Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito. Maritta Hippeläinen, Hannu Manninen ja Pentti Kirkinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito. Maritta Hippeläinen, Hannu Manninen ja Pentti Kirkinen"

Transkriptio

1 Tapausselostus Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito Maritta Hippeläinen, Hannu Manninen ja Pentti Kirkinen Terve äiti sietää raskaudenaikaisten hemodynaamisten muutosten ansiosta varsin hyvin synnytykseen liittyvää verenvuotoa; vasta yli millilitran menetyksellä alkaa olla kliinistä merkitystä. Kohdun supistusheikkous, istukkakudoksen retentio tai poikkeava kiinnittyminen sekä synnytyskanavan vauriot aiheuttavat hankalimmat vuototilanteet. KYS:n synnytysklinikassa on vuosien aikana hoidettu seitsemän potilaan vaikea synnytyksenjälkeinen verenvuoto valtimoembolisaatiolla. Toimenpide tehtiin paikallispuudutuksessa reisivaltimon kautta käyttäen resorboituvaa embolisaatiomateriaalia. Kuudessa tapauksessa vältyttiin kohdunpoistolta ja muilta toimenpiteiltä embolisaation jälkeen. Kokemustemme perusteella suosittelemme embolisaatiota nykyaikaisen ison synnytyssalin hoitovalikoimaan. Toimenpide vaatii angiologiaan perehtyneen radiologin sekä obstetrikon ja anestesiapuolen saumatonta yhteistyötä. Verenvuodon määrä normaalisynnytyksessä on noin 500 ml ja komplisoitumattomassa keisarileikkauksessa alle ml (Bonnar 2000). Terve äiti kestää tämän helposti, koska raskaus lisää plasmatilavuutta, punasolumassaa ja hyytymistekijöiden määrää. Noin yhdessä synnytyksessä tuhannesta esiintyy äidin henkeä uhkaava verenvuoto (Mantel ym. 1998, Bonnar 2000). Jos vuoto ilmaantuu 24 tunnin kuluessa synnytyksestä, puhutaan varhaisesta eli primaarista postpartumvuodosta. Uhkaavan runsas vuoto voi alkaa vielä lapsivuodeaikanakin (24 tuntia 6 viikkoa synnytyksestä), jolloin kyseessä on sekundaarinen postpartumvuoto. Eräinä määritelminä tällaiselle vaikealle vuodolle on esitetty tarvetta yli kymmenen punasoluyksikön siirtoon vuorokauden kuluessa, yli 50 %:n veritilavuuden korjaukseen kolmen tunnin kuluessa tai yli 150 ml:n vuotoa kymmenessä minuutissa (Bonnar 2000). Vuodon ylittäessä ml on joka tapauksessa varauduttava verenvuotosokin mahdollisuuteen. Tavallisin syy primaariin synnytyksenjälkeiseen verenvuotoon on kohdun supistusheikkous eli atonia (noin 90 %). Sille altistavia tekijöitä ovat mm. kohdun ylivenyttyneisyys monisikiöisen raskauden tai runsaan lapsiveden vuoksi, synnytyksen poikkeava kulku (nopea tai hidas), monisynnyttäjyys ja infektio. Taulukossa 1 on esitetty muita tavallisia vuodon syitä. Toistuvat keisarileikkaukset lisäävät myös etisen istukan ja placenta accretan riskiä (Zaki ym. 1998). Lapsivuodeajan tavallisin vuodon syy on osittainen istukkaretentio. Vuodon hallinnassa on keskeistä varmistaa, että kohtu on tyhjä ja supistuu kunnolla. Repeämät pyritään korjaamaan kirurgisesti. Ongelmana on kuitenkin, ettei vuotavia ja rikkoutuneita verisuonia saada aina esille. Näitä tilanteita varten on esitetty asteittaisia ligeerausjärjestelmiä Duodecim 2001;117:

2 Taulukko 1. Synnytyksenjälkeisen runsaan verenvuodon syitä. Kohtulihaksen supistusheikkous (atonia) Istukkaperäinen vuoto retentio epänormaali kiinnittyminen Synnytyskanavan vauriot keisarileikkauksen yhteydessä synnytyskanavan alaosan vauriot kohdun repeämä Hyytymishäiriöt (AbdRabbo 1994, O Leary 1995) (kuva 1). Jos vuoto johtuu synnytyskanavan alaosan vaurioista, kohdun poistokaan ei välttämättä auta. Ensimmäiset tapausselostukset angiografisista valtimoembolisaatioista vaikeiden synnytyksenjälkeisten vuotojen hoidossa julkaistiin luvun lopulla (Brown ym. 1979). Jo vuosia aiemmin embolisaatiohoitoja oli käytetty hillitsemään traumoihin tai syöpiin liittyviä lantion alueen vuotoja (Ring ym. 1973). Viime vuosina on kertynyt julkaisuja potilassarjoista, joissa tämä menetelmä on kiistatta osoittautunut tehokkaaksi ja eräissä tilanteissa ensisijaiseksi hoitomuodoksi, jonka avulla voidaan välttyä kohdun poistolta ja säilyttää potilaan hedelmällisyys (Gilbert ym 1992, Hansch ym. 1999, Pelage ym. 1999a). Käsittelemme seuraavassa omia kokemuksiamme embolisaatiohoidosta ja menetelmän soveltamiseen liittyviä käytännön näkökohtia suomalaisessa synnytyksenhoitojärjestelmässä. Embolisaation suoritus Embolisaatio tehdään mieluimmin angiografialaboratoriossa, koska näin varmistetaan läpivalaisukuvan riittävän hyvä laatu ja toimenpidevälineistö on nopeimmin saatavilla. Poikkeuksellisesti embolisaatioita on tehty myös leikkaussaliympäristössä nykyaikaisilla digitaalisilla C-kaariläpivalaisulaitteistoilla. Nivusvaltimoon asetetaan paikallispuudutuksessa noin 1,2 mm:n läpimittainen holkki, ja sen kautta viedään vatsa-aortan alaosaan kuvauskatetri. Jos vuoto näkyy angiografiassa, viedään diagnostinen katetri aluksi tämän puolen sisempään lonkkavaltimoon ja edelleen kohtuvaltimoon. Kohtuvaltimo tukitaan gelatiinilevystä leikatuilla suikaleilla (kuva 2). Jos kohtuvaltimon katetroinnissa on vaikeuksia, voidaan tukkia koko sisemmän lonkkavaltimon ventraalinen suoniryhmä. Tämän jälkeen katetroidaan toisen puolen kohtuvaltimo, joka myös embolisoidaan riippumatta siitä, onko siitä todettavissa vuotoa vai ei. Yhteinen lonkkavaltimo Sisempi lonkkavaltimo Anastomoosihaara munasarjavaltimosta Ulompi lonkkavaltimo d c a Kohtuvaltimo Emätinvaltimo Sisempi häpyvaltimo b Kohtuvaltimo Kuva 1. Kaavio synnytinelinten verisuonituksesta ja tavallisimmat ligaatiopaikat synnytykseen liittyvän massiivisen vuodon hoidossa (a,b,c,d) M. Hippeläinen ym.

3 Kuva 2. Keisarileikkauksen jälkeinen atonisena pidetty vuoto potilaalla 3. A) Varjoaineruiskutus aortan alaosaan osoittaa runsaan vuodon (nuoli) oikeasta kohtuvaltimosta. B) Oikea kohtuvaltimo on katetroitu selektiivisesti. C) Embolisaation jälkeen vuotoa ei näy ja valtimo on tukossa proksimaalisesti (nuoli). D) Selektiivisessä varjoaineruiskutuksessa vasempaan kohtuvaltimoon ei todeta ekstravasaatiota. E) Vasen kohtuvaltimokin emboloidaan, ja angiografiassa suoni on tukossa proksimaaliosaansa asti. Kummankin puolen embolisaatio on syytä tehdä myös tilanteissa, joissa vuotopaikka ei varmistu angiografisesti, sillä etiologialtaan atoninen vuoto ei diffuusin luonteensa takia aina näy angiografiasssa (Pelage ym. 1999b). Omat potilaat Vuosien välisenä aikana KYS:ssä hoidettiin selektiivisellä valtimoembolisaatiolla seitsemän potilasta, joilla oli vaikea synnytykseen liittyvä verenvuoto (taulukko 2). Potilailla 1 4 vuoto oli primaari ja vaati parin tunnin kuluessa toimenpiteitä, muilla se ilmaantui 2 10 vuoro- Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito 1917

4 Taulukko 2. Embolisaatioon johtaneet tilanteet ja hoidon tulos aineistossamme. Potilas Ikä (v) ja Raskauden Synnytystapa ja Vuodon syy Embolisaatio Tulos pariteetti 1 kesto (vk) sektion syy ja ajankohta synnytyksen jälkeen sektio accreta kohtuvaltimot huono: G5P1 etisistukka 2 h hystererektomia sektio, kaksoset atonia kohtuvaltimot hyvä G1P0 A:imukuppi 1 h B:hätäsektio (asfyksia, HELLP) sektio atonia 2 kohtuvaltimot hyvä heti G1P0 pitkittynyt < 1h synnytys alatie atonia kohtuvaltimot hyvä heti G4P3 nopea 1 h alatie residua kohtuvaltimot hyvä heti G3P2 10 vrk alatie residua oikea häpyvaltimo hyvä heti G1P0 episiotomia kohtuvaltimot 6 vrk alatie residua kohtuvaltimot hyvä heti G2P0 istukan käsin- 7 vrk sisemmän lonkkairroitus valtimon etuhaarat 1 G = raskauksien määrä, P = synnytysten määrä 2 vuoto osoittautui angiografiassa kirurgiseksi kautta synnytyksen jälkeen. Kokonaisvuodon määrä tilanteen akutisoitumisesta sen hallintaan oli keskimäärin ml, vaihdellen arviolta välillä ml. Kaikissa tapauksissa oli yritetty ennen embolisaatiota kohdun supistumista parantavaa tehokasta lääkehoitoa oksitosiinija prostaglandiinivalmisteilla. Osalle potilaista tehtiin myös kohdun kaavinta, tamponaatio tai spriihuuhtelu. Kuudessa tapauksessa vältyttiin kohdunpoistolta tai muilta toimenpiteiltä embolisaatiohoidon jälkeen. Potilas 1 oli ainut, jolla toisen puolen kohtuvaltimon embolisaatio ei onnistunut kunnolla huonon näkyvyyden vuoksi. Hänellä oli todettu jo ennen synnytystä osittainen accreta-tyyppinen etisistukka. Embolisaatioista viisi tehtiin päivystysaikana. Toimenpiteet kestivät 1 2 tuntia. Ketään ei nukutettu, eikä kukaan ollut hypovoleemisessa sokissa toimenpiteen aikana. Potilaat kotiutuivat 3 5 vuorokauden kuluttua. Yhdelle ilmaantui reiden tyveen hematooma, joka ei vaatinut toimenpiteitä. Jälkitarkastuksessa parin kuukauden kuluttua äitiyspoliklinikassa ainoastaan potilas 2 valitti lievää selkäsärkyä. Jälkivuoto oli ollut kaikilla niukkaa tai tavallista, eikä kenellekään ollut todettu kohtutulehduksia tai virtsatieinfektioita. Kaikki imettivät, ja kuukautiskierto palautui normaalisti myöhemmin. Potilas 4 tuli kolmen vuoden kuluttua raskaaksi kierukan käytön aikana, ja hänelle tehtiin laparoskopia, koska epäiltiin kohdunulkoista raskautta. Potilas 6 tuli raskaaksi puolen vuoden kuluttua embolisaatiosta. Hänelle kehittyi pre-eklampsia, jonka vuoksi päädyttiin keisarileikkaukseen raskausviikolla 31. Istukka kuvattiin tiukasti kohtuun kiinnittyneeksi, mutta sektiosta toipuminen oli ongelmatonta. Pohdinta Synnytykseen liittyvä massiivinen vuoto on obstetriikan dramaattisimpia tapahtumia, koska vuototilanne tulee tavallisesti yllättäen ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Osa riskiäideistä voidaan löytää jo raskausaikana, jolloin mahdolliseen vuotokomplikaatioon voidaan varautua. Aiemman synnytyksen yhteydessä ilmaantunut poikkeava vuoto on yksi riskitekijä. Erityinen riski ovat aiemmat keisarileikkaukset ja erityisesti istukan kiinnittyminen kohdun alaosaan. Poikkeavan runsas istukansisäinen verenkierto, joka aiheuttaa tyypilliset dopplermuutokset, viittaa accreta-tyyppiseen kiinnittymishäiriöön (Hudon ym. 1998). Tilanne voi näkyä myös magneettitutkimuksessa. Esimerkiksi oman aineistomme äideistä kolmella (potilaat 1, 2 ja 4) voidaan ajatella olleen jokin varhaisen vuodon riskitekijä ja yhdellä (potilas 7) myöhäisen vuodon riskitekijä istukan käsinirroituksen vuoksi. Kun synnytykseen liittyvä vuoto on hyvin runsas eikä näytä reagoivan kohtua supistavaan hoitoon ja tilanne näyttää ajautuvan hypovolee M. Hippeläinen ym.

5 Kuva 3. Myöhäinen lapsivuodeajan vuoto potilaalla 6. A) Selektiivisen varjoaineruiskutuksen jälkeen näkyy vuoto häpyvaltimosta (alempi nuoli). Kohtuvaltimon (ylempi nuoli) alueella vuotoa ei ole havaittavissa. B) Embolisaation jälkeen vuotoa ei näy, häpyvaltimo ei täyty lainkaan ja kohtuvaltimo (nuoli) on tukossa. miseen sokkiin, ajatus kirurgisesta hoidosta tulee väistämättä mieleen. Laparotomiassa voidaan ligeeraamalla tai komprimoimalla suuria suonia voittaa aikaa vuotokohdan etsimiseksi. Valitettavan usein vuotokohtaa ei kuitenkaan löydy. Lisäksi atonisessa tai kohtuvaltimoiden vuodoissa sisempien lonkkavaltimoiden ligeeraus ei välttämättä tehoakaan (O Leary 1995). Tämä johtuu runsaasta kollateraalikierrosta kohtuun. Vuoto voi olla myös kohdun ulkopuolella vaginaalisissa haaroissa tai liittyä episiotomiaan, jolloin kohdun poisto ja siihen liittyvä kohtuvaltimoiden ligeeraus ei myöskään riitä. Vuotokohtaa ei tavoiteta aina myöskään emättimen kautta häpyvaltimon revenneiden haarojen vetäytyessä syvälle lantion sivuseinän alueelle. Niinpä selektiivinen valtimoiden embolisaatio tuntuu teoriassa käyttökelpoiselta vaihtoehdolta vuotojen hillinnässä. Vaste selektiivisiin embolisaatioihin on poikkeuksetta ollut vakuuttava 1990-luvun monissa aineistoissa, lähes 90 % (Hansch ym. 1999, Pelage ym. 1999a). Meilläkin tehdyistä toimenpiteistä epäonnistui kliinisesti vain ensimmäinen, koska toisen puolen kuvantamisessa oli hankaluuksia ja embolisaatio jäi vajaaksi. Toimenpiteeseen liittyvät riskit ovat pienet: kirjallisuuden mukaan 6 7 %:lle obstetrisista embolisaatiopotilaista saa kuumeilua tai lantion alueen infektion toimenpiteen jälkeen (Vedantham ym. 1997, Hansch ym. 1999). Säteilyrasitus on jonkin verran suurempi kuin kolografiassa (Nikolic ym. 2000). Omille potilaillamme ei toimenpiteestä seurannut merkittäviä ongelmia. Kohdun hyvä kollateraalikierto sekä resorboituvan embolisaatioaineen käyttö turvaavat säännöllisen menstruaation ja hedelmällisyyden, kuten omillakin potilaillamme havaittiin. Muun muassa kohdun verenkierrossa havaittavien dopplermuutosten on osoitettu normaalistuvan 3 4 viikon kuluessa toimenpiteen jälkeen. Embolisaatiohoitoa on alettukin jo pitää»treatment of choice» -menetelmänä, ellei synnytyksenjälkeinen vuoto reagoi konservatiiviseen tai lääkkeelliseen hoitoon (Vedanthan ym, 1997, Pelage ym. 1999a). Toisaalta jos embolisaatio ei auta, voidaan vielä yrittää laajaa kirurgista hoitoa, mikä tarkoittaa useimmiten myös kohdun poistoa. Embolisaatio akuutissa vuototilanteessa on kuitenkin varsin vaativa toimenpide ja edellyt- Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito 1919

6 tää saumatonta yhteistyötä obstetrikon, radiologin ja anestesiapuolen välillä ja päivystysvalmiutta. Koska potilas on yleensä siirrettävä radiologian osastolle, hänen hemodynamiikkansa on oltava vakaa tai ainakin asianmukaisesti seurattavissa toimenpiteen aikana. Näin ollen obstetrikonkin on havaittava tilanne ajoissa; katastrofaalisessa vuodossa potilaan siirtoon ei ole mahdollisuutta. Meillä toimenpiteet kestivät 50 minuutista kahteen tuntiin. Kestoon vaikuttaa selvästi ryhmän ja ennen kaikkea radiologin kokeneisuus. Omatkin potilastapauksemme osoittavat, että obstetrisessa vuodossa pikkulantion suonitus pitää kuvantaa riittävän laajasti, koska vuotokohta voi olla myös kohtuvaltimoiden alapuolella (potilas 6). Selektiivistä embolisaatiota ei siis voi ruveta opettelemaan silloin, kun siihen ilmaantuu tarvetta. Obstetris-radiologisen ryhmän on harjoiteltava toimenpiteen toteutusta, sovittava etukäteen, missä tilanteissa hoitoa käytetään ja miten turvataan vitaalitoiminnot tänä aikana. Kokemus muiden vähemmän akuuttien synnytinelinsairauksien kuten myoomien, syöpien ja kohdunkaulanraskauksien embolisaatioista antaa hyvän perustan hätätilanteiden hoidolle ( Lin ym. 1996). Suomessa embolisaatiohoidot ovat uutta. Kirjallisuuden ja omien kokemustemme perusteella niillä on sijansa hankalien synnytysvuotojen hoidossa. Tässä vaiheessa embolisaatiota voidaan jo suositella primaarissa synnytyksenjälkeisessävuodossa, kun potilaan yleiskunto sallii rauhallisemman hoidon. Sekundaarisessa vuodossa embolisaatioon on ryhdyttävä ajoissa, ellei kohdun varovainen tyhjennys lopeta vuotoa. Erityinen kohderyhmä ovat potilaat, joilla epäillään etukäteen poikkeavaa istukan kiinnittymistä ja vuotoriskiä synnytyksessä. Heille on mahdollista esimerkiksi ennen keisarileikkausta asettaa pallokaterit molemmin puolin ulomman lonkkavaltimon alueelle. Lapsen ulosauton jälkeen voidaan sitten tukkia tarvittaessa pikkulantion verenkiertoa ja jatkaa hoitoa embolisaatiolla, ellei tilanne hoidu kirurgisesti (Alverez ym. 1992). Selektiivistä embolisaatiohoitoa voidaan kirjallisuuden ja omien kokemustemme pohjalta suositella vähitellen jokaisen suuren synnytysyksikön hoitovalikoimaan. Toimenpide vaatii kuitenkin harjoittelua ja kouluttautumista esimerkiksi vähemmän akuuttien tapausten avulla. Kirjallisuutta AbdRabbo SA. Stepwise uterine devascularization: a novel technique for management of uncontrollable postpartum hemorrhage with preservation of the uterus. Am J Obstet Gynecol 1994;171: Alverez M, Lockwood C, Ghidini A. Prophylactic and emergent arterial catheterization for selective arterial embolization in obstetric hemorrhage. Am J Perinatol 1992;9: Bonnar J. Massive obstetric haemorrage. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 2000;14:1 18. Brown BJ, Heaston DK, Poulson QM, ym. Uncontrollable postpartum bleeding: a new approach to hemostasis through angiographic arterial embolization. Obstet Gynecol 1979;54: Gilbert WM, Moore TR, Resnik R, ym. Angiographic embolization in the management of hemorrhagic complications of pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1992; Hansch E, Chitkara U, McAlpine J, ym. Pelvic arterial embolization for control of obstetric hemorrhage: a five year experience. Am J Obstet Gynecol 1999;180: Hudon L, Belfort M, Broome D, ym. Diagnosis and management of placenta percreta: a review. Obstet Gynecol Surv 1998;53: Lin YC, Kudelka AP, Lawrence D, ym. Transcatheter arterial embolization for the control of life-threating pelvic hemorrhage in a patient with locally advanced cervix carcinoma. Eur J Gynaecol Oncol 1996;17: Mantel C, Buchmann E, Rees H, ym. Severe acute maternal morbidity: a pilot study of a definition for»near miss». Br J Obstet Gynaecol 1998;105: Nikolic B, Spies JB, Lundsten MJ, ym. Patient radiation dose associated with uterine artery embolization. Radiology 2000; 214: O Leary JA. Uterine artery ligation in the control of post-cesarean section hemorrhage. J Reprod Med 1995;40: Pelage JP, Le Dref O, Jacob D, ym. Selecttive arterial embolization of the uterine arteries i management of intractable post-partum hemorrhage. Acta Obstet Gynecol Scand 1999 (a); 78: Pelage JP, Soyer P, Repiquet D. Secondary postpartum hemarrage: treatment with selective arterial embolization. Radiology 1999 (b) ; 212: Ring EJ, Athansoulis C, Waltman AC. Arteriographic management of hemorrhage following pelvic fracture. Radiology 1973; 09: Vedantham S, Goodwin S, McLucas B, ym. Uterine artery embolization: an underused method of controlling pelvic hemorrhage. Am J Obstet Gynecol 1997;176: Zaki Z, Bahar A, Ali M ym. Risk factors and morbidity in patients with placenta accreta compared to placenta previa non-accreta. Acta Obstet Gynecol Scand 1998;77: MARITTA HIPPELÄINEN, LT, erikoislääkäri maritta.hippelainen@kuh.fi KYS:n naistentautien ja synnytysklinikka PL 1777, Kuopio PERTTI KIRKINEN, professori TAYS:n naistentautien ja synnytysklinikka PL 2000, Kuopio HANNU MANNINEN, dosentti, osaston ylilääkäri KYS, kliininen radiologia PL 1777, Kuopio 1920

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Vuotava obstetrinen potilas

Vuotava obstetrinen potilas Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen

Lisätiedot

POST PARTUM -EMBOLISAATIOT TAYS:SSA VUOSINA 2003 2008

POST PARTUM -EMBOLISAATIOT TAYS:SSA VUOSINA 2003 2008 POST PARTUM -EMBOLISAATIOT TAYS:SSA VUOSINA 2003 2008 Heini Hakala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Toimenpideradiologian yksikkö Huhtikuu 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN VERENVUODON EMBOLISAATIOHOITO TAYS:SSA VUOSINA 2003 2009

SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN VERENVUODON EMBOLISAATIOHOITO TAYS:SSA VUOSINA 2003 2009 SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN VERENVUODON EMBOLISAATIOHOITO TAYS:SSA VUOSINA 2003 2009 Heidi Hallinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Massiivi verenvuoto synnytyksessä - vuodon kirurginen hallinta Aarre Kivelä, LT OYS, Naistenklinikka Taustaa PPH = verenvuoto > 500ml / 24t synnytyksestä Massiivinen: >1000ml? >1500 ml? RR? Hb? insidenssi

Lisätiedot

KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN

KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN Liisa Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Marraskuu 2018 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 PLACENTA PERCRETA Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 Epänormaalin plasentaation muotoja Alkuraskauden epäonnistunut implantaatio, plasentaatio: pre-eklampsia, ovum abortivum... Ablatio placentae

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

SYNNYTYSVERENVUODOT TAYS:SSA VUOSINA 2003, 2006 JA 2009

SYNNYTYSVERENVUODOT TAYS:SSA VUOSINA 2003, 2006 JA 2009 SYNNYTYSVERENVUODOT TAYS:SSA VUOSINA 2003, 2006 JA 2009 Mirjam Jahkola, Eeva Lång, Tiina Tuominen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen

Lisätiedot

Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot: synnytyksenjälkeisen verenvuodon tukkimisesta myoomaembolisaatioon

Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot: synnytyksenjälkeisen verenvuodon tukkimisesta myoomaembolisaatioon Janne Korhonen, Jukka Uotila, Anu Ruuskanen, Maritta Hippeläinen ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot: synnytyksenjälkeisen verenvuodon tukkimisesta myoomaembolisaatioon

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto Katsaus Jouni Ahonen, Susanna Sainio ja Päivi Pakarinen Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto Synnytykseen liittyvän verenvuodon hoidon kulmakiviä ovat kohdun supistusheikkouden eli atonian hoito,

Lisätiedot

Naisen Sterilisaatio

Naisen Sterilisaatio Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä Intra-abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 22.9.2005 Päivi Vuolo-Merilä LK, s. 1967 11/1993: dg: cysta dermoidea ov l sin (halk 10 cm) tmp: s-o-ectomia via l-scopiam 6/2000: G0 dg: endometriosis

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Istukan kiinnittymishäiriö äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio

Istukan kiinnittymishäiriö äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio Minna Tikkanen ja Teija Kalajoki-Helmiö Istukan kiinnittymishäiriö äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio Istukan kiinnittymishäiriö on synnyttäjän henkeä uhkaava raskauskomplikaatio, joka tulisi diagnosoida

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa

Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa Minna Laitinen Ortopedia ja traumatologia, Tuki- ja liikuntaelinkirurgian klinikka, Tampereen yliopistollinen sairaala Pelvic fractures are rare injuries

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS Alaraudanjoki, Emmariikka Syventävien opintojen tutkielma Naistentautien klinikka Oulun Yliopisto 8/2017 Liisa Laatio LT ja Hilkka

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

riskitekijöitä ovat mm. istukan tai sen osien jääminen kiinni kohtuun, ponnistusvaiheessa

riskitekijöitä ovat mm. istukan tai sen osien jääminen kiinni kohtuun, ponnistusvaiheessa Jouni Ahonen dosentti, ylilääkäri Hyks, ATEK, Kätilöopiston sairaala jouni.ahonen[a]fimnet.fi Vedran Stefanovic dosentti, kliininen opettaja, naistentautien, synnytysopin ja perinatoloogian erikoislääkäri

Lisätiedot

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden

Lisätiedot

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Onko se näin? Vai kenties näin? Horisontaaliviilto. Miscaw Ladach-tyyliin esteettä vatsaonteloon. Rakkolamboon yläpuolelle hymyapuviilto. Tylpästi

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin

Lisätiedot

Monivammapotilaan lantionmurtuma massiivin vuodon hoitoperiaatteet

Monivammapotilaan lantionmurtuma massiivin vuodon hoitoperiaatteet 26 SOT 1/2002 VOL 25 Monivammapotilaan lantionmurtuma massiivin vuodon hoitoperiaatteet Pelvic injury in the polytraumatised patient management of massive bleeding Jan Lindahl HYKS, Kirurgian toimiala,

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Hyvinkään sairaala Naistentaudit ja synnytykset. Erikoistuvan lääkärin lokikirja

Hyvinkään sairaala Naistentaudit ja synnytykset. Erikoistuvan lääkärin lokikirja Hyvinkään sairaala Naistentaudit ja synnytykset Erikoistuvan lääkärin lokikirja Erikoistuvan nimi Sisällysluettelo Aiempi koulutus 3 Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet Hyvinkäällä Obstetriset tavoitteet

Lisätiedot

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa. Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Katsaus Keisarileikkauksen riskit Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus

Lisätiedot

Harvinaiset kohdunulkoiset raskaudet

Harvinaiset kohdunulkoiset raskaudet Harvinaiset kohdunulkoiset raskaudet Exceptionally extraordinary 1 Luennoitsijan sidonnaisuudet Koulutusta sisä- ja ulkomailla (Covidien, Upviser, Gynecare) Mukana molemmissa kohdunulkoisen raskauden työryhmissä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Mitä poliklinikalla voidaan tutkia ja hoitaa? Tuula Karipohja, HYKS NaiS

Mitä poliklinikalla voidaan tutkia ja hoitaa? Tuula Karipohja, HYKS NaiS Mitä poliklinikalla voidaan tutkia ja hoitaa? Tuula Karipohja, HYKS NaiS 29.10.2018 HYKS naistentautien poliklinikka, Ruoholahti postiosoite: PL 615, 00029 HUS käyntiosoite: Itämerenkatu 5, 1. krs Mitä

Lisätiedot

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT POTILAAN VALINTAKRITEERIT KÄYTTÖAIHEET Thermablate EAS -järjestelmä on lämpöpallohoitoon, eli termoablaatioon käytettävä laite, jolla suoritetaan kohdun limakalvon ablaatio naisille, jotka kärsivät hyvänlaatuisista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Trombosytopenia on tavallisin verenvuodolle

Trombosytopenia on tavallisin verenvuodolle Katsaus Susanna Sainio Trombosytopenia on varsin tavallinen löydös raskauden aikana, ja synnytyksen aikaan verihiutaleiden määrä on yli 7 %:lla naisista alle 150 x 10 9 /l. Vaikka löydökseen ei yleensä

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Oikea sektiotekniikka?

Oikea sektiotekniikka? Oikea sektiotekniikka? Kaarin Mäkikallio Naistentaudit ja synnytykset, OYS Ei sidonnaisuuksia Naistentaudit ja synnytykset, OYS Lex Cesarea Menehtyneen äidin leikkaus ennen hautausta KEISARILEIKKAUS Nykyaikainen

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI / Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen Tieteessä katsaus Nanneli Pallasmaa LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi TYKS nanneli.pallasmaa@tyks.fi Samuli Rautava LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi

Lisätiedot

Kohtuvaltimoiden embolisaatio vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

Kohtuvaltimoiden embolisaatio vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon Julkaistu verkossa ensin 27.1.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: MARITTA HIPPELÄINEN dosentti, naistentautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri KYS, Naistentautien ja synnytysklinikka

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS GKS-päivät 28.-29.9.2006 Potilastapaus 40v terve nainen, 3 x ss, km x 1 ei ehkäisyä, eroamassa syönyt illan

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

ISTUKAN KÄSINIRROTUS KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2007 2013

ISTUKAN KÄSINIRROTUS KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2007 2013 ISTUKAN KÄSINIRROTUS KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2007 2013 Veera Ahtiainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Naistentaudit ja

Lisätiedot