KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista"

Katriina Härkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor -hanketta (NECL II) Hankkeessa kehitetään toimenpiteitä keskisestä Norjasta Ruotsin

2 Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor -hanketta (NECL II) Hankkeessa kehitetään toimenpiteitä keskisestä Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle ulottuvan kuljetuskäytävän puutteiden parantamiseksi Tässä kuljetusselvityksessä tarkastellaan erityisesti Keski-Suomen kautta kulkevien itä-länsisuuntaisten kuljetusketjujen kilpailukykyä ja kehittämistarvetta

3 Keskipohjolan kuljetusverkko

4 Venäjän tuonnin ennuste (pl. raakaöljy, kivihiili ja raaka-aineet) Venäjän tuonnin ennustetaan kasvavan huomattavasti sellaisissa tuoteryhmissä, joissa Keskipohjolan pohjoismaisilla alueilla on merkittävää omaa tuotantoa Ko. tuoteryhmät soveltuvat hyvin kontti- ja rorokuljetuksiin, joissa pieniäkin tavaravirtoja voidaan yhdistää kustannustehokkaasti Venäjän tuonti 211 (1 t) Venäjän tuonti 22 (1 t) Suomi Muu EU Muu maailma Suomi Muu EU Muu maailma Lähde: LVM 213

5 Suomen satamien kuljetusreittivertailut Varsinkin rautatiekuljetusten kuljetusajoissa länsirannikon satamat kilpailukykyisiä HaminaKotkaan nähden Satamat - Jyväskylä (h, B) Maantie Rautatie Kuljetuskustannuksissa erot kuljetusmuotojen välillä pienet. Sähköistetty Rauman ratayhteys kilpailukykyisin Satamat - Jyväskylä (, A) Satamien linjaliikennefrekvenssit keskeisin kilpailutekijä useille tavaralajeille Maantie Rautatie

6 REITTI VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT Kokkola - Keski-Suomi Vaasa- Keski-Suomi Kaskinen- Keski-Suomi Pori- Keski-Suomi Rauma- Keski-Suomi Turku- Keski-Suomi Hamina-Kotka- Keski-Suomi Kokkolan sataman konttiliikenne ja kemikaalikuljetukset Sataman roro-yhteydet Ruotsiin Vahva sahatavarakuljetuksissa Satama vahva high&heavyssä Rauman sataman overseas-yhteydet Keski-Suomen tärkein lännen vientisatama Tiheät roro-yhteydet Tiheät alusyhteydet StoraEnson pääsatama Kemin rinnalla Keski-Suomen metsäteollisuus suosii muita satamia Vähän yhteyksiä feedersatamiin Laivalinjaliikenteen puute Sataman vaikutusalue paikallinen Ratayhteyden loppuosa sähköistämätön Ei kovin vahva logistiikkasektori Hitaimmat kuljetusajat sekä maanteitse että rautateitse Ratayhteyden ruuhkaisuus Pohjanmaan radan perusparannus valmistumassa Vaasa-Seinäjoki -alueen kehitys lisää poikittaisyhteyksien tarvetta Sopiva tieyhteys erikoiskuljetuksille Satamakentän laajennus ja uusi konttilaituri Mahdollinen biodieseltehdas Tampere-Turku-yhteysväliselvitys käynnissä Vt 4 -tie osa Euroopan ydinverkkoa Kokkola-Ykspihlaja raidehankkeiden viivästyminen Uusien laivayhteyksien mahdolliset kannattavuusongelmat Rahoituksen saatavuus rautatien suurelle perus parannustarpeelle Ratayhteyden ruuhkautuminen Alusliikenteen frekvenssi perustuu lähinnä UPM:n paperitehtaaseen Konttilaivafrekvenssin riittämättömyys Transiton vähentyminen nostaa vientikonttihintoja

7 Idän raja-asemien kuljetusreittivertailut Eteläisimmät raja-asemat nopeimmin saavutettavissa maanteitse ja ko. asemilta tasokkaimmat tieyhteydet Venäjän puolella Jyväskylä - Raja-asemat (h, B) Maantie Rautatie Venäjä suunnittelee raiderahtikuljetusten siirtoa osin Vainikkalan reitiltä Imatrankosken reitille Jyväskylä - Raja-asemat (, A) Maantie Rautatie

8 REITTI VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT Keski-Suomi- Metsäteollisuuden Suurimmalta osalta rata Niiralan logistiikka-alue Niirala hankinta-alue sähköistämätön Keski-Suomi- Parikkala Keski-Suomi- Imatra/Imatrankoski Keski-Suomi- Nuijamaa/ Vainikkala Ratakapasiteetin loppuminen Imatra Imatrankoski Svetogorsk Ratakapasiteetti Luumäki-Imatra, jos hanke viivästyy Tavaraliikenteen siirtäminen osittain Imatrankosken reitille Nopean henkilöliikenteen merkittävä kasvu (esim. viisumivapaus) Liikenteen suuri kasvu lisää ruuhkaisuutta Keski-Suomi- Vaalimaa Tavaraliikenteen kannalta ruuhkaton reitti Logistiikan palvelu tarjonta lähellä raja-asemaa Nopeimmin Jyväskylästä saavutettava rajaasema Ratayhteys sähköistetty Tärkein rautatieviennin reitti Merkittävin viennin raja-asema Nyt vain väliaikainen rajanylityspaikka tuonnille Venäjältä Suomessa rata suurimmalta osalta sähköistämätön Logistiikkapalveluiden puute Liikenne Savonlinnan kautta vaatii dieselvetoa Ratakapasiteetti Parikkala-Imatra Kouvolan kilpaileva rooli rautatiehubina Keski- Suomelle Reitin ruuhkaisuus Ratayhteyden pituus Raja-aseman ruuhkaisuus Lyhin raideyhteys rajalle, mikäli rata yhteys Elisenvaaraan palautetaan Junarahtiliikenteen siirtäminen Vainikkalan reitiltä Sopimus Venäjän kanssa viennistä rautateitse Suomen raideyhteyksien kehittämishankkeet Yhdistettyjen junaautokuljetusten käynnistyminen Suomen ja Moskovan välillä Vainikkalan ratapihan perus parannus ja kehittäminen E18-tien kehittämishankkeet Ratayhteys vaatii valtioiden välistä sopimusta

Kansainvälisten reittien vertailut 1 Keskipohjolan reittiä verrattiin valittuihin reitteihin Aasian/Pohjois-Amerikan ja Pietarin välillä

9 Kansainvälisten reittien vertailut 1 Keskipohjolan reittiä verrattiin valittuihin reitteihin Aasian/Pohjois-Amerikan ja Pietarin välillä Vertailu kohdistettiin konttikuljetuksiin, joissa jälleenlastaukset ovat yleisiä ja pieniäkin tavaravirtoja voidaan yhdistää suuremmiksi volyymeiksi

10 Kansainvälisten reittien vertailut 2 New York - Pietari (km) Keskipohjolan reitti kuljetusmatkaltaan kilpailukykyinen Pohjois-Amerikan ja Venäjän välisissä kuljetuksissa Keskipohjolan suurimpana haasteena Trondheimin vähäinen kontti- ja reittiliikennetarjonta New York - Pietari (pv, A) Maantie Lähiliikenne Valtameri Maantie Lähiliikenne Valtameri

11 Johtopäätökset (1/2) Keskipohjolan kuljetukset Käytävän merkittävin potentiaali Venäjälle suuntautuvassa viennissä (elintarvikkeet, koneet ja laitteet, kemikaalit) Trondheimin logistiikkakeskuksen vaikutusalue jäänee Norjaan ja Ruotsiin Suomen länsirannikon ja Keski-Suomen väliset kuljetukset Ei näkyvissä merkittävää kuljetussiirtymää nykyisiltä satamareiteiltä länsirannikon satamien reiteille Rauman (metsä) ja Porin (koneet ja laitteet) satamat ovat kuljetusreiteiltään ja alusfrekvenssitarjonnaltaan kilpailukykyisimmät satamat Keski-Suomen kannalta

12 Johtopäätökset (2/2) Idän raja-asemien ja Keski-Suomen väliset kuljetukset Metsäteollisuuden tuonnissa Niiralan ja Imatran reittien toimivuus tärkeää maantie- ja rautatiekuljetuksissa. Parikkalan roolia maantietuonnissa mahdollisuus kehittää kohtuullisilla kustannuksilla. Rautatierahdin osittainen siirtäminen Vainikkalasta Imatrankoskelle lisää tarvetta parantaa Imatrankosken reitin kustannustehokkuutta Vaalimaan ja Nuijamaan ruuhkien välttämiseksi viennin maantiekuljetuksille tulee olla toimivat vaihtoehtoiset reitit

13 Keskipohjolan kuljetusreitin kehittämistavoitteita vuodelle 22 TAVOITETILA Tavoite 1 KESKIPOHJOLA ON IDÄN LOGISTIIKAN LAATUKÄYTÄVÄ Alueelta on toimivat ja turvalliset kuljetusyhteydet keskeisille viennin ja tuonnin raja-asemille ja kohdealueille Venäjällä MITTARI Kuljetusaika h Kuljetuskust. Vientivolyymi t/v Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Keskipohjola muodostaa eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvan, kilpailukykyisen kuljetusketjun Venäjän vienti markkinoille KESKIPOHJOLA ON LOGISTISESTI OMAVARAINEN Keskipohjolan maakuntien oma logistiikkapalvelutarjonta on riittävää, laadukasta ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin sopivaa RAUTATIEKULJETUKSET OVAT MERKITTÄVÄ OSA KESKIPOHJOLAN LOGISTIIKKAA Rautatiekuljetusten osuuden nostaminen vähentää liikenteen ruuhkia ja ympäristövaikutuksia Rautatierahdille sopivat terminaalitoiminnot mahdollistavat kilpailukykyiset rautatiekuljetukset maiden sisäisessäkin liikenteessä KESKIPOHJOLA ON KILPAILUKYKYINEN SIJAINTIPAIKKA VIENTITEOLLISUUDELLE Keskipohjola on kilpailukykyinen sijaintipaikka vientiteollisuudelle - Metsä, koneet ja laitteet, elintarvike, kemia Kuljetus- ja varastoalan tuotannon arvo Tyytyväisyys yrityskyselyissä % Osuus t/tkm % Terminaalien lkm ja t/v tuotannon ja viennin arvo

14 Keskipohjolan itä-länsisuuntaisten kuljetusreittien kehitystoimenpiteiden ehdotuksia Nro KUVAUS 1a Parannetaan Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen toimivuutta Tieyhteyksien nopeuden ja turvallisuuden kehittäminen varsinkin Venäjällä Rajanylitysten nopeuttaminen ja asemien hallinnollisen aseman parantaminen 1b Venäjän vientiyhteistyön ja vientikonseptien kehittäminen yhdessä Keskipohjola-kumppaneiden kanssa Muodostetaan pohjoismaisia vientirenkaita. Hyödynnetään logistiikka keskuksia pk-yritysten vientivirtojen yhdistämisessä. Kartoitetaan tarkemmat logistiikan synergiamahdollisuudet 2 Logistisen palvelumarkkinan edistäminen Selvitykset palvelutarjonnan riittävyydestä Logistiikan palveluyritysten toimintaedellytysten varmistaminen 3a 3b 4a Varautuminen tavarakuljetusten osittaiseen siirtymiseen Vainikkalasta Imatrankoskelle Imatran ja Imatrankosken välisen rataosuuden tason nostaminen Liikenteen selvästi kasvettua Pieksämäki-Parikkala -radan tason nostaminen Uusien rautatielogistiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen Mahdollinen yhdistettyjen kuljetusten käynnistyminen Venäjälle, pääradan lisäkapasiteetin tuoma potentiaali junakuljetusten kehittämiselle, konttijunaliikenteen konseptit ja terminaalit, rautatiekuljetusten kilpailun lisääntyminen Keskipohjolan vientiteollisuuden toimintaedellytysten seuranta ja edistäminen 4b Muut logistiikan pullonkauloja poistavat toimenpiteet

15 LISÄTIETOJA Keski-Suomen liitto Liikenneinsinööri Pekka Kokki S-posti Puh Raportin internet-sivu NECL II -hankkeen kotisivu

Samankaltaiset tiedostot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä