Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt)

Transkriptio

1 TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tietokonemalli Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt) Kymenlaakson kauppakamarin 14. logistiikkapäivä 21.5 Kotka 1

2 TRAMA 1-2 (Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli) / Tavoitteet ja sisältö Esitys perustuu TRAMA 1 ja TRAMA 2 projektien tuloksiin Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tietokonemalli TRAMA 1 Projektissa tuotettiin strateginen työkalu kauttakulkuliikenteen tavarakuljetusten kokonaistaloudellisten ja kuljetusketjukohtaisten taloudellisten vaikutusten arviointiin, seurantaan ja analyysiin Sis. vaikutukset Suomen kansantalouteen / suomalaisten osalta Lisäksi venäläisten yritysten saamat tulot Suomen transitosta ovat huomattavat (mm. tiekuljetukset, logistiikkatoiminnot). 2 mallia: o Kokonaistaloudelliset vaikutukset laskeva malli o Reittivertailumalli Tulosraportti 2007 TRAMA 2 Vuoden 2007 tietojen päivitys malliin / Tulosraportit 2008 ja 2009 Seuraavien malliversioiden kehittäminen (laskentatavat, yksikkötulot ja kustannukset, toimintojen kehittäminen) 2

3 TRAMA Transitoliikennemallin käyttökohteet TRANSITOLIIKENNEMALLIN KÄYTTÖKOHTEITA Kauttakulkuliikenteen kokonaistaloudellisten vaikutusten seuranta Kuljetusketjukohtaisten taloudellisten vaikutusten seuranta Suomelle koituvien taloudellisten hyötyjen arviointi Suomen työllisyysvaikutusten arviointi Suomen näkökantojen esittäminen Kotimaisuusaste Liikenteen rakenne Liikennemäärät Kuljetusreitit Kuljetusmuodot Kauttakulkuliikenteeseen liittyvät liiketoiminnot Investointien ja infrastruktuurihankkeiden hyöty-/kustannusarviointi transiton osalta Mahdollisten kauttakulkuliikenteeltä perittävien liikennemaksujen tason tai tarpeen määrittäminen Eri kuljetusmuotojen ja aluetaloudelliset erillistarkastelut jne. 3

4 TRAMA 1 ja 2 Ohjausryhmä ja toteuttaja PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ Liikenne- ja viestintäministeriö, Jari Gröhn, Pj Merenkulkulaitos, Taneli Antikainen ja Jouko Vuoristo Kymenlaakson liitto, Riitta Kallström Keski-Pohjanmaan liitto, Jussi Rämet VR Cargo, Päivi Minkkinen ja Ilkka Seppänen Ratahallintokeskus, Timo Välke Kotkan satama, Kimmo Naski Kokkolan satama, Torbjörn Witting Helsingin satama, Heikki Lampinen Haminan satama, Esa Eerikäinen ja Seppo Herrala Suomen kuljetus- ja Logistiikka SKAL Ry, Antti Seppälä Tiehallinto, Jarmo Joutsensaari PROJEKTIN TOTEUTTAJA Sito -yhtiöiden projektiryhmä: Ilkka Salanne (projektipäällikkö) Teuvo Leskinen Pekka Saarto Marko Tikkanen 4

5 TRAMA Transitoliikenteen päävirrat TRANSITOLIIKENTEEN PÄÄVIRRAT SUOMESSA JA 2000-LUVUILLA Kuiva bulk Break bulk Suuryksiköt Henkilö- ja pakettiautot Kemikaalit Trans-Siperian radan kuljetukset 5

6 TRAMA Transitoliikenne Suomen satamissa TRANSITOLIIKENNE SUOMEN SATAMISSA VUOSINA (Lähde: Merenkulkulaitos) 1000 tonnia Vienti Tuonti 6

7 1000 tonnia TRAMA Transitoliikenne Suomen satamissa TRANSITOLIIKENNE SUOMEN SATAMISSA VUONNA 2007 (Lähde: Merenkulkulaitos) Muu Nesteet Kuiva/break bulk Henkilöautot Suuryksiköt Kotka Kokkola Hamina Hanko Helsinki Turku Satama 7

8 TRAMA Transitoliikennemallin sisältö TRANSITOLIIKENNEMALLIEN LÄHTÖTIEDOT Perustiedot Liikennemäärät tavaralajeittain ja satamittain (MKL) TSR radan liikenne ja lento-/autotransito Ohjaavat tiedot (vuosi 2005) Kuljetusreitit Yksikkökustannukset ja -tulot Kotimaisuusasteet Lastityypit (malli laskee tavaralajeista) Logistiikka- ja kuljetustoiminnot eri tavaralajien kuljetusketjuissa 8

9 TRAMA Transitoliikennemallin sisältö KOKONAISVAIKUTUKSET LASKEVA MALLI TUOTTAA Yksityiset myyntitulot Väylätulot Väyläkustannukset Ulkoiset kustannukset Arvonlisäyksen Työllisyysvaikutukset 9

10 TRAMA Transitoliikennemallin sisältö REITTIVERTAILUMALLISSA KÄYTTÄJÄ VALITSEE Kuljetuksen määrän Kuljetusketjuvaihtoehdon Kuljetusreitin satamat, määränpää, raja-asema Kotimaisen tai ulkomaisen kuljetuksen ja huolinnan Kuljetusmuodon Arvonlisälogistiikan mukanaolon Kahden vaihtoehdon vertailu REITTIVERTAILUMALLI TUOTTAA ( /auto tai /t) Myyntitulot Väylätulot Väyläkustannukset Ulkoiset kustannukset 10

11 TRAMA Tulokset TRANSITOLIIKENTEEN KOKONAISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET VUOSINA 2005, 2006 JA 2007 Yksityiset myyntitulot Miljoonaa ,6 4,9 78,8 33,0 310,5 4,9 365,8 7,8 80,7 74,2 31,0 26,5 87,1 87,9 72,0 28,6 21,9 23,8 46,0 33,2 36,9 18,2 24,3 22,2 55,7 50,0 60, Lentoliikenne Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) Nesteoperointi Varastointi ja lisäarvologistiikka Huolinta- ja kuljetusvälitys Ahtaus Satamat Meriliikenne Vuosi 11

12 TRAMA Tulokset TRANSITOLIIKENTEEN KOKONAISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET VUOSINA 2005, 2006 JA 2007 Väylätulot ,8 13,5 Miljoonaa ,2 3,4 0,4 7,4 5,3 0,4 8,1 4,1 0,5 9,0 Rataliikenne (ratamaksut ja -verot) Tieliikenne (verotulot) Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) Vuosi 12

13 TRAMA Tulokset TRANSITOLIIKENTEEN KOKONAISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET VUOSINA 2005, 2006 JA 2007 Väyläkustannukset ,6 15,1 Miljoonaa ,6 10,2 7,8 6,8 2,6 2,3 2,0 3,8 4,1 4,7 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset) Tieliikenne (maanteiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) Vuosi 13

14 TRAMA Tulokset TRANSITOLIIKENTEEN KOKONAISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET VUOSINA 2005, 2006 JA 2007 Ulkoiset kustannukset Miljoonaa ,8 0,5 8,0 13,1 0,8 9,2 14,0 0,6 10,2 Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) Meriliikenne (päästökustannukset) 2 0 3,1 3,2 2, Vuosi 14

15 TRAMA Tulokset KANSANTULOLASKELMAT VUOSINA 2005, 2006 ja 2007 Arvonlisäys* Työllistävä vaikutus Osuus liikevaihdosta Miljoonaa Työntekijää Merikuljetus 47,4 % 26,4 23,7 28, Satamat 71,8 % 13,0 16,0 17, Ahtaus ja nesteoperointi 73,4 % 48,6 46,6 56, Huolinta- ja kuljetusvälitys 62,7 % 13,7 14,9 17, Varastointi ja lisäarvologistiikka 65,4 % 57,5 47,1 57,0 500** 410** 500** Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 64,2 % 50,4 47,9 52, Lentoliikenne 42,9 % 2,1 2,1 3, Luotsaus 62,0 % 1,6 1,6 1, Yhteensä 62,8 % 213,4 199,8 235, * Arvonlisäys = vähennetty ostot muilta suomalaisilta osapuolilta ** Vaikea arvioida, saattaa olla huomattavasti suurempi 15

16 TRAMA Tulokset KANSANTULOLASKELMAT VUOSINA 2005, 2006 ja 2007 Miljoonaa Työntekijää Arvonlisäys Työllistävä vaikutus 16

17 TRAMA Tulokset TRANSITOLIIKENTEEN MÄÄRÄT VUOSINA 2005, 2006 JA 2007 Liikennemäärä 1000 tonnia Muutos Suuryksiköt ,0 % +16,5 % -18,4 % Henkilöautot ,4 % +44,9 % +122,3 % Bulk ,9 % -27,0 % +67,1 % Nesteet ,6 % +16,9 % -6,0 % Muu ,7 % -9,3 % -32,6 % Yhteensä ,2 % +4,2 % +11,7 % Mukana satamien ja Trans-Siperian radan transitoliikenne 17

18 TRAMA Tulokset TRANSITOLIIKENTEEN MÄÄRÄT JA YKSITYISET MYYNTITULOT VUOSINA 2005, 2006 ja tonnia Miljoonaa Yksityiset myyntitulot Muu Nes teet Kuiva bulk Henkilöautot Suuryksiköt 18

19 TRAMA Transitoliikennemallin sisältö Transiton taloudellisten vaikutusten vuosittaista vaihtelua selittävät Kokonaisliikennemäärä ja kuljetusreitit Liikenteen rakenne: tavaralajit ja lastityypit Tie- ja merikuljetusten kotimaisuusaste eri lastityypeillä Eri tavaralajien yksikkötulot ja yksikkökustannukset (eri osissa kuljetusketjua) Arvonlisälogistiikan ja logistiikkatoimintojen määrä eri lastilajien kuljetusketjuissa 19

20 TRAMA Tulokset ESIMERKKI KOTIMAISUUSASTEEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA REITTIVERTAILUMALLILLA LASKETTUNA 20

21 TRAMA Lisätiedot KIITOKSIA! LISÄTIETOJA PROJEKTISTA ANTAVAT Yli-insinööri Jari Gröhn Liikenne- ja viestintäministeriö puh sähköposti: Johtava konsultti Ilkka Salanne Sito -yhtiöt puh sähköposti: 21

22 Transitoliikennemallin laskentaperusteet Yksityiset myyntitulot Laskelmat perustuvat kyselyaineistoista laskettuihin painotettuihin keskiarvoihin ( /yksikkö) Lisäarvologistiikka on tuotteen asiakaskohtaista lajittelua, pakkausta, räätälöintiä, tarkastusta yms. Myyntitulot ovat likimain liikevaihto Väylätulot Laivaliikenne väylämaksujen ja verojen lähtötietoina on käytetty MKL:n tilastojen väylätulokertymää alustyypeittäin vuonna Eri lastityypeille on määritelty väylätulo kuljetettua tonnia kohti. Luotsaustulot on laskettu satamien liikenteen, luotsattujen kilometrien ja eri alustyyppien (nettovetoisuus) aluskäyntien lukumäärän perusteella ( /tnkm). Tieliikenteen verotulot on arvioitu LVM:n Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohjeen (34/2003) mukaisesti ( /autokm) vain kotimaisille ajoneuvoille. Ratamaksut on arvioitu sähkövetoisen tavaraliikenteen maksujen mukaan (perusmaksu ja ratavero, /brtnkm). Ratamaksun perusteena olevien bruttotonnikilometrien määräksi on laskettu 2,3 kertaa kuljetettujen tonnikilometrien määrä, jolloin ratamaksulaskelma ottaa huomioon myös tyhjänä palaavan junan sekä veturien ja vaunujen painon, jotka lasketaan mukaan bruttotonnikilometreihin. Kerroin 2,3 on arvioitu keskiarvona rautatieliikenteen kuljetustilastoista. 22

23 Transitoliikennemallin laskentaperusteet Väyläkustannukset Meriväylien perusväylänpidon sekä investointien kustannukset kuljettua tonnikilometriä kohden on arvioitu käyttäen lähtötietoina Merenkulkulaitoksen vuoden 2005 tilinpäätöstietoja ja kuljetustilastoa (perusväylänpidon ja investointien kustannus /tnkm satamittain hoidetun väylän osuudelta). Tie- ja rataliikenteen väyläkustannusten laskelmat perustuvat mallissa ns. rajakustannuksiin eli transiton aiheuttamiin lisäkustannuksiin väylien hoidolle ja kehittämiselle. Kustannukset on määritelty aiempien selvitysten perusteella ja esimerkiksi rataverkon osalta on käytetty samoja laskentaperusteita kuin tavaraliikenteeltä perittävissä ratamaksuissa. Ulkoiset kustannukset Laivaliikenteen päästökustannukset on laskettu MEERI järjestelmän mukaan (päästömäärät ja niiden yksikkökustannukset alustyypeittäin). Tie- ja rataliikenteen päästöt määriteltiin käyttäen VTT:n LIPASTOtietokannassa esitettyjä yksikköpäästöjä. Tieliikenteessä tyyppiajoneuvona käytettiin vm uudempaa puoliperävaunuyhdistelmää (70 % kuorma hajaasutusalueella, ml. paluu tyhjänä). Rataliikenteessä matka-ajan päästöt on laskettu sähkövetureilla vedetyillä junilla (ml. paluumatkan päästöt). Kokonaispäästömäärät kerrottiin tiehallinnon raportissa "Tieliikenteen ajokustannukset 2005" esitetyillä yksikkökustannuksilla. Maantieliikenteen onnettomuusriskinä on käytetty valtateiden keskimääräistä henkilövahinko-onnettomuusriskiä. Rataliikenteen onnettomuuksien yksikkökustannus on arvioitu vuoden 2004 onnettomuustietojen perusteella. Onnettomuuksien yksikkökustannuksena on käytetty keskimääräistä henkilövahinko-onnettomuuksien yksikköarvoa. (lähteet: Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2004, Tiehallinnon tilastoja 3/2005, Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005, Tiehallinto). 23