Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Transkriptio

1 Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Metsäteho Oy Anne Herneoja 1

2 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta liikenne- ja viestintäministeriön alainen asiantuntijavirasto vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen jakaa ratakapasiteettia Anne Herneoja 2

3 Välityskykyongelmia eri puolilla Suomea Tornio Kemi 2500 Raahe 5900 Oulu Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä ja satamissa 2005 Rautateillä yhteensä 40,7 milj. tn ja satamissa yhteensä 100,3 milj. tn Kaskinen 1300 Pori 4300 Rauma 5900 Uusikaupunki Kokkola Pietarsaari Hamina Turku Vaasa 1200 Naantali 7400 Hanko Inkoo 1600 Koverhar 1400 Sköldvik Helsinki Kotka Anne Herneoja 3

4 Anne Herneoja 4 Metsärata Yhdysrata Teollisuusrata Vähäliikenteiset radat Lahti- Loviisa Rovaniemi Kajaani Kokkola Vaasa Pori Helsinki Tampere Mikkeli Kuopio Turku Seinäjoki Lahti Kotka Hamina Vainikkala Jyväskylä Kouvola Hanko Rauma Kaskinen Uusikaupunki Pieksämäki Oulu Vartius Tornio Kemi Kontiomäki Raahe Ylivieska Iisalmi Toijala Riihimäki Hyvinkää Karjaa Parikkala Niirala Kolari Kemijärvi Pesiökylä Joensuu Joensuu-Ilomantsi Aittaluoto- Ruosniemi Heinola Lahti- Heinola Loviisa Lieksa Porokylä Lieksa-Porokylä Vuokatti Porokylä-Vuokatti Ilomantsi Savonlinna Savonlinna- Huutokoski Huutokoski Äänekoski Haapajärvi Äänekoski- Haapajärvi Ämmänsaari Ämmänsaari-Pesiökylä- Taivalkoski Suonenjoki- Iisvesi Kelloselkä Isokylä Isokylä-Kelloselkä Kiukainen- Kauttua Taivalkoski Kolari-Äkäsjoki/Rautuvaara Murtomäki- Otanmäki Murtomäki Parkano Niinisalo- Parkano Parkano- Aitoneva Raudanlahti- Säynätsalo

5 Miten rahat kohdennetaan? 360 M (tarve 420 M ) Kiskojen, pölkkyjen ym. loppuunkäytettyjen osien uusiminen Peruskunnossapito Liikenteenohjaus Tietojärjestelmät Tietoliikenne Liikenteen tarpeet Radan kunto? Lähtökohtana joka päivä turvallisesti liikennöitävissä oleva rata 135 M (tarve 150 M ) Palvelutasoa parantavat hankkeet Kapasiteetin lisääminen lisäraitein Nopeuden nosto Kantavuuden nosto Uusi rata Ratapihan parannus Anne Herneoja 5

6 Miten rahat kohdennetaan? 360 M (tarve 420 M ) Kiskojen, pölkkyjen ym. loppuunkäytettyjen osien uusiminen Peruskunnossapito Liikenteenohjaus Tietojärjestelmät Tietoliikenne Liikenteen tarpeet Radan kunto? Lähtökohtana joka päivä turvallisesti liikennöitävissä oleva rata 135 M (tarve 150 M ) Palvelutasoa parantavat hankkeet Kapasiteetin lisääminen lisäraitein Nopeuden nosto Kantavuuden nosto Uusi rata Ratapihan parannus Anne Herneoja 6

7 Vähäliikenteiset radat 1. paketti Korvausinvestointi (M ) Purku (M ) Joensuu Ilomantsi 20,2 Aittaluoto Ruosniemi 0,96 Porokylä Vuokatti 27,1 Savonlinna Huutokoski 30,9 Kolari Äkäsjoki/Rautuvaara 0,275 Pesiökylä Taivalkoski 0,819 Kiukainen Kauttua 0,185 Raudanlahti Säynätsalo 0,040 Tehostettu kunnossapito Kontiomäki Ämmänsaari Suonenjoki Iisvesi 80,479 M Anne Herneoja 7

8 Vähäliikenteiset radat 2. paketti korvausinvestointi (M ) purku (M ) Lieksa Porokylä 17,80 Lahti Loviisa 7,40 Äänekoski Haapajärvi 53,65 Lahti Heinola 13,00 Isokylä Kelloselkä 0,719 Parkano Kihniö 0,164 Parkano Niinisalo 0,418 Murtomäki Otanmäki? 93,151 M Anne Herneoja 8

9 Vuosaaren satamarata Mitä ollaan tekemässä ? Päällysrakenteen uusiminen Päällysrakenteen osittainen uusiminen Asetinlaite- ja kauko-ohjaustyöt Muu perusparannus Palvelutason nostaminen Tornio Kolari Rovaniemi Koivu Kemi Misi Isokylä Oulu Raahe Vartius Kajaani Kontiomäki Pietarsaari Kokkola Ylivieska Pännäinen Iisalmi Lieksa Vaasa Kaskinen Pori Rauma Uusikaupunki Turku Hanko Siilinjärvi Kuopio Uimaharju Seinäjoki Äänekoski Viinijärvi Joensuu Jyväskylä Pieksämäki Niirala Parkano Savonlinna Jämsänkoski Mikkeli Parikkala Tampere Toijala Imatra Lahti Luumäki Kouvola Lappeenranta Vainikkala Riihimäki Hyvinkää Kerava Kotka Hamina Vuosaari Helsinki Karjaa Anne Herneoja 9

10 TTS Kehittäminen Jatkuu molemmissa suunnitelmissa: Seinäjoki Oulu I vaihe Lahti Luumäki Ilmala Keski-Pasilan ratapiha Näiden hankkeiden toteuttaminen vilkkaan liikenteen ehdoilla on TTS-kauden keskeinen haaste. Kehittämissuunnitelmassa Uusia kehittämishankkeita voidaan aloittaa vuodesta 2010 alkaen Kehäradasta ja Leppävaara Espoosta suunnitteluvalmius Rataverkon kunto on parantunut, mutta vilkkaimmilla radoilla välityskyky on edelleen puutteellinen ja osa rataverkosta on käyttöikänsä lopussa. Junaliikenteen kasvu vaatii myös rataverkon kehittämisen jatkamista voimakkaana. Vuosina aloitettavat isot kehittämishankkeet priorisoituna Seinäjoki Oulu, palvelutason parantaminen II vaihe, 295 M Luumäki Imatra, kaksoisraide ja nopeustason nostaminen, 200 M X ) Helsinki Riihimäki, välityskyvyn parantaminen, 160 M X ) Kokkola Vartius, liikennöintiedellytysten parantaminen, 250 M Luumäki Vainikkala, lisäraide, 95 M X ) Hankkeet vaiheistetaan jatkoselvitysten perusteella KASKINEN VAASA PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI KOKKOLA TURKU PARKANO HANKO KARJAA TORNIO RAAHE SEINÄJOKI TAMPERE RIIHIMÄKI HAAPAJÄRVI TOIJALA KOLARI KEMI JYVÄSKYLÄ LAHTI ROVANIEMI OULU HELSINKI MIKKELI KAJAANI KUOPIO HAMINA KOTKA LOVIISA PESIÖKYLÄ IISALMI PIEKSÄMÄKI IMATRA KONTIOMÄKI VARTIUS JOENSUU PARIKKALA KOUVOLA VAINIKKALA LUUMÄKI NIIRALA Anne Herneoja 10

11 Rahoitustarve 570 M /v 420 M perusradanpitoon (nyt 360 M ) 150 M isoihin kehittämishankkeisiin (nyt 135 M ) Anne Herneoja 11