Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito
|
|
- Heli Tuominen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juhani Koistinen, Marko Alin, Vesa Vilkki ja Jukka Savola KATSAUS Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito Torakoskooppinen epikardiaalinen ablaatio on kehittynyt monipuoliseksi eteisvärinän hoitomuodoksi. Se soveltuu eteisvärinän primaarihoitoon tai sillä voidaan täydentää endokardiaalista ablaatiota. Nykyään tehdään epikardiaalisen keuhkolaskimoiden eristyksen ohella autonomisten gangliopleksusten ablaatio ja korvakkeen poisto. Tämän yhdistelmähoidon käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Se on täydentänyt tehokkaasti endokardiaalista ablaatiota. Endokardiaalinen ja epikardiaalinen ablaatio on yhdistetty hybridihoidoksi, jossa ablaatiolinjat tehdään sydämen sisä- ja ulkopinnalle ja jossa autonomiset gangliot käsitellään ja eteiskorvake poistetaan. Yleistymässä olevan hybridihoidon tulokset ovat olleet erittäin lupaavia ja komplikaatioidenkin suhteen hyväksyttäviä. Eteisvärinän invasiivista hoitoa on kehitelty pitkään. Keuhkolaskimoperäiset lisälyönnit osoittautuivat merkittäväksi eteisvärinän laukaisevaksi tekijäksi, mikä loi pohjan keuhkolaskimoiden eristykselle (Haïssaguerre ym. 1998). Autonomisen stimulaation merkitys valkeni asteittain, ja vagaalisella stimulaatiolla todettiin olevan merkittävä osuus eteisvärinän käynnistymisessä ja jatkumisessa (Lim ym. 2011). Eteisvärinässä vasemman eteisen korvake on ongelmallinen rakenne. Siihen kertyy herkästi tromboosimassaa, mikä altistaa embolisaatioille. Tästä aiheutuvat aivoemboliat johtavat vakavaan taudinkulkuun. Toisaalta venyttynyt ja laajentunut korvake itsessään provosoi rytmihäiriöitä. Eteisvärinän rytminhallinnassa keuhkolaskimoiden eristys on hoidon kulmakivi, mutta riittävän tehokkaan erityksen aikaansaaminen saattaa olla vaikeaa; toisaalta onnistunutkaan eristys ei välttämättä yksin riitä. Nykyisin keuhkolaskimoiden eristys tehdään yleensä endokardiaalisesti, mutta toimenpide voidaan tehdä epikardiaalisestikin. Endokardiaalista eristystä voidaan myös täydentää epikardiaalisesti. Lisäksi epikardiaalisesti kyetään vaikuttamaan autonomiseen hermotukseen ja poistamaan eteiskorvake. Hoitoresistenteissä tapauksissa saatetaan turvautua eteisvärinän hybridihoitoon eli endokardiaalisen ja epikardiaalisen ablaation yhdistämiseen. Tässä katsauksessa kuvaamme TYKS:n aineistoa ja esittelemme kaksi potilastapausta. Eteisvärinä Eteisvärinän Käypä hoito suosituksessa eteisvärinä jaetaan neljään päätyyppiin vaivan uusiutumistaipumuksen ja keston mukaisesti. Kohtauksittaisesta eli paroksysmaalisesta eteisvärinästä puhutaan, kun normaali sinusrytmi palautuu itsestään seitsemän vuorokauden kuluessa. Kohtauksittainen eteisvärinä jaetaan vielä akuuttiin (< 48 tuntia) ja pitkittyneeseen (< 7 vrk). Jatkuva eli persistoiva eteisvärinä on kyseessä, kun eteisvärinän kesto on yli seitsemän vuorokautta, mutta normaali sinusrytmi pystytään palauttamaan lääkkeellisellä tai sähköisellä rytminsiirrolla. Pitkään jatkuneesta eteisvärinästä puhutaan, kun vaiva on kestänyt yli vuoden. Pysyvässä eteisvärinässä rytminsiirto ei onnistu tai sitä ei pidetä aiheellisena, jolloin eteisvärinä hyväksytään potilaan rytmiksi. Eteisvärinään liittyy tromboembolisten komplikaatioiden ja sydämen vajaatoiminnan kehittymisen riski. Eteisvärinä lisää sairastavuutta ja myös kuolleisuutta (Raatikainen 57 Duodecim 2013;129:57 63
2 KATSAUS ). Miesten riski sairastua on lähes kaksinkertainen. Itsenäistä eteisvärinää tavataan lähinnä nuorilla. Itsenäisen eteisvärinän osuus on enintään 30 % paroksysmaalisista eteisvärinöistä, ja persistoivissa eteisvärinöissä osuus on tätäkin pienempi (Potpara ja Lip 2011). Eteisvärinän hoito Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti. Keskeistä on tromboembolisten komplikaatioiden ja sydämen vajaatoiminnan esto (Hodgkinson ym. 2012). Kliinisen kuvan perusteella potilaan hoitolinjaksi valitaan joko rytminhallinta tai sykkeenhallinta. Rytminhallinnassa ablaatiohoitoa harkitaan, mikäli lääkehoito osoittautuu tehottomaksi. Potilaan oireisuus on keskeinen tekijä ablaatiosta päätettäessä. Itsenäisen eteisvärinän hoitotulokset ovat paremmat kuin rakenteellisiin sydänsairauksiin liittyvän. Vasemman eteisen kuormittuessa ja venyessä ablaatiohoidon tulokset huononevat (raja-arvona on pidetty 55 mm:ä). Eteisvärinän kirurginen hoito on yksi rytminhallinnan keino, jolla pyritään sinusrytmin ylläpitoon. Aiemmin eteisvärinän kirurgisessa hoidossa käytettiin niin sanottua sokkeloleikkausta, mutta nykyään on siirrytty ablaatiotekniikkaan. Epikardiaalinen lähestymistapa sisältää määrättyjä etuja endokardiaaliseen tapaan nähden. Mini-invasiivinen keuhkolaskimoiden eristys tehdään torakoskooppisesti radiotaajuusenergiaa käyttämällä sydämen lyödessä. Keuhkolaskimot eristetään vasemmasta eteisestä perikardiaalitilassa epikardiaalisesti. Eristyksen onnistumisen voi testata tahdistamalla. Tällöin tahdistetaan eristettäväksi tulevaa kudosta ja varmistetaan tahdistuksen vaste ( capture ) tahdistinelektrodin proksimaalisista signaaleista. Keuhkolaskimoiden eristyksen jälkeen tahdistus toistetaan, jolloin proksimaalisista signaaleista nähdään, ettei johtumista tapahdu eristyslinjan yli. Tällä yksinkertaisella tavalla voidaan varmistaa, ettei johtumista ilmene eristetyltä alueelta muualle eteiskudokseen ( exit block ). On mahdollista, että eristyksen jälkeen johtumista tapahtuu eteiskudoksesta eristetylle alueelle, jolloin tähän suuntaan ( entrance block ) ei ole kehittynyt katkosta. Usein epikardiaalisesta ablaatiosta kuitenkin seuraa katkos molempiin suuntiin. Erityisesti persistoivaa eteisvärinää hoidettaessa on lisäksi mahdollista tehdä vasempaan ja oikeaan eteiseen lisälinjoja. Myös autonomisten gangliopleksusten ablaatio parantaa vastetta. Niin ikään vasen eteiskorvake voidaan poistaa torakoskooppisesti tromboembolisten komplikaatioiden vähentämiseksi ja eteisvärinää laukaisevan ektopian hillitsemiseksi. Epikardiaaliseen ablaatioon liittyy ainakin teoriassa vähäisempi tromboembolian riski kuin endokardiaaliseen. Keuhkolaskimoiden stenosoitumisen ja ruokatorvivaurion riski on vähäinen. Omat kokemukset Tekniikka. Nyt käsiteltävässä aineistossa yhdistelmähoitoa ei tehty kaikille potilaille, vaan tekniikan kehittyessä alettiin soveltaa sekä korvakkeen poistoa että autonomisten gangliopleksusten ablaatiota. Toimenpide tehdään TYKS:ssa yleisanestesiassa yhden keuhkon ventilaatiossa. Keuhkon kasaan painumisen nopeuttamiseksi käytetään hiilidioksidi-insufflaattoria. Toimenpide tehdään videoavusteisena torakoskooppisesti joko toispuolisena tai molemminpuolisena. Läpimitaltaan 5 mm:n portit tehdään kylkiväleistä 4, 5 ja 6. Johdinpuikkojen avulla perikardiaalitilaan ohjataan Vasen Oikea Kuva. Vasemman eteisen polttosaumat tehdään bipolaarisilla saksilla molemminpuolisissa torakoskopioissa. Keuhkolaskimoitten ympäri poltetaan 2 3 kertaa sekuntia saumaa kohden. Transmuraalisuutta mitataan impedanssin muutoksen perusteella. J. Koistinen ym.
3 polttokaapeli tai sakset, joiden avulla luodaan keuhkolaskimoita sähköisesti eristävä kehä (KUVA). Eristyksen lisätoimenpiteinä on mahdollista lisätä polttolinjoja oikean ja vasemman eteisen alueelle. Automaattista sulkulaitetta käyttämällä voidaan sulkea ja poistaa vasen eteiskorvake sekä katkaista Marshallin ligamentti. Eteisrasvaa kartoittamalla etsitään autonomisia ganglioita. Ne paikallistetaan rasvakudoksesta tahdistamalla. Mikäli tahdistuksen seurauksena havaitaan syketaajuuden merkittävä hidastuminen (RR-välin kaksinkertaistuminen), kudokseen johdetaan ablaatiovirta. Toimenpiteen tulos vahvistetaan tahdistamalla, jolloin edellä kuvattu vagaalinen vaste jää pois. Taulukko. Kliiniset tiedot. Ikä 49 v (21 74 v) Nainen/Mies 18/55 Muut sairaudet Verenpainetauti 14 Diabetes 3 Munuaisten vajaatoiminta 1 Kaulavaltimon ahtauma 1 Sepelvaltimotauti 7 Krooninen keuhkosairaus 4 Aiemmin hoidettu syöpä 2 Aivoverenkierron häiriö (TIA) 3 Aivohalvaus 5 Sydämentahdistin 6 Omat potilaat TYKS:ssa torakoskooppiset ablaatiohoidot aloitettiin vuonna Alkuun käytettiin mikroaaltoenergiaa, mutta toukokuussa 2008 siirryttiin radiotaajuusenergiaan. Potilaita on hoidettu yhteensä 96, ja 73 potilaan vuoden seurannan tulokset on analysoitu. Näistä 52:lla ei ollut eteisvärinälle altistavia taustasairauksia, ja heidän katsottiin kärsivän itsenäisestä eteisvärinästä. Aineistoon kuuluvien potilaiden kliiniset tiedot käyvät ilmi TAULU- KOSTA. Epikardiaaliseen ablaatioon päädyttiin itsenäisessä eteisvärinässä paikallisten olosuhteiden vuoksi. Tähän aikaan ablaatiohoidon saatavuus oli rajallinen, ja potilaiden hankalat oireet olivat syynä kiireelliseen toimenpiteeseen. Eteisvärinä tulkittiin paroksysmaaliseksi 33:lla ja peristoivaksi 40 potilaalla. Mikroaaltoenergiaa käytettiin 54:lle ja radiotaajuusenergiaa 19 potilaalle. Autonomisten gangliopleksusten ablaatio tehtiin vain pienelle osalle potilaista sen jälkeen, kun tekniikka tuli käyttöön ja siirryttiin radiotaajuusenergian hyödyntämiseen. Korvake poistettiin 14 potilaalta, yhdeltä se ei teknisesti onnistunut. Korvake poistettiin potilailta, joilla oli anamneesin perusteella aivoverenkierron häiriö tai joilla oli ruokatorven kaikukuvauksessa todettu heikentynyt virtaus vasemmassa eteisessä. Ennen leikkausta tehdyssä kaikukuvauksessa vasemman eteisen koko oli keskimäärin 44 mm, minkä vuoksi tätä päädyttiin pitämään raja-arvona tuloksia analysoitaessa. Vasen eteinen oli alle 44 mm 30 potilaalla ja yli 44 mm 37 potilaalla. Kuuden potilaan osalta tietoa ei ollut käytettävissä. Potilaita seurattiin polikliinisesti EKG- ja EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnein vuoden ajan, minkä jälkeen systemaattinen seuraaminen lopetettiin. Tuloksia arvioitaessa on pidettävä mielessä, että valtaosassa toimenpiteitä käytettiin energiana mikro aalto energiaa, joka saattaa olla radio frekvenssi energiaa tehottomampi. Nykyisin käytössä olevaa kirurgista yhdistelmähoitoa sai alle viidesosassa potilaista. Tulosten kuvaaminen 73 potilaan aineistosta katsottiin järkeväksi, koska kokemukset eteisvärinän hoidosta mini-invasiivisella torakoskooppisella menetelmällä ovat Suomessa olleet vähäisiä. Lisäksi haluttiin tuoda esiin nykyinen yhdistelmähoidon mahdollisuus. Kolmen kuukauden seurantakäynnillä potilaista 86 % oli sinusrytmissä, mutta kolmen kuukauden seuranta-aikana 43 %:lla oli todettu eteisvärinä. Yhden vuoden seurantakäynnillä 67 % potilaista oli sinusrytmissä, 50 %:lla oli kolmen kuukauden ja 12 kuukauden välisenä aikana todettu eteisvärinä. Tänä seuranta-aikana 41 %:lla potilaista oli käytössä tai oli jonkin aikaa ollut käytössä flekainidi (16 potilasta) tai amiodaroni (14 potilasta). 59 Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito
4 KATSAUS 60 YDINASIAT 88Keuhkolaskimoiden eristys on eteisvärinän ablaatiohoidon perusta. 88Eristys voidaan tehdä endokardiaalisesti tai epikardiaalisesti. 88Hybridihoito käsittää keuhkolaskimoiden endokardiaalisen ja epikardiaalisen eristyksen; hoitotulokset ovat olleet lupaavia. 8 8 Keuhkolaskimoiden epikardiaaliseen ablaatioon liitetään usein autonomisten ganglioiden ablaatio ja eteiskorvakkeen poisto. Niistä potilaista, joiden vasen eteinen oli läpimitaltaan alle 44 mm, pysyi vuoden seurannassa sinusrytmissä 85 %, muista 59 %. Ryhmien pienen koon vuoksi tilastollisia päätelmiä ei tulosten perusteella voi tehdä. Voidaan kuitenkin sanoa, että puolet potilaista säästyi seuranta-aikana eteisvärinältä ja näiden potilaiden kliininen kuva oli aivan oleellisesti muuttunut. Niin ikään 20 %:lla potilaista kliinisen kuvan perusteella oireisto ja taudinkuva olivat lievittyneet. Kolmasosa potilaista ei näyttänyt hyötyneen toimenpiteestä. Osalle näistä potilaista tehtiin myöhemmin endokardiaalinen ablaatio ja osalla eteisvärinä kroonistui. Aineiston perusteella ei voida tehdä päätelmiä epikardiaalisen yhdistelmähoidon vaikuttavuudesta, koska sitä sovellettiin vain osalle potilaista. Komplikaatiot. Kaikki toimenpiteet aloitettiin torakoskooppisesti. Neljässä (5,5 %) tapauksessa jouduttiin toimenpiteen aikana sternotomiaan, ja viidesti (6,8 %) portteja laajennettiin kirurgisesti. Torakoskooppisesta menetelmästä luopumisen syinä olivat oikean eteisen leesio (5 potilasta), maksaperforaatio (1), kammiovärinä ja elvytys (1), kiinnikkeisyydestä johtuva sternotomia (1) ja keuhkolaskimon leesio (1), joka hoidettiin suturoimalla; laskimoon ei kehittynyt stenoosia. Ablaatiot saatiin tehtyä suunnitelman mukaan, ja komplikaatioriski väheni, kun toimenpiteistä karttui kokemusta. Hoitotoimenpiteet tehtiin sydäntä pysäyttämättä, eikä kertaakaan jouduttu käyttämään sydän-keuhkokonetta. Pysyvää haittaa toimenpiteestä ei kehittynyt. Potilastapaukset Kuvaamme vielä kaksi potilasta, joille tehtiin eteisvärinän hybridihoito. potilas 1 on 48-vuotias mies, joka kärsi tiheästi toistuvasta eteisvärinästä. Lääkehoidot olivat tehottomia. Potilaalle tehtiin endokardiaalinen ablaatio vuosina 2006, 2007 ja Viimeisessä toimenpiteessä todettiin, ettei eristys ollut onnistunut. Potilaalla oli vaikeita oireita, ja EKG-rekisteröinnissä rytmi oli puolet ajasta paroksysmaalisessa eteisvärinässä. Potilaalle tehtiin epikardiaalinen ablaatio elokuussa Seurantakäynnillä puoli vuotta myöhemmin miehen vointi oli hyvä eikä EKG-rekisteröinnissä havaittu eteisvärinää. potilas 2 on 54-vuotias mies, joka kärsi hankalaoireisesta persistoivasta eteisvärinästä. Potilaan mukaan hänelle oli tehty kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä sähköistä rytminsiirtoa. Joulukuussa 2009 hänelle tehtiin endokardiaalinen keuhkolaskimoiden eristys, jonka jälkeen amiodaronilääkityksestä huolimatta jouduttiin vähintään kerran kuukaudessa sähköiseen rytminsiirtoon. Vajaa vuosi myöhemmin tehtiin epikardiaalinen keuhkolaskimoiden eristys. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui nopeasti eikä rytminsiirtoja ole tarvittu. Seurantakäynnillä vointi oli hyvä. Verenpainelääkityksenä oli käytössä bisoprololi, muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttö oli voitu lopettaa. Pohdinta Endokardiaalinen ablaatio ei ole ongelmaton toimenpide. Se toistetaan usein 2 3 kertaa ilman täyttä varmuutta lopullisesta tuloksesta (Boersma ym. 2012). Sen yhteydessä on kuvattu keuhkolaskimoiden ahtautumista ja vakavia ruokatorvivaurioita, joiden hoitotulokset ovat huonot. Koska ablaatiot tehdään endokardiaalisesti, liittyy toimenpiteeseen emboliavaara. Kaikkiaan 232 potilasta käsittävässä tutkimuksessa 14 potilaalla todettiin endokardiaalisen toimenpiteen jälkeisessä aivojen magneettikuvauksessa oireettomia embolisia leesioita (Gaita ym. 2010). Alankomaalaisessa vertailevassa tutkimuksessa epikardiaaliseen ablaatioon liittyi merkitsevästi J. Koistinen ym.
5 vähemmän aivokudoksen mikroembolisaatioita kuin endokardiaaliseen ablaatioon (Loes ym. 2009). Torakoskooppisella ablaatiolla voidaan vaikuttaa eteisvärinän laukaiseviin ja sitä ylläpitäviin tekijöihin, kun käsitellään autonomiset gangliopleksukset. Scherlagin ym. (2005) koe-eläintutkimus puoltaa ganglioiden käsittelemistä. Siinä todettiin, että autonomisen ganglion stimulointi herkistää keuhkolaskimoperäisten eteislisälyöntien laukaisemalle eteisvärinälle. Ganglion salpaaminen lidokaiinilla esti eteisvärinän käynnistymisen. Torakoskooppisesti eteiskorvake voidaan paitsi sulkea, myös poistaa. Tämä tehdään erityisesti potilaille, jotka ovat sairastaneet aikaisemmin aivoverenkierron häiriön ja joiden embolisaatioriski on suuri. Korvakkeen poiston on arvioitu vähentävän embolisaation vaaraa, mutta sen ei kuitenkaan katsota korvaavan antikoagulaatiohoitoa (Whitlock ym. 2009). Korvakkeen poiston on tulkittu vaikuttavan suotuisasti myös siksi, että sen myötä poistuvat korvakeperäiset ektopiat (Boersma ym. 2012). Nykyisin käytössä olevasta epikardiaalisesta yhdistelmähoidosta on saatu lupaavia tuloksia. Yilmazin ym. (2010) 30 potilaan aineistossa tulokset vastasivat endokardiaalisen toimenpiteen tuloksia. Epikardiaalinen keuhkolaskimoiden eristys ja siihen liitettävät muut hoidot todettiin toteuttamiskelpoisiksi, turvallisiksi ja tehokkaiksi. Vuoden seurannassa 76 % potilaista säästyi eteisvärinältä. Krulin ym. (2011) katsausartikkelissa käytiin läpi 23 tutkimuksen tulokset. Näistä 15 sarjassa oli tehty myös autonomisten gangliopleksusten ablaatio. Vuoden seurannan jälkeen % potilaista oli sinusrytmissä. Kuolleisuus oli 0,4 %, mikä vastaa endokardiaaliseen tekniikkaan liittyvää mortaliteettia. Kirurgisia komplikaatioita esiintyi 3,2 %:lla potilaista, leikkauksenjälkeisiä ongelmia 3,2 %:lla, sydänkomplikaatioita 2,6 %:lla ja keuhkokomplikaatiota 2,1 %:lla. Enimmäkseen komplikaatiot olivat väistyviä ja toimenpiteen tekijän kokemattomuuteen liittyviä. Endokardiaalista ja epikardiaalista ablaatiota eteisvärinän hoitona on verrattu tietojemme mukaan vain FAST-tutkimuksessa (Boersma ym. 2012). Siihen valittiin 124 potilasta, jotka satunnaistettiin katetriablaatioryhmään ja kirurgiseen ablaatioryhmään. Yhteensä 67 %:lle osallistujista oli tehty aikaisemmin tulokseton eteisvärinän katetri ablaatio. Lisäksi tutkimuksiin valittiin potilaita, joiden vasen eteinen oli suurehko (> 40 mm). Toimenpiteiden tuloksellisuutta arvioitiin kliinisen kuvan ja seitsemän vuorokauden EKG-rekisteröinnin avulla. Päätetapahtumaksi määriteltiin eteisvärinättömyys ilman rytmihäiriölääkitystä. Vuoden seuranta-aikana eteisvärinältä säästyi kirurgisessa ryhmässä 65,6 % ja katetriablaatioryhmässä 36,5 %. Rytmihäiriölääkitys lisäsi tehoa, niin että kirurgisessa ryhmässä sinusrytmissä oli 78,7 % ja katetriablaatioryhmässä 42,9 %. Kirjoittajat tulkitsevat tuloksen johtuvan ilmeisesti tehokkaasta transmuraalisesta keuhkolaskimoeristyksestä, autonomisten gangliopleksusten ablaation vaikutuksesta ja korvakkeen poiston aiheuttamasta ektopian vähenemisestä. Tutkimuksen mukaan katetriablaatio osoittautui yllättävän tehottomaksi. Kirurgiseen toimenpiteeseen liittyi selvästi enemmän komplikaatioita kuin katetriablaatioon (23 % vs 3,2 %). Tavallisin komplikaatio oli ilmarinta. Komplikaatiot eivät jättäneet pysyvää vammaa. Äskettäin julkaistussa yhdistelmähoitoa käsittelevässä tutkimuksessa komplikaatiot olivat oleellisesti vähentyneet (Pison ym. 2012). Omassa aineistossamme runsaalla 12 %:lla potilaista toimenpidettä jouduttiin laajentamaan, mutta ne voitiin kuitenkin viedä läpi. Komplikaatiot kyettiin hoitamaan, eikä niistä aiheutunut pysyvää vammaa. Kuvaamissamme tapauksissa potilaalla voitiin todeta hyvä vaste epikardiaaliseen ablaatioon tuloksettomien endokardiaalisten ablaatioiden jälkeen. Suomessa ei juuri ole siirrytty epikardiaaliseen ablaatioon endokardiaalisten toimen piteiden jälkeen. Esimerkkimme ja viimeaikaiset tutkimustulokset puhuvat kuitenkin sen puolesta, että epikardiaalista hoitomuotoa pitäisi käyttää nykyistä enemmän endokardiaalisen toimenpiteen varmistajana. Mikäli endokardiaaliseen ablaatioon ei saada vastetta 1 2 kerralla, kannattanee harkita epikardiaalista ablaatio 61 Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito
6 KATSAUS ta. Toisaalta on esitetty, että epikardiaalisen ablaation jälkeen endokardiaalisen ablaation teho lisääntyy oleellisesti. Komplikaatioriskin vähentyessä eteisvärinän yhdistelmähoito yleistynee huomattavasti. Myös kammiotakykardian ablaatiohoidon tulokset ovat parantuneet epikardiaalisen hoidon myötä. Lopuksi Eteisvärinän ablaatio mielletään endokardiaaliseksi laskimoteitse tehtäväksi toimenpiteeksi, joka tarpeen mukaan uusitaan montakin kertaa. Viimeaikaiset tutkimustulokset nostavat epikardiaalisen ablaation uuteen valoon. Eteisvärinän epikardiaalisella kirurgisella yhdistelmähoidolla voidaan vaikuttaa tehokkaasti eteisvärinän käynnistäviin ja sitä ylläpitäviin tekijöihin. Myös omat kokemuksemme viittaavat siihen, että epikardiaalisella ablaatiolla voidaan täydentää endokardiaalista ablaatiota. Endokardiaalinen ablaatio ja epikardiaalinen ablaatio eivät kilpaile keskenään, vaan tekniikat täydentävät toisiaan. Eteisvärinän tehokkaan hoidon toteuttamiseksi rytmihäiriöitä hoitavien kardiologien ja sydänkirurgien yhteistyötä lienee tiivistettävä. JUHANI KOISTINEN, sisätautiopin professori, kardiologian erikoislääkäri Vaasan keskussairaala ja Turun yliopisto MARKO ALIN, LK TYKS, kirurgian klinikka VESA VILKKI, LL, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri TYKS, kirurgian klinikka JUKKA SAVOLA, LL, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri TYKS, kirurgian klinikka sidonnaisuudet Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary Thoracoscopic ablation of atrial fibrillation Atrial fibrillation is often a disabling arrhythmia which can be alleviated by ablation procedures. The cornerstone procedure pulmonary vein isolation is generally performed using a transvenous approach transseptally. Endocardial technique can cause as complications arterial embolisation, pulmonary vein stenosis and oesophageal damage. Endocardial isolation has to be repeated often without predictable outcome. Pulmonary vein isolation can be performed with beating heart also mini-invasively in a thoracoscopic way. The procedure is suggested to be combined with ganglionated plexus ablation and resection of left atrial appendage. The results of both endocardial and epicardial isolation of pulmonary veins (hybrid therapy) have been promising. These two techniques are not competing with each other but are complementary. The epicardial procedure has more complications and the choice of therapy line should be considered carefully. 62 J. Koistinen ym.
7 KIRJALLISUUTTA Boersma LV, Castella M, van Boven W, ym. Atrial fibrillation catheter ablation versus surgical ablaation treatment (FAST): a 2-center randomized clinical trial. Circulation 2012;125: Eteisvärinä. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012 [päivitetty ]. Gaita F, Caponi D, Pianelli M, ym. Radiofrequency catheter ablation of atrial fibrillation: a cause of silent thromboembolism? Magnetic resonance imaging assessment of cerebral thromboembolism in patients undergoing ablation of atrial fibrillation. Circulation 2010;122: Haïssaguerre M, Jaïs P, Shah DC, ym. Spontaneous initiation of atrial fibrillation by ectopic beats originating in the pulmonary veins. N Engl J Med 1998;339: Hodgkinson JA, Taylor CJ, Hobbs FDR. Treatment pathways for patients with atrial fibrillation. Int J Clin Pract 2012;66: Krul SP, Driessen AH, Zwinderman AH, ym. Navigating the mini-maze: Syste matic review of the first results and progress of minimally-invasive surgery in the tre atment of atrial fibrillation. Int J Cardiol, julkaistu verkossa Lim PB, Malcolme-Lawes LC, Stuber T, ym. Intrinsic cardiac autonomic stimulation induces pulmonary vein ectopy and triggers atrial fibrillation in humans. J Cardiovasc Electrophysiol 2011;22: Loes D, Sauren LD, la Meir M, ym. Increased number of cerebral emboli during percutaneous endocardial pulmonary vein isolation versus a thoracoscopic epicardial approach. Eur J Cardiothorac Surg 2009; 36: Pison L, La Meir M, van Opstal J, Blaauw Y, Maessen J, Crijns HJ. Hybrid thoracoscopic surgical and transvenous catheter ablation of atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2012;60: Potpara TS, Lip GY. Lone atrial fibrillation: what is known and what is to come. Int J Clin Pract 2011;65: Raatikainen P. Eteisvärinä. Teoksessa: Mäkijärvi M, Kettunen R, Kivelä A, Parikka H, Yli-Mäyry S, toim. Sydänsairaudet. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2008, s Scherlag BJ, Yamanashi W, Patel U, Lazzara U, Jackman WM. Autonomically induced conversion of pulmonary vein focal firing into atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2005;45: Whitlock RP, Healey JS, Connolly SJ. Left atrial appendage occlusion does not eliminate the need for warfarin. Circulation 2009;10: Yilmaz A, Geuzebroek GSC, Van Putte BP, ym. Completely thoracoscopic pulmonary vein isolation with ganglionic plexus ablation and left atrial appendage amputation for treatment of atrial fibrillation. Eur J Cardiothorac Surg 2010;38:
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotEteisvärinän katetriablaatiohoito
L U K U 8 Eteisvärinän katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen Katetriablaatio on nopeasti vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa. Eteisvärinän ablaatiohoidon kannalta mullistavan havainnon tekivät
LisätiedotETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ
ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu
LisätiedotEKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa
LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
LisätiedotIäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito
Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy sinikka.yli-mayry@uta.fi Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotVoidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?
Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotRytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka
Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi
Lisätiedotohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.
Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotEteislepatuksen katetriablaatiohoito
L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotKaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotKardiologian edistysaskeleita
Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kustantaja: Suomen Kardiologinen Seura Kirjapaino: Kalevaprint Oy 2008 ISBN 978-952-92-3129-4 SISÄLLYS Kiitos...8 1 Johdanto...
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotElektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot
l u k u 2 Elektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot Markku Mäkijärvi Elektrofysiologinen tutkimus on rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja paikantamiseen kehitetty
LisätiedotSisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11
Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito
l u k u 1 0 Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito Paavo Uusimaa ja MJ Pekka Raatikainen Sydäninfarktin jälkitila on tavallisin yhdenmuotoisen kammiotakykardian syy. Kammiotakykardian
LisätiedotKryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa
Anita Hiippala, Hannu Parikka ja Juha-Matti Happonen KATSAUS Kryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa Radiotaajuusvirtaan perustuva katetriablaatio on vakiintunut monien rytmihäiriöiden ensisijaiseksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKaksivaiheinen kliininen yhteenveto
Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy
Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotRytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden
KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotVTK päivät Logomo
Jari Mokka VTK päivät Logomo 25.4.2019 Turku Olkatekonivelen uusintaleikkaus Jari Mokka Ortopedi, LT Tekonivelsairaala Coxa Sidonaisuudet Luento- ja konsulttipalkkiota ZimmerBiomet Depuy Stryker Kongressimatkoja
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotEteisperäisten rytmihäiriöiden ablaatiohoito
Kardiologian uudet tuulet HANNU PARIKKA JA MARKKU MÄKIJÄRVI Eteisperäisten rytmihäiriöiden ablaatiohoito Eteisperäiset rytmihäiriöt aiheutuvat rakenteellisesta sydänsairaudesta tai sydämen primaarista
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotTiedot rytmihäiriöiden syntymekanismeista
Sydänkirurgia Antero Järvinen ja Lauri Toivonen Sydänkirurgisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa rytmihäiriön sähköanatomisiin rakenteisiin, jotka paikannetaan elektrofysiologisilla menetelmillä. Katetriablaation
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotKotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS
Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotEteiskorvakkeen sulku katetriteitse ja kirurgisesti eteisvärinän hoidossa
https://helda.helsinki.fi Eteiskorvakkeen sulku katetriteitse ja kirurgisesti eteisvärinän hoidossa Eskola, Markku 2016 Eskola, M, Sinisalo, J, Mäkinen, E, Isojärvi, J, Saijonkari, M & Keränen, T 2016,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
Lisätiedotwww.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi.
www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä: - Elektiivinen: ennalta suunniteltu, potilaalle
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme
Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA SEN HOITO. Potilasohje
ETEISVÄRINÄ JA SEN HOITO Potilasohje Anna Göös Tanja Huutokari Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja
LisätiedotKARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
Lisätiedot