LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 132 / 2006 LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI Laura Aittonen Sakari Kajander

2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 132/2006 LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI Turku 2006

3 JULKAISUSARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: PUBLISHER: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Veistämönaukio TURKU Puh. (02) Fax (02) UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio 1-3 FI TURKU Telephone: Telefax: Turku 2006 ISBN X ISSN

4 ESIPUHE Tiehallinnon Turun tiepiiri tilasi yhdessä Naantalin, Porin, Rauman, Turun ja Uudenkaupungin satamien kanssa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskukselta tutkimuksen Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautumisesta väyläkohtaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin kyseisten viiden sataman raskaan liikenteen ajoneuvomäärät ja jakautuminen katu- ja tieverkolle. Tutkimuksesta ovat vastanneet Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa erikoistutkija Sakari Kajander ja tutkija Laura Aittonen, joiden lisäksi tutkimuksen tekemisessä on ollut avustamassa lukuisa joukko MKK:n omaa ja ulkopuolista henkilöstöä. Tutkimusta on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Toivo Javanainen Tiehallinnosta. Ohjausryhmän jäseninä ovat olleet Christian Ramberg Turun Satamasta, Harri Virta Porin Satamasta, Hannu Asumalahti Rauman Satamasta, Esa Soini Uudenkaupungin Satamasta, Yrjö Vainiala Naantalin satamasta, Antero Jaskari Naantalin kaupungin edustajana sekä Markus Salmi ja Hanna Kari Tiehallinnosta. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus kiittää lämpimästi kaikkia tutkimuksen valmistumiseen myötävaikuttaneita tahoja.

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NAANTALIN SATAMA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN NAANTALIN SATAMASSA TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti PORIN SATAMA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN SATAMASSA TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot RAUMAN SATAMA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN RAUMAN SATAMASSA TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot TURUN SATAMA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN TURUN SATAMASSA TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot UUDENKAUPUNGIN SATAMA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN UUDENKAUPUNGIN SATAMASSA TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot... 41

6

7 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 1 1. JOHDANTO Tutkimuksessa on selvitetty Naantalin, Porin, Rauman, Turun ja Uudenkaupungin satamien raskaan liikenteen ajoneuvomäärät ja jakautuminen katu- ja tieverkolle. Tutkittava liikenne rajattiin varsinaiseen satamaliikenteeseen, toisin sanoen satamien porteista sisään ja ulos ajaneeseen liikenteeseen. Satamien läheisyydessä olevien teollisuusyritysten liikennettä ei siis sellaisenaan otettu huomioon. Raskaaseen liikenteeseen on tutkimuksessa laskettu kuorma-autot (myös puoliperävaunun vetoautot ilman puoliperävaunua) sekä puoli- ja täysperävaunurekat (KA, KATP, KAPP). Tutkimus suoritettiin satamakohtaisten tutkimussuunnitelmien mukaan. Suunnitelmat laadittiin touko-kesäkuussa 2005 yhteistyössä satamien kanssa ja hyväksytettiin niillä ennen varsinaisten kenttätutkimusten suorittamista satamissa. Kenttätutkimuksiin sisältyi kuljettajahaastatteluja ja joiltain osin myös liikennelaskentaa. Kuljettajahaastattelut suoritettiin satamissa syys-lokakuun 2005 aikana seuraavasti: Naantalissa viikolla 36, Turussa ja Raumalla viikolla 39, Uudessakaupungissa viikolla 40 ja Porissa viikoilla sekä vuonna 2006 viikolla 3. Liikennemääriin liittyvät tiedot koottiin porttikohtaisesti eri menetelmin kohteesta riippuen. Tietoa saatiin osin varustamoilta ja satamaoperaattoreilta, satamien omista kulunvalvontajärjestelmistä sekä suorittamalla manuaalista liikennelaskentaa. Tietoa kuljetuksista, kuten niiden suuntautumisesta ja lasteista, koottiin kuljettajahaastatteluilla, joiden suorittamisessa käytettiin avustavaa ulkopuolista työvoimaa. Raskaan liikenteen kuljettajat haastateltiin pääsääntöisesti pysäyttämällä ajoneuvot satamaportin läheisyydessä olevalla haastattelualueella ja joiltain osin myös kuljettajien asioidessa satamassa sijaitsevassa rahtiselvityksessä. Raportin satamakohtaisissa osuuksissa on tiedonkeruu- ja haastattelumenetelmät kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin sataman osalta. Raporttiin on koottu tulokset satamittain (ja satamanosittain) raskaan liikenteen ajoneuvomääristä keskimääräisenä vuorokautena ja keskimääräisenä arkivuorokautena, tietoa liikenteen ajallisesta jakautumisesta, jakautumisesta väyläkohtaisesti (tutkituille lähiliikenteen ajoreiteille ja kaukoliikenteessä pääsuunnittain valtateiden suunnissa) sekä tietoa ajoneuvo- ja lastityyppien jakaumista ja vaarallisten aineiden kuljetusten lastityypeistä ja suuntautumisesta.

8 2 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 2. NAANTALIN SATAMA 2.1 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN NAANTALIN SATAMASSA Naantalin sataman liikennettä tarkasteltiin koko sataman osalta. Naantalin satamanosat ovat Luonnonmaa ja Kantasatama. Luonnonmaan satamanosan liikenne on merkittävästi vähäisempää kuin Kantasataman liikenne. Naantalin sataman raskaan liikenteen kokonaismäärä selvitettiin yhteistyössä Oy Finnlink Ab:n, Rederi Ab Lillgårdin ja Stevena Oy:n kanssa hyödyntämällä kunkin toimijan tilastotietoja. Stevena Oy:n tilastotiedoista saatiin Luonnonmaan satamaosan liikennemäärätiedot sekä arvio kantasataman bulk-liikennemääristä. Oy Finnlink Ab:n liikenteen tilastotiedoista laskettiin arvio kullakin lähdöllä saapuneista ja lähteneistä raskaan liikenteen ajoneuvoista. Rederi Ab Lillgård toimitti saapuneiden ja lähteneiden rahtiyksiköiden määrän tutkimusviikon ajalta. Raskaan liikenteen jakautumista väyläkohtaisesti selvitettiin kuljettajahaastatteluin. Naantalin satamassa haastateltiin satamaan maanteitse saapuvia ajoneuvoja, ja ajoreittijakauma kolmen pääreitin suhteen oletettiin samaksi myös toiseen suuntaan. Naantalin satamaan meritse saapuville kuljettajille järjestettiin kysely laivalla, mutta vastaamishalukkuus kyselyyn osoittautui heikoksi. Satamaan maanteitse saapuvien raskaan liikenteen ajoneuvojen kuljettajista haastateltiin tutkimusviikon aikana 49,8 %. Kuva 1. Naantalin satama-alue.

9 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Taulukko 1. Raskas liikenne keskimääräisenä vuorokautena. Naantalin satama Satamaan 227 Satamasta 284 Yhteensä 511 Taulukko 2. Raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Naantalin satama Satamaan 262 Satamasta 324 Yhteensä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Liikenne jakautuu seuraavasti eri viikonpäiville: Kuva 2. Raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville.

10 4 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Satamissa tehdyt kuljettajahaastatteluotokset laajennettiin koskemaan koko viikon liikennettä, josta edelleen laskettiin raskaiden ajoneuvojen liikenteen jakautuminen reiteille arkivuorokautena. Reittijakaumaa tutkittiin yhdessä sataman kanssa valittujen raskaan liikenteen pääreittien mukaan. Kuva 3. Pääasialliset raskaan liikenteen käyttämät ajoreitit Naantalin sataman liikenteessä.

11 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 5 Seuraavassa on esitelty liikenteen jakautuminen pääreiteille keskimääräisen arkivuorokauden aikana. Näiden reittien lisäksi Naantalin satamaan saapuu ja satamasta lähtee vuorokaudessa joitakin autoja muuta reittiä pitkin. Kuva 4. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 5. Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena.

12 6 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 3. PORIN SATAMA 3.1 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN SATAMASSA Porin sataman liikennettä tarkasteltiin sekä satamanosittain että koko sataman osalta. Mäntyluodon satamaosassa liikennemäärätiedot kerättiin arkiviikkoa koskien Oy Hacklin Ltd:ltä saaduista rahtikirjatiedoista. Tahkoluodon satamaosassa liikennemäärätiedot kerättiin liikennelaskinten avulla. Mäntyluodon satamaosan Konttisatamassa ja Sahatavarasatamassa sekä Tahkoluodon satamaosassa tehtiin kuljettajahaastatteluita. Kuljettajahaastattelut koskivat sekä satamaan maanteitse saapunutta ajomatkaa että satamasta maanteitse lähtevää ajomatkaa. Kuljettajahaastatteluita tehtiin yhteensä 578 kappaletta, yhteensä matkaa koskien. Kuljettajat haastateltiin heidän saapuessaan satamaan ja samalla kuljettajia haastateltiin myös satamasta lähtevää matkaa koskien. Kuva 6. Mäntyluodon satamaosa.

13 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 7 Kuva 7. Tahkoluodon satamaosa. 3.2 TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Taulukko 3. Raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Sahatavarasataman liikenne Konttisataman liikenne Kemikaalisataman liikenne Syväsataman liikenne Yhteensä Satamaan Satamasta Yhteensä

14 8 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Liikenne jakautui Tahkoluodossa seuraavasti eri viikonpäiville: Kuva 8. Tahkoluodon raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville. Liikenne jakautui Mäntyluodossa arkipäivien aikana seuraavasti: Kuva 9. Mäntyluodon raskaan liikenteen jakautuminen arkipäiville.

15 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautumista väyläkohtaisesti selvitettiin Porin satamassa kuljettajahaastatteluin. Haastatteluotokset laajennettiin koskemaan koko arkiviikon liikennettä, josta edelleen laskettiin raskaiden ajoneuvojen liikenteen jakautuminen reiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Haastatteluja tehtiin Mäntyluodon satamaosassa tutkimusviikon aikana koskien 51,2 prosenttia kaikista arkipäivien matkoista Mäntyluodon satamaosaan ja satamaosasta. Tahkoluodon satamaosassa haastatteluja tehtiin tutkimusviikon aikana 26,5 prosenttia kaikista tutkimusviikon matkoista. Reittijakaumaa tutkittiin yhdessä sataman kanssa valittujen raskaan liikenteen pääreittien mukaan. Kuva 10. Pääasialliset raskaan liikenteen käyttämät ajoreitit Porin sataman liikenteessä.

16 10 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Seuraavassa on esitelty Porin sataman liikenteen jakautuminen pääreiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 11. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 12. Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena.

17 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot Ajoneuvotyyppien jakauma Kuva 13. Konttisataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 14. Sahatavarasataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena.

18 12 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Kuva 15. Kemikaalisataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 16. Syväsataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena.

19 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 13 Kuva 17. Porin sataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Lastin tyyppijakauma Kuva 18. Konttisataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

20 14 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Kuva 19. Sahatavarasataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet. Kuva 20. Kemikaalisataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

21 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 15 Kuva 21. Syväsataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet. Kuva 22. Porin sataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

22 16 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti VAK-kuljetukset Kuva 23. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen VAK-kuljetukset lastityypeittäin keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 24. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen VAK-kuljetukset reiteittäin keskimääräisenä arkivuorokautena.

23 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti RAUMAN SATAMA 4.1 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN RAUMAN SATAMASSA Raskaan liikenteen ajoneuvomäärät saatiin Rauman sataman raskaan liikenteen porttien päiväraporteista. Sataman ohjeistuksen mukaisesti kemikaalisataman liikenteestä 50 prosentin oletettiin olevan raskasta liikennettä. Öljysataman liikenteestä 70 prosentin oletettiin olevan raskasta liikennettä. Kuljettajahaastattelut tehtiin Rauman sataman porteilla, ajoneuvojen poistuessa sataman alueelta. Kuva 25. Rauman sataman alue ja portti. Kuljettajahaastattelut koskivat sekä satamaan maanteitse saapunutta ajomatkaa että satamasta maanteitse lähtevää ajomatkaa. Kuljettajahaastatteluita tehtiin yhteensä 547 kappaletta, yhteensä 1084 matkaa koskien. Lisäksi haastattelijat pitivät kirjaa UPM- Kymmenen kuljetuksista. Näiden kuljetusten reitti ja kuorma toistuvat samantyyppisinä.

24 18 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 4.2 TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Taulukko 4. Raskas liikenne keskimääräisenä vuorokautena. Rauman satama Satamaan 483 Satamasta 501 Yhteensä 984 Taulukko 5. Raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Rauman satama Satamaan 604 Satamasta 627 Yhteensä Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Liikenne jakautuu seuraavasti eri viikonpäiville: Kuva 26. Raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville.

25 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 19 Rauman sataman liikenteestä 65,8 prosenttia ajoittuu kello 7.00 ja väliselle ajalle. Kuva 27. Raskaan liikenteen jakautuminen keskimääräiselle arkivuorokaudelle.

26 20 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautumista väyläkohtaisesti selvitettiin kuljettajahaastatteluin. Haastatteluotokset laajennettiin koskemaan koko viikon liikennettä, josta edelleen laskettiin raskaiden ajoneuvojen liikenteen jakautuminen reiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Haastatteluja tehtiin tutkimusviikon aikana koskien 15,7 prosenttia kaikista matkoista. Kuljettajia haastateltiin sataman portilla heidän poistuessaan satamasta ja samalla kuljettajia haastateltiin myös satamaan päättynyttä matkaa koskien. Reittijakaumaa tutkittiin yhdessä sataman kanssa valittujen raskaan liikenteen pääreittien mukaan. Kuva 28. Pääasialliset raskaan liikenteen käyttämät ajoreitit Rauman sataman liikenteessä.

27 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 21 Seuraavassa on esitelty liikenteen jakautuminen pääreiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 29. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 30. Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena.

28 22 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot Ajoneuvotyyppien jakauma Kuva 31. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Jakaumassa ei ole mukana UPM-Kymmenen jatkuvaa rekkaliikennettä Rauman satamaan. Lastin tyyppijakauma Kuva 32. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet. Jakaumassa ei ole mukana UPM-Kymmenen jatkuvaa rekkaliikennettä Rauman satamaan.

29 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 23 Vaarallisten aineiden kuljetukset Kuva 33. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen VAK-kuljetusten jakauma lastityypeittäin keskimääräisenä arkivuorokautena. Jakaumassa ei ole mukana UPM-Kymmenen jatkuvaa rekkaliikennettä Rauman satamaan. Kuva 34. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen VAK-kuljetusten osuus reiteittäin keskimääräisenä arkivuorokautena (kts. reitit s. 20). Jakaumassa ei ole mukana UPM-Kymmenen jatkuvaa rekkaliikennettä Rauman satamaan.

30 24 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 5. TURUN SATAMA 5.1 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN TURUN SATAMASSA Turun sataman liikennettä tarkasteltiin sekä satamanosittain että koko sataman osalta. Satamanosat ovat Matkustajasatama, Linnanaukko, Länsisatama ja Pansio. Matkustajasatamassa raskas liikenne kulkee kahden eri portin kautta. Länsisataman ja Linnanaukon satamanosien välillä on sisäistä liikennettä, ja osa toisen satamanosan portista sisään ajaneista ajoneuvoista tulee ulos toisen satamanosan portista. Kuva 35. Turun satamanosat portteineen. Raskaan liikenteen määrät tutkimusviikon ajalta selvitettiin yhteistyössä Silja Linen, Viking Linen ja Finnsteven kanssa. Lisäksi Länsisatamassa ja Linnanaukon satamaosassa suoritettiin manuaalista liikennelaskentaa ja hyödynnettiin sataman omaa kulunvalvontajärjestelmää. Kuljettajahaastatteluita tehtiin Matkustajasatamassa ajoneuvojen saavuttua maanteitse satamaan. Turun Matkustajasatamaan meritse saapuville kuljettajille järjestettiin kysely laivoilla. Pansion satamaosassa, Länsisatamassa sekä Linnanaukon satamaosassa kuljettajia haastateltiin kuljettajien lähtiessä satamasta. Samalla kysyttiin tiedot myös satamaan päättyneen matkan osalta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 901 kappaletta. Haastateltuja matkoja on yhteensä 1413 kappaletta.

31 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Taulukko 6. Raskas liikenne keskimääräisenä vuorokautena. Linnanaukko Länsisatama Pansio Yhteensä Satamaan Satamasta Yhteensä Taulukko 7. Raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Matkustajasatama Matkustajasatama Linnanaukko Länsisatama Pansio Yhteensä Satamaan Satamasta Yhteensä Raskaan liikenteen ajoneuvomäärät on määritetty eri satamanosissa seuraavasti: 1) Matkustajasatama Viking Linen, Silja Linen sekä SeaWind Linen saapuneiden ja lähteneiden rahtiyksiköiden määrä saatiin varustamoilta. Satamasta maanteitse lähtevän liikenteen on laskettu ajoittuvan laivan saapumisen jälkeiselle tunnille tai kahdelle tunnille aluksen satamaan saapumisajasta riippuen. Satamaan maanteitse saapuvan liikenteen on laskettu ajoittuvan kahden tunnin ajalle ennen laivan lähtöä. 2) Linnanaukko ja Länsisatama Kummallakin portilla suoritettiin manuaalinen liikennelaskenta kahtena arkipäivänä (tiistai ja keskiviikko klo Länsisatamassa sekä tiistai ja torstai klo Linnanaukossa). Vertaamalla tuloksia porttien kulunvalvonnan tietoihin saatiin arvioitua sekä laskenta-ajan ulkopuolinen raskas liikenne, että muiden viikonpäivien raskas liikenne.

32 26 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 3) Pansion satamanosa Pansion satamanosan liikennettä valvoo Finnsteve. Tarkasteluviikon raskaan liikenteen määrä koko viikon osalta saatiin Finnsteven kirjanpidosta, kuten myös tieto liikenteen likimääräisestä jakautumisesta eri viikonpäiville Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Liikenne jakautui Turun satamaosissa seuraavasti eri viikonpäiville: Kuva 36. Matkustajasataman raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville. Kuva 37. Linnanaukon satamaosan raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville.

33 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 27 Kuva 38. Länsisataman raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville. Pansion satamaosan osalta tarkkoja tietoja ei ollut saatavilla, joten Pansion satamaosa on jätetty viikonpäiväjakaumatarkastelussa pois.

34 28 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautumista väyläkohtaisesti selvitettiin kuljettajahaastatteluin. Haastattelujen otosprosentiksi muodostui 22,1 %. Haastatteluotokset laajennettiin koskemaan satamaosien liikennemääriä, jolloin saatiin raskaiden ajoneuvojen liikenteen jakautuminen porteittain ja suunnittain eri reiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Matkustajasataman liikenteessä haastateltiin vain satamaan teitse saapuvia ajoneuvoja ja reittijakauma oletettiin samaksi myös toiseen suuntaan. Matkustaja-autolautoilla tehty n. 50 kuljettajan kysely osoitti, ettei merkittävää eroa matkustajasataman reittijakaumassa eri suuntien kesken ole. Reittijakaumaa tutkittiin yhdessä sataman kanssa valittujen seitsemän raskaan liikenteen pääreitin mukaan: Kuva 39. Pääasialliset raskaan liikenteen käyttämät ajoreitit Turun sataman liikenteessä. Seuraavassa on esitetty liikenteen jakautuminen reiteille ja katu-/tieosuuksille keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuljettajahaastatteluista saatujen tulosten mukaan Markulantietä kulkee oheisten reittien lisäksi yhteensä molempiin suuntiin vain noin 5 autoa keskimääräisen arkivuorokauden aikana. Kuljettajahaastattelut osoittivat, että Markulantien raskas liikenne on siis enimmäkseen terminaalisidonnaista liikennettä ja muuta raskasta liikennettä.

35 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 29 Kuva 40. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Oheisen kartan lukujen lisäksi Markulantien reittiä kulkee yhteensä molempiin suuntiin noin 5 autoa keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 41. Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena.

36 30 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot Ajoneuvotyyppien jakauma Kuva 42. Matkustajasataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 43. Linnanaukon satamaosan saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena.

37 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 31 Kuva 44. Länsisataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 45. Pansion satamaosan saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena.

38 32 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Kuva 46. Turun sataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Lastin tyyppijakauma Kuva 47. Matkustajasataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

39 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 33 Kuva 48. Linnanaukon saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet. Kuva 49. Länsisataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

40 34 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Kuva 50. Pansion satamaosan saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet. Kuva 51. Turun sataman saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

41 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 35 Vaarallisten aineiden kuljetukset Kuva 52. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen VAK-kuljetukset lastityypeittäin keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 53. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen VAK-kuljetukset reiteittäin keskimääräisenä arkivuorokautena.

42 36 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti 6. UUDENKAUPUNGIN SATAMA 6.1 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN UUDENKAUPUNGIN SATAMASSA Raskaan liikenteen ajoneuvomäärät sekä ajoneuvotyypit laskettiin tutkimusviikon ajan päiväsaikaan Uudenkaupungin Hepokarin satamassa sekä ilta- ja yöaikaan Valmetin tehtaan portin valvontakameroiden avulla. Kuljettajahaastattelut tehtiin Uudenkaupungin Hepokarin sataman portilla, ajoneuvojen poistuessa sataman alueelta. Kuva 54. Uudenkaupungin sataman alue ja portti. Kuljettajahaastattelut koskivat sekä satamaan maanteitse saapunutta ajomatkaa että satamasta maanteitse lähtevää ajomatkaa. Kuljettajahaastatteluita tehtiin yhteensä 204:aa matkaa koskien. Lisäksi haastattelijat pitivät kirjaa Valmetin autotehtaan kuljetuksista, joiden reitti ja kuorma toistuvat samanlaisina. Tiedot raskaasta ajoneuvoliikenteestä saatiin yhteensä 342 matkaa koskien.

43 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti TULOKSET Raskaan liikenteen määrä Taulukko 8. Raskas liikenne keskimääräisenä vuorokautena. Uudenkaupungin satama Satamaan 71 Satamasta 66 Yhteensä 137 Taulukko 9. Raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Uudenkaupungin satama Satamaan 95 Satamasta 90 Yhteensä 185

44 38 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen ajallinen jakauma Uudenkaupungin satamassa liikenne on selvästi vilkkaampaa arkipäivinä. Liikenne jakautuu seuraavasti eri viikonpäiville: Kuva 55. Raskaan liikenteen jakautuminen viikonpäiville. Uudenkaupungin sataman liikenteestä 81,6 prosenttia ajoittuu kello 7.00 ja väliselle ajalle. Kuva 56. Raskaan liikenteen jakautuminen keskimääräiselle arkivuorokaudelle.

45 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Raskaan liikenteen jakautumista väyläkohtaisesti selvitettiin kuljettajahaastatteluin. Haastatteluotokset laajennettiin koskemaan koko viikon liikennettä, josta edelleen laskettiin raskaiden ajoneuvojen liikenteen jakautuminen reiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Haastatteluja tehtiin tutkimusviikon aikana koskien 35,6 prosenttia kaikista matkoista. Kuljettajia haastateltiin sataman portilla heidän poistuessaan satamasta ja samalla kuljettajia haastateltiin myös satamaan päättynyttä matkaa koskien. Reittijakaumaa tutkittiin yhdessä sataman kanssa valittujen raskaan liikenteen pääreittien mukaan: Kuva 57. Pääasialliset raskaan liikenteen käyttämät ajoreitit Uudenkaupungin sataman liikenteessä.

46 40 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Seuraavassa on esitelty liikenteen jakautuminen pääreiteille keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 58. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuva 59. Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena.

47 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Ajoneuvo- ja kuormatilatiedot Ajoneuvotyyppien jakauma Kuva 60. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen ajoneuvotyyppien jakauma keskimääräisenä arkivuorokautena. Lastin tyyppijakauma Kuva 61. Saapuvan ja lähtevän raskaan liikenteen lastissa ajavien ajoneuvojen lastityyppien osuudet.

48 42 Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti Vaarallisten aineiden kuljetukset Uudenkaupungin sataman kuljetuksista hyvin vähäinen osa, noin 0,9 prosenttia, on vaarallisten aineiden kuljetuksia. Sataman liikenteessä noin 2 ajoneuvoa kuljettaa vaarallisia aineita keskimääräisenä arkivuorokautena. Vaarallisia aineita on nestemäisen irtotavaran kuljetuksissa sekä kappaletavarakuljetuksissa.

49 Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS WTC Building, Veistämönaukio TURKU