VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Transkriptio

1 VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry.

2 Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen satamissa kehitys Investoinnit väylä- ja satamainfraan Logistiikkakustannukset Suomessa Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia

3 Suomen Satamaliitto ry. Vuonna 1923 perustettu jäsensatamiensa edunvalvoja Jäsensatamat (29) Kuntien omistamia (25) Teollisuuden omistamia (2) Yksityisiä satamia (2) Jäsensatamien Ulkomaan meriliikenne 2010 ~ 90,0 milj. tonnia Liikevaihto ~ 230 milj. euroa Henkilöstö ~ 800 henkilöä Kansainvälinen toiminta ESPO The European Sea Ports Organization IAPH The International Association of Ports and Harbors PIANC International Navigation Association

4 Satamaliiton jäsensatamat jäsentä Tolkkinen

5 Suomen satamien liikenne Ulkomaan merikuljetuksia tapahtuu noin 50 sataman kautta. 10 suurimman sataman osuus koko ulkomaan tavaraliikenteestä on nyt ~ 80 % eli Sköldvik, HaminaKotka, Helsinki, Naantali, Kokkola, Pori, Rauma, Raahe, Hamina ja Oulu satama kpl tavaramäärä (%) - suuret keskisuuret pienet 23 2 Vuonna 2010 Tuonti 51,5 milj.tonnia transito 2,1 milj.tonnia Vienti 41,7 transito 5,4 milj.tonnia Kotimaan liikenne 16,6 Yhteensä 109 milj.tonnia 7,5 milj.tonnia Matkustajaliikenne 17,4 miljoonaa matkustajaa

6 Meriliikenteen kehitys ja ennuste Tuonti Vienti Yhteensä ,9 10,4 19, ,2 12,4 32, ,5 17,9 49, ,8 24,1 58, ,1 39,5 80, ,5 41,8 92, e 61,0 50,5 111, e 71,0 60,5 131,5

7

8 Alus- ja lastikoko kasvaa Aluskäynnit Suomessa; Suomen satamissa käyneiden alusten keski-määräinen nettovetoisuus on kasvanut tonnista tonniin vuosina Keskimääräinen lastikoko on kasvanut tonnista tonniin. + ~23 %

9 Kauppamerenkulun väylät Huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä on 2000-luvulla pienentynyt noin kolmanneksen. Huonokuntoisia väyliä on kuitenkin vielä noin 450 km. Väylien huono kunto ilmenee madaltumina ja turvalaitteiden rakenteellisina puutteina.

10 Väyläpalvelujen rahoitus Finavian, Satamaliiton jäsensatamien, valtion väylävirastojen rahoitus sekä kuntien rahoitus liikenneväyliin oli vuonna 2008 noin 3 mrd. euroa. Kadut ja tiet vievät rahoituksesta 62 %, radat 19 %, vesiväylät ja satamat 10 % ja lentoliikenteen asemat ja palvelut 9 %.

11 Satamien ja meriväylien infrastruktuurikulut / tonni Satamien infrastuktuurin kulut suhteessa kuljetusten määrän ovat 2000-luvulla kasvaneet. Kauppamerenkulun palvelujen kuluissa kehityksen suunta on ollut vastakkaiseen suuntaan. Satamainvestoinnit olivat noin 1,0 Mrd. - jatkossa noin 540 Milj.

12 Väylämaksut Väylämaksutulot ylittivät useana vuonna väylämaksulla katettavien toimintojen kulut. Ylijäämää vuosina oli yhteensä lähes 60,0 milj. Talouden taantuman ja väylämaksun alennuksen (2008 ja 2009) seurauksena oli -2,5 milj. alijäämä vuonna 2009.

13 Satamien maantie- ja rautatiekuljetukset

14 Kuljetuskustannukset Kuljetusketju Suomi Keski-Eurooppa Suomalaisen teollisuuden logistiset kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin Euroopan päämarkkina-alueen kilpailijoiden Satama / MMy Tehdas Satama Ylimääräinen kuljetusmatka km Välimatka (km) Markkina-alue 3000

15 Logistiikkakustannukset Suomessa Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset ovat logistiikkaselvityksen mukaan noin 34,7 mrd. euroa vuodessa. Tämä on noin 19 prosenttia BKT:stä, kun teollisuusmaissa vastaava luku on välillä prosenttia. Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset vuonna 2008 olivat keskimäärin 14,2 % liikevaihdosta. Luku on kansainvälisesti korkea. Kokonaisosuus on v selvityksestä (13,0 %) hieman noussut. Tulosta selittää erityisesti kuljetuskustannusten nousu. Kasvava osa yritysten kustannuksista syntyy ulkomailla. Kuvassa esitetään eri vuosina tehtyjen logistiikkaselvitysten vertailukelpoiset kustannukset, joista havaitaan kasvava trendi vuodesta 1995 vuoteen Lähde: Logistiikkaselvitys 2009

16 H:ki Travemunde km 611 NM 48 h H:ki Amsterdam 1 900km NM 85 h Kemi Göteborg km 966 NM 72 h Kemi - Amsterdam km NM 96 h

17 Kehitysnäkymiä ja haasteita 1/2 Muutokset satamissa; Hallintomallin uudistus satamista osakeyhtiöitä 2014 HaminaKotka Satama Oy aloitti Selvityksiä tehty yhteistyön malleista ja mahdollisuuksista mm, Pori Rauma, Turku-Naantali,???????? Meriliikenteen muutokset; Teollisuuden rakennemuutos erityisesti metsäteollisuus Satama osana logistista ketjua tehokkaat ja toimivat väylät Kaivoshankkeet käynnistymässä lukuisa määrä Venäjän liikenne Transito kilpailukyky Yleinen talouden kehitys Suomen vienti kilpailukyky Meriliikenteen ja satamien ympäristökysymykset kustannusvaikutukset / MMy

18 Kehitysnäkymiä ja haasteita 2/2 Hallinnon muutokset; LVM:n organisaatiouudistus merenkulun merkitys LiVi:n organisaatiouudistus merenkulun merkitys ja osaamisen varmistaminen Trafi:n organisaatiouudistus merenkulun merkitys ja osaamisen varmistaminen Merenkulun palvelutuotannon muutokset; Arctia shipping talvimerenkulun palvelutaso ja hinnoittelu Finnpilot luotsauksen palvelutaso ja hinnoittelu Meritaito väylänhoidon ja kanavien käytön palvelutaso / MMy

19 Kansallisia haasteita.. VÄYLÄMAKSUN KOROTUSESITYS 12 %!!! Jäänmurron kustannukset + 20 milj. euroa!!!

20 Kansallisia haasteita Finnpilotin hallitus päätti korottaa luotsausmaksuja v alusta vaikutuksia; Helsinki + 20% 60% Hamina/Kotka + 0% - 20% Turku/Naantali + 7% - 13% Rauma + 20% - 60% Oulu + 15% - 25% Saimaa + 26% - 36%

21 Kemi/Tornio Oy?? Oulu/Raahe Oy?? Kokkola/P-saari Oy?? SAIMAAN SATAMAT Oy??? Kaskinen/Krist.k Oy?? Pori/Rauma Oy?? HaminaKotka Satama Oy Naantali/Turku Oy?? / MMy

22 Murmansk? Kovdor Vaikutukset meriväyliin ja muuhun liikenneinfraan investoinnit Vaikutukset satamiin investoinnit / MMy

23 Kiitoksia huomiostanne! Markku Mylly Managing Director Finnish Port Association Toinen linja 14 FI Helsinki Finland Tel Mob Fax ; markku.mylly(at)satamaliitto.fi