BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Transkriptio

1 BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti Pohjanlahden ympäri kytkeytyy Etelä-Suomessa ja Keski- Ruotsissa länsi-itä-suuntaiseen Nordic Triangle käytävään ja edelleen Baltiaan ja Keski-Eurooppaan suuntautuviin väyliin. Suomen puolella Botnian käytävän ytimen muodostavat päärata Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon ja Ruotsiin valtatie 4 Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon ja Ruotsiin.

2 TEN-T verkon tavoitteet EU:n tavoitteena yhtenäinen ja strategisesti kilpailukykyinen verkko kattaa liikennejärjestelmän strategisesti merkittävimmät osat muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. TEN-T -verkon tavoitteena on huomioida: liikennetarve jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välillä tehokas resurssien käyttö liikenteen ympäristöystävällisyys ja vähähiilisyys liikenteen turvallisuus multimodaalisuus liikenteen umpikujien ja pullonkaulojen poistaminen uudenlaiset rahoituskeinot riittävä alueellinen saavutettavuus.

3 Suomen ydinverkko Länsi-Itä-suuntainen Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle ulottuva väylästö, joka kuuluu osana Nordic Triangle - käytävään Botnian käytävä (päärata & Vt4) Itämeren moottoritie meriyhteys ja keskeiset satamat (Helsinki, Turku, Hamina-Kotka) kansainvälisesti keskeiset lentokentät (Helsinki-Vantaa ja Turku).

4 Botnian käytävä yhdistää talouden ydinalueet Kuljetusintensiivisten toimialojen arvonlisäys Botnian käytävän seutukunnissa v Suomessa Botnian käytävän seutukuntien alueella asuu yli 3 miljoonaa henkeä, reilusti yli puolet Suomen väestöstä Käytävän seutukunnat muodostavat maan vahvimman kasvuvyöhykkeen Alueen väestön ennakoidaan kasvavan lähes 0,5 miljoonaa henkeä vuoteen 2030 mennessä Käytävän seutukuntien osuus koko maan tuotannon arvonlisäyksestä on lähes kaksi kolmannesta Kuljetusintensiivisistä toimialoista erityisesti metalliteollisuus, rakentaminen sekä kauppa ovat keskittyneet voimakkaasti vyöhykkeelle Botnian käytävä ja siihen liittyvät satamaväylät ovat kaivannaisteollisuuden tärkeitä kuljetusreittejä sekä Suomessa että Ruotsissa.

5 Botnian käytävän liikennejärjestelmä ja liikenteellinen merkitys Botnian liikennekäytävän rungon Suomessa muodostavat Helsingistä Ouluun ulottuva päärata ja valtatien 4 osuus Helsinki-Kemi. Oleellisia liikennekäytävän osia ovat myös Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentokentät sekä länsirannikon satamat. Päärata kytkee Pohjois-Suomen ja Länsirannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun. Yhteys Ruotsiin Kemistä Tornion ja Haaparannan kautta kulkevan radan kautta. Valtatie 4 on Suomen tärkein eteläpohjoissuuntainen tieyhteys, joka palvelee kansainvälistä, valtakunnallista ja maakunnallista henkilö- ja tavaraliikennettä. Vt4 yhdistää etelän kasvukeskukset pohjoiseen Suomeen, ja se toimii myös yhteysväylänä Etelä-Suomesta Ruotsiin ja Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle.

6 Päärata on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata Tavaraliikenne Kokkola- Oulu välillä kulkee vuosittain 4,4 6,6 miljoonaa tonnia tavarakuljetuksia ja osuus on Suomen toiseksi kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus. Riihimäki-Tampere osuudella kuljetetaan vuosittain 3,3-4,2 miljoonaa tonnia tavaraa. Tavaraliikenteen ennakoitu kysynnän lisäys edellyttää myös junatarjonnan lisäystä. Tavaraliikenne rautateillä ja maanteillä Henkilöliikenne Helsinki-Tampere rataosuus on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosuus, yli 4 miljoonaa henkilömatkaa vuodessa Tampere-Seinäjoki välillä yli 2 miljoonaa matkaa vuodessa ja Seinäjoen ja Oulun välillä yli miljoona matkaa vuodessa. Tärkeimmät kehittämiskohteet Seinäjoki Oulu -välin kehittäminen (860 milj. euroa). Pasila Riihimäki välityskyvyn parantaminen (350 milj. euroa). Riihimäen kolmioraide Pääradan kapasiteetin lisääminen välillä Tampere Hämeenlinna.

7 Valtatie 4 on henkilö- ja tavaraliikenteen pohjois-eteläsuunnan pääväylä moottoritietä Helsingistä Heinolaan, Kemi- Tornio (Vt 29) sekä Jyväskylän, Oulun ja Kemin kohdilla Jyväskylä Oulu (337 km) pitkämatkaisen henkilö- ja tavaraliikenteen pääväylä Jyväskylän ja Oulun vilkkaat sisääntuloväylät ( autoa päivässä) Oulu Kemi on osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen satamakaupunkeja yhdistävää perämerenkaarta. Tärkeimmät kehittämishankkeet Vaajakosken taajaman ohitustie Jyväskylä Äänekoski moottoritieksi Kirri-Äänekoski välillä. Äänekoski Liminka ohituskaistoilla ja keskikaiteella varustetuksi keskikaistaiseksi tieksi Liminka - Haukipudas (Kello) moottoritieksi (2+2) ja Oulun alueella 3+3-kaistaiseksi kaupunkimoottoritieksi Haukipudas (Kello) Ii moottoritieksi ja osin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi Ii Simo (Maksniemi) keskikaiteelliseksi 2+1 -kaistaiseksi tieksi. Kehittämishankkeiden kustannukset Vaajakosken ohitustie 125 milj. euroa Jyväskylä Oulu 160 milj. euroa Oulu Kemi (sisältää Oulun kohdan) 130 milj. euroa.

8 Botnian käytävällä strateginen rooli Pohjois-Euroopan kilpailukyvyn kannalta Botnian käytävällä on tärkeä merkitys Suomen ja Ruotsin talouksien kehitykselle sekä näiden maiden yhteyksille Norjaan, Venäjälle, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Botnian käytävä on strategisesti tärkeä kuljetusreitti Pohjois-Euroopan teollisuudelle, erityisesti vientiin suuntautuneille kaivannais-, metalli- ja kaivosteollisuudelle. Nykyisellään käytävän liikennejärjestelmässä on paljon pullonkauloja, jotka aiheuttavat kustannuksia, viiveitä ja epävarmuutta kuljetuksista riippuvalle yritystoiminnalle. Pohjoismaat kuuluvat EU:n vahvimmin kasvaviin maihin ja niiden teollisuudella on myös tulevaisuudessa merkittävä rooli koko Unionin kannalta. Kaivannaistoiminnan laajentaminen sekä uudet Pohjoisen jäämeren kuljetusyhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia pohjoisille alueille sekä vahvistavat niiden aluetalouksia. Botnian käytävän kehittäminen investointeineen on välttämätön edellytys Pohjois-Euroopan kestävän taloudellisen kasvun turvaamiseksi.