TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli"

Transkriptio

1 TULOSESITE TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TRAMA -projektin tavoitteena oli tuottaa strateginen työkalu transitoliikenteen tavarakuljetusten taloudellisten vaikutusten arviointiin, seurantaan ja analyysiin. Projektissa tuotettiin kaksi tietokonemallia. Ensimmäinen malli laskee vuosittaisen tiedon Suomen transitoliikenteen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Mallin lähtökohtavuosi on 25 ja sitä päivitetään vuosittain uusilla liikennemäärätiedoilla. Toisen mallin avulla voidaan vertailla eri kuljetusreittien ja kuljetusketjujen taloudellisia vaikutuksia. Malleja voidaan päivittää myös kotimaisuusasteen vaihteluilla, uusilla yksikkötuloilla ja kustannuksilla sekä transitoliikenteen rakenteellisilla muutoksilla (kuljetusreitit, kuljetusmuotojakaumat, muutokset liiketoiminnoissa). Malleihin on sisällytetty Suomen satamien kautta kulkeva ja Trans- Siperian rataa käyttävä Venäjän transitoliikenne sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Venäjälle kulkeva lento-/autotransito. (kuva 1) Malli arvioi myös transiton työllisyysvaikutukset sekä arvonlisäyksen, joka kuvaa transitoliikenteen vaikutuksia Suomen bruttokansantuotteeseen. Työllisyys- ja arvonlisäyslaskelmat perustuvat transiton myyntitulojen osuuksiin koko maan tavarankuljetusalojen kokonaistuotoksista. Laskelmia varten teetettiin Tilastokeskuksella yksityiskohtaiset liikennesektoria kuvaavat kansantulotilastot. Työllisyyden osalta kyseessä on laskennallinen transitoliikenteen vaatimaa työpanosta kuvaava luku. Meri- ja rautatieliikenteen työllistävän vaikutuksen arviointia hankaloittaa se, että niiden lähtöluvuissa on matkustajaliikenne mukana. Matkustajaliikenteen liiketoiminta poikkeaa tavaraliikenteen liiketoiminnasta. Näiden osalta työllistävä vaikutus lienee todellisuudessa pienempi kuin tässä esitetyissä taulukoissa on arvioitu. Kuva 1. TRAMA-tietokonemallit. 1

2 MALLI KUVAA TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISTA KOKONAISMERKITYSTÄ Malli pyrkii kuvaamaan transitoliikenteen taloudellista kokonaismerkitystä, eikä sen tulosten pohjalta voida tehdä hinta- yms. vertailuja. Esimerkiksi satamien ja ahtausliikkeiden tuloissa käytetään tavararyhmittäisiä liikennemääräpainotteisia keskiarvoja. Niissä ei huomioida yksittäisten satamien hintoja, alennuksia tms. Näin nämä tulot ovat erityisesti riippuvaisia käsitellyistä lastityypeistä. Vaikeasti mitattavissa olevia ns. hyötyjä kolmansille osapuolille ei arvioida mallissa. Näitä ovat mm. erilaiset kuljetustaloudelliset hyödyt (transiton myönteinen vaikutus meno-paluukuljetusten balanssiin, tyhjien konttien saatavuuteen jne.). Malli tuottaa seuraavia tietoja transitoliikenteen vaikutuksista: - myyntitulot eli yksityiset tulot kuljetusketjujen eri osissa (mm. rahti-, satama-, ahtaus-, nesteoperointi-, huolinta-, varastointi- ja lisäarvologistiikkatulot) - väylätulot (mm. väyläverot, luotsaustulot, maantieliikenteen verot, ratamaksut) - meri-, tie- ja rautatieliikenteen väyläkustannukset (hoito- ja investointi-/kehityskustannukset) - ulkoiset kustannukset eri kuljetusmuodoissa (mm. päästö-, ja onnettomuuskustannukset malliin soveltuvin osin) - arvonlisäys ja laskennalliset työllisyysvaikutukset. Mallissa huomioidaan kotimaisuusasteet kuljetusketjuissa. SUOMEN TRANSITOLIIKENNE MUODOSTUU USEISTA KULJETUSMUODOISTA JA KULJETUSVIRROISTA Lähtötiedot myyntituloista on kerätty kyselyillä ja puhelinhaastatteluilla. Tiedot väylätuloista, väyläkustannuksista ja ulkoisista kustannuksista on laskettu tilastoista, aiemmista tutkimuksista, väylähankkeiden arviointiohjeista ja muista kirjallisista lähteistä. 2

3 VUODEN 25 TAVARAVIRRAT JA KULJETUSREITIT Transitoliikenne Suomen satamissa on lisääntynyt 2-luvulla tasaisesti. Mallin kohdevuonna 25 transitovienti Suomen satamien kautta oli noin 3, miljoonaa tonnia ja transitotuonti noin 2,6 miljoonaa tonnia. (kuva 3) Suomen ja Venäjän välisen transitoliikenteen suurimmat yksittäiset tavaravirrat ja kuljetusreitit olivat ko. vuonna seuraavat: - Rautapellettien kuljetus Kostamuksesta junalla Kokkolan satamaan ja sieltä laivalla länteen (n. 1, miljoonaa tn/vuosi) - Kappaletavaran vienti tiekuljetuksina konteissa ja perävaunuissa itään Kotkan, Haminan ja Helsingin satamien kautta (n. 1,8 miljoonaa tn/vuosi) - Henkilöautojen vienti itään pääasiassa Hangon, Kotkan ja Turun satamien kautta tiekuljetuksena (n. 34 autoa) - Nestemäisten kemikaalien kuljetukset pääosin junalla idästä Haminan ja Kotkan satamiin ja sieltä laivalla länteen (n. 1,5 miljoonaa tn/vuosi) - Trans-Siperian radan transitoliikenne Suomen kautta oli vuonna 25 noin 1 TEU:ta. Valtaosa tästä liikenteestä kuljetettiin kuorma-autoilla Kouvolasta, radan päätepisteestä, takaisin Venäjälle - Arvokkaan kappaletavaran transitokuljetuksia hoidettiin myös lento-/autokuljetuksina Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Transitoliikenteen pääreitit Suomen tie- ja rataverkolla vuonna 25 on esitetty kuvassa tonnia Vienti Tuonti Kuva 3. Transitoliikenteen kehittyminen Suomen satamissa vuosina (huom. mukana vain satamien kautta kuljetettu transitoliikenne, vrt. taulukko 5, jossa mukana TSR radan transitoliikenne kokonaisuudessaan). Kuva 2. Transitoliikenteen reitit Suomessa vuonna 25 (Lähde: Merenkulkulaitos). 3

4 TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MALLIN LÄHTÖKOHTAVUOTENA 25 Taulukossa 1 on esitetty mallin laskemat transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 25. Mallin laskema arvio transitoliikenteen suomalaisten toimijoiden myyntituloista vuonna 25 on noin 334 miljoonaa euroa. Väylätuloja (väyläverot, luotsaus, maantieliikenteen verot) arvioidaan kertyneen noin 11 miljoonaa euroa. Yhteensä tuloja kertyi siis 345 miljoonaa euroa. Laskennallisen työllistävän vaikutuksen arvioidaan olleen 271 työntekijää ja arvonlisäyksen 213 miljoonaa euroa (taulukko 2). Arvonlisäys eli transiton vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen saadaan siten, että yritysten myyntituloista vähennetään ostot muilta yrityksiltä eli ns. välituotekäyttö. Laskelmat on suoritettu siten, että kansantulotilastoista laskettiin eri toimialojen (vesiliikenteen, ahtauksen jne.) välituotekäytön osuudet kokonaistuotoksesta ja näitä suhdelukuja sovellettiin Traman toimialojen myyntituloihin. Taulukoiden 1, 3 ja 4 laskelmien perusteet on esitetty alla. LASKELMIEN PERUSTEET (TAULUKOT 1, 3 JA 4) Yksityiset myyntitulot - Myyntitulolaskelmat perustuvat pääsääntöisesti kyselyaineistoista laskettuihin painotettuihin keskiarvoihin ( /yksikkö lastityypeittäin huomioiden kuljetettu matka ja kuljetettu/käsitelty tavaramäärä) - Lisäarvologistiikka on tuotteen asiakaskohtaista lajittelua, pakkausta, räätälöintiä, tarkastusta yms. - Myyntitulot ovat likimain liikevaihto Väylätulot - Laivaliikenteen väylämaksut ja -verojen laskelmissa lähtötietoina on käytetty MKL:n tilastojen väylätulokertymää alustyypeittäin vuonna 25. Eri lastityypeille on määritelty väylätulo kuljetettua tonnia kohti. - Luotsaustulot on laskettu satamien liikenteen, luotsattujen kilometrien ja eri alustyyppien (nettovetoisuus) aluskäyntien lukumäärän perusteella ( /tnkm). - Tieliikenteen verotulot on arvioitu LVM:n Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohjeen (34/23) mukaisesti ( /autokm) vain kotimaisille ajoneuvoille. - Ratamaksut on arvioitu sähkövetoisen tavaraliikenteen maksujen mukaan (perusmaksu ja ratavero, /brtnkm). Ratamaksun perusteena olevien bruttotonnikilometrien määräksi on laskettu 2,3 kertaa kuljetettujen tonnikilometrien määrä, jolloin ratamaksulaskelma ottaa huomioon myös tyhjänä palaavan junan sekä veturien ja vaunujen painon, jotka lasketaan mukaan bruttotonnikilometreihin. Kerroin 2,3 on arvioitu keskiarvona rautatieliikenteen kuljetustilastoista. Väyläkustannukset - Meriväylien perusväylänpidon sekä investointien kustannukset kuljettua tonnikilometriä kohden on arvioitu käyttäen lähtötietoina Merenkulkulaitoksen vuoden 25 tilinpäätöstietoja ja kuljetustilastoa (perusväylänpidon ja investointien kustannus /tnkm satamittain hoidetun väylän osuudelta). - Tie- ja rataliikenteen väyläkustannusten laskelmat perustuvat mallissa ns. rajakustannuksiin eli transiton aiheuttamiin lisäkustannuksiin väylien hoidolle ja kehittämiselle. Kustannukset on määritelty aiempien selvitysten perusteella ja esimerkiksi rataverkon osalta on käytetty samoja laskentaperusteita kuin tavaraliikenteeltä perittävissä ratamaksuissa. Ulkoiset kustannukset - Laivaliikenteen päästökustannukset on laskettu MEERI 2 -järjestelmän mukaan (päästömäärät ja niiden yksikkökustannukset alustyypeittäin). - Tie- ja rataliikenteen päästöt määriteltiin käyttäen VTT:n LIPASTO-tietokannassa esitettyjä yksikköpäästöjä. Tieliikenteessä tyyppiajoneuvona käytettiin vm. 21 uudempaa puoliperävaunuyhdistelmää (7 % kuorma haja-asutusalueella, ml. paluu tyhjänä). - Rataliikenteessä matka-ajan päästöt on laskettu sähkövetureilla vedetyillä junilla (ml. paluumatkan päästöt). Kokonaispäästömäärät kerrottiin tiehallinnon raportissa "Tieliikenteen ajokustannukset 25" esitetyillä yksikkökustannuksilla. - Maantieliikenteen onnettomuusriskinä on käytetty valtateiden keskimääräistä henkilövahinko-onnettomuusriskiä. Rataliikenteen onnettomuuksien yksikkökustannus on arvioitu vuoden 24 onnettomuustietojen perusteella. Onnettomuuksien yksikkökustannuksena on käytetty keskimääräistä henkilövahinko-onnettomuuksien yksikköarvoa. (lähteet: Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 24, Tiehallinnon tilastoja 3/25, Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 25, Tiehallinto). 4

5 Taulukko 1. Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 25. TULOT JA KUSTANNUKSET MILJOONAA / VUOSI YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne 43,8 11,9 55,7 Satamat 9,2 9, 18,2 Ahtaus 27,5 5,7 33,2 Huolinta- ja kuljetusvälitys 17,6 4,3 21,9 Varastointi ja lisäarvologistiikka 76,2 11,7 87,9 Nesteoperointi 1,3 31,7 33, Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 37,1 41,7 78,8 Lentoliikenne 4,2,7 4,9 Yhteensä 216,9 116,7 333,6 VÄYLÄTULOT Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) 3,5 3,9 7,4 Tieliikenne (verotulot),3,1,4 Rataliikenne (ratamaksut ja -verot),4 3, 3,4 Yhteensä 4,2 7, 11,2 VÄYLÄKUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) 1,9 1,9 3,8 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) 1,7,3 2, Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset),9 5,9 6,8 Yhteensä 4,5 8,1 12,6 ULKOISET KUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (päästökustannukset) 1, 1,3 2,3 Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 6,9 1,1 8, Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset),1,4,5 Yhteensä 8, 2,8 1,8 Taulukko 2. Kansantulolaskelma vuonna 25. Arvonlisäys* Työllistävä vaikutus Miljoonaa % liikevaihdosta työntekijää Merikuljetus 26,4 47,4 33 Satamat 13, 71,8 14 Ahtaus ja nesteoperointi 48,6 73,4 6 Huolinta- ja kuljetusvälitys 13,7 62,7 21 Varastointi ja lisäarvologistiikka 57,5 65,4 5** Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 5,4 64,2 88 Lentoliikenne 2,1 42,9 1 Luotsaus 1,6 62, 4 Yhteensä 213,3 62, * Arvonlisäys = vähennetty ostot muilta suomalaisilta osapuolilta ** Vaikea arvioida, saattaa olla huomattavasti suurempi TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN KEHITTYMINEN Taulukossa 3 on esitetty mallin laskemat tulokset vuoden 26 liikennemäärillä. Taulukossa 4 on vertailtu vuosien 1994, 25 ja 26 transitoliikenteen taloudellisia vaikutuksia. Vuotta 1994 koskevat tiedot perustuvat Liikenneministeriön teettämään tutkimukseen transitoliikenteen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tämän mukaan tuloja kertyi vuonna 1994 yhteensä 224 miljoonaa euroa. Transitoliikenteen määrä kuljetettuina tonneina oli tuolloin samansuuruinen tai jopa hieman suurempi kuin vuonna 25 (n. 6 miljoonaa tonnia). Liikenteestä nykyistä suurempi osa oli volyymitavaran kuljettamista. Tulot ovat siis runsaassa kymmenessä vuodessa kasvaneet, vaikka kokonaisliikennemäärä on pysynyt samalla tasolla tai hieman laskenut. Kotimaisuusaste tiekuljetuksissa näyttäisi laskeneen. Kokonaistulon kasvu johtuu mm. liikenteen rakenteellisesta muuttumisesta irtokappale- ja bulk -tavaran kuljettamisesta arvokkaan kappaletavaran kuljettamisen suuntaan. Kappaletavaran suuryksikkökuljetuksiin liittyy myös runsaasti lisäarvologistista liiketoimintaa. 5

6 Myös merirahdit ja merikuljetusten kotimaisuusaste ovat tällä tavaralla suhteellisen korkeita, kun taas kuivan bulk -tavaran merikuljetuksissa kotimaisuusaste on alhainen (hakurahtiliikennettä ulkomaisilla laivoilla) ja merirahdit pienempiä. Ulkoiset kustannukset näyttäisivät vuodesta 1994 vuoteen 25 lähes kaksinkertaistuneen johtuen mm. kuorma-autokuljetusten osuuden kasvamisesta. Vertailtaessa vuosia 25 ja 26 voidaan havaita liikenteen rakenteen muuttumisen vaikutukset myyntituloihin. Suuriakin muutoksia rakenteessa saattaa tapahtua vuositasolla. (kts. taulukko 5 sivulla 9) - Kuorma-autoliikenne itään on kasvanut, mutta sen rakenne muuttui vuodesta 25 vuoteen 26 siten, että suurin osa siitä oli vuonna 26 henkilöautojen kuljettamista. Kontainereiden kuorma-autokuljetukset vähenivät ja henkilöautojen kuljetukset lisääntyivät (jopa noin 55 %). Myöskin TSR radan transitokuljetukset lähes tyrehtyivät Venäjän tariffien nousun vuoksi, mikä vähensi myös kuorma-autojen elektroniikan ja arvotavaran kuljetuksia. - Henkilöautojen kuljettamisessa lisäarvologistiikan ja varastoinnin rooli ei ole läheskään niin merkittävä kuin konttien (sisältävät elektroniikkaa yms. arvotavaraa) kuljetuksissa. - Näin kuorma-autotransitossa lisäarvologistiikan ja varastoinnin tulot vähenivät, vaikka kokonaisliikennemäärä kasvoi. Toisaalta kuorma-autorahdit luonnollisesti kasvoivat. - Vuonna 26 junatransitossa neste- ja konttitransito vähenivät, mutta rautapellettien kuljetukset Kokkolan kautta lisääntyivät huomattavasti. TSR-liikenteen voimakas väheneminen ja nestetransiton volyymin jonkinasteinen lasku vaikuttivat siihen, että suomalaisten saama liikevaihto näistä toiminnoista pieneni, mikä heijastuu ao. kokonaissummiin. - Satamien ja ahtauksen tulot kokonaisuutena kasvoivat liikennemäärän kasvusta johtuen. Satamien välillä saattaa kuitenkin olla vaihteluja. Esimerkiksi joissakin satamissa transitokonttiliikenne on voinut lisääntyä toisissa taas vähentyä jne. Mallin avulla voidaan havaita, että erilaisista liikenteen rakenteellisista muutoksista johtuen transiton tuoma yhteenlaskettu liikevaihto suomalaisille toimijoille hieman pieneni, vaikka kokonaisliikennemäärä kasvoi vuosien 25 ja 26 välillä. Malli huomioi siis mm. reittien ja liikenteen rakenteen muuttumisen vaikutukset tuloihin ja kustannuksiin kokonaisliikennemäärän ohella. Taulukko 3. Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 26. TULOT JA KUSTANNUKSET MILJOONAA / VUOSI YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne 44,1 5,9 5, Satamat 1,5 11,7 22,2 Ahtaus 31,8 5,1 36,9 Huolinta- ja kuljetusvälitys 19,5 4,3 23,8 Varastointi ja lisäarvologistiikka 66,9 5,1 72, Nesteoperointi,2 26,3 26,5 Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 4,4 33,8 74,2 Lentoliikenne 4,2,7 4,9 Yhteensä 217,6 92,9 31,5 VÄYLÄTULOT Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) 3,8 4,3 8,1 Tieliikenne (verotulot),4,,4 Rataliikenne (ratamaksut ja -verot),2 5,1 5,3 Yhteensä 4,4 9,4 13,8 VÄYLÄKUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) 2,1 2, 4,1 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) 2,1,2 2,3 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset),5 9,7 1,2 Yhteensä 4,7 11,9 16,6 ULKOISET KUSTANNUKSET Transito itään Transito länteen Yhteensä Meriliikenne (päästökustannukset) 1,1 2, 3,1 Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 8,3,9 9,2 Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset),,8,8 Yhteensä 9,4 3,7 13,1 6

7 Taulukko 4. Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vuosina 1994, 25, ja 26. TULOT JA KUSTANNUKSET MILJOONAA / VUOSI YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) Meriliikenne 11,6 55,7 5, Satamat 11,1 18,2 22,2 Ahtaus 24,7 33,2 36,9 Huolinta- ja kuljetusvälitys 9,1 21,9 23,8 Varastointi ja lisäarvologistiikka, 87,9 72, Nesteoperointi 46,4 33, 26,5 Maaliikenne (tie- ja rataliikenne) 88,6 78,8 74,2 Lentoliikenne 25,2 4,9 4,9 Yhteensä 216,8 333,6 31,5 VÄYLÄTULOT Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot) 6,8 7,4 8,1 Tieliikenteen verotulot,7,4,4 Ratamaksut ja -verot ** 3,4 5,3 Yhteensä 7,5 11,2 13,8 VÄYLÄKUSTANNUKSET 1994*** Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit) 3,8 4,1 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit) 2, 2,3 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset) 6,8 1,2 Yhteensä 12,6 16,6 ULKOISET KUSTANNUKSET Meriliikenne (päästökustannukset) 3, 2,3 3,1 Tieliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 1,2 8, 9,2 Rataliikenne (päästö- ja onnettomuuskustannukset) 1,7,5,8 Yhteensä 5,9 1,8 13,1 * = Sisältyy huolinta- ja kuljetusvälitystuloihin ** = Ei selvitetty *** = Lukuja ei voi verrata (eri laskentaperusteet) Transitoliikenne työllisti vuoden 1994 tutkimuksen perusteella laskennallisesti 261 työntekijää. Mallin mukaan vuonna 25 transitoliikenne työllisti laskennallisesti 271 työntekijää ja vuonna työtekijää. (kuva 4) Arvonlisäys (vaikutus kansantuotteeseen) transitoliikenteessä oli mallin mukaan vuosina 25 ja 26 huomattavasti suurempi kuin vuonna (kuva 4) Miljoonaa Työntekijää Transitoliikenteen välittömien tulojen ja arvonlisäyksen lisäksi transitoliikenne lisää myös muiden toimialojen tuotantoa. Tämän ns. kerroinvaikutuksen on arvioitu olevan vuoden 1994 tutkimuksessa transitoliikenteessä 1,476 eli 1 euron kysyntäsykäyksen lisävaikutukset ovat noin 47 euroa. Tämä luku ei kuitenkaan kuvaa kovin hyvin esim. lisäarvologistiikan kerroinvaikutusta. Ko. toiminta on lähempänä teollista toimintaa ja siinä kerroinvaikutus lienee suurempi kuin em. tavaraliikenteen kerroinvaikutus Arvonlisäys Työllistävä vaikutus Kuva 4. Transitoliikenteen arvonlisäyksen ja työllistävän vaikutuksen kehittyminen vuosina 1994, 25 ja 26. Kuvassa 5 on esitetty transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vuosina 25 ja 26 pylväskuvioina. 7

8 Miljoonaa YKSITYISET MYYNTITULOT (likimain liikevaihto) 76,2 66, ,844,1 11,9 5,9 9,2 1,5 11,7 9, 31,8 27,5 19,5 17,6 11,7 5,7 5,1 4,3 4,3 5,1 Meriliikenne Satamat Ahtaus Huolinta- ja kuljetusvälitys Varastointi ja lisäarvologistiikka 1,3,2 31,7 26,3 4,441,7 37,1 33,8 4,2 4,2,7,7 Nesteoperointi Maaliikenne Lentoliikenne (tie- ja rataliikenne) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 VÄYLÄTULOT VÄYLÄKUSTANNUKSET Miljoonaa ,3 3,8 3,9 3,5 Meriliikenne (väylämaksut ja luotsaustulot),3,4,4,1,,2 Tieliikenne (verotulot) 3, 5,1 Rataliikenne (ratamaksut ja - verot) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 Miljoonaa ,92,11,92, 2,1 1,7 Meriliikenne (perusväylänpito, jäänmurto, meriväylien kehittäminen ja investoinnit),3,2 Tieliikenne (yleisten teiden kuluminen, perustienpito ja investoinnit),9,5 5,9 9,7 Rataliikenne (rataverkon kuluminen, radanpidon kiinteät kustannukset) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 Miljoonaa ULKOISET KUSTANNUKSET 6,9 8,3 2, 1,1,1 1,3 1,1,9,8,4,1, Meriliikenne (päästökustannukset) Tieliikenne (päästö- ja Rataliikenne (päästö- ja onnettomuus- onnettomuus- kustannukset) kustannukset) Transito itään 25 Transito itään 26 Transito länteen 25 Transito länteen 26 Kuva 5. Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vuosina 25 ja 26. 8

9 Taulukossa 5 on esitetty transitoliikenteen rakenteen muuttuminen vuosien 25 ja 26 välillä. Suuretkin muutokset liikenteen rakenteessa ja määrässä ovat mahdollisia. Mallin tulokset osoittavat, että liikennemäärän lisäksi transiton suomalaisille kohdistuviin myyntituloihin vaikuttaa erityisesti liikenteen rakenne ja kotimaisuusaste. Tuottoisinta transitoa ovat arvotavaran konttikuljetukset ja kemikaalien kuljetukset, joskin myös henkilöautojen kuljetukset ja bulk-tavaran junakuljetukset ovat tuottoisia. Taulukko 5. Transitoliikenteen määrät vuosina 25 ja 26. Liikennemäärä 1 tonnia Muutos % Suuryksiköt , Henkilöautot ,4 Bulk ,9 Nesteet ,6 Muu ,7 Yhteensä ,2 * Mukana satamien ja Trans-Siperian radan transitoliikenne TRANSITOLIIKENTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIHTELEVAT HUOMATTAVASTI ERI KULJETUSKETJUISSA Projektissa tuotetun kuljetusketjuja vertailevan mallin tulosten mukaan transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat huomattavasti eri kuljetusketjuissa riippuen erityisesti kuorma-autokuljetusten ja merikuljetusten kotimaisuusasteesta sekä liikenteeseen kytkeytyvän lisäarvologistiikan määrästä. Kuvassa 6 on esitetty reittivertailumallin tuottama vertailu kotimaisuusasteen vaikutuksesta transitoliikenteen tuloihin ja kustannuksiin. Mikäli sekä maa- että merikuljetus ja huolinta on ulkomainen hyödyt Suomen kokonaistaloudelle ovat vähäiset. Ulkomainen laiva maksaa kuitenkin esimerkiksi luotsaus- ja väylämaksun sekä satama- ja ahtausmaksuja. Ulkomainen rekkaliikenne ei maksa veroja eikä käyttömaksuja. Arvokkaan kappaletavaran ja autojen transitokuljetuksiin liittyvän lisäarvologistiikan rooli on merkittävä. Kuva 6. TRAMA-reittivertailumallin vertailu kotimaisuusasteen vaikutuksesta transitoliikenteen tuloihin ja kustannuksiin. 9

10 TRAMA-MALLILLA ON MONIPUOLISTA KÄYTTÖÄ JA TARVETTA Projektin mallit on tarkoitettu viranomaisten ja ohjausryhmän jäsenten käyttöön ja ne toimivat apuna Suomelle transitoliikenteestä koituvien taloudellisten hyötyjen ja haittojen sekä työllisyysvaikutusten arvioinnissa, talousvaikutusten kehittymisen seurannassa, valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden kehittämisessä, Suomen näkökantojen esittämisessä eri tahoilla sekä investointien ja infrastruktuurihankkeiden hyöty- ja kustannustarkasteluissa. Malleista on mahdollista räätälöidä eri tarkoituksiin soveltuvia erikoisversioita. Lisätietoja hankkeesta antavat Liikenne- ja viestintäministeriöstä projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Gröhn (puh , s-posti ja Siton tutkimusryhmästä johtava konsultti Ilkka Salanne (puh , s-posti Projektin ohjausryhmän jäsenet olivat: - Taneli Antikainen, Merenkulkulaitos - Esa Eerikäinen, Haminan satama - Jari Gröhn, Liikenne- ja viestintäministeriö (puheenjoht.) - Seppo Herrala, Haminan satama - Jarmo Joutsensaari, Tiehallinto - Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto - Heikki Lampinen, Helsingin satama - Päivi Minkkinen, VR Cargo - Kimmo Naski, Kotkan satama - Jussi Rämet, Keski-Pohjanmaan liitto - Antti Seppälä, Suomen kuljetus- ja Logistiikka SKAL Ry - Ilkka Seppänen, VR Cargo - Jouko Vuoristo, Merenkulkulaitos - Timo Välke, Ratahallintokeskus - Torbjörn Witting, Kokkolan satama Projektin toteutti Sito yhtiöiden asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Ilkka Salanne (projektipäällikkö), Teuvo Leskinen, Pekka Saarto, Marko Tikkanen, Emmi Jouslehto ja Tero Rahkonen. 1

Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt)

Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt) TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tietokonemalli Transitoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa (TRAMA projekti) Ilkka Salanne, johtava konsultti (Sito yhtiöt) Kymenlaakson

Lisätiedot

TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli

TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli LUONNOS 12.5.28 TULOSRAPORTTI TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset tietokonemalli TRAMA -projektissa tuotettiin strateginen työkalu transitoliikenteen tavarakuljetusten taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2013

TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2013 TRAMA Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset Tulosraportti 2013 Julkaisuja 44/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne-

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys 2010 Pekka Sundberg SPC Finland Tilastotiedot päivitetty 26.9.2011 SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS

KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Lappeenranta Logistiikan koulutusohjelma Terhi Pöyhönen KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Terhi Pöyhönen Kaakkois-Suomen tavaraliikenneselvitys,

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista

Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Seuraavassa taulukossa on meluselvityksen laskentaperusteet: Laskennassa ei ole lainkaan huomioitu

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

LOGISTIIKAN TIETOALUSTA Sivuston rakenne 20.12.2011

LOGISTIIKAN TIETOALUSTA Sivuston rakenne 20.12.2011 LOGISTIIKAN TIETOALUSTA Sivuston rakenne 20.12.2011 ALOITUSSIVU (ks. malli määrittelydokumentista) Karttapohja, josta voi valita: o alueen (jos valitsee tämän, tulee seuraavaksi tasoksi alueella olevat

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

tuotevahinkojen minimointi

tuotevahinkojen minimointi KUMI Logistiikka- ja kuljetusalan tuotevahinkojen minimointi Piia Nygren 12.5.2011 2011 0 KUMI-hankkeen kesto ja rahoitus Projektin kokonaiskestoaika on 2 vuotta ja 4 kk aikavälillä 1.2.2010 2010-30.6.2012.

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin huhti-kesäkuussa 2011 (1000 tonnia) Erittelemätön; 14; 3 Tekstiilit,

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot