Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki"

Transkriptio

1 Katsaus Keisarileikkauksen riskit Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa kaikista synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin liittyy niitä ja äitikuolleisuutta vähintään neljä kertaa enemmän kuin alatiesynnytykseen. Merkittävän verenhukan riski on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja verenhukasta johtuvan kohdunpoiston vaara on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen. Riski kuolla keuhkoveritulppaan on 26-kertainen ja kohtutulehduksen vaara 15-kertainen antibioottiprofylaksiasta huolimatta. Riskit lisääntyvät seuraavissa raskauksissa varsinkin istukkaongelmien vuoksi. Elektiivisellä keisarileikkauksella syntyneen lapsen sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään käynnistyy hitaammin. Synnytystavalla voi olla merkitystä myös myöhemmän terveyden kannalta. Vaikka keisarileikkaus on nyky-suomessa turvallinen, sille on riskien vuoksi oltava selkeä aihe. Antibiootti- ja trombiprofylaksia ovat tietyille potilasryhmille tarpeellisia. Vuonna ,8 % suomalaisista syntyi keisarileikkauksella. Keisarileikkaukset alkoivat yleistyä meillä noin 25 vuotta sitten. Vuonna ,9 % suomalaisista syntyi keisarileikkauksella, mutta jo v luku oli 14,9 %. Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä vaihtelee kuitenkin sairaaloittain 10,8 %:sta 26,8 %:iin. Syitä keisarileikkausten lisääntymiseen ja keinoja tämän kehityksen ehkäisemiseen on mietitty paljon: yhtä ainoaa syytä tai ratkaisua ei ole. Yksi selkeä syy kuitenkin löytyy: aiempi keisarileikkaus. Sen perusteella tehdyt uusintaleikkaukset muodostavat Yhdysvalloissa ja Britanniassa kolmanneksen kaikista keisarileikkauksista. Uudeksi keisarileikkausaiheeksi nousivat 1990-luvulla synnytyspelko ja synnyttäjän oma pyyntö. Sillä perusteella tehdään jopa joka viides elektiivisistä keisarileikkauksista mm. Skotlannissa (Wilkinson ym. 1998). Vuosina synnytyspelko oli syynä 8 %:iin kaikista HYKS:n naistenklinikan keisarileikkauksista. Määrä on lähes 2 % kaikista klinikan synnytyksistä (Saisto 2000). Miksi keisarileikkausten vähentämiseen tai ainakin lisääntymisen estoon pyritään? Tähän toimenpiteeseen liittyy huomattavasti enemmän komplikaatioita kuin alatiesynnytykseen, joten jälkimmäinen on selvästi turvallisempi synnytystapa sekä äidin että lapsen kannalta. Kaiken kaikkiaan noin 1,2 %:iin kaikista synnytyksistä liittyy vaikea komplikaatio (Waterstone ym. 2001) (taulukko1). Keisarileikkauksessa osuus on 4,5 % (Goer 2001). Keisarileikkauksen riskeistä tulee kertoa kaikille naisille, erityisesti niille, jotka toivovat keisarileikkausta ilman lääketieteellistä syytä. Äidin riski Kuoleman vaara. Raskaana olevan, synnyttävän tai enintään kuusi viikkoa aiemmin synnyttäneen naisen kuolema on kehittyneissä maissa hyvin harvinainen. Kuoleman riski on tuoreen, yli kaksi miljoonaa synnytystä käsittäneen brittiaineiston mukaan noin kolminkertainen ennalta suunnitellussa ja lähes yhdeksänkertainen päi- Duodecim 2003;119:

2 Taulukko 1. Kaikkiin synnytyksiin liittyvä vaikea sairastavuus synnytystavasta riippumatta. Esiintyvyys tuhatta synnytystä kohti Viitteet Tehohoidon tarve 0,7 Baskett ja Sternadel ,7 Loverro ym Merkittävä verenhukka 6,7 Waterstone ym ,15 1 Baskett ja Sternadel ,25 1 Loverro ym Vaikea raskausmyrkytys 3,9 Waterstone ym ,29 1 Loverro ym Raskauskouristukset 0,2 Waterstone ym (eklampsia) 0,24 Salmi ym Keuhkoembolia 1 2 Goer ,8 Greer ,5 1 Jackson ja Paterson-Brown 2001 HELLP-syndrooma 2 0,5 Waterstone ym Sepsis 0,4 Waterstone ym ,11 1 Baskett ja Sternadel Tehohoitoon joutuneita 2 Hemolyysi, maksaentsyymien määrän lisääntyminen ja trombosytopenia vystyskeisarileikkauksessa alatiesynnytykseen verrattuna (Hall ja Bewley 1999). Äitikuoleman vaara oli kyseisessä aineistossa noin 1/ synnytystä. Alatiesynnytyksissä riski oli 1/49 000, ennalta suunnitelluissa keisarileikkauksissa 1/ ja päivystyskeisarileikkauksissa 1/ Suomessa äitikuolleisuus on 6/ eli 1/ synnytystä ja yleisimmät kuolinsyyt hallitsematon verenvuoto ja tromboemboliset komplikaatiot (Erkkola 1997). Välittömät leikkaukseen liittyvät riskit. Ongelmattoman raskauden päättyessä spontaaniin alatiesynnytykseen verensiirtoa tarvitaan vain 0,4 0,6 %:ssa. Keisarileikkauksen jälkeen verensiirron tarvitsee noin 6 % potilaista (Ekeroma ym. 1997). Merkittävän (yli ml tai vähintään neljä punasoluyksikköä vaativan tai hemoglobiinipitoisuutta yli 40 g/l pienentävän) verenhukan riski on kolminkertainen alateitse synnyttäneisiin verrattuna (Waterstone ym. 2001). Synnytyksiä hoidettaessa joudutaan joskus tilanteeseen, jossa verenvuotoa ei saada tyrehdytettyä muuten kuin poistamalla kohtu. Riski on kuusinkertainen, jos synnytys on tapahtunut keisarileikkauksella (Rageth ym. 1999). HYKS:n naistenklinikassa 80 % synnytyksen yhteydessä tehdyistä kohdunpoistoista on liittynyt keisarileikkaukseen (A. Ropponen, henkilökohtainen tiedonanto). Kuten kaikissa gynekologisissa leikkauksissa myös keisarileikkauksessa on virtsarakon ja virtsanjohdinten vaurioitumisen vaara. Yhteensä kirurgisia komplikaatioita ilmaantuu noin 2 %:ssa keisarileikkauksista (Goer 2001). Rakkovaurioita esiintyy alle 0,3 %:ssa ja virtsanjohdinvaurioita alle promillessa, mutta kuitenkin yli kymmenkertaisesti alatiesynnytykseen verrattuna (Rajasekar ja Hall 1997, Jackson ja Paterson- Brown 2001). Toipumiseen liittyvät komplikaatiot. Toipuminen suuresta vatsan alueen leikkauksesta on työlästä ilman komplikaatioitakin. Kipu ja vaikeudet suoriutua tavallisista päivän askareista ja vauvan hoidosta jatkuvat usein kaksi kuukautta keisarileikkauksen jälkeen (Goer 2001). Tavallisin synnytyksestä toipumista hidastava tulehdus on virtsatietulehdus, jolle altistaa virtsateiden katetrointi. Kaikilla keisarileikkauksel- 594 T. Saisto ja E. Halmesmäki

3 la synnyttäneillä on kestokatetri, ja virtsatietulehdus ilmaantuu heistä lähes 10 %:lle, jos antibioottiprofylaksiaa ei ole käytetty. Antibioottiprofylaksia vähentää tulehdusten määrää yli puolella (Smaill ja Hofmeyr 2000). Kohtutulehdus on alatiesynnytyksen jälkeen harvinainen (0,2 %) (Chaim ym. 2000); keisarileikkauksen jälkeen se on 15 kertaa yleisempi antibioottiprofylaksiasta huolimatta (2,6 %). Keisarileikkaushaava tulehtuu 4 7 %:lla (Chaim ym. 2000). Ilman antibioottiprofylaksiaa haava- ja kohtutulehdus komplisoivat jopa joka neljättä keisarileikkausta (Smaill ja Hofmeyr 2000). Sepsis on kuitenkin harvinainen: brittiaineistossa sitä esiintyi 0,4 promillessa kaikista synnytyksistä, mutta 12 kertaa useammin keisarileikkauspotilailla kuin alateitse synnyttäneillä (Waterstone ym. 2001). Suomessa antibioottiprofylaksiaa käytetään yhä enemmän päivystyskeisarileikkausten yhteydessä, jos synnytys on käynnissä tai lapsivesi on mennyt (J. Uotila, S. Heinonen, T. Raudaskoski, U. Ekblad, henkilökohtaiset tiedonannot). Kuten kaikessa vatsaelinkirurgiassa myös keisarileikkauksen jälkeen on mahdollista, että suolisto lamaantuu (postoperatiivinen ileus) (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Tilanne laukeaa usein konservatiivisella hoidolla mutta pitkittää sairaalassaoloaikaa. Kaikista synnyttäjistä noin 1 % joutuu kotiutumisen jälkeen sairaalaan uudelleen kahden kuukauden kuluessa, keisarileikkauksella synnyttäneet 2 kertaa useammin (Lydon-Rochelle ym. 2000). Leikatuilla äideillä tavallisimmat uudelleen sairaalaan joutumisen syyt ovat kohtuja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Lapsivuodeajan komplikaatiot. Raskaus lisää laskimotukoksen riskin kuusinkertaiseksi, ja keuhkoveritulppa on yleisimpiä kuolemaan johtavia komplikaatiota raskauden ja lapsivuoteuden aikana (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkaus on sekä laskimotukoksen että keuhkoveritulpan selkeä itsenäinen riskitekijä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen alatiesynnytykseen verrattuna (Greer 1997). Suomessa ei käytetä rutiinimaista tromboosiprofylaksiaa keisarileikkauksen yhteydessä (J. Uotila, U. Ekblad, S. Heinonen, T. Raudaskoski, henkilökohtaiset tiedonannot). Tromboosiprofylaksiaa käytetään, jos potilas on aikaisemmin sairastanut laskimotukoksen tai hänellä on perinnöllinen tai hankinnainen tukostaipumus, vaikka tukosta ei olisi aiemmin esiintynytkään. Lisäksi profylaksia olisi suotava, jos keisarileikkausta edeltää pitkä immobilisaatio ennen synnytystä (yli kaksi viikkoa) tai pre-eklamptinen raskaus tai jos synnyttäjä on yli 40-vuotias (Kaaja 2001). Raskaus altistaa muillekin verisuonitukoksille, myös aivoverenkierron tukoksille (valtimotukoksesta johtuva aivoinfarkti tai laskimotromboosi), vaikka ne ovatkin harvinaisia. Lanskan ja Kryscion (2000) yli miljoona synnytystä sisältäneessä aineistossa aivoinfarktin esiintyvyys oli 13,1/ synnytystä ja aivolaskimotukoksen esiintyvyys 11,6/ synnytystä. Riskiä lisäsivät taustalla oleva hypertensio (sekä essentiaalinen että raskauden provosoima) ja synnytystapa: keisarileikkauksella synnyttäneillä oli 2,4-kertainen aivoinfarktiriski ja nelinkertainen aivolaskimotromboosin vaara. Seuraaviin raskauksiin liittyvät riskit. Tärkein keisarileikkauksen jälkeisessä raskaudessa huomioitava asia on istukan kiinnittyminen. Eteisistukan todennäköisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän keisarileikkauksia on tehty (taulukko 2). Matalalle tai tiukasti kohdunseinämään kiinnittynyt (placenta accreta) istukka altistaa verenvuodolle raskauden aikana ja synnytyksen yhteydessä, ennenaikaiselle synnytykselle, pitkälle sairaalassaoloajalle ennen ja jälkeen synnytyksen ja keisarileikkaukselle. Poikkeavaan paikkaan kiinnittynyt istukka on myös todennäköisemmin kasvanut kiinni kohtulihakseen, ja 89 %:ssa tapauksista, joissa istukka on kiinnittynyt keisarileikkausarpeen, joudutaan kohdunpoistoon synnytyksen yhteydessä (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Uusintaleikkauksiin liittyvät vaarat. Merkittävän verenhukan ja tulehdusten riski lisääntyy uusintakeisarileikkauksissa arpikudoksen aiheuttamien ongelmien ja siten pidemmän leikkausajan vuoksi (Kirkinen 1987, Chaim ym. 2000). Kirkisen aineistossa kohtuarven fenestraatiota (oireetonta repeämistä) esiintyi neljän- Keisarileikkauksen riskit 595

4 Taulukko 2. Ongelmat keisarileikkauksen jälkeisessä raskaudessa. Seuraavan raskauden Esiintyvyys, jos ei Riskisuhde Viitteet ongelma aiempia keisarileikkauksia (%) Eteisistukka 0,26 1 aiempi leikkaus: 1,4 4,5 Ananth ym. 1997, Jackson ja Pateron- 2 aiempaa: 7,4 Brown 2001, Lydon-Rochelle ym. 3 aiempaa: 6,5 2001a 4 aiempaa: 44,9 Placenta accreta 0,01 1 aiempi leikkaus: 162 Lydon-Rochelle ym. 2001a 2 aiempaa: 80 3 aiempaa: aiempaa: 690 Istukan ennenaikainen 1,4 2,2 1,3 3,9 Hemminki ja Meriläinen 1996, Lydonirtoaminen Rochelle ym. 2001a Kohdunulkoinen raskaus 1 2 1,35 Hemminki ja Meriläinen 1996 Keskenmeno ,21 Hemminki ja Meriläinen 1996 Perinataalikuolema 0,3 1,33 Rageth ym neksellä niistä, joille oli aiemmin tehty enemmän kuin kolme keisarileikkausta. Samassa aineistossa 13 %:lle jouduttiin tekemään kohdunpoisto seuraavan keisarileikkauksen yhteydessä. Niillä uudelleensynnyttäjillä, joille ei ole tehty keisarileikkausta, synnytykseen liittyvän hysterektomian riski on 0,5 promillea (Rageth ym. 1999). Myös kirurgisia komplikaatioita (varsinkin virtsarakkovaurioita) esiintyy sitä enemmän, mitä useampia keisarileikkauksia potilaalle on tehty (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Alatiesynnytys aiemman keisarileikkauksen jälkeen. Keisarileikkauksella synnyttäneille naisille tehdään usein seuraavan raskauden viimeisen kuukauden aikana ns. synnytystapa-arvio. Jos syy leikkaukseen on liittynyt nimenomaan aiempaan raskauteen, ei estettä alatiesynnytykselle yleensä todeta. Alatiesynnytys onnistuu noin kolmessa neljäsosassa tapauksista, joissa edellinen synnytys on hoidettu keisarileikkauksella (Weinstein ym. 1996, Rageth ym. 1999). Jopa kaksi kolmasosaa niistä, joiden edellisessä synnytyksessä on päädytty keisarileikkaukseen synnytyksen pysähtymisen tai lantion ja sikiön koon arvioidun epäsuhdan vuoksi, synnyttää normaalisti seuraavalla kerralla (Weinstein ym. 1996), vaikka keisarileikkaus olisi edellisellä kerralla tehty vasta ponnistusvaiheessa tarjoutuvan osan laskeutumattomuuden vuoksi (Jongen ym. 1998). Vertailun vuoksi mainittakoon, että alateitse synnyttämään lähtevistä ensisynnyttäjistä 10 % päätyy keisarileikkaukseen (Seyb ym. 1999). Synnytystapa-arvio tehdään pitäen mielessä kohdun seinämään keisarileikkauksesta jääneen arven repeämisen (kohturuptuuran) riski seuraavassa synnytyksessä. Arpikudoksen heikkouden vuoksi alatiesynnytystä ei yleensä suositella kahden keisarileikkauksen jälkeen. Tuoreen tutkimuksen mukaan aiemman keisarileikkauksen jälkeen omin supistuksin käynnistyneessä synnytyksessä kohturuptuuran riski on kolminkertainen mutta käynnistetyssä synnytyksessä jopa 15-kertainen (Lydon-Rochelle ym. 2001b). Kyseisessä aineistossa repeämän esiintyvyys oli prostaglandiinein käynnistetyssä synnytyksessä 2,5 % ja kokonaisesiintyvyys oli noin 0,2 0,5 %. Ragethin ym. (1999) aineistossa kaikki muut äidin komplikaatiot olivat kuitenkin harvinaisempia alatiesynnytyksessä keisarileikkauksen jälkeen kuin uusintaleikkauksessa. Psyykkiset komplikaatiot. Synnytyksen päätyminen etukäteen suunnittelemattomalla tavalla päivystyskeisarileikkaukseen tuottaa synnyttä- 596 T. Saisto ja E. Halmesmäki

5 jälle usein pettymyksen niin omiin kykyihin kuin synnytystoiminnan turvallisuuteenkin, vaikka lapsi olisi terve ja äiti paranisi ongelmitta (Saisto ym. 1999, Clement 2001). Päivystyskeisarileikkaus altistaa synnytyksenjälkeiselle traumaattiselle stressireaktiolle (Clement 2001, Henriksson ja Huttunen 2000) ja on suurin yksittäinen syy synnytyspelkoon seuraavassa raskaudessa (Saisto ym. 1999). Lapsen riskit Välittömät leikkaukseen liittyvät vaarat. Suomessa suurin osa keisarileikkauksista tehdään spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, joihin joskus liittyvä äidin verenpaineen lasku heikentää istukan verenvirtausta nopeasti ja paljon. Vaikka lapsi syntyy vain muutamia minuutteja äidin verenpaineen laskun jälkeen, hän voi olla kärsinyt lyhytaikaisesta hapenpuutteesta (Rout ja Rocke 1994). Yleisanestesiassa nukutusaineet menevät istukan läpi ja lamaavat lapsen hengitystä ja ärtyvyyttä. Elektiiviseen keisarileikkaukseen liittyy suurentunut vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy. Raskausviikolla 37 vaara on seitsenkertainen (esiintyvyys 7,4 %), ja vielä 39. raskausviikolla, jolloin suurin osa elektiivisistä keisarileikkauksista tehdään, riski on kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %) (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on suurempi vaara joutua hoitoon vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastolle myös veren pienen glukoosipitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi (Wagner 1994). Synnytyksen aiheuttama katekoliamiinien erityksen käynnistyminen valmistaa lasta syntymänjälkeistä sopeutumista (adaptaatiota) varten. Elektiivinen keisarileikkaus ei käynnistä eritystä, ja koko adaptaatioprosessin täytyy tapahtua syntymän jälkeen (Agata ym. 1995). Kirurgiset komplikaatiot vaanivat myös lasta; riski saada ihon laseraatio veitsestä kohtua avattaessa on 1,3 1,9 %, perätilassa olevalla sikiöllä vielä suurempi (Goer 2001). Keisarileikkauksen jälkeiseen synnytykseen liittyy lisääntyneitä vaaroja myös lapsen kannalta. Perinataalikuolleisuus on suurentuneen kohturuptuurariskin vuoksi kahdeksan kertaa suurempi verrattuna ensisynnyttäjien tai niiden uudelleensynnyttäjien lapsiin, joille ei ole aikaisemmin tehty keisarileikkausta (Smith ym. 2002). Myöhempään terveyteen liittyvät riskit. Synnytystapa saattaa vaikuttaa vastasyntyneen immunologiaan. Alateitse syntyneiden lasten veressä on enemmän liuskatumaisia valkosoluja, monosyyttejä ja luonnollisia tappajasoluja kuin keisarileikkauksella syntyneillä. Lisäksi fagosyyttien toimintakyky on alateitse syntyneillä lapsilla parempi jopa vielä kuusi kuukautta syntymän jälkeen (Grönlund ym. 1999). Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä myöhemmän atopian, astman tai infektiokierteen syntymisen kannalta (Xu ym. 2001). Taloudelliset näkökohdat Synnytystavoista keskusteltaessa nousee toistuvasti esiin myös kustannuskysymys. Keisarileikkaus on yhteiskunnalle karkeasti arvioiden noin kaksi kertaa kalliimpi kuin alatiesynnytys. Kustannusarviot perustuvat kuitenkin vain lyhyen aikavälin kustannusten arviointiin, eikä esimerkiksi seuraaviin raskauksiin liittyviä edellisestä keisarileikkauksesta johtuvia lisäkustannuksia ole otettu huomioon (Henderson ym. 2001). Synnytyspelosta kärsivän naisen tapaaminen useankin kerran raskauden aikana kannattaa myös taloudellisesti, jos sen avulla osa leikkausta toivovista päätyy synnyttämään normaalisti (Sjögren ja Thomassen 1997). Aiemman keisarileikkauksen jälkeisen synnytyksen kustannuksia tutkittaessa on todettu myös, että alatiesynnytyksen yrittäminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin uusintakeisarileikkaus (Grobman ym. 2000). Lopuksi Keisarileikkaus on monessa tilanteessa lapsen hengen ja terveyden pelastava toimenpide, ja myös äidin sairauksien perusteella joskus aiheel- Keisarileikkauksen riskit 597

6 linen. Perinataalikuolleisuus ei kuitenkaan ole vähentynyt siinä suhteessa kuin keisarileikkaukset ovat yleistyneet (Wagner 1994). Keisarileikkaus on suuri toimenpide, ja päätöksen siitä tulee perustua huolelliseen harkintaan. Toimenpide altistaa äidin ylimääräisille riskeille toipumisen aikana ja tulevissa raskauksissa. Myöskään lapselle keisarileikkaus ei ole yksiselitteisesti helppo ja turvallisempi tapa syntyä silloin, kun normaalille synnytykselle ei ole estettä. Kansallisten gynekologiyhdistysten kattojärjestö FIGO on ottanut eettisissä ohjeissaan kannan, että keisarileikkauksia ei tule tehdä ilman lääketieteellistä aihetta (Schenker ja Cain 1999). Kirjallisuutta Agata Y, Hiraishi S, Misawa H, ym. Hemodynamic adaptations at birth and neonates delivered vaginally and by Cesarean section. Biol Neonate 1995;68: Ananth CV, Smulian JC, Vintzileos AM. The association of placenta previa with history of cesarean delivery and abortion: a metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 1997;177: Baskett TF, Sternadel J. Maternal intensive care and near-miss mortality in obstetrics. Br J Obstet Gynaecol 1998;105: Chaim W, Bashiri A, Bar-David J, Shoham-Vardi I, Mazor M. Prevalence and clinical significance of postpartum endometritis and wound infection. Infect Dis Obstet Gynecol 2000;8: Clement S. Psychological aspects of caesarean section. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2001;15: Ekeroma AJ, Ansari A, Stirrat GM. Blood transfusion in obstetrics and gynaecology. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Erkkola R. Miksi synnytykseen kuollaan vieläkin? Duodecim 1997; 113: Goer H. The case against elective cesarean section. J Perinat Neonatal Nurs 2001;15:23 38; quiz 89. Greer IA. Epidemiology, risk factors and prophylaxis of venous thromboembolism in obstetrics and gynaecology. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1997;11: Grobman WA, Peaceman AM, Socol ML. Cost-effectiveness of elective cesarean delivery after one prior low transverse cesarean. Obstet Gynecol 2000;95: Grönlund MM, Nuutila J, Pelto L, ym. Mode of delivery directs the phagocyte functions of infants for the first 6 months of life. Clin Exp Immunol 1999;116: Hall MH, Bewley S. Maternal mortality and mode of delivery. Lancet 1999;354:776. Hemminki E, Meriläinen J. Long-term effects of cesarean sections: ectopic pregnancies and placental problems. Am J Obstet Gynecol 1996;174: Henderson J, McCandlish R, Kumiega L, Petrou S. Systematic review of economic aspects of alternative modes of delivery. Bjog 2001; 108: Henriksson M, Huttunen MO. Järkytyksen lukkiutuminen: traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 2000;116: Jackson N, Paterson-Brown S. Physical sequelae of caesarean section. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2001;15: Jongen VH, Halfwerk MG, Brouwer WK. Vaginal delivery after previous caesarean section for failure of second stage of labour. Br J Obstet Gynaecol 1998;105: Kaaja R. Laskimotukos raskauden aikana. Duodecim 2001;117: Kirkinen P. Usein toistettu keisarileikkaus. Duodecim 1987;103: Lanska DJ, Kryscio RJ. Risk factors for peripartum and postpartum stroke and intracranial venous thrombosis. Stroke 2000;31: Loverro G, Pansini V, Greco P, Vimercati A, Parisi AM, Selvaggi L. Indications and outcome for intensive care unit admission during puerperium. Arch Gynecol Obstet 2001;265: Lydon-Rochelle M, Holt VL, Easterling TR, Martin DP. First-birth cesarean and placental abruption or previa at second birth. Obstet Gynecol 2001(a);97: Lydon-Rochelle M, Holt VL, Easterling TR, Martin DP. Risk of uterine rupture during labor among women with a prior cesarean delivery. N Engl J Med 2001(b);345:3 8. Lydon-Rochelle M, Holt VL, Martin DP, Easterling TR. Association between method of delivery and maternal rehospitalization. Jama 2000;283: Rageth JC, Juzi C, Grossenbacher H. Delivery after previous cesarean: a risk evaluation. Swiss Working Group of Obstetric and Gynecologic Institutions. Obstet Gynecol 1999;93: Rajasekar D, Hall M. Urinary tract injuries during obstetric intervention. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Rout CC, Rocke DA. Prevention of hypotension following spinal anesthesia for cesarean section. Int Anesthesiol Clin 1994;32: Saisto T. Synnytyspelot ja niiden hoitaminen. Duodecim 2000;116: Saisto T, Ylikorkala O, Halmesmäki E. Factors associated with fear of delivery in second pregnancies. Obstet Gynecol 1999;94: Salmi MM, Ekholm E, Polo O, Erkkola R. Eklampsia Suomessa Duodecim 1999;115: Schenker JG, Cain JM. FIGO Committee Report. FIGO Committee for the Ethical Aspects of Human Reproduction and Women s Health. International Federation of Gynecology and Obstetrics. Int J Gynaecol Obstet 1999;64: Seyb ST, Berka RJ, Socol ML, Dooley SL. Risk of cesarean delivery with elective induction of labor at term in nulliparous women. Obstet Gynecol 1999;94: Sjögren B, Thomassen P. Obstetric outcome in 100 women with severe anxiety over childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76: Smaill F, Hofmeyr GJ. Antibiotic prophylaxis for cesarean section. Cochrane Database Syst Rev 2000;2: Smith GC, Pell JP, Cameron AD, Dobbie R. Risk of perinatal death associated with labor after previous cesarean delivery in uncomplicated term pregnancies. Jama 2002;287: Wagner M. Technology for birth: a consensus meeting in Fortaleza, Brasil. Pursuing the birth machine: the search for appropriate birth technology. Sydney, ACE Graphics, 1994, s Waterstone M, Bewley S, Wolfe C. Incidence and predictors of severe obstetric morbidity: case-control study. BMJ 2001;322: Weinstein D, Benshushan A, Tanos V, Zilberstein R, Rojansky N. Predictive score for vaginal birth after cesarean section. Am J Obstet Gynecol 1996;174:92 8. Wilkinson C, McIlwaine G, Boulton-Jones C, Cole S. Is a rising caesarean section rate inevitable? Br J Obstet Gynaecol 1998;105: Xu B, Pekkanen J, Hartikainen AL, Jarvelin MR. Caesarean section and risk of asthma and allergy in adulthood. J Allergy Clin Immunol 2001;107: TERHI SAISTO, LT, erikoislääkäri ERJA HALMESMÄKI, dosentti, osastonylilääkäri HUS:n naistenklinikka PL 140, HUS 598

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen Tieteessä katsaus Nanneli Pallasmaa LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi TYKS nanneli.pallasmaa@tyks.fi Samuli Rautava LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Makrosominen sikiö käynnistänkö?

Makrosominen sikiö käynnistänkö? Makrosominen sikiö käynnistänkö? SGY-päivät 24.11.2016 El Anu Nieminen Sidonnaisuudet Päätoimi: Osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Ei muita toimia LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISEN VAIKUTUS OPERATIIVISIIN SYNNYTYKSIIN JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUTEEN TAYS:SSA VUOSINA 1998 1999 JA VUOSINA 2004 2005

SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISEN VAIKUTUS OPERATIIVISIIN SYNNYTYKSIIN JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUTEEN TAYS:SSA VUOSINA 1998 1999 JA VUOSINA 2004 2005 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISEN VAIKUTUS OPERATIIVISIIN SYNNYTYKSIIN JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUTEEN TAYS:SSA VUOSINA 1998 1999 JA VUOSINA 2004 2005 LK Päivi Myllykangas Syventävien opintojen kirjallinen työ

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Lastesi syntymä lähestyy

Lastesi syntymä lähestyy Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

SEKTIOSYNNYTYS ÄITIEN KOKEMANA

SEKTIOSYNNYTYS ÄITIEN KOKEMANA SEKTIOSYNNYTYS ÄITIEN KOKEMANA Marika Fuamba Elina Hanska Opinnäytetyö Tammikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

SYNNYTYSTAPANA KEISARINLEIKKAUS ISIEN KOKEMUKSIA SEKTIOSTA. Laura Yläjärvi

SYNNYTYSTAPANA KEISARINLEIKKAUS ISIEN KOKEMUKSIA SEKTIOSTA. Laura Yläjärvi SYNNYTYSTAPANA KEISARINLEIKKAUS ISIEN KOKEMUKSIA SEKTIOSTA Laura Yläjärvi Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt

Lisätiedot

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

SGA-lapsi, pienikokoisena

SGA-lapsi, pienikokoisena SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. Potilaan hyvän toipumisen kannalta lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää koko perioperatiivisen

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 2005

Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 2005 Alkuperäistutkimus Hanna Rouhe, Erja Halmesmäki ja Terhi Saisto Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 2005 Tausta. Suomeen perustettiin synnytyspelkopoliklinikoita vuosikymmen sitten,

Lisätiedot

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16)

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16) Fitzpatrick M, Harkin R, McQuillan K, O`rien C, O`Connell PR. & O`Herlihy C. 2002 (25) Prospektiivinen RCT-tutkimus, kysely suolen toiminnasta, ulosteinkontinenssin pisteytys, anaalinen paineenmittaus,

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän

Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän Hanna Rouhe, LL, erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen rakenne synnytyspelon taustat synnytyspelkopotilaan

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

PYSÄHTYNYT SYNNYTYS ENSISYNNYTTÄJÄLLÄ TAUSTATEKIJÄT, SYNNYTYKSENAIKAISET TEKIJÄT JA ENNUSTE

PYSÄHTYNYT SYNNYTYS ENSISYNNYTTÄJÄLLÄ TAUSTATEKIJÄT, SYNNYTYKSENAIKAISET TEKIJÄT JA ENNUSTE PYSÄHTYNYT SYNNYTYS ENSISYNNYTTÄJÄLLÄ TAUSTATEKIJÄT, SYNNYTYKSENAIKAISET TEKIJÄT JA ENNUSTE Karoliina Eidstö Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2016

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LT THL

Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LT THL Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LT THL Hätä vai kiire? Ei-elektiivinen sektio: prompt, urgent, acute, urgent emergency, catastrophic, emergent, stat crash Suositeltu luokittelu: 1 Immediate threat

Lisätiedot

JOS SYNNYTYS PELOTTAA

JOS SYNNYTYS PELOTTAA Saija Karjalainen, Anna-Kaisa Korjonen JOS SYNNYTYS PELOTTAA Esite synnytyspelosta kärsivälle odottajalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 13.5.2014

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

English summary. Tarja Mietola-Koivisto

English summary. Tarja Mietola-Koivisto SYNNYTYKSEN PONNISTUSVAIHEEN HOIDON KÄYTÄNNÖT YHTEYS ENSISYNNYTTÄJÄN VÄLILIHAN KUNTOON SYNNYTYKSEN JÄLKEEN, SYNNYTYSKOKEMUKSEEN, KIPUUN JA SEKSUAALITERVEYTEEN English summary Tarja Mietola-Koivisto TURUN

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä Intra-abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 22.9.2005 Päivi Vuolo-Merilä LK, s. 1967 11/1993: dg: cysta dermoidea ov l sin (halk 10 cm) tmp: s-o-ectomia via l-scopiam 6/2000: G0 dg: endometriosis

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Petronella Sevelius Kätilö, MScPH, IBCLC

Petronella Sevelius Kätilö, MScPH, IBCLC Petronella Sevelius 17.3.2016 Kätilö, MScPH, IBCLC IHOKONTAKTI Vauva on alasti tai vaippa yllään aikuisen paljasta ihoa vasten SUOSITUKSET WHO ja Unicef suosittelee ihokontaktia sektion jälkeen heti kun

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot