TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli
|
|
- Jaakko Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TRAMA -projektin tavoitteena oli tuottaa strateginen työkalu transitoliikenteen tavarakuljetusten taloudellisten vaikutusten arviointiin, seurantaan ja analyysiin. Projektissa tuotettiin kaksi tietokonemallia. Ensimmäinen malli laskee vuosittaisen tiedon Suomen transitoliikenteen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Mallin lähtökohtavuosi on 25 ja sitä päivitetään vuosittain uusilla liikennemäärätiedoilla. Toisen mallin avulla voidaan vertailla eri kuljetusreittien ja kuljetusketjujen taloudellisia vaikutuksia. Malleja voidaan päivittää myös kotimaisuusasteen vaihteluilla, uusilla yksikkötuloilla ja kustannuksilla sekä transitoliikenteen rakenteellisilla muutoksilla (kuljetusreitit, kuljetusmuotojakaumat, muutokset liiketoiminnoissa). Malleihin on sisällytetty Suomen satamien kautta kulkeva ja Trans- Siperian rataa käyttävä Venäjän transitoliikenne sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Venäjälle kulkeva lento-/autotransito. (kuva 1) Malli arvioi myös transiton työllisyysvaikutukset sekä arvonlisäyksen, joka kuvaa transitoliikenteen vaikutuksia Suomen bruttokansantuotteeseen. Työllisyys- ja arvonlisäyslaskelmat perustuvat transiton myyntitulojen osuuksiin koko maan tavarankuljetusalojen kokonaistuotoksista. Laskelmia varten teetettiin Tilastokeskuksella yksityiskohtaiset liikennesektoria kuvaavat kansantulotilastot. Työllisyyden osalta kyseessä on laskennallinen transitoliikenteen vaatimaa työpanosta kuvaava luku. Meri- ja rautatieliikenteen työllistävän vaikutuksen arviointia hankaloittaa se, että niiden lähtöluvuissa on matkustajaliikenne mukana. Matkustajaliikenteen liiketoiminta poikkeaa tavaraliikenteen liiketoiminnasta. Näiden osalta työllistävä vaikutus lienee todellisuudessa pienempi kuin tässä esitetyissä taulukoissa on arvioitu. Kuva 1. TRAMA-tietokonemallit. 1
2 MALLI KUVAA TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISTA KOKONAISMERKITYSTÄ Malli pyrkii kuvaamaan transitoliikenteen taloudellista kokonaismerkitystä, eikä sen tulosten pohjalta voida tehdä hinta- yms. vertailuja. Esimerkiksi satamien ja ahtausliikkeiden tuloissa käytetään tavararyhmittäisiä liikennemääräpainotteisia keskiarvoja. Niissä ei huomioida yksittäisten satamien hintoja, alennuksia tms. Näin nämä tulot ovat erityisesti riippuvaisia käsitellyistä lastityypeistä. Vaikeasti mitattavissa olevia ns. hyötyjä kolmansille osapuolille ei arvioida mallissa. Näitä ovat mm. erilaiset kuljetustaloudelliset hyödyt (transiton myönteinen vaikutus meno-paluukuljetusten balanssiin, tyhjien konttien saatavuuteen jne.). Malli tuottaa seuraavia tietoja transitoliikenteen vaikutuksista: - myyntitulot eli yksityiset tulot kuljetusketjujen eri osissa (mm. rahti-, satama-, ahtaus-, nesteoperointi-, huolinta-, varastointi- ja lisäarvologistiikkatulot) - väylätulot (mm. väyläverot, luotsaustulot, maantieliikenteen verot, ratamaksut) - meri-, tie- ja rautatieliikenteen väyläkustannukset (hoito- ja investointi-/kehityskustannukset) - ulkoiset kustannukset eri kuljetusmuodoissa (mm. päästö-, ja onnettomuuskustannukset malliin soveltuvin osin) - arvonlisäys ja laskennalliset työllisyysvaikutukset. Mallissa huomioidaan kotimaisuusasteet kuljetusketjuissa. SUOMEN TRANSITOLIIKENNE MUODOSTUU USEISTA KULJETUSMUODOISTA JA KULJETUSVIRROISTA Lähtötiedot myyntituloista on kerätty kyselyillä ja puhelinhaastatteluilla. Tiedot väylätuloista, väyläkustannuksista ja ulkoisista kustannuksista on laskettu tilastoista, aiemmista tutkimuksista, väylähankkeiden arviointiohjeista ja muista kirjallisista lähteistä. 2
3 VUODEN 25 TAVARAVIRRAT JA KULJETUSREITIT Transitoliikenne Suomen satamissa on lisääntynyt 2-luvulla tasaisesti. Mallin kohdevuonna 25 transitovienti Suomen satamien kautta oli noin 3, miljoonaa tonnia ja transitotuonti noin 2,6 miljoonaa tonnia. (kuva 3) Suomen ja Venäjän välisen transitoliikenteen suurimmat yksittäiset tavaravirrat ja kuljetusreitit olivat ko. vuonna seuraavat: - Rautapellettien kuljetus Kostamuksesta junalla Kokkolan satamaan ja sieltä laivalla länteen (n. 1, miljoonaa tn/vuosi) - Kappaletavaran vienti tiekuljetuksina konteissa ja perävaunuissa itään Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta (n. 1,8 miljoonaa tn/vuosi) - Henkilöautojen vienti itään pääasiassa Hangon, Kotkan ja Turun satamien kautta tiekuljetuksena (n. 34 autoa) - Nestemäisten kemikaalien kuljetukset pääosin junalla idästä Haminan ja Kotkan satamiin ja sieltä laivalla länteen (n. 1,5 miljoonaa tn/vuosi) - Trans-Siperian radan transitoliikenne Suomen kautta oli vuonna 25 noin 1 TEU:ta. Valtaosa tästä liikenteestä kuljetettiin kuorma-autoilla Kouvolasta, radan päätepisteestä, takaisin Venäjälle - Arvokkaan kappaletavaran transitokuljetuksia hoidettiin myös lento-/autokuljetuksina Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Transitoliikenteen pääreitit Suomen tie- ja rataverkolla vuonna 25 on esitetty kuvassa tonnia Vienti Tuonti Kuva 3. Transitoliikenteen kehittyminen Suomen satamissa vuosina (huom. mukana vain satamien kautta kuljetettu transitoliikenne, vrt. taulukko 5, jossa mukana TSR radan transitoliikenne kokonaisuudessaan). Kuva 2. Transitoliikenteen reitit Suomessa vuonna 25 (Lähde: Merenkulkulaitos). 3
4 TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MALLIN LÄHTÖKOHTAVUOTENA 25 Taulukossa 1 on esitetty mallin laskemat transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 25. Mallin laskema arvio transitoliikenteen suomalaisten toimijoiden myyntituloista vuonna 25 on noin 334 miljoonaa euroa. Väylätuloja (väyläverot, luotsaus, maantieliikenteen verot) arvioidaan kertyneen noin 11 miljoonaa euroa. Yhteensä tuloja kertyi siis 345 miljoonaa euroa. Laskennallisen työllistävän vaikutuksen arvioidaan olleen 271 työntekijää ja arvonlisäyksen 213 miljoonaa euroa (taulukko 2). Arvonlisäys eli transiton vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen saadaan siten, että yritysten myyntituloista vähennetään ostot muilta yrityksiltä eli ns. välituotekäyttö. Laskelmat on suoritettu siten, että kansantulotilastoista laskettiin eri toimialojen (vesiliikenteen, ahtauksen jne.) välituotekäytön osuudet kokonaistuotoksesta ja näitä suhdelukuja sovellettiin Traman toimialojen myyntituloihin. Taulukoiden 1, 3 ja 4 laskelmien perusteet on esitetty alla. LASKELMIEN PERUSTEET (TAULUKOT 1, 3 JA 4) Yksityiset myyntitulot - Myyntitulolaskelmat perustuvat pääsääntöisesti kyselyaineistoista laskettuihin painotettuihin keskiarvoihin ( /yksikkö lastityypeittäin huomioiden kuljetettu matka ja kuljetettu/käsitelty tavaramäärä) - Lisäarvologistiikka on tuotteen asiakaskohtaista lajittelua, pakkausta, räätälöintiä, tarkastusta yms. - Myyntitulot ovat likimain liikevaihto Väylätulot - Laivaliikenteen väylämaksut ja -verojen laskelmissa lähtötietoina on käytetty MKL:n tilastojen väylätulokertymää alustyypeittäin vuonna 25. Eri lastityypeille on määritelty väylätulo kuljetettua tonnia kohti. - Luotsaustulot on laskettu satamien liikenteen, luotsattujen kilometrien ja eri alustyyppien (nettovetoisuus) aluskäyntien lukumäärän perusteella ( /tnkm). - Tieliikenteen verotulot on arvioitu LVM:n Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohjeen (34/23) mukaisesti ( /autokm) vain kotimaisille ajoneuvoille. - Ratamaksut on arvioitu sähkövetoisen tavaraliikenteen maksujen mukaan (perusmaksu ja ratavero, /brtnkm). Ratamaksun perusteena olevien bruttotonnikilometrien määräksi on laskettu 2,3 kertaa kuljetettujen tonnikilometrien määrä, jolloin ratamaksulaskelma ottaa huomioon myös tyhjänä palaavan junan sekä veturien ja vaunujen painon, jotka lasketaan mukaan bruttotonnikilometreihin. Kerroin 2,3 on arvioitu keskiarvona rautatieliikenteen kuljetustilastoista. Väyläkustannukset - Meriväylien perusväylänpidon sekä investointien kustannukset kuljettua tonnikilometriä kohden on arvioitu käyttäen lähtötietoina Merenkulkulaitoksen vuoden 25 tilinpäätöstietoja ja kuljetustilastoa (perusväylänpidon ja investointien kustannus /tnkm satamittain hoidetun väylän osuudelta). - Tie- ja rataliikenteen väyläkustannusten laskelmat perustuvat mallissa ns. rajakustannuksiin eli transiton aiheuttamiin lisäkustannuksiin väylien hoidolle ja kehittämiselle. Kustannukset on määritelty aiempien selvitysten perusteella ja esimerkiksi rataverkon osalta on käytetty samoja laskentaperusteita kuin tavaraliikenteeltä perittävissä ratamaksuissa. Ulkoiset kustannukset - Laivaliikenteen päästökustannukset on laskettu MEERI 2 -järjestelmän mukaan (päästömäärät ja niiden yksikkökustannukset alustyypeittäin). - Tie- ja rataliikenteen päästöt määriteltiin käyttäen VTT:n LIPASTO-tietokannassa esitettyjä yksikköpäästöjä. Tieliikenteessä tyyppiajoneuvona käytettiin vm. 21 uudempaa puoliperävaunuyhdistelmää (7 % kuorma haja-asutusalueella, ml. paluu tyhjänä). - Rataliikenteessä matka-ajan päästöt on laskettu sähkövetureilla vedetyillä junilla (ml. paluumatkan päästöt). Kokonaispäästömäärät kerrottiin tiehallinnon raportissa "Tieliikenteen ajokustannukset 25" esitetyillä yksikkökustannuksilla. - Maantieliikenteen onnettomuusriskinä on käytetty valtateiden keskimääräistä henkilövahinko-onnettomuusriskiä. Rataliikenteen onnettomuuksien yksikkökustannus on arvioitu vuoden 24 onnettomuustietojen perusteella. Onnettomuuksien yksikkökustannuksena on käytetty keskimääräistä henkilövahinko-onnettomuuksien yksikköarvoa. (lähteet: Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 24, Tiehallinnon tilastoja 3/25, Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 25, Tiehallinto). 4
5 Taulukko 1. Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 25. TULOT JA KUSTANNUKSET MILJOONAA / VUOSI YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne 43,8 11,9 55,7 Satamat 9,2 9, 18,2 Ahtaus 27,5 5,7 33,2 Huolinta- ja kuljetusvälitys 17,6 4,3 21,9 Varastointi ja lisäarvologistiikka 76,2 11,7 87,9 Nesteoperointi 1,3 31,7 33, Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 37,1 41,7 78,8 Lentoliikenne 4,2,7 4,9 Yhteensä 216,9 116,7 333,6 VÄYLÄTULOT Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) 3,5 3,9 7,4 Tieliikenne (verotulot),3,1,4 Rataliikenne (ratamaksut ja -verot),4 3, 3,4 Yhteensä 4,2 7, 11,2 VÄYLÄKUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) 1,9 1,9 3,8 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) 1,7,3 2, Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset),9 5,9 6,8 Yhteensä 4,5 8,1 12,6 ULKOISET KUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (päästökustannukset) 1, 1,3 2,3 Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 6,9 1,1 8, Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset),1,4,5 Yhteensä 8, 2,8 1,8 Taulukko 2. Kansantulolaskelma vuonna 25. Arvonlisäys* Työllistävä vaikutus Miljoonaa % liikevaihdosta työntekijää Merikuljetus 26,4 47,4 33 Satamat 13, 71,8 14 Ahtaus ja nesteoperointi 48,6 73,4 6 Huolinta- ja kuljetusvälitys 13,7 62,7 21 Varastointi ja lisäarvologistiikka 57,5 65,4 5** Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 5,4 64,2 88 Lentoliikenne 2,1 42,9 1 Luotsaus 1,6 62, 4 Yhteensä 213,3 62, * Arvonlisäys = vähennetty ostot muilta suomalaisilta osapuolilta ** Vaikea arvioida, saattaa olla huomattavasti suurempi TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN KEHITTYMINEN Taulukossa 3 on esitetty mallin laskemat tulokset vuoden 26 liikennemäärillä. Taulukossa 4 on vertailtu vuosien 1994, 25 ja 26 transitoliikenteen taloudellisia vaikutuksia. Vuotta 1994 koskevat tiedot perustuvat Liikenneministeriön teettämään tutkimukseen transitoliikenteen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tämän mukaan tuloja kertyi vuonna 1994 yhteensä 224 miljoonaa euroa. Transitoliikenteen määrä kuljetettuina tonneina oli tuolloin samansuuruinen tai jopa hieman suurempi kuin vuonna 25 (n. 6 miljoonaa tonnia). Liikenteestä nykyistä suurempi osa oli volyymitavaran kuljettamista. Tulot ovat siis runsaassa kymmenessä vuodessa kasvaneet, vaikka kokonaisliikennemäärä on pysynyt samalla tasolla tai hieman laskenut. Kotimaisuusaste tiekuljetuksissa näyttäisi laskeneen. Kokonaistulon kasvu johtuu mm. liikenteen rakenteellisesta muuttumisesta irtokappale- ja bulk -tavaran kuljettamisesta arvokkaan kappaletavaran kuljettamisen suuntaan. Kappaletavaran suuryksikkökuljetuksiin liittyy myös runsaasti lisäarvologistista liiketoimintaa. 5
6 Myös merirahdit ja merikuljetusten kotimaisuusaste ovat tällä tavaralla suhteellisen korkeita, kun taas kuivan bulk -tavaran merikuljetuksissa kotimaisuusaste on alhainen (hakurahtiliikennettä ulkomaisilla laivoilla) ja merirahdit pienempiä. Ulkoiset kustannukset näyttäisivät vuodesta 1994 vuoteen 25 lähes kaksinkertaistuneen johtuen mm. kuorma-autokuljetusten osuuden kasvamisesta. Vertailtaessa vuosia 25 ja 26 voidaan havaita liikenteen rakenteen muuttumisen vaikutukset myyntituloihin. Suuriakin muutoksia rakenteessa saattaa tapahtua vuositasolla. (kts. taulukko 5 sivulla 9) - Kuorma-autoliikenne itään on kasvanut, mutta sen rakenne muuttui vuodesta 25 vuoteen 26 siten, että suurin osa siitä oli vuonna 26 henkilöautojen kuljettamista. Kontainereiden kuorma-autokuljetukset vähenivät ja henkilöautojen kuljetukset lisääntyivät (jopa noin 55 %). Myöskin TSR radan transitokuljetukset lähes tyrehtyivät Venäjän tariffien nousun vuoksi, mikä vähensi myös kuorma-autojen elektroniikan ja arvotavaran kuljetuksia. - Henkilöautojen kuljettamisessa lisäarvologistiikan ja varastoinnin rooli ei ole läheskään niin merkittävä kuin konttien (sisältävät elektroniikkaa yms. arvotavaraa) kuljetuksissa. - Näin kuorma-autotransitossa lisäarvologistiikan ja varastoinnin tulot vähenivät, vaikka kokonaisliikennemäärä kasvoi. Toisaalta kuorma-autorahdit luonnollisesti kasvoivat. - Vuonna 26 junatransitossa neste- ja konttitransito vähenivät, mutta rautapellettien kuljetukset Kokkolan kautta lisääntyivät huomattavasti. TSR-liikenteen voimakas väheneminen ja nestetransiton volyymin jonkinasteinen lasku vaikuttivat siihen, että suomalaisten saama liikevaihto näistä toiminnoista pieneni, mikä heijastuu ao. kokonaissummiin. - Satamien ja ahtauksen tulot kokonaisuutena kasvoivat liikennemäärän kasvusta johtuen. Satamien välillä saattaa kuitenkin olla vaihteluja. Esimerkiksi joissakin satamissa transitokonttiliikenne on voinut lisääntyä toisissa taas vähentyä jne. Mallin avulla voidaan havaita, että erilaisista liikenteen rakenteellisista muutoksista johtuen transiton tuoma yhteenlaskettu liikevaihto suomalaisille toimijoille hieman pieneni, vaikka kokonaisliikennemäärä kasvoi vuosien 25 ja 26 välillä. Malli huomioi siis mm. reittien ja liikenteen rakenteen muuttumisen vaikutukset tuloihin ja kustannuksiin kokonaisliikennemäärän ohella. Taulukko 3. Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 26. TULOT JA KUSTANNUKSET MILJOONAA / VUOSI YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne 44,1 5,9 5, Satamat 1,5 11,7 22,2 Ahtaus 31,8 5,1 36,9 Huolinta- ja kuljetusvälitys 19,5 4,3 23,8 Varastointi ja lisäarvologistiikka 66,9 5,1 72, Nesteoperointi,2 26,3 26,5 Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 4,4 33,8 74,2 Lentoliikenne 4,2,7 4,9 Yhteensä 217,6 92,9 31,5 VÄYLÄTULOT Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) 3,8 4,3 8,1 Tieliikenne (verotulot),4,,4 Rataliikenne (ratamaksut ja -verot),2 5,1 5,3 Yhteensä 4,4 9,4 13,8 VÄYLÄKUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) 2,1 2, 4,1 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) 2,1,2 2,3 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset),5 9,7 1,2 Yhteensä 4,7 11,9 16,6 ULKOISET KUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (päästökustannukset) 1,1 2, 3,1 Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 8,3,9 9,2 Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset),,8,8 Yhteensä 9,4 3,7 13,1 6
7 Taulukko 4. Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vuosina 1994, 25, ja 26. TULOT JA KUSTANNUKSET MILJOONAA / VUOSI YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) Meriliikenne 11,6 55,7 5, Satamat 11,1 18,2 22,2 Ahtaus 24,7 33,2 36,9 Huolinta- ja kuljetusvälitys 9,1 21,9 23,8 Varastointi ja lisäarvologistiikka, 87,9 72, Nesteoperointi 46,4 33, 26,5 Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 88,6 78,8 74,2 Lentoliikenne 25,2 4,9 4,9 Yhteensä 216,8 333,6 31,5 VÄYLÄTULOT Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) 6,8 7,4 8,1 Tieliikenteen verotulot,7,4,4 Ratamaksut ja -verot ** 3,4 5,3 Yhteensä 7,5 11,2 13,8 VÄYLÄKUSTANNUKSET 1994*** Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) 3,8 4,1 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) 2, 2,3 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset) 6,8 1,2 Yhteensä 12,6 16,6 ULKOISET KUSTANNUKSET Meriliikenne (päästökustannukset) 3, 2,3 3,1 Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 1,2 8, 9,2 Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 1,7,5,8 Yhteensä 5,9 1,8 13,1 * = Sisältyy huolinta- ja kuljetusvälitystuloihin ** = Ei selvitetty *** = Lukuja ei voi verrata (eri laskentaperusteet) Transitoliikenne työllisti vuoden 1994 tutkimuksen perusteella laskennallisesti 261 työntekijää. Mallin mukaan vuonna 25 transitoliikenne työllisti laskennallisesti 271 työntekijää ja vuonna työtekijää. (kuva 4) Arvonlisäys (vaikutus kansantuotteeseen) transitoliikenteessä oli mallin mukaan vuosina 25 ja 26 huomattavasti suurempi kuin vuonna (kuva 4) Miljoonaa Työntekijää Transitoliikenteen välittömien tulojen ja arvonlisäyksen lisäksi transitoliikenne lisää myös muiden toimialojen tuotantoa. Tämän ns. kerroinvaikutuksen on arvioitu olevan vuoden 1994 tutkimuksessa transitoliikenteessä 1,476 eli 1 euron kysyntäsykäyksen lisävaikutukset ovat noin 47 euroa. Tämä luku ei kuitenkaan kuvaa kovin hyvin esim. lisäarvologistiikan kerroinvaikutusta. Ko. toiminta on lähempänä teollista toimintaa ja siinä kerroinvaikutus lienee suurempi kuin em. tavaraliikenteen kerroinvaikutus Arvonlisäys Työllistävä vaikutus Kuva 4. Transitoliikenteen arvonlisäyksen ja työllistävän vaikutuksen kehittyminen vuosina 1994, 25 ja 26. Kuvassa 5 on esitetty transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vuosina 25 ja 26 pylväskuvioina. 7
8 Miljoonaa YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) 76,2 66, ,844,1 11,9 5,9 9,2 1,5 11,7 9, 31,8 27,5 19,5 17,6 11,7 5,7 5,1 4,3 4,3 5,1 Meriliikenne Satamat Ahtaus Huolinta- ja kuljetusvälitys Varastointi ja lisäarvologistiikka 1,3,2 31,7 26,3 4,441,7 37,1 33,8 4,2 4,2,7,7 Nesteoperointi Maaliikenne Lentoliikenne (tie- ja rataliikenne) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 VÄYLÄTULOT VÄYLÄKUSTANNUKSET Miljoonaa ,3 3,8 3,9 3,5 Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot),3,4,4,1,,2 Tieliikenne (verotulot) 3, 5,1 Rataliikenne (ratamaksut ja - verot) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 Miljoonaa ,92,11,92, 2,1 1,7 Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit),3,2 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit),9,5 5,9 9,7 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 Miljoonaa ULKOISET KUSTANNUKSET 6,9 8,3 2, 1,1,1 1,3 1,1,9,8,4,1, Meriliikenne (päästökustannukset) Tieliikenne (päästö- ja Rataliikenne (päästö- ja onnettomuus- onnettomuus- kustannukset) kustannukset) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 Kuva 5. Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vuosina 25 ja 26. 8
9 Taulukossa 5 on esitetty transitoliikenteen rakenteen muuttuminen vuosien 25 ja 26 välillä. Suuretkin muutokset liikenteen rakenteessa ja määrässä ovat mahdollisia. Mallin tulokset osoittavat, että liikennemäärän lisäksi transiton suomalaisille kohdistuviin myyntituloihin vaikuttaa erityisesti liikenteen rakenne ja kotimaisuusaste. Tuottoisinta transitoa ovat arvotavaran konttikuljetukset ja kemikaalien kuljetukset, joskin myös henkilöautojen kuljetukset ja bulk-tavaran junakuljetukset ovat tuottoisia. Taulukko 5. Transitoliikenteen määrät vuosina 25 ja 26. Liikennemäärä 1 tonnia Muutos % Suuryksiköt , Henkilöautot ,4 Bulk ,9 Nesteet ,6 Muu ,7 Yhteensä ,2 * Mukana satamien ja Trans-Siperian radan transitoliikenne TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIHTELEVAT HUOMATTAVASTI ERI KULJETUSKETJUISSA Projektissa tuotetun kuljetusketjuja vertailevan mallin tulosten mukaan transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat huomattavasti eri kuljetusketjuissa riippuen erityisesti kuorma-autokuljetusten ja merikuljetusten kotimaisuusasteesta sekä liikenteeseen kytkeytyvän lisäarvologistiikan määrästä. Kuvassa 6 on esitetty reittivertailumallin tuottama vertailu kotimaisuusasteen vaikutuksesta transitoliikenteen tuloihin ja kustannuksiin. Mikäli sekä maa- että merikuljetus ja huolinta on ulkomainen hyödyt Suomen kokonaistaloudelle ovat vähäiset. Ulkomainen laiva maksaa kuitenkin esimerkiksi luotsaus- ja väylämaksun sekä satama- ja ahtausmaksuja. Ulkomainen rekkaliikenne ei maksa veroja eikä käyttömaksuja. Arvokkaan kappaletavaran ja autojen transitokuljetuksiin liittyvän lisäarvologistiikan rooli on merkittävä. Kuva 6. TRAMA-reittivertailumallin vertailu kotimaisuusasteen vaikutuksesta transitoliikenteen tuloihin ja kustannuksiin. 9
10 TRAMA-MALLILLA ON MONIPUOLISTA KÄYTTÖÄ JA TARVETTA Projektin mallit on tarkoitettu viranomaisten ja ohjausryhmän jäsenten käyttöön ja ne toimivat apuna Suomelle transitoliikenteestä koituvien taloudellisten hyötyjen ja haittojen sekä työllisyysvaikutusten arvioinnissa, talousvaikutusten kehittymisen seurannassa, valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden kehittämisessä, Suomen näkökantojen esittämisessä eri tahoilla sekä investointien ja infrastruktuurihankkeiden hyöty- ja kustannustarkasteluissa. Malleista on mahdollista räätälöidä eri tarkoituksiin soveltuvia erikoisversioita. Lisätietoja hankkeesta antavat Liikenne- ja viestintäministeriöstä projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Gröhn (puh , s-posti jari.grohn@mintc.fi) ja Siton tutkimusryhmästä johtava konsultti Ilkka Salanne (puh , s-posti ilkka.salanne@sito.fi). Projektin ohjausryhmän jäsenet olivat: - Taneli Antikainen, Merenkulkulaitos - Esa Eerikäinen, Haminan satama - Jari Gröhn, Liikenne- ja viestintäministeriö (puheenjoht.) - Seppo Herrala, Haminan satama - Jarmo Joutsensaari, Tiehallinto - Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto - Heikki Lampinen, Helsingin satama - Päivi Minkkinen, VR Cargo - Kimmo Naski, Kotkan satama - Jussi Rämet, Keski-Pohjanmaan liitto - Antti Seppälä, Suomen kuljetus- ja Logistiikka SKAL Ry - Ilkka Seppänen, VR Cargo - Jouko Vuoristo, Merenkulkulaitos - Timo Välke, Ratahallintokeskus - Torbjörn Witting, Kokkolan satama Projektin toteutti Sito yhtiöiden asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Ilkka Salanne (projektipäällikkö), Teuvo Leskinen, Pekka Saarto, Marko Tikkanen, Emmi Jouslehto ja Tero Rahkonen. 1
Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt)
TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tietokonemalli Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt) Kymenlaakson
LisätiedotTULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli
LUONNOS 12.5.28 TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TRAMA -projektissa tuotettiin strateginen työkalu transitoliikenteen tavarakuljetusten taloudellisten vaikutusten
LisätiedotTRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset TULOSRAPORTTI 2009
3.4.29 TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset TULOSRAPORTTI 29 TRAMA -projektissa tuotettiin kaksi tietokonemallia (kokonaisvaikutukset -malli ja vertailumalli) transitoliikenteen tavarakuljetuksista
LisätiedotTRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2013
TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2013 Julkaisuja 44/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne-
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotTRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2011
TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2011 Julkaisuja 24/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne-
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotSuomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten
LisätiedotSatamien tavaraliikenneselvitys
Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotSUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA
SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys 2010 Pekka Sundberg SPC Finland Tilastotiedot päivitetty 26.9.2011 SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
Lisätiedotintermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa
KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta
LisätiedotSuomen satamien takamaatutkimus Diasarja
Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2016 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,
ry:n barometri 2016 koko vuosi ja kvartaali 4 Pekka Aaltonen, 3.2.2017 ry:n barometri Logistiikkayritysten Liitto ry päätti aloittaa oman barometrin tekemisen keväällä 2016. Kyseinen barometri on kolmas
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotSUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA
SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2017 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,
ry:n barometri 2017 koko vuosi ja kvartaali 4 Pekka Aaltonen, 29.1.2017 ry:n barometri Logistiikkayritysten Liitto ry päätti aloittaa oman barometrin tekemisen keväällä 2016. Kyseinen barometri on seitsemäs
LisätiedotLogistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group
Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotP R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A
KOTK AN SATAMA JA SISÄVESILIIKENNE P R O F. J O R M A T A I N A N V U O N N A 2 0 0 8 T E K E M Ä T A N A L Y Y S I T, A R V I O T J A E N N U S T U K S E T K Y M E N L A A K S O N V E S I L I I K E N
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotUudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy
Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2018 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,
ry:n barometri 2018 koko vuosi ja kvartaali 4 Pekka Aaltonen, 28.1.2019 ry:n barometri ry päätti aloittaa oman barometrin tekemisen keväällä 2016. Barometrejä tehdään neljännesvuosittain. Barometriin on
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotVaarallisten aineiden kuljetukset vuonna VAK-päivä
Vaarallisten aineiden kuljetukset vuonna 2017 VAK-päivä 7.2.2019 Mitä, missä, milloin? Määrä- ja ainetiedot vaarallisten aineiden tie-, rautatie-, alusja ilmakuljetuksista vuonna 2017 Tiedonkeruu internetlomakkeella
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 1. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät tammi maaliskuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2009 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 2. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät huhti-kesäkuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotYritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen
Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista
LisätiedotMihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotLogistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy
Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
Lisätiedot6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotMikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?
Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotPäijät-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotAjoneuvoasetuksen muutos 2013
Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019
SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019 www.skal.fi SKAL SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja.
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2018 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2018, 1. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotLiikenteen muutos Länsiväylällä (Kt51) Länsimetron valmistumisen myötä
Liikenteen muutos Länsiväylällä (Kt51) Länsimetron valmistumisen myötä 3.5.218 Länsimetron reitin (4/218) varrella sijaitsee kaksi LAM-asemaa: Piispansillassa ja Hanasaaressa 3.5.218 Pekka Kinnunen 2 Vertailudataa
LisätiedotRAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013
RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET
ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla
Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotVR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä
VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotMaakuntien väliset kauppavirrat Aluepanos-tuotosseminaari
Maakuntien väliset kauppavirrat 2002 Aluepanos-tuotosseminaari 4.10.2006 1 Johdanto! Kauppavirtojen mallinnus perustuu harvoin suoraan tietoon alueiden välisestä viennistä ja tuonnista (Harris & Liu 1997)!
LisätiedotItellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj
Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotHelsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama
Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne
Lisätiedot