Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot: synnytyksenjälkeisen verenvuodon tukkimisesta myoomaembolisaatioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot: synnytyksenjälkeisen verenvuodon tukkimisesta myoomaembolisaatioon"

Transkriptio

1 Janne Korhonen, Jukka Uotila, Anu Ruuskanen, Maritta Hippeläinen ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot: synnytyksenjälkeisen verenvuodon tukkimisesta myoomaembolisaatioon Synnytyksenjälkeinen embolisaatio on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa massiivisen synnytyksenjälkeisen verenvuodon hoidossa. Sillä pyritään vähentämään äitikuolleisuutta ja synnytyksenjälkeisiä kohdunpoistoja. Toimenpideradiologi tekee embolisaation obstetrikon pyynnöstä, kun vuotoa ei tavanomaisin keinoin ole saatu loppumaan. Se lopettaa vuodon tehokkaasti. Hedelmällisyys vaikuttaa säilyvän normaalina embolisaation jälkeen. Kohtuvaltimoiden embolisaatiota käytetään myös oireita aiheuttavien myoomien hoitoon potilailla, jotka eivät toivo tulevansa raskaaksi. Embolisaation jälkeen myoomat kuihtuvat vähitellen kuukausien kuluessa. Toimenpide on kohdunpoistoa kevyempi ja turvallinen hoitovaihtoehto. Vakavia komplikaatioita esiintyy erittäin harvoin sen jälkeen. Synnytyksenjälkeinen massiivinen verenvuoto on yleisin äitikuolleisuuden syy maailmanlaajuisesti ja on myös länsimaissa yksi vaarallisimmista synnytykseen liittyvistä tapahtumista (WHO 2004). Englannissa synnytyksenjälkeisen vuodon vuoksi tehdään vuosittain yli 300 kohdunpoistoa (Knight 2007), ja kolmivuotiskautena siellä kuoli 14 äitiä synnytyksenjälkeiseen vuotoon. Suomessa vuotoon liittyviä äitikuolemia on esiintynyt satunnaisesti noin kerran vuodessa (Erkkola 1997), ja viimeisten kymmenen vuoden aikana kuolleisuus verenvuotoon on vähentynyt ( Vuonna 2009 TAYS:ssa verenvuoto ylitti ml 0,9 %:lla synnyttäjistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteritietojen mukaan 2,3 % suomalaisista synnyttäjistä tarvitsi verensiirron v Kun synnytyksenjälkeistä verenvuotoa ei saada obstetrisin keinoin loppumaan, vuoto voidaan tukkia suonensisäisesti. Ensimmäiset artikkelit synnytyksenjälkeisestä embolisaatiosta julkaistiin vuonna 1979 (Brown ym.). Nykyään embolisaation avulla voidaan useimmiten välttää kohdunpoisto ja säilyttää potilaan hedelmällisyys. Kohdun lihaskasvaimet eli myoomat ovat yleisimpiä naisten hyvänlaatuisia kasvaimia. Ne aiheuttavat runsasta kuukautisvuotoa ja erilaisia lantion alueen paineoireita ja tihentynyttä virtsaamistarvetta (Stovall 2001). Oireita aiheuttavia ja hormonikierukka- tai lääkehoitoon reagoimattomia myoomia on totunnaisesti hoidettu kohdunpoistolla. Myoomia hoidetaan myös hysteroskooppisesti ja laparoskopiateitse. Näiden rinnalle on tullut embolisaatio, jossa kohtuvaltimot tukitaan partikkeleilla. Menetelmä otettiin käyttöön Ranskassa 1990-luvun alussa, kun leikkausvuodon vähentämiseksi tehtyjen embolisaatioiden havaittiin auttavan myös myoomaoireisiin (Ravina ym. 1995). Kohtuvaltimoiden embolisaatio on turvallinen, tehokas ja kohdunpoistoa kevyempi vaihtoehto myoomaoireiden hoitoon. Embolisaatiohoidosta on laadittu ohjeita useissa maissa (Hovsepian ym. 2004). Suomessa myoomaembolisaatiot aloitettiin KYS:ssa vuonna Kohtuvaltimoembolisaation harvinaisempia aiheita ovat pahanlaatuisten kasvaimien aiheuttama verenvuoto, traumat ja valtimolaskimoepämuodostumat. 935 Duodecim 2010;126:935 44

2 TOIMENPIDERADIOLOGIA 936 Synnytyksen jälkeisen vuodon embolisaatio Synnytyksenjälkeinen runsas verenvuoto johtuu enimmäkseen kolmesta syystä: synnytyskanavan repeämistä, istukan osien retentiosta tai kohdun supistusheikkoudesta, atoniasta (Oyelese ym. 2007). Atonia esiintyy usein itsenäisenä ongelmana, mutta repeämien tai istukkaretention yhteydessä myös sekundaarinen kohdun huono supistuvuus on yleistä, mikä osaltaan tekee verenvuodon vaikeammaksi. Primaarinen vuototaipumus on harvinainen syy runsaan synnytysvuodon taustalla. Sen sijaan synnytyksenjälkeinen massiivinen verenvuoto johtaa helposti sekundaariseen koagulopatiaan hyytymistekijöiden kuluessa nopeasti loppuun (Ahonen ym. 2008). Runsas synnytyksenjälkeinen verenvuoto ja erityisesti sitä aiheuttavat istukkaongelmat ovat yleistyneet viime vuosina (Knight ym. 2009). Yhtenä syynä tähän lienee arpisten kohtujen suuri määrä yleistyneiden keisarileikkausten myötä. Arpisessa kohdussa istukka kiinnittyy tavanomaista useammin epäedulliselle alueelle alasegmenttiin (placenta praevia) tai kasvaa elimellisesti kiinni kohtulihakseen tai jopa tämän läpi (placenta accreta/increta). Verenvuodon syy pyritään hoitamaan ompelemalla repeämät ja poistamalla retentoituneet istukan osat. Näiden toimenpiteiden ohella hoidon kulmakiviä ovat kohdun supistuvuuden palauttaminen tai ylläpitäminen sekä hyytymistekijöiden riittävä ja tehokas korvaus (Oyelese ym. 2007, Ahonen ym. 2008). Kun synnytyksenjälkeistä vuotoa ei saada loppumaan tavanomaisin obstetrisin ja anestesiologisin keinoin, se voidaan lopettaa suonensisäisellä embolisaatiolla. Toteutus erilaisissa kliinisissä tilanteissa. Vuoto-ongelman luonteen mukaan embolisaatiolla tukitaan molemmat kohtuvaltimot tai vuotava suoni. Vaikka molemmat kohtuvaltimot tukitaan, kohtuun jää verenkiertoa runsaan kollateraaliverkoston kautta. Embolisoinnin jälkeen kohdun perfuusio ja pienten arteriolien paine kuitenkin vähenee ratkaisevasti, mikä useimmiten riittää verenvuodon tyrehdyttämiseen (Winograd 2008). Embolisaatio pystytään yleensä tekemään yhdestä nivusvaltimopunktiosta, mutta toisinaan joudutaan punktoimaan nivusvaltimot molemmin puolin. Valtimoon asetetaan verisuoniholkki, jonka kautta katetri viedään valtimopuustoon. Jos kohtuvaltimoiden katetrointi ei teknisesti ole mahdollista, voidaan tukkia sisempien lonkkavaltimoiden anterioriset haarat, joista kohtuvaltimot lähtevät. Atoniasta johtuvassa tai muussa yleistyneessä kohtuvuodossa embolisaatiomateriaalina käytetään noin viikon kuluessa sulavia gelatiinikappaleita ja tehdään kohtuvaltimoiden tai sisempien lonkkavaltimoiden anterioristen haarojen embolisaatio riippumatta siitä, näkyykö vuotoa vai ei (KUVA 1). Yleensä gelatiinikappaleet voidaan ruiskuttaa valtimoon tavallisen 1,3 mm:n paksuisen diagnostisen katetrin kautta, eikä erikoisvälineille ole tarvetta. Gelatiinikappaleita ruiskutetaan katetrin kautta kunnes virtaus valtimossa pysähtyy. Epäiltäessä alatiesynnytyksen tai keisarileikkauksen jälkeen retroperitoneaalista verenvuotoa kohdun sivukudoksiin, vuotavan suonenpään löytäminen ja kirurginen sitominen on usein vaikea ja riskialtis toimenpide. Vuotavan suonen embolisaatio on sen sijaan todennäköisesti mahdollista. Ennen embolisaatiota on aiheellista tehdä tietokonetomografia (TT), ja löydöksen perusteella päätetään hoitomuodosta (KUVA 2A). Mikäli havaitaan selvä kirurginen vuoto vatsaonteloon, suonen sitominen ja vatsaontelon kuivaus leikkauksessa tuottaa yleensä paremman tuloksen kuin suonen radiologinen tukkiminen. Embolisaatiossa etsitään vuotava suoni TT:ssä näkyneeltä paikalta ja tukitaan se. Mikrokatetrin käyttö on usein välttämätöntä pyrittäessä tukkimaan pieniä valtimohaaroja. Niissä käytetään useimmiten platinakoileja tai liimaa (KUVAT 2B, c ja d). Toimenpiteen jälkeen varmistetaan, ettei muita vuotavia valtimosuonia ole näkyvissä. Atoniasta johtuvan vuodon embolisaatiossa verenvirtaus kuljettaa gelatiinikappaleet pidemmälle kohtuvaltimoon, ja lopulta kappaleet tukkivat sen. Muissa kuin atoniasta johtuvissa verenvuodoissa saattaa jokin vuotokohta J. Korhonen ym.

3 jäädä kuvauksessa näkymättä valtimon spasmin takia ja toisaalta embolisointitulos jäädä riittämättömäksi spasmin lauettua. Mikäli potilas alkaa vuotaa uudelleen, toimenpide on syytä uusia. Suurinta osaa massiivisista synnytyksenjälkeisistä verenvuodoista ei pystytä ennustamaan. Jos kuitenkin raskauden aikana havaitaan runsaalle vuodolle altistava syy, erityisesti placenta accreta, tilanteeseen on mahdollista varautua (Winograd 2008). Ennen keisarileikkausta potilaalle asetetaan kohtuvaltimoihin tai sisemmän lonkkavaltimon anterioriseen haaraan sulkupallokatetrit (kuva 3). Sulkupallokatetrien pallot täytetään keisarileikkauksen aikana, heti kun lapsi on autettu ulos. Tilanteen mukaan istukka jätetään paikoilleen tai poistetaan kokonaan tai osittain. Leikkauksen loputtua tehdään paikoillaan olevien katetrien kautta embolisaatio. Jos kohtu jää vuotamaan eikä epäillä leikkausta vaativaa kohdun repeämää, embolisoin- PRE Vasen sisempi lonkkavaltimo Vasen kohtuvaltimo PRE A B Vuoto PRE POST Vasen kohtuvaltimo C D Kuva 1. A) Alatiesynnytyksen jälkeisen atonisen vuodon määrä oli 4 litraa embolisaatioon tullessa. Vasen sisempi lonkkavaltimo katetroitiin oikeanpuoleisesta nivusvaltimopunktiosta. B) Katetri on viety sisemmän lonkkavaltimon anterioriseen ryhmään. C) Vasempaan kohtuvaltimoon suoritetun valtimoruiskutuksen jälkeen nähdään varjoaineen lätäköitymistä kohtuonteloon, mikä sopii aktiiviseen vuotoon. D) Vasempaan kohtuvaltimoon on ruiskutettu katetrin kautta gelatiinikappaleita. Kohtuvaltimo päättyy tylpästi tukkeutumisen vuoksi (musta nuoli). Tämän jälkeen on tehty vastaava toimenpide oikealle. 937 Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot

4 TOIMENPIDERADIOLOGIA ti on erinomainen vaihtoehto. Valmisteltaessa synnyttänyttä äitiä embolisointiin voidaan kohtu tilapäisesti tamponoida joko tiukalla sideharsolla tai tätä tarkoitusta varten erityisesti kehitetyllä tamponointikatetrilla (Georgiou 2009). Lievemmissäkin vuodoissa embolisaatio nopeuttaa usein toipumista. Keisarileikkauksen yhteydessä todettu massiivinen vuoto on yleensä parasta hoitaa kirurgisesti sitomalla kohtuvaltimot molemminpuolin tai sisempi lonkkavaltimo. Massiivinen vuoto ilmenee kuitenkin joskus vasta leik kauk sen jälkeen, esimerkiksi atonian vaikeutuessa tai leikkauksenaikaisen verisuonispasmin lauettua. Tällöin saattaa radiologinen embolisointi olla paras hoitovaihtoehto. Embolisaation tuloksia. Embolisaation onnistumiskriteerinä pidetään yleensä verenvuodon tyrehtymistä ja hemodynaamisen tilan vakautumista ilman leikkaushoitoa. Kirjallisuuden mukaan embolisaation tulokset ovat vaihdelleet välillä % (Boulleret ym. 2004, Chauleur ym. 2008). Parhaat tulokset on saavutettu potilailla, joiden vuoto johtuu atoniasta, ja huonoimmat keisarileikkauksen jälkeen. Komplikaatiot ovat pääosin liittyneet valtimopunktioon. Kaksi kohtunekroosi tapaus ta sulavalla materiaalilla tehdyn embolisaation jälkeen on raportoitu (Coulange ym. 2009). Delotten ym. (2009) katsausartikkelissa on julkaistu 13 tutkimuksen tulokset yhteensä 168 embolisaatiopotilaalta. Toimen pide aut- Vuoto Pseudoaneurysma A B Koileja C D 938 Kuva 2. A) Hätäsektion jälkeinen massiivinen retroperitoneaalivuoto. Tietokonetomografiassa näkyy varjoaineen ekstravasaatio, joka sopii aktiiviseen vuotoon. B) Tietokonetomografiassa näkyneeltä kohdalta löytyi pseudoaneurysma. C) Mikrokatetri on viety pseudoaneurysman lähelle (punainen nuoli). Diagnostinen kuvauskatetri on sisemmän lonkkavaltimon anteriorisessa ryhmässä (vaalea nuoli). D) Pseudoaneurysman täyttyminen on estetty tukkimalla valtimo platinakoileilla. J. Korhonen ym.

5 toi 92 %:lla potilaista, mutta seitsemältä kohtu jouduttiin poistamaan ja neljä äitiä kuoli. Tässä joukossa raportoitiin esiintyneen 45 raskautta embolisaation jälkeen. Oululaisessa aineistossa vuodelta tulokset olivat huonommat (Ojala ym. 2005). Embolisaatiosta huolimatta kohdunpoisto jouduttiin tekemään kymmenelle potilaalle 22:sta, ja kolmelle ilmaantui toimenpiteeseen liittyvä komplikaatio (polvitaivevaltimon tromboosi, emättimen nekroosi, alaraajan parestesia). TAYS:n kokemukset Vuonna 2008 TAYS:ssa tehtiin 22 synnytyksenjälkeistä embolisaatiota, joista 15 keisarileikkauksen jälkeen. Verenvuoto ennen embolisaatiota oli keskimäärin 4,5 litraa. Teknisesti embolisaatio onnistui kaikilla potilailla. Kahdessakymmenessä tapauksessa (91 %) verenvuoto loppui toimenpiteen jälkeen, kahdessa ei. Näistä toisessa esiintyi massiivinen vuoto istukkaretention ja kaavinnan jälkeen. Embolisointi rauhoitti tilanteen tilapäisesti, mutta vuoto uusi jo seuraavana päivänä ja rauhoittui vasta uuden kaavinnan jälkeen. Toisessa tapauksessa embolisaatio tehtiin keisarileikkauksen jälkeen atonisen vuodon vuoksi. Toimenpiteen yhteydessä toinen kohtuvaltimo oli spastinen ja vuoto rauhoittui vain tilapäisesti ja vaati myöhemmän laparotomian. Neljälle potilaalle oli asetettu profylaktisesti sulkupallot kohtuvaltimoihin placenta accretan vuoksi, ja heille tehtiin embolisaatio keisarileikkauksen yhteydessä. Kolmessa tapauksessa istukka poistettiin kokonaan tai osittain ja neljännessä istukka jätettiin kohtuonteloon ja leikkauksen loputtua suoritettiin emboli saatio. Kohtu poistettiin myöhemmin tiputtelu vuodon ja infektioiden vuoksi. Kahdessa tapauksessa embolisointi tehtiin pseudoaneurysmavuotojen vuoksi, jotka olivat kehittyneet muutaman viikon kuluttua keisarileikkauksista. Kummassakin tapauksessa vuoto lakkasi ja kohtu voitiin säästää. Yhdellä potilaalla alatiesynnytyksen jälkeen ja neljällä keisarileikkauksen jälkeen ongelmana oli parametriaalinen tai paraservikaalinen verenvuoto. Kaikissa tapauksissa embolisaatio tuotti hyvän tuloksen. Suurimmassa osassa tapauksista embolisaatio lopetti vuodon nopeasti. Jälkikäteen arvioiden kahden keisarileikkauksen jälkeen tehdyn embolisoinnin asemasta olisi kuitenkin voitu suorittaa myös kohtuvaltimoiden tai sisempien lonkkavaltimoiden kirurginen sitominen leikkauksen aikana. Lisäksi yhteensä neljän tapauksen osalta voidaan pohtia, oliko vuoto mahdollisesti jo rauhoittunut muun hoidon myötä ennen embolisaatiota. Vakavia komplikaatioita ei esiintynyt embolisoiduilla potilailla. Vuonna 2008 TAYS:ssa tehtiin yksi synnytyksenjälkeinen kohdunpoisto potilaalle, jolle ei voitu tarjota embolisaatiohoitoa keisarileikkauksessa jatkuneen massiivisen vuodon ja hemodynamiikan romahtamisen vuoksi. Kohdun myoomien embolisaatiohoito Potilaiden valinta. Myoomaembolisaatiota suositellaan potilaille, joilla on todettu kuvantamisella varmistettuja, oireita aiheuttavia myoomia ja jotka eivät toivo raskautta Oikea kohtuvaltimo Kuva 3. Aiemman synnytyksen yhteydessä oli kehittynyt kohdun repeämä ja placenta accreta. Nyt epäiltiin vahvasti placenta accretaa kaikukuvauksen perusteella. Oikea kohtuvaltimo on katetroitu sulkupallojen asettamista varten ennen keisarileikkausta. Huomioi kuvassa näkyvät sikiön kylkiluut (vaaleat nuolet). 939 Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot

6 TOIMENPIDERADIOLOGIA (Williams ym. 2006). Myoomapotilaista %:lla on arvioitu olevan oireita (Stovall 2001). Hoidon vasta-aiheita ovat epäily synnytyselinten syövästä, synnytyselinten aktiivinen tulehdus, jodivarjoaineyliherkkyys ja immuunijärjestelmää heikentävä sairaus (Parker 2007). Raskautta toivoville suositeltavampana hoitona pidetään myomektomiaa (Mara ym. 2008). Suhteellisia vasta-aiheita ovat munuaisten vajaatoiminta ja koagulopatia (Hovsepian ym. 2004) sekä subseroosi myooma ja kohtuontelossa sijaitseva varrellinen submukoottinen myooma (Cura ym. 2006, Parker 2007). Transvaginaalinen kaikukuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä, mutta magneettikuvaus (MK) (kuvat 4 ja 5) on erinomainen myoomien karakterisoinnissa ja mahdollisesti myös määriteltäessä ennustetta embolisaation hyödystä (Cura ym. 2006). MK on hyvä erityisesti suurien kohtujen kuvantamisessa ja pahanlaatuisten kasvainten toteamisessa. Embolisaatiotekniikka. Nivusvaltimon kautta viedään katetri vuoron perään kumpaankin sisempään lonkkavaltimoon ja edelleen kohtuvaltimoihin, joiden horisontaaliseen osaan ruiskutetaan akryyli- tai polyvinyylipartikkeleita. Embolisaation tarkoituksena on, että myoomat menettävät verenkiertonsa ja kuihtuvat vähitellen kuukausien kuluessa. Kohtulihaksen on osoitettu kestävän toimenpiteen (desouza ja Williams 2002). Aortografialla varmistetaan vielä mahdollinen lisäsuonitus munasarjavaltimoista myoomiin. Nivustaipeen punktiopaikka suljetaan sulkulaitteella. Potilas kotiutuu yleensä jo vuorokauden kuluttua. Komplikaatiot ja toipuminen. Toimenpiteen aiheuttama kohtulihaksen hapenpuute aiheuttaa lähes kaikille kouristavia kipuja, mikä vaatii tehokkaan kivunhoidon (Ruuskanen ym. 2009). Jos kivun lisäksi esiintyy pahoinvointia ja lievää kuumeilua, kyse on postembolisaatiosyndroomasta. Muina komplikaatioina on esiintynyt lieviä punktiopaikan hematoomia. Vakavia komplikaatioita ilmenee erittäin harvoin (Parker 2007). Tulokset ja vertailu kohdunpoistoon. Embolisaatio onnistuu teknisesti eli molemmat kohtuvaltimot saadaan tukituksi yli 95 %:ssa tapauksista (Pron ym. 2003, Joffre ym. 2004, * A B 940 Kuva 4. A) Gadoliniumtehosteinen T1-painotteinen magneettikuva ennen myoomaembolisaatiota. Potilaan oireina olivat runsas kuukautisvuoto ja virtsarakkoon kohdistuva paine. Kuvassa kookas promontoriumin kanssa kontaktiin tuleva kohtu, jossa kookas tehostuva myooma (nuoli) painaa etuseinämässä virtsarakkoa (tähti). Takaseinämässä näkyy jo osittain degeneroitunut ja läiskäisesti tehostuva myooma (nuolen kärki). B) Kolme vuotta embolisaation jälkeen samasta potilaasta otettu T1-painotteinen kuva, jossa nähdään hyvä embolisaatiotulos. Kohtu on pienentynyt, sekä etu- että takaseinämän myoomat ovat pienentyneet eivätkä tehostu, ja virtsarakkokompressio ei ole enää merkittävä. Kohtulihas on säilyttänyt verenkiertonsa ja tehostuu. Potilaan paineoireet ovat hävinneet ja kuukautisvuoto on vähentynyt lieväksi. J. Korhonen ym.

7 Spies ym. 2004, Volkers ym. 2007). Kohdunpoistoa on pidetty ainoana parantavana hoitona myoomien aiheuttamiin oireisiin. Aiemmin on julkaistu kohdunpoiston ja embolisaation vertailu kolmessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Pinto ym. 2003, Edwards ym. 2007, Volkers ym. 2007) sekä etenevissä ja takautuvissa monikeskustutkimuksissa (Spies ym. 2004, Dutton ym. 2007). Myoomien embolisaatiohoidosta on julkaistu monikeskusseurantatutkimuksia (Pron ym. 2003, Joffre ym. 2004). Embolisaation jälkeen toipuminen on nopeampaa ja sairauslomat ovat lyhyemmät kuin kohdunpoiston ja myomekto mian jälkeen (Pinto ym. 2003, Spies ym. 2004, Edwards ym. 2007, Mara ym. 2008). Vakavia komplikaatioita ilmaantuu enemmän kohdunpoiston jälkeen (Pinto ym. 2003, Dutton ym. 2007, Edwards ym. 2007), ja sen on todettu lisäävän inkontinenssivaivojen riskiä (Altman ym. 2007). Seurantatutkimusten mukaan % potilaista on ilmoittanut myoomista aiheutuneiden oireiden vähentyneen embolisaa tion jälkeen ( Joffre ym. 2004, Spies ym. 2004, Dutton ym. 2007), mutta toisaalta embo lisaa tion jälkeen % potilaista tarvitsee lisähoitoa oireisiinsa (Pinto ym. 2003, Dutton YDINASIAT 88Valtimoembolisaatio on tehokas menetelmä synnytyksenjälkeisen massiivisen verenvuodon hoidossa. 88Yleensä embolisaatiolla voidaan välttää kohdun poisto ja säilyttää potilaan hedelmällisyys. 88Kohtuvaltimoiden embolisaatio on kevyt, turvallinen ja tehokas vaihtoehto kohdunpoistolle oireilevien myoomien hoidossa. ym. 2007, Edwards ym. 2007, Volkers ym. 2007). Lisähoitoja ovat esimerkiksi uusintaembolisaatio, myomektomia, kohdunpoisto tai hormonikierukan asentaminen. Potilaiden tyytyväisyydessä ei ole ollut eroja embolisaation ja kohdunpoiston välillä (Pinto ym. 2003, Spies ym. 2004, Edwards ym. 2007). Embolisaatiohoidon kokonaiskustannukset ovat osoittautuneet pienemmiksi kohdunpoistoon verrattuna yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa (Volkers ym. 2008). Pienehköt julkaistut potilasaineistot viittaavat siihen, että embolisaatio olisi käyttökelpoinen myoomien hoito A B Kuva 5. A) T2-painotteinen magneettikuva ilman tehosteainetta ennen myoomaembolisaatiota. Potilaan oireina olivat runsas kuukautisvuoto, paineoire rakkoon ja tihentynyt virtsaamistarve. Kohdun takaseinämässä näkyy kookas yksittäinen intramuraalinen myooma (nuoli), joka painaa runsassignaalista kohdun limakalvoa. B) Kolme vuotta embolisaation jälkeen samasta potilaasta otettu T2-painotteinen kuva, jossa nähdään hyvä embolisaatiotulos. Kohtu on pienentynyt eikä myooma ole enää havaittavissa lainkaan. Potilaan vuodot ovat loppuneet, ja rakkoon kohdistunut paine ja tihentynyt virtsaamistarve ovat hävinneet. 941 Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot

8 TOIMENPIDERADIOLOGIA * A B C D Kuva vuotiaalla naisella oli esiintynyt kuukauden ajan veristä vuotoa emättimestä. A) T2-painotteisessa magneettikuvassa näkyy eri-ikäistä verta kohtuontelossa (tähti) ja kiemuraisia valtimorakenteita myometriumissa (nuoli) sekä laajentuneita laskimorakenteita kohdun vieressä (nuolen kärki). B) Aortografia osoittaa runsaan kohtuvaltimosuonituksen ja varjoaineen lammikoitumista laskimoihin, mikä sopii hidasvirtauksiseen valtimo-laskimoepämuodostumaan C). Molemmat kohtuvaltimot emboloitiin partikkeleilla, ja vuoto loppui. D) Kuuden kuukauden kuluttua magneettikuvauksessa todetaan normaali kohtulöydös. 942 myös potilailla, jotka toivovat vielä raskautta. Raskautta yrittäneistä % on onnistunut, eikä komplisoituneiden raskauksien osuus ole lisääntynyt selvästi (Pinto ym. 2008, Firouznia ym. 2009). KYS:ssa on käynnissä etenevä myoomaembolisaatiota ja kohdunpoistoa vertaileva satunnaistettu seurantatutkimus, joka on julkaisuvaiheessa. Aineistoon kuuluu yhteensä 86 vuosina tehtyä embolisaatiota. Embolisaatio onnistui teknisesti 98 %:ssa t apauksista. Lieviä komplikaatioita, kuten valtimopistopaikan hematoomia, pitkittynyttä kipua ja kuumeilua, esiintyi 12 potilaalla (14 %). Muut gynekologiset embolisaatiot Kohdun verisuoniepämuodostumat ovat harvinaisia mutta voivat aiheuttaa runsastakin genitaalivuotoa. Kohtuvaltimoiden embolisaatio auttaa hyvin akuuttiin vuotoon ja antaa myös hyvän pitkäaikaistuloksen, jolloin kohdunpoistolta vältytään (Cura ym. 2009) (kuva 6). Embolisaatio on hyödyllinen myös runsaasti vuotavien gynekologisten pahanlaatuisten kasvainten palliatiivisessa hoidossa (Yalvac ym. 2002). Muita gynekologisten embolisaatioiden aiheita ovat mm. yhdynnän tai traumojen aiheuttamat vuodot, jolloin esimerkiksi vena pudenda interna voi vuotaa. J. Korhonen ym.

9 Lopuksi Massiivinen verenvuoto synnytyksen jälkeen on embolisaation vakiintunut aihe. Embolisaatioihin täytyy olla valmius myös hälytystyönä. Vuoden 2008 TAYS:n embolisaatioista yhdeksän tehtiin päivystysajalla. Englannissa julkaistussa Good Practice hoito-ohjeessa (Royal College of Obstetricians and Gynaecologists 2007) kehotetaan käyttämään toimenpideradiologisia menetelmiä epäiltäessä suurta vuotoriskiä synnytyksessä. Lisäksi siinä vaaditaan valmiin hoitosuunnitelman laatimista toimenpideradiologisen hoidon järjestämiseksi potilaille, joille massiivinen synnytyksenjälkeinen vuoto tulee täysin odottamatta. Vaikka kohtuvaltimoiden embolisaatio on osoittautunut kustannusvaikuttavaksi vaihtoehdoksi kohdunpoistolle myoomien hoidossa, sen aiheet eivät ole vielä vakiintuneet. Hoito edellyttää gynekologin ja toimenpideradiologin yhteistyötä ja potilaan informoimista hoito vasteista. JANNE KORHONEN, erikoislääkäri TAYS, alueellinen kuvantamiskeskus, sädediagnostiikan yksikkö PL 2000, Tampere JUKKA UOTILA, dosentti, ylilääkäri TAYS, naistentautien ja synnytysten vastuualue ANU RUUSKANEN, erikoislääkäri KYS:n kuvantamiskeskus, kliinisen radiologian yksikkö MARITTA HIPPELÄINEN, dosentti, erikoislääkäri KYS:n naistentautien ja synnytysklinikka HANNU MANNINEN, professori, ylilääkäri KYS:n kuvantamiskeskus, kliinisen radiologian yksikkö ja Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, kliinisen lääketieteen yksikkö, radiologia Summary Obstetric and gynecologic embolizations Postpartum embolization to decrease the maternal mortality rate and postpartum hysterectomies. An interventional radiologist performs the embolization at the obstetrician s request, when conventional means have failed to stop the bleeding. This will efficiently stop the bleeding. Fertility appears to remain normal after embolization. Embolization of uterine arteries is also utilized for the treatment of symptomatic myomas in patients, who do not wish to become pregnant. After the embolization the myomas will gradually shrink within months. The procedure has been found to be safe. 943 Obstetriset ja gynekologiset embolisaatiot

10 TOIMENPIDERADIOLOGIA KIRJALLISUUTTA ACOG practice bulletin. Alternatives to hysterectomy in the management of leiomyomas. Obstet Gynecol 2008;112: Ahonen J, Sainio S, Pakarinen P. Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto. Duodecim 2008;124:41 9. Altman D, Granath F, Cnattingius S, Falconer C. Hysterectomy and risk of stressurinary-incontinence surgery: nationwide cohort study. Lancet 2007;370: Boulleret C, Chahid T, Gallot D, ym. Hypo gastric arterial selective and superselective embolization for severe postpartum hemorrhage: a retrospective review of 36 cases. Cardiovasc Intervent Radiol 2004;27: Brown BJ, Heaston DK, Poulson AM, Gabert HA, Mineau DE, Miller FJ Jr. Uncontrollable postpartum bleeding: a new approach to hemostasis through angiographic arterial embolization. Obstet Gynecol 1979;54: Centre for Maternal and Child Enquiries. Saving mothers lives: reviewing maternal deaths to make motherhood safer The seventh report of the confidental enquiries into maternal deaths in the United Kingdom. London: CEMACH Chauleur C, Fanget C, Tourne G, Levy R, Larchez C, Seffert P. Serious primary postpartum hemorrhage, arterial embolization and future fertility: a retrospective study of 46 cases. Hum Reprod 2008;23: Coulange L, Butori N, Loffroy R, ym. Uterine necrosis following selective embolization for postpartum hemorrhage using absorbable material. Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88: Cura M, Cura A, Bugnone A. Role of magnetic resonance imaging in patient selection for uterine artery embolization. Acta Radiol 2006;47: Cura M, Martinez N, Cura A, Dalsaso TJ, Elmerhi F. Arteriovenous malformations of the uterus. Acta Radiol 2009;50: Delotte J, Novellas S, Koh C, Bongain A, Chevallier P. Obstetrical prognosis and pregnancy outcome following pelvic arterial embolisation for post-partum hemorrhage. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2009;145: desouza NM, Williams AD. Uterine arterial embolization for leiomyomas: perfusion and volume changes at MR imaging and relation to clinical outcome. Radiology 2002;222: Dutton S, Hirst A, McPherson K, Nicholson T, Maresh M. A UK multicentre retrospective cohort study comparing hysterectomy and uterine artery embolisation for the treatment of symptomatic uterine fibroids (HOPEFUL study): main results on medium-term safety and efficacy. BJOG 2007;114: Edwards RD, Moss JG, Lumsden MA, ym. Uterine-artery embolization versus surgery for symptomatic uterine fibroids. N Engl J Med 2007;356: Erkkola R. Miksi synnytykseen kuollaan vieläkin? Duodecim 1997;113: Firouznia K, Ghanaati H, Sanaati M. Pregnancy after uterine artery embolization for symptomatic fibroids: a series of 15 pregnancies. AM J Roentgenol 2009; 192: Georgiou C. Balloon tamponade in the management of postpartum haemorrhage: a review. BJOG 2009;116: Hovsepian DM, Siskin GP, Bonn J, ym. Quality improvement guidelines for uterine artery embolization for symptomatic leiomyomata. Cardiovasc Intervent Radiol 2004;27: Joffre F, Tubiana JM, Pelage JP. FEMIC (Fibromes Embolises aux MICrospheres calibrees): uterine fibroid embolization using tris-acryl microspheres. A French multicenter study. Cardiovasc Intervent Radiol 2004;27: Knight M. Peripartum hysterectomy in the UK: management and outcomes of the associated haemorrhage. BJOG 2007; 114: Knight M, Callaghan WM, Berg C, ym. Trends in postpartum hemorrhage in high resource countries: a review and recommendations from the International Postpartum Hemorrhage Collaborative Group. BMC Pregnancy Childbirth 2009;9:55. Mara M, Maskova J, Fucikova Z, Kuzel D, Belsan T, Sosna O. Midterm clinical and first reproductive results of a randomized controlled trial comparing uterine fibroid embolization and myomectomy. Cardiovasc Intervent Radiol 2008;31: Ojala K, Perälä J, Kariniemi J, Ranta P, Raudaskoski T, Tekay A. Arterial embolization and prophylactic catheterization for the treatment for severe obstetric hemorrhage. Acta Obstet Gynecol Scand 2005; 84: Oyelese Y, Scorza WE, Mastrolia R, Smulian JC. Postpartum hemorrhage. Obstet Gynecol Clin North Am 2007;34: Parker WH. Uterine myomas: management. Fertil Steril 2007;88: Pinto I, Chimeno P, Romo A, ym. Uterine fibroids: uterine artery embolization versus abdominal hysterectomy for treatment a prospective, randomized, and controlled clinical trial. Radiology 2003;226: Pinto I, Magret J, Unzurrunzaga E. Pregnancy after uterine fibroid embolization: follow-up of 100 patients embolized using trisacryl gelatin microspheres. Fertil Steril 2008;90: Pron G, Bennett J, Common A, ym. Technical results and effects of operator experience on uterine artery embolization for fibroids: the Ontario Uterine Fibroid Embolization Trial. J Vasc Interv Radiol 2003;14: Ravina JH, Herbreteau D, Ciraru-Vigneron N, ym. Arterial embolisation to treat uterine myomata. Lancet 1995;346: Royal College of Obstetricians and Gynaecologist (RCOG). The role of emergency and elective interventional radiology in postpartum haemorrhage. Good practice 2007 No 6. Ruuskanen A, Sipola P, Hippeläinen M, Wustefeld M, Manninen H. Pain after uterine fibroid embolisation is associated with the severity of myometrial ischaemia on magnetic resonance imaging. Eur Radiol 2009;19: Spies JB, Cooper JM, Worthington- Kirsch R, Lipman JC, Mills BB, Benenati JF. Outcome of uterine embolization and hysterectomy for leiomyomas: results of a multicenter study. Am J Obstet Gynecol 2004;191: Stovall DW. Clinical symptomatology of uterine leiomyomas. Clin Obstet Gynecol 2001;44: WHO. Maternal mortality in Estimates development by WHO, UNICEF and UNFPA. Department of Reproductive Health and Reseach. Geneva:World Health Organization Williams VS, Jones G, Mauskopf J, Spalding J, DuChane J. Uterine fibroids: a review of health-related quality of life assessment. J Womens Health (Larchmt) 2006; 15: Winograd RH. Uterine artery embolization for postpartum hemorrhage. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2008;22: Volkers NA, Hehenkamp WJ, Birnie E, Ankum WM, Reekers JA. Uterine artery embolization versus hysterectomy in the treatment of symptomatic uterine fibroids: 2 years outcome from the randomized EMMY trial. Am J Obstet Gynecol 2007;196:519 e1 11. Volkers NA, Hehenkamp WJ, Smit P, Ankum WM, Reekers JA, Birnie E. Economic evaluation of uterine artery embolization versus hysterectomy in the treatment of symptomatic uterine fibroids: results from the randomized EMMY trial. J Vasc Interv Radiol 2008;19: Yalvac S, Kayikcioglu F, Boran N, ym. Embolization of uterine artery in terminal stage cervical cancers. Cancer Invest 2002;20:

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Kohtuvaltimoiden embolisaatio vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

Kohtuvaltimoiden embolisaatio vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon Julkaistu verkossa ensin 27.1.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: MARITTA HIPPELÄINEN dosentti, naistentautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri KYS, Naistentautien ja synnytysklinikka

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito. Maritta Hippeläinen, Hannu Manninen ja Pentti Kirkinen

Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito. Maritta Hippeläinen, Hannu Manninen ja Pentti Kirkinen Tapausselostus Synnytykseen liittyvän vaikean verenvuodon embolisaatiohoito Maritta Hippeläinen, Hannu Manninen ja Pentti Kirkinen Terve äiti sietää raskaudenaikaisten hemodynaamisten muutosten ansiosta

Lisätiedot

KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN

KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN Liisa Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Marraskuu 2018 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Vuotava obstetrinen potilas

Vuotava obstetrinen potilas Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN VERENVUODON EMBOLISAATIOHOITO TAYS:SSA VUOSINA 2003 2009

SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN VERENVUODON EMBOLISAATIOHOITO TAYS:SSA VUOSINA 2003 2009 SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN VERENVUODON EMBOLISAATIOHOITO TAYS:SSA VUOSINA 2003 2009 Heidi Hallinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

POST PARTUM -EMBOLISAATIOT TAYS:SSA VUOSINA 2003 2008

POST PARTUM -EMBOLISAATIOT TAYS:SSA VUOSINA 2003 2008 POST PARTUM -EMBOLISAATIOT TAYS:SSA VUOSINA 2003 2008 Heini Hakala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Toimenpideradiologian yksikkö Huhtikuu 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Massiivi verenvuoto synnytyksessä - vuodon kirurginen hallinta Aarre Kivelä, LT OYS, Naistenklinikka Taustaa PPH = verenvuoto > 500ml / 24t synnytyksestä Massiivinen: >1000ml? >1500 ml? RR? Hb? insidenssi

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

Kohtumyoomien hoito. Myoomat (hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet) ovat kohdun kasvaimista yleisimpiä ja yksi tavallisimmista

Kohtumyoomien hoito. Myoomat (hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet) ovat kohdun kasvaimista yleisimpiä ja yksi tavallisimmista Tieteessä katsaus Eila Suvanto LT, synnytysten, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, vastuualuejohtaja OYS, synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Eila.Suvanto@ppshp.fi Ritva Hurskainen

Lisätiedot

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 PLACENTA PERCRETA Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 Epänormaalin plasentaation muotoja Alkuraskauden epäonnistunut implantaatio, plasentaatio: pre-eklampsia, ovum abortivum... Ablatio placentae

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

SYNNYTYSVERENVUODOT TAYS:SSA VUOSINA 2003, 2006 JA 2009

SYNNYTYSVERENVUODOT TAYS:SSA VUOSINA 2003, 2006 JA 2009 SYNNYTYSVERENVUODOT TAYS:SSA VUOSINA 2003, 2006 JA 2009 Mirjam Jahkola, Eeva Lång, Tiina Tuominen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen

Lisätiedot

Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin

Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin LKT Päivi Härkki Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 25-26.9.2003 MYOOMA JA FERTILITEETTI EPIDEMIOLOGIAA (Barbieri 1999) 20-50%:lla kaikista naisista

Lisätiedot

ELÄMÄNLAATU MYOOMIEN EMBOLISAATIOHOIDON JÄLKEEN

ELÄMÄNLAATU MYOOMIEN EMBOLISAATIOHOIDON JÄLKEEN ELÄMÄNLAATU MYOOMIEN EMBOLISAATIOHOIDON JÄLKEEN Petja Orre Opinnäytetyö Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen Yliopisto Naistentaudit- ja synnytysoppi Toukokuu 2012 Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Myoomien hoitovaihtoehtoja alueellinen koulutustilaisuus, Jyväskylä

Myoomien hoitovaihtoehtoja alueellinen koulutustilaisuus, Jyväskylä Myoomien hoitovaihtoehtoja alueellinen koulutustilaisuus, Jyväskylä 18.11.2016 Maritta Hippeläinen KYS Luennon sisällöstä } Yleistä myoomista } Myoomien hoitoperusteista } Hoitovaihtoehtoja, potilastapauksien

Lisätiedot

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT POTILAAN VALINTAKRITEERIT KÄYTTÖAIHEET Thermablate EAS -järjestelmä on lämpöpallohoitoon, eli termoablaatioon käytettävä laite, jolla suoritetaan kohdun limakalvon ablaatio naisille, jotka kärsivät hyvänlaatuisista

Lisätiedot

Istukan kiinnittymishäiriö äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio

Istukan kiinnittymishäiriö äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio Minna Tikkanen ja Teija Kalajoki-Helmiö Istukan kiinnittymishäiriö äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio Istukan kiinnittymishäiriö on synnyttäjän henkeä uhkaava raskauskomplikaatio, joka tulisi diagnosoida

Lisätiedot

Naisen Sterilisaatio

Naisen Sterilisaatio Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

TIETOA MYOOMISTA JA ESMYA -HOIDOSTA

TIETOA MYOOMISTA JA ESMYA -HOIDOSTA TIETOA MYOOMISTA JA ESMYA -HOIDOSTA Olet saanut tämän esitteen lääkäriltäsi/sairaanhoitajaltasi Sisältö 3 Tietoa myoomista 6 Myoomien oireet 9 Myoomien hoito 10 Tietoa Esmyasta 13 Haittavaikutukset 14

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Laparoskooppinen kohdunpoisto

Laparoskooppinen kohdunpoisto Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen

Lisätiedot

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt

Lisätiedot

Päätöksenteko käytännössä minkä suosituksen annat

Päätöksenteko käytännössä minkä suosituksen annat Päätöksenteko käytännössä minkä suosituksen annat Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Lyhyesti HALO-ohjelmasta HALO-neuvottelukunta antaa suosituksen arvioidun

Lisätiedot

Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa. Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore

Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa. Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore Diagnostisia ongelmia Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore Vuotohäiriöt ovat yksi tavallisimmista gynekologin vastaanotolle

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto Katsaus Jouni Ahonen, Susanna Sainio ja Päivi Pakarinen Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto Synnytykseen liittyvän verenvuodon hoidon kulmakiviä ovat kohdun supistusheikkouden eli atonian hoito,

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Kohdun rakennepoikkeavuudet -

Kohdun rakennepoikkeavuudet - Kohdun rakennepoikkeavuudet - vaikutus hedelmällisyyteen, milloin pyritään korjaamaan Maritta Hippeläinen Kys Reproduktioendokrinologian koulutus, Helsinki11.2.2016 Sidonnaisuudet Päätoimi Osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Polikliiniset toimenpiteet Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Dos,

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Eturauhasen poistoleikkaus

Eturauhasen poistoleikkaus Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Onko se näin? Vai kenties näin? Horisontaaliviilto. Miscaw Ladach-tyyliin esteettä vatsaonteloon. Rakkolamboon yläpuolelle hymyapuviilto. Tylpästi

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Sari Ahonkallio LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, ylilääkäri Terveystalo Oulu sari.ahonkallio@terveystalo.fi tuntiopettaja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen

ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen Potilasopas endometrioosileikkaukseen tulevalle Tämä potilasopas on suunniteltu sinulle, joka valmistaudut endometrioosin vuoksi leikkaukseen.

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Kuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan

Kuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Kohdun leiomyoomien oireisto

Kohdun leiomyoomien oireisto Kohdun leiomyoomien oireisto Jere Taalas Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS Naistentaudit huhtikuu 2011 1 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

STERIILI KERTAKÄYTTÖINEN PYROGEENITÖN Steriloitu höyryllä Ei saa käyttää, ellei pakkaus ole avaamaton ja ehjä

STERIILI KERTAKÄYTTÖINEN PYROGEENITÖN Steriloitu höyryllä Ei saa käyttää, ellei pakkaus ole avaamaton ja ehjä Bead Block STERIILI KERTAKÄYTTÖINEN PYROGEENITÖN Steriloitu höyryllä Ei saa käyttää, ellei pakkaus ole avaamaton ja ehjä KUVAUS: Bead Block -tuotteet ovat sarja bioyhteensopivia, hydrofiilisiä, resorboitumattomia

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Sterilisaatiot Suomessa naiset 25-54v miehet 25-54v kaikki 25-54v koko maa v.1994 koko maa v.2004

Lisätiedot

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Oikea sektiotekniikka?

Oikea sektiotekniikka? Oikea sektiotekniikka? Kaarin Mäkikallio Naistentaudit ja synnytykset, OYS Ei sidonnaisuuksia Naistentaudit ja synnytykset, OYS Lex Cesarea Menehtyneen äidin leikkaus ennen hautausta KEISARILEIKKAUS Nykyaikainen

Lisätiedot

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot