestä. Satamien jakeluterminaalien kautta kulkeva öljytuotteiden määrä vastaa noin 5 20 säiliöautokuljetusta vuorokaudessa terminaalia kohden. Edellä mainitut luvut eivät sisällä tyhjinä kulkevia ajoneuvoja. Tavarankuljetustilaston aineistosta tehty arvio öljykuljetusten sijoittumisesta päätieverkolle on esitetty kuvassa 5. Kuvassa esitettyjä ajoneuvomääriä voi pitää vain suuntaa-antavina, sillä vuosien tavarankuljetustilastojen perusteella tehty arvio öljykuljetusten määrästä on pienempi, kuin edellä esitetty jalostamoiden tuotantomääriin perustuva arvio. Öljykuljetuksista on saatavissa tarkempaa tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevista liikenne- ja viestintäministeriön selvityksistä.

23 Satamien tavaraliikenneselvitys 21 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Kuva 5. Satamien yhteydessä toimivien öljynjalostamojen sekä jakeluterminaalien öljykuljetukset pää- ja seututieverkolla (lähde: Tavarankuljetustilasto).

24 22 Satamien tavaraliikenneselvitys RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 5 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Maantieliikenteen kuljetusmäärien selvittämiseksi on satamien arvioiduista maaliikenteen kuljetusmääristä vähennetty rautatiekuljetusten määrä. Tarkka arvio kunkin sataman junakuljetuksien määrästä edellyttäisi yksikohtaisia tietoja yksittäisten yritysten kuljetusmääristä. Näitä ei ymmärrettävästi haluta aina julkistaa kilpailusyistä, joten arvio on siksi tehty käyttäen yleisesti julkaistuja tilastolähteitä. Tärkein lähde on ollut vuosittain julkaistava Rautatietilasto /4/, josta ilmenee ainoastaan satamaan tai satamakaupunkiin johtavan radan kokonaisliikenne. Tämän perusteella voidaan arvioida lähinnä se maksimimäärä, joka saattaa kulkea junalla satamaan tai satamasta. Eräistä yksittäisistä satamista on tosin saatu eri lähteistä tarkempia liikennetietoja ja lisäksi eri satamien transitoliikenteestä on ollut saatavissa tarkempia tietoja. Koko maan rautatiekuljetusten määrä on ollut viime vuosina miljoonaa tonnia vuodessa. Satamien liikenteeksi on tässä arvioitu noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Arvio on nähtävä maksimiarviona, sillä satamien junakuljetuksista on esitetty myös pienempiä arvioita. Satamakohtaiset arviot on esitetty taulukossa 6. Rautatieliikenteen määrät on tässä arvioitu vuoden 2006 tilastojen perusteella, jotta ne vastaisivat tasoltaan merikuljetuksissa käytettyä kolmivuotiskauden keskitasoa. Vuosi 2006 oli rautatiekuljetuksissa tämän jakson vilkkain eli arvio on tässäkin mielessä nähtävä maksimiluonteisena. Taulukon lukuihin sisältyy myös rautateitse kulkeva transitoliikenne. Vuonna 2006 transitokuljetuksia tuli rautateitse lähinnä Kotkan, Haminan ja Kokkolan satamiin yhteensä 4,0 miljoonaa tonnia. Junilla satamista itään kulkevan transiton määrä on ollut suhteellisen pieni, noin 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän itäsuunnan junatransiton voi olettaa kasvavan henkilöautokuljetuksien käynnistyttyä myös rautateillä. Turun sataman kautta kulkee myös junalauttayhteyksiä, joiden kuljetusmääräksi on tässä arvioitu noin 0,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Arvio perustuu VR Cargon ilmoittamiin vuoden 2005 kuljetusmääriin NordicRail- ja SeaRail - liikenteessä.

25 Satamien tavaraliikenneselvitys 23 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 6. Suuruusluokka-arviot satamien rautatiekuljetusten määristä. Satama Sataman rautatiekuljetukset yhteensä 1000 tn (2006) Hamina Hanko 860 Helsinki Inkoo - Kaskinen 770 Kemi 700 Kokkola Kotka Loviisa 250 Naantali - Oulu - Pietarsaari - Pori 900 Raahe 200 Rauma Sköldvik Tornio - Turku 400 Uusikaupunki 200 Vaasa - Yhteensä

26 24 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6.1 Maantiekuljetukset kotimaisella kuorma-autokalustolla Tilastokeskuksen tavarankuljetustilaston aineistosta saatavien tietojen perusteella kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidetaan kuljetuksia satamiin ja satamista noin 29,5 miljoonaa tonnia vuodessa (vuosien keskiarvo). Eräiden satamien kuljetusvirroissa on aineistossa ilmeisiä pienestä haastatteluotoksesta aiheutuvia virheitä, joita on tarkistettu luotettavamman satamatilaston mukaan siten, että esimerkiksi satamaan maakuljetuksena saapuvat ja sieltä merikuljetuksena lähtevät virrat ovat järkevässä tasapainossa. Tarkennettu arvio kotimaisella kalustolla hoidettavista kuljetuksista on 26 miljoonaa tonnia vuodessa. Tiedot eri satamien tonnivirroista ja kuormattujen ajoneuvojen määristä on eritelty oheisessa taulukossa 7. Tavarankuljetustilasto perustuu haastattelututkimukseen ja tutkimusmenetelmästä johtuen satamakohtaisissa kuljetusvirroissa voi olla virheitä varsinkin niiden satamien osalta, joissa kuljetusmäärät ovat pieniä ja kuljetuksia kuvaavia haastatteluvastauksia osuu tutkimusotokseen vähän. Lisäksi on huomattava, että useiden satamien yhteydessä on myös terminaaleja, joiden kautta tapahtuu kuljetuksia, jotka eivät lainkaan siirry merelle. Satama-alue aiheuttaa tällöin enemmän maantieliikennettä kuin merikuljetusmäärät antaisivat olettaa. Samoin sataman yhteydessä sijaitsevien teollisuuslaitosten kuljetuksia voi olla käytännössä vaikea erottaa varsinaisista sataman kuljetuksista.

27 Satamien tavaraliikenneselvitys 25 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 7. Kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidettavat satamien maantiekuljetukset Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimuksen aineiston perusteella (ajon./vrk, 1000 tn/vuosi; vuosien keskiarvo). Satama Sataman kotimaan tiekuljetukset kotimaisella kalustolla kuormattuja ajon./vrk ka Sataman kotimaan tiekuljetukset kotimaisella kalustolla 1000 tn/vuosi ka Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä Transitokuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtäviä transitokuljetuksia on arvioitu Tullin julkaisemien raja-asemien tilastojen sekä vuoden 2007 maantietransitosta tehdyn erillisen selvityksen pohjalta yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2007). Transitokuljetuksia satamista itään raja-asemille ajettiin lähes pelkästään ulkomaisella kuorma-autokalustolla vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa tonnia. Henkilöautokuljetuksia oli tästä noin miljoona tonnia eli noin kuljetettua autoa ja muita transitokuljetuksia, kuten konteissa kuljetettua kappaletavaraa noin 2,6 miljoonaa tonnia. Autokuljetuksia tehtiin Kotkan, Hangon ja Turun satamista ja muita transitokuljetuksia myös Helsingin ja Turun satamista. Pieniä transitoliikenteen virtoja kulki myös eräistä muista satamista ja transitoa kulki maanteitse myös länsisuuntaan, mutta näillä virroilla ei ole olennaista merkitystä tieverkon kuormittumisen kannalta. Arviot transitokuljetusten virroista vuonna 2007 eri satamien ja raja-asemien välillä on esitetty oheisissa taulukoissa (taulukko 8). Huomattakoon, että vuonna 2008 autokuljetukset siirtyivät uusien viranomaismääräysten jälkeen osin eri reiteille.

28 26 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 8. Arviot henkilöautokuljetuksista sekä muista maantietransitokuljetuksista merkittävimmistä transitosatamista eri raja-asemille (kuljetettuja autoja/vuosi, kuormattuja raskaita ajoneuvoja/vrk sekä tn/vuosi vuonna 2007) Henkilöautojen kuljetukset 2007 Autoja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka Hanko Turku Yhteensä Henkilöautojen kuljetukset 2007 Raskaita ajoneuvoja/vrk 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka Hanko Turku Yhteensä Henkilöautojen kuljetukset 2007 Tonneja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka Hanko Turku Yhteensä Muu maantietransito, kuin autot 2007 Tonneja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Hamina Kotka Helsinki Hanko Turku Muut Yhteensä

29 Satamien tavaraliikenneselvitys 27 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Arvio vuoden 2007 transitokuljetusten sijoittumisesta pää- ja seututieverkolle on esitetty kuvassa 6. Ylemmässä kuvassa esitetyt transitoliikenteen virrat on sijoiteltu tieverkolle olettaen, että Hangosta itään kulkevasta transitoliikenteestä noin yksi kolmasosa kulki Helsingin kautta kantatietä 51 ja kaksi kolmasosaa Lohjan kautta valtatietä 25. Arvio kuljetusten jakautumisesta perustuu näillä reiteillä liikennelaskennoissa havaittuihin raskaan liikenteen määriin. Alemmassa kuvassa on esitetty samalta alueelta Etelä-Suomessa kotimaan satamakuljetuksien sijoittuminen pää- ja seututieverkolle. Kuva 6. Satamien transitokuljetusten (ylempi kuva) sekä kotimaan kuljetusten (alempi kuva) sijoittuminen Etelä-Suomen pää- ja seututieverkolle (raskaita ajoneuvoja/vrk).

30 28 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6.3 Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kuormaautokalustolla Transiton lisäksi myös muita maantiekuljetuksia lähtee satamista tai saapuu satamiin ulkomaisella kuorma-autokalustolla arviolta noin 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä kuljetusvirrat eivät näy tavarankuljetustutkimuksen aineistossa, joten niiden määrää ja suuntautumista on arvioitu lähinnä Tullin tilastoista seuraavasti: - Ulkomaisia kuorma-autoja kulkee lähinnä matkustajalautta- ja roro-satamien kautta eli suurimmat virrat kulkevat Helsingin, Naantalin ja Turun satamien kautta sekä hieman myös Vaasan sataman kautta. Myös Hangon satamassa oli tätä ulkomaista rekkaliikennettä suhteellisen paljon vielä vuonna 2006, mutta lauttareittien muututtua tätä liikennettä ei ole ollut enää vuonna Arvion lähtökohtana ovat Tullin tilaston mukaan ulkomaille lähtevät / saapuvat kuormatut kuorma-autot, jotka on oletettu pääsääntöisesti ulkomaisiksi autoiksi. Lautoilla kulkevat niin sanotut irtoperävaunut on taas oletettu kuljetettavan satamaan ja satamasta pääasiassa kotimaisilla vetoautoilla. - Tullin tilastosta on saatu vain ajoneuvojen määrä, joten tonnivirrat on laskettu erikseen arvioitujen keskikuormien perusteella. Näiden kuljetusten suuntautuminen on arvioitu kyseisistä satamista kotimaisella kalustolla tapahtuvien kuljetusten mukaan. Matkustalauttasatamien lisäksi ulkomaista kalustoa käytetään paljon Kotkan ja Haminan satamista tehtävissä kuljetuksissa. Kotkan ja Haminan satamista lähtevistä konttikuljetuksista on arvioitu noin puolet hoidettavan ulkomaisella kalustolla. Tähän arvioon on päädytty, kun on verrattu satamasta lähtevää kotimaan liikenteen sekä transiton tavaravirtoja sekä tilaston mukaan kotimaisella kalustolla tai junalla kulkevia virtoja. Tämä ulkomaisella kalustolla kulkeva kotimaanliikenne suuntautunee pääasiassa Kotkan ja Haminan satamista lähialueen tavaraterminaaleihin muun muassa Haminassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

31 Satamien tavaraliikenneselvitys 29 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 9. Arvio ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtävistä muista kuin transitokuljetuksista satamittain (1000 tn/vuosi ja kuormattuja ajon./vrk). Satama Arvio ulkomaisen kaluston kuljetuksista transito poislukien, 1000 tn (2007) Arvio ulkomaisen kaluston kuljetuksista transito poislukien, kuormattuja ajon./vrk (2007) Hamina Hanko 25 5 Helsinki Inkoo - - Kaskinen - - Kemi - - Kokkola - - Kotka Loviisa - - Naantali Oulu - - Pietarsaari - - Pori - - Raahe - - Rauma - - Sköldvik - - Tornio - - Turku Uusikaupunki - - Vaasa Yhteensä

32 30 Satamien tavaraliikenneselvitys KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA 7 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Satamien kuljetusmääristä ajoneuvoina vuorokaudessa voi tehdä eri tilastolähteistä seuraavat arviot. 7.1 Kotimaiset kuorma-autokuljetukset Tavarankuljetustilaston perusteella satamiin saapuu tai niistä lähteen noin 4000 kuormattua ajoneuvoa vuorokaudessa. Saman tilastoaineiston mukaan noin 35 %:lla kuljetusmatkoista kuorma-auto ajaa ilman kuormaa tai kuormana on tyhjä kontti. Satamiin johtavilla teillä satamien aiheuttaman raskaan liikenteen määräksi voidaan arvioida kotimaisten kuorma-autokuljetusten osalta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. 7.2 Transitokuljetukset Transitoliikenteestä tehdyn arvion mukaan satamiin saapuu tai niistä lähtee noin 770 kuormattua ulkomaista transitokuljetusten ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä 280 ajoneuvoa vuorokaudessa oli autojenkuljetusrekkoja. Transitoliikenteen rekat palaavat satamiin yleensä aina tyhjinä eli niiden aiheuttamaksi liikenteeksi satamiin johtavilla teillä voidaan laskea noin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Transitokuljetusten sijoittuminen pää- ja seututieverkolle on esitetty edellä kuvassa Ulkomaisella kalustolla tehdyt muut kuljetukset Muiden kuin transitoliikenteessä ulkomaisella kalustolla tehtävien kuljetusten arvioiden perustella voidaan laskea, että tarkasteltuihin satamiin saapuu tai niistä lähteen noin 1500 kuormattua ulkomaista ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos oletetaan, että niiden kuormitus vastaa kotimaisen kaluston kuljetuksia, voidaan arvioida muiden kuin transitoa kuljettavien ulkomaisten kuormaautojen aiheuttavan liikennettä satamiin johtavilla teillä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Satamien kotimaan tavaraliikenteen jakautuminen päätieverkolle on esitetty Etelä-Suomen alueelta kuvassa 6 (em. kohdat 7.1 ja 7.3) ja koko maan osalta liitteen 1 kartalla. Liitteen 2 kartalla on esitetty satamien tavaraliikenteen jakautuminen päätieverkolle myös transitoliikenne mukaan lukien. Yhteenveto eri satamien aiheuttamasta raskaan maantieliikenteen määristä satamiin johtavilla väylillä on esitetty taulukossa 10. Satamakohtaisia liikennemääriä tarkasteltaessa on huomattava, että taulukon luvut kuvaavat keskimääräistä autoliikenteen määrää vuorokautta kohden. Arkipäivinä liikennemäärät voivat olla noin % suurempiakin riippuen siitä, kuinka suuri osuus sataman kuljetuksista hoidetaan myös lauantaisin ja pyhäpäivinä.

33 Satamien tavaraliikenneselvitys 31 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Taulukko 10. Arvio satamien maantiekuljetusten aiheuttamasta raskaasta liikenteestä satamiin johtavilla väylillä (raskaita ajoneuvoja/vuorokausi). Satama Kotimaan kuljetusten kotimaisia raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Kotimaan kuljetusten ulkomaisia raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Transitokuljetusten raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Raskaita ajoneuvoja satamaan johtavilla väylillä yhteensä, ajon./vrk Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä

34 32 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT 8 SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT Tarkastelluista 20 satamasta, niiden liikenneyhteyksistä ja liikennemääristä on laadittu selvityksen liitteenä olevat infokortit, joissa on esitetty satamittain seuraavat tiedot: 1) Sataman osat Useimmat satamista jakautuvat alueellisesti 2 5 osa-alueeseen. Kaikki maantieliikenne ei välttämättä kulje samaa reittiä kaikkiin sataman osiin. 2) Omistussuhteet Pääosa satamista on kaupunkien omistamia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Liikennemääriltään merkittäviä yksityisiä satamia ovat muun muassa Sköldvik, Tornio ja Inkoo. Eräissä satamissa on sekä kaupungin omistamia osia että yksityisiä satamanosia. 3) Liikevaihto Sataman liikevaihto on esitetty Satamaliiton vuoden 2007 tilastotiedon mukaan. Tieto puuttuu eräistä yksityisistä satamista, koska sitä ei ole eritelty yrityksen muusta liikevaihdosta. 4) Suurimmat tavaralajit ja erikoistuminen Kortissa on kuvattu, mitkä ovat sataman suurimmat tavararyhmät vienti- ja tuontiliikenteessä sekä mihin kuljetuksiin ja kuljetusmuotoihin satama on erikoistunut. Useat satamat ovat erikoistuneet esimerkiksi konttiliikenteeseen, roro-liikenteeseen, kuivan bulk-tavaran kuljetuksiin (esim. hiili ja sementti), nestemäisen bulk-tavaran kuljetuksiin (öljytuotteet, kemikaalit) tai henkilöautojen kuljetuksiin. Sataman vienti- ja tuontiliikenteen sekä transitoliikenteen jakautuminen tavaralajeittain on esitetty seuraavalla tavaralajijaolla vuosien kuljetusmäärien keskiarvona: Metsäteollisuustuotteet Puuraaka-aineet Metalliteollisuustuotteet Malmit Kivihiili ja koksi Kemianteollisuuden tuotteet Rakennusteollisuustuotteet Poltto- ja voiteluaineet Kappaletavara Muu tavara 5) Väyläsyvyydet Kortissa on esitetty satamaan tai eri sataman osiin johtavien väylien syvyys. Useimpien satamien väyläsyvyydet ovat 9 13 metriä. 15,3

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 132 / 2006 LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli

TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli LUONNOS 12.5.28 TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TRAMA -projektissa tuotettiin strateginen työkalu transitoliikenteen tavarakuljetusten taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2016

Rajaliikennetilasto 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli

TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TRAMA -projektin tavoitteena oli tuottaa strateginen työkalu transitoliikenteen tavarakuljetusten taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2015

Rajaliikennetilasto 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt)

Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt) TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tietokonemalli Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt) Kymenlaakson

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS

KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Lappeenranta Logistiikan koulutusohjelma Terhi Pöyhönen KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Terhi Pöyhönen Kaakkois-Suomen tavaraliikenneselvitys,

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LIIKENNEKÄYTÄVIEN LOGISTIIKKASELVITYS

ETELÄ-SUOMEN LIIKENNEKÄYTÄVIEN LOGISTIIKKASELVITYS ETELÄ-SUOMEN LIIKENNEKÄYTÄVIEN LOGISTIIKKASELVITYS Uudenmaan liiton julkaisuja E 185-2017 Uudenmaan liiton julkaisuja E 185 2017 ISSN 2341-8885 ISBN 978-952-448-468-8 Kannen kuva Tuula Palaste Uudenmaan

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1946 N:o 1 0 9-11 0 N :0 109. Kiertokirje postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Tulevan kesäkuun 3 päivästä lukien tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 83-84 Tulevan kesäkuun seuraavissa junissa: Postivaunuissa: N :o 1 pj., Helsinki Parikkala, junissa N :ot 73, 013 ja 1, lähtee Helsingistä klo

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1947 N:o 126-127 N:o 126. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä. Tulevan kesäkuun 1 päivästä lukien tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005

Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005 Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2006 Tiehallinnon selvityksiä 45/2006 ISBN 951-803-784-1 ISSN 1457-9871 TIEH 3201021 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Suomen satamien takamaatutkimus

Suomen satamien takamaatutkimus Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 55/2017 Ilkka Salanne Erkki Jaakkola Marko Tikkanen Suomen satamien takamaatutkimus Ilkka Salanne, Erkki Jaakkola, Marko Tikkanen Suomen satamien takamaatutkimus

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS Document type Muistio Date Marraskuu 2014 VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ VARTIUKSEN KONTTILIIKENNESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin huhti-kesäkuussa 2011 (1000 tonnia) Erittelemätön; 14; 3 Tekstiilit,

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Transitokuljetukset 2016

Transitokuljetukset 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Transitokuljetukset 2016 Mrd. 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2013-2016 tuhatta tonnia 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o 112-113 Sisällys: N:o 112. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 113. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 112. Kiertokirje

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine

Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja

Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli Perusteluja Liikenneviraston linjaus rataverkon kunnossapitämiseksi: Miten tehokasta tämä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana? Onko ollut havaittavissa muutosta

Lisätiedot