Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Transkriptio

1 Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina avautunut 2007 Henkilöliikenteessä matka-aikojen lyhentäminen ajonopeuksia nostamalla (160/200 km/h) parantaa kilpailukykyä Täsmällisyys tärkeää

2 Rautatieliikenne keskittyy ja ruuhkautuu Turku 3900 Naantali 7200 Rauma 6600 Pori 5800 Hanko 4200 Uusikaupunki 1500 Koverhar 1400 Sköldvik Helsinki Hamina 5200 Inkoo 1900 Pietarsaari 1500 Kaskinen 1900 Raahe 6100 Kokkola 5300 Oulu 3000 Tornio 1900 Kemi 2700 Vaasa 1400 Loviisa 1100 Kotka 9600 Parainen 1100 Saimaan kanava Vilkkaimmilla reiteillä riittämätön välityskyky estää tavaraliikenteen lisäämisen nykyisestä ROVANIEMI KUOPIO SEINÄJOKI VAASA PORI TURKU IMATRA OULU RIIHIMÄKI IISALMI MIKKELI HANKO HELSINKI KOUVOLA LIEKSA NURMES KONTIOMÄKI PARIKKALA SAVONLINNA VARKAUS LAPPEENRANTA 395 PIEKSÄ- MÄKI 640 ORIVESI LAHTI 515 KOTKA YLIVIESKA KOKKOLA PARKANO TOIJALA KARJAA 130 HAAPAMÄKI KEMIJÄRVI KOLARI KEMI 900 PIETARI VILPPULA TAMPERE JYVÄSKYLÄ JOENSUU 950 LUUMÄKI KERAVA

3 Turvalaitteet ja liikenteenohjaus Liikenteenohjaus varmistaa turvallisen ja tehokkaan liikennöinnin Turvalaitteet pienentävät onnettomuusriskiä Automatisointi vähentää liikenteenohjauksen työmäärää (506 htv)

4 Toimenpiteitä Helsingistä Länteen JKV rakennetaan Hyvinkää-Hanko ja samalla uusi liikennepaikka Haimoo Rantaradalla peruskorjattavaa (käynnissä) Pohjarakenteet, tunnelit, päällysrakenne,siltoja Täsmällisyyteen vaikuttavat kaapeloinnit, turvalaitteiden tekniikan parantaminen Jatkosähköistyksestä uusi arviointi Paljon toiminnallista suunnittelua

5 Helsinki Turku (ELSA) esiselvitys

6 Seuranta- ja ohjausryhmän johtopäätökset 1. Nopean junayhteyden kehittäminen perustuu toistaiseksi nykyisen radan parantamiseen. Ratahallintokeskuksen tulee selvittää nykyisen rantaradan kaukoliikenteen nopeuttamisen mahdollisuudet koko yhteysvälillä Helsinki - Turku ja taajamaliikenteen kehittämisen edellyttämät toimet Leppävaara - Karjaa ja Salo - Turku osuuksilla. 2. Uusi nopea junayhteys on tarpeen sisällyttää maankäytön suunnitelmiin pitkän aikavälin varauksena ottaen huomioon Helsinki - Turku -yhteysvälin strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Uuden radan linjaus ja vaikutukset on selvitettävä. 3. Välillä Turku - Salo varaudutaan kaksoisraiteeseen nykyiseen rataan tukeutuen. Paimio - Piikkiö -rataoikaisuista voidaan luopua. 4. Välillä Salo - Espoo varaudutaan uuteen Lohjan kautta kulkevaan linjaukseen. Välillä Salo - Lohja Ratahallintokeskus ja kaavoitusviranomaiset selvittävät linjauksen. Välillä Lohja - Espoo ratayhteys perustuu Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maa-kuntakaavassa olevaan, moottoritietä myötäilevään varaukseen (vaihtoehto 2B). Vanhas-ta ELSA-ratavarauksesta voidaan luopua välillä Lohja - Espoo. 5. Suurnopeaan (300 km/h) tai Turun suunnasta lentoaseman kautta kulkevaan ratayhteyteen ei ole tarvetta varautua. 6. Liikenne- ja viestintäministeriön tulee laadittujen selvitysten ja lausuntojen pohjalta tehdä päätös tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden ohjeellisesta aikataulusta.

7 Etelä-Suomen ratahankkeita ESPOON KAUPUNKIRATA Leppävaaran ja Espoon välisen osuuden rakentaminen kaksiraiteisesta neliraiteiseksi Yleissuunnitelma valmis Rakentamiskustannukset 120 milj. euroa Rata on mahdollista saada käyttöön 5 vuoden kuluttua rakentamispäätöksestä Radan rakennustyöt voidaan aloittaa 1,5 vuoden suunnittelujakson jälkeen. Suunnitteluaika on 2 vuotta ja rakentamisaika 3,5 vuotta

8 Liikenteen haasteita Tasoristeysten vähentäminen Globalisoituminen Ilmaston muutos Liikenneturvallisuus Verkottunut toiminta Kaupungistuminen Ikärakenteen muutos Maaseudun autioituminen Rataverkon laajuus? Kuljetusolosuhteiden parantaminen (välityskyky, kantavuus) Matka-aikojen lyhentäminen (välityskyky, nopeus)