Tiedot rytmihäiriöiden syntymekanismeista
|
|
- Emilia Laine
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sydänkirurgia Antero Järvinen ja Lauri Toivonen Sydänkirurgisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa rytmihäiriön sähköanatomisiin rakenteisiin, jotka paikannetaan elektrofysiologisilla menetelmillä. Katetriablaation kehityttyä lopetettiin supraventrikulaaristen takykardioiden leikkaukset lähes kokonaan, mutta sepelvaltimotautiin liiittyvässä kammiotakykardiassa rytmihäiriökirurgian asema on pysynyt vahvana. Leikkaus ei pelkästään vähennä rytmihäiriön aiheuttamia äkkikuolemia, vaan voidaan parantaa sydämen vajaatoimintaa ventrikuloplastialla ja hoitaa perustautia sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella. Vaihtoehtoisesti voidaan kammiotakykardian vuoksi asentaa rytmihäiriötahdistin tai varhentaa sydämensiirtoa. Eteisvärinän kirurginen hoito uudella sokkeloleikkauksella (»maze») perustuu eteisten ominaisuuksien muuttamiseen leikkausviiltojen avulla. Sinusrytmi palautuu %:lla potilaista. Sokkeloleikkaus on aiheellinen etenkin hiippaläpän plastian yhteydessä. Ainoana toimenpiteenä se soveltuu eteisvärinän uhatessa terveyttä lääkehoidosta huolimatta. Tiedot rytmihäiriöiden syntymekanismeista tekivät mahdolliseksi kohdistaa toimenpiteitä suoraan rytmihäiriön sähköanatomiseen rakenteeseen (Toivonen 1988). Suomessa rytmihäiriöleikkaukset aloitettiin yli kymmenen vuotta sitten, ja ensimmäinen uusiutuvan kammiovärinän kirurginen hoito annettiin vuonna 1986 (Toivonen ym. 1987). Leikkausten aiheet laajenivat (Järvinen ja Toivonen 1992), ja oikoratojen kirurgisesta katkaisusta tuli Wolff Parkinson Whiten oireyhtymän tehokas hoito (Järvinen ym. 1992). Sittemmin katetriablaatio on lähes kokonaan korvannut supraventrikulaarisen takykardian leikkaushoidon. Kehityskulku kuitenkin hyödytti rytmihäiriökirurgiaa, koska näin ehdittiin saada kokemusta erikoistilanteita varten. Rytmihäiriökirurgian asema vahvistuu sepelvaltimotaudista johtuvan kammiotakykardian ja eteisvärinän hoidossa. Harvinaisia leikkauksen aiheita ovat oikean kammion takykardia (Parikka ym. 1991), Wolff Parkinson Whiten oireyhtymä ja eräät supraventrikulaariset takykardiat katetriablaation epäonnistuttua. Eteisvärinää ei nykyisellä katetriablaatiotekniikalla pystytä parantamaan. Vain pienellä osalla potilaista eteisvärinä johtuu takykardiasta, joka voidaan poistaa. Tiheän kammiotaajuuden haitat voidaan poistaa eteis-kammioliitoksen katetriablaatiolla, jonka jatkohoitona potilas tarvitsee sydämen tahdistimen (Ryysy ym. 1998). Eteisvärinän kirurgisesta hoidosta on riittävästi kokemusta, jotta sen asemaa voidaan arvioida (Cox ym. 1996, Kawaguchi ym. 1996). Kammiotakykardian kirurginen hoito Kammiotakykardia ja kammiovärinä ovat sepelvaltimotaudissa äkkikuoleman tavallisin syy. Rytmihäiriöleikkaus tulee harkittavaksi, kun potilaalla on pitkäkestoisen yhdenmuotoisen kammiotakykardian lisäksi sydämen rakennevika, kuten kammion vajaatoimintaa aiheuttava infarktiarpi, vasemman kammion aneurysma tai sydänlihaksen iskemia (taulukko 1). Oireina potilas on saattanut kokea tajunnan menetyksiä, rytmihäiriötä on saatettu hoitaa sähköisellä rytminsiirrolla, tai potilas on elvytetty kammiovärinästä. Duodecim 1999; 115:
2 Taulukko 1. Kammiotakykardian leikkaushoidon edellytykset ja riskitekijät. Leikkauksen edellytykset Pitkäkestoinen kammiotakykardia tai elvytys kammiovärinästä Pysyvä rytmihäiriötaipumus (spontaani tai indusoituva yhdenmuotoinen kammiotakykardia) Vasemman kammion akinesia tai aneurysma Rytmihäirio voidaan paikantaa Leikkausta suosivat lisätekijät Tarve sepelvaltimoiden ohitukseen, sydämen vajaatoiminta ja vasemman kammion kohonnut täyttöpaine, rytmihäiriön tiheä uusiutuminen, vallitseva kammiotakykardia Tavalliset ohitusleikkauksen riskitekijät Päivystysleikkaus, vasemman kammion huono toiminta, uusintaleikkaus, aikaisempi verisuonileikkaus, läppäsairaus, aivoverenkierron häiriö, munuaisten huono toiminta, diabetes, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, korkea ikä Rytmihäiriöleikkauksen lisäriskit Kammioaneurysman puuttuminen, muu kuin sepelvaltimotauti, amiodaronilääkitys Sydäninfarktin jälkitilassa taipumus rytmihäiriöön on pysyvä ja usein riippumaton iskemiasta. Leikkauksessa paikannetaan ja poistetaan rytmihäiriörakenne, korjataan vasemman kammion koko ja muoto ventrikuloplastialla (»remodelling») ja hoidetaan iskemia ohitussiirteillä tai korjataan läppävika. Infarktiarven reunavyöhykkeellä on endokardiumin alla vaurioitunutta ja epikardiumin alla normaalia sydänlihasta. Reunavyöhykkeen sähköfysiologia on epäyhtenäistä ja luo edellytykset kiertoaktivaatioon. Pelkän arven tai aneurysman poisto ei useinkaan riitä, sillä sen pesäke voi sijaita usean senttimetrin päässä. Leikkaus edellyttää sydänkirurgin ja rytmikardiologin yhteistyötä sekä teknisiä apuvälineitä. Leikkauksesta saatuja kokemuksia on esitetty taulukossa 2. Yleisesti voidaan todeta rytmihäiriön paranevan tehokkaasti ja äkkikuoleman vaaran olevan pitkänkin seurannan aikana varsin pieni. Leikkauksen riskit ovat vakiintuneet viime vuosina kohtalaisen pieniksi. Leikkaustekniikka. Rytmihäiriörakenne paikannetaan sydämen ulko- ja sisäpinnasta potilaan ollessa kytkettynä kehonulkoiseen keinoverenkiertoon. Kammiotakykardia käynnistetään ja sydämen aktivaatiojärjestyksestä muodostetaan kartta (kuvat 1 ja 2), mihin riittää kestoltaan lyhytkin takykardia. Erityisen tärkeä on käynnistää spontaania vastaava rytmihäiriö, minkä takia kohtauksen aikana rekisteröity EKG on tärkeä. Rytmihäiriörakenne poistetaan resektiolla (kuva 3), jota täydennetään jäädyttämällä kudosta kryoanturilla. Jäädytys hävittää solujen sähköisen aktiivisuuden heikentämättä kammion seinää. Histologinen tutkimus on osoittanut jäädytysvaurion olevan tarkkarajainen, eikä vaurio itse tuota rytmihäiriöitä (Watanabe ym. 1996). Alustavia tuloksia on raportoitu neodyymi-yag-laserin käytöstä (Pfeiffer ym. 1996), jonka ansiosta kammiota ei tarvitse avata ellei sitä muotoilla tai poisteta aneurysmaa. Taulukko 2. Kammiotakykardian leikkaushoidon tuloksia. Aineisto Potilaita Leikkaus- Rytmihäiriö Rytmihäiriö Huomautuksia kuolleisuus, ei käynnistynyt uusiutui % testissä, % spontaanisti, % Mickleborough ym Äkkikuolemia 3 % Grandmougin ym Leikkaus kartoituksen avulla Leikkaus ilman kartoitusta Rastegar ym Myöhäiskuolleisuus 24 % 37 kk:n aikana Dor ym Shumway ym HYKS:n potilaat Myöhäiskuolleisuus 8 % 29 kk:n aikana Ei äkkikuolemia eikä rytmihäiriökuolemia 220 A. Järvinen ja L. Toivonen
3 Kuva 1. Kammiotakykardian kartoitus leikkauksen aikana. Sydämen ympärillä on 120-napainen elektrodipeite epikardiaalisten EKG-signaalien rekisteröimiseksi. Kirurgin kädessä on endokardiaaliseen rekisteröintiin käytettävä palloelektrodi. Kuva 2. Tietokoneen avulla EKG-signaaleista muodostetaan endokardiumin aktivaatiojärjestystä ilmentävä kartta. Varhaisin aktivaatio punaisella merkityssä kohdassa kuvaa rytmihäiriön syntypaikkaa. Kuva 3. Kartoituksen osoittamalta alueelta resekoidaan endokardiumia ja sen alaista lihaskerrosta. Muutakin näkyvää arpikudosta poistetaan. Poistettu alue on tavallisesti cm 2 :n suuruinen. Aikaisemmin sydän pysäytettiin heti kartoituksen jälkeen. Tämä vaikeutti resektioalueen määritystä, ja joka neljännelle takykardia jäikin jäljelle (Cox 1989). HYKS:ssa kardioplegia jätettiin kokonaan pois, mikä näytti edistävän kammiotakykardian poistamista ja vasemman kammion pienentämistä. Sepelvaltimoiden ohituksetkin tehtiin sykkivään sydämeen normotermisen perfuusion aikana. Ennen kotiutusta tehtiin elektrofysiologinen tutkimus ja rytmihäiriölääkitys aloitettiin vain, jos takykardia käynnistyi (Toivonen ym. 1996). Ventrikuloplastian tarkoituksena on pienentää kammion tilavuutta ja korjata sen geometriaa (kuva 4). Toimenpiteen ansiosta seinämien kuormitus vähenee ja sydämen vajaatoiminta helpottuu (Batista ym. 1996). Periaate on omaksuttu kammioaneurysman leikkaushoidosta, jossa resektiota ja lineaarista saumaa geometrisesti parempi ratkaisu on kammion kurominen ja muodon tukeminen endokardiaalisella paikalla (Dor 1997). Monet sydänleikkauksen riskitekijät koskevat myös rytmihäiriökirurgiaa (taulukko 1). Tärkeäksi on raportoitu kammioaneurysman puut- 221
4 A Kuva 4. Sydäninfarktin aiheuttama vasemman kammion laajentuma pienennetään ventrikuloplastian avulla. Normaalisti ja huonosti supistuvan seinämän rajakohta kurotaan ompeleella, ja muotoa tuetaan paikkalapulla, jolloin kammion tilavuus pienenee. tuminen (Cox 1989), jolloin resektio ja ventrikuloplastia vaikeutuvat. Yhdysvaltalaisessa 25 potilaan aineistossa, jossa aneurysmaa pidettiin leikkauksen ehtona, ei esiintynyt leikkauskuolleisuutta (Rastegar ym. 1996). Amiodaronin käyttö heikentää inotrooppisten lääkkeiden tehoa ja vaikeuttaa matalan verenpaineen hoitoa keinoverenkiertoa lopetettaessa. Amiodaronin epäillään aiheuttavan hengitysvaikeusoireyhtymää (respiratory distress), ja kaksi potilaistamme menehtyi siihen. Amiodaronilääkitystä ei pidä aloittaa rytmihäiriöleikkausta suunniteltaessa (Mickleborough ym.1994). Omat kokemuksemme kammiotakykardian leikkaushoidosta. Olemme sairaalassamme käyttäneet nykyistä menetelmää eli kartoituksen ohjaamaa subendokardiaalista resektiota ja kryoablaatiota, ventrikuloplastiaa ja sepelvaltimoiden ohitusta ilman kardioplegiaa yhteensä 56 potilaalla vuoden 1997 loppuun mennessä. Potilaiden ikä oli keskimäärin 61 vuotta (vaihteluväli 36 72). Sydäninfarktin vaurio oli monella suuri, ja vasemman kammion ejektiofraktio oli keskimäärin 31 % (18 60 %). Neljällä potilaalla leikkaus tehtiin kammiovärinän takia. Kaikille käynnistyi esitutkimuksessa kammiotakykardia, ja se paikannettiin. Kammioaneurysma todettiin 27 potilaalla (48 %). Kammion kokoa pienennettiin, ja kammio muotoiltiin sen sisään asetetulla paikkalapulla 48 potilaalla (86 %). Kammion muotoilua ja pienennystä ei pidetty aiheellisena kahdeksalla potilaalla (14 %), koska kammio toimi kohtalaisen hyvin. Sepelvaltimoiden ohitus tehtiin 53 potilaalle (95 %) ja yhdelle asennettiin tekoläppä. Leikkaukseen (30 vrk kuluessa) kuoli neljä potilasta (7 %); yhden kuoleman syy oli hallitsematon rytmihäiriö. Kuolleisuus oli siten kohtalaisen pieni (taulukko 2), vaikka leikkaukseen hyväksyttiin päivystysluonteisia tapauksia. Kahdella näistä potilaista aneurysma oli anatominen ja kahdella»funktionaalinen» eli varjoainekuvaus viittasi aneurysmaan mutta leikkaus paljasti vain laajentuman ilman transmuraalista arpea. Näissäkin neljässä tapauksessa voitiin tehdä ventrikuloplastia. Elektrofysiologisessa testauksessa kammiotakykardian todettiin hävinneen 94 %:lla potilaista. Keskimäärin 29 kuukauden seurannan aikana rytmihäiriö uusiutui yhdellä potilaalla (2 %) ja hänet hoidettiin rytmihäiriötahdistimella. Neljä potilasta kuoli (8 %); kuolinsyy ei ollut kellään rytmihäiriö. Kammioarytmian leikkaushoidon asema Leikkaukseen soveltuvat potilaat, joilla on pitkäkestoinen kammiotakykardia tai sydäninfarktin arvesta johtuva kammiovärinä (taulukko 1). Leikkausta puoltavat vasemman kammion laaja arpi tai aneurysma ja tarve sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen. Sepelvaltimoiden runsaatkaan ahtaumat eivät välttämättä aiheuta anginakipua, minkä takia kammiotakykardiapotilaalle on tarpeellista tehdä varjoainekuvaus. Vaihtoehdot rytmihäiriöstä johtuvan äkkikuoleman estossa ovat rytmihäiriörakenteen kirurginen poisto, rytmihäiriötahdistimen asennus, sydämensiirto ja valikoiduissa tapauksissa pelkkä sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Kun rytmihäiriöleikkaus ei sovellu, voidaan henkeä uhkaavaa kammioarytmiaa hoitaa rytmihäiriötahdistimella (Toivonen ym. 1991). Aikaisemmin rintakehän avaus aiheutti komplikaatioita, mutta nykyiseen endokardiaalisten johtojen asennukseen niitä ei juuri liity. Rytmihäiriötahdistin pysäyttää kammiotakykardian tiheällä B 222 A. Järvinen ja L. Toivonen
5 tahdistuksella tai defibrilloivalla sähköiskulla sekunnissa. Tämä hoitomuoto estää yhtä tehokkaasti äkkikuolemaa kuin kammiotakykardian leikkaushoito mutta ei vähennä muita sydänkuolemia. Kammiorytmihäiriö voi olla myös ratkaiseva syy päätyä sydämensiirtoon. Suomen käytännön mukaan kammiotakykardian leikkaushoidot on syytä keskittää sydämensiirtoja tekevään yksikköön. Julkaistuissa aineistoissa potilasmäärät eivät vielä ole olleet kovin suuria, mikä myös puoltaa erityisosaamista vaativan hoidon keskittämistä. Eteisvärinän kirurginen hoito Eteisvärinää ylläpitävät pitkin eteiskudosta harhailevat sähkörintamat, ja rytmihäiriö on siten luonteeltaan kiertoaktivaatio (Cox 1995). Viime aikoina on havaittu, että osalla potilaista laskimoiden ja eteisten liitosalueilta voi alkaa tiheitä eteistakykardioita, jotka johtavat värinään. Eteisvärinää on yritetty hallita eri menetelmin. Yksinkertaisin leikkaus on ollut vasemman eteisen eristys mitraaliläpän sairauksissa. Seuraavaksi kokeiltiin leikkaussaumojen eristämän käytävän tekemistä sinus- ja eteis-kammiosolmukkeiden välille (»corridor»-leikkaus; van Hemel ym. 1997). Tällöin sydän noudattaa sinussolmukkeen rytmiä mutta leikkausviillon eristämät eteiset eivät enää supistu. Yhdysvaltalaisen Coxin työryhmän kehittämä sokkeloleikkaus on toiminnallisesti parempi (Cox ym. 1995). Nykyisin sovelletaan versiota»maze III». Siinä eteisten seinämä leikataan kapeiksi väyliksi, joita myöten sinuslyönnin aktivaatio etenee kaikkialle (kuva 5). Väylien leveys ei riitä ylläpitämään värinää. Pienemmät rytmihäiriöfokukset voivat edelleen toimia. Sokkeloleikkauksen jälkeisinä päivinä eteisvärinää esiintyy, mutta 1 3 kuukauden tai viimeistään puolen vuoden kuluttua se häviää %:lla potilaista. Eteisten supistuksen palautumista voidaan seurata kaikututkimuksilla, jotka ovat osoittaneet idean eteisten toimintakyvyn säilyttämisestä oikeaksi (Yashima ym. 1997). Coxin»maze III»:n mukaiset leikkaukset aloitettiin vuonna 1997 HYKS:ssa. Kuva 5. Eteisvärinän poistava sokkeloleikkaus perustuu molempien eteisten ja eteisväliseinän leikkaamiseen kapeiksi käytäviksi. Sähköinen aktivaatio ei etene saumojen ylitse, jolloin eteisvärinää ylläpitävät kiertoaktivaation kehät sammuvat. Sokkelo tehdään siten, että sinus- ja eteis-kammiosolmukkeiden ja vasemman eteisen yhteydet säilyvät. Piirros esittää leikkausviiltojen sijaintia eteisten takaseinässä. Sokkeloleikkauksen tekniikka. Sokkeloleikkaus tehdään sydän-keuhkokonetta käyttäen. Oikean eteisen leikkaaminen väyliksi ja saumojen ompelu voidaan tehdä sydämen käydessä. Vasemman eteisen osuus tehdään aortan sulun ja kardioplegian aikana. Eteiskudoksen kryoablaatio läppärenkaiden ja alaonttolaskimon suulla vähentää dissektointia ja sauman ompelua hankalissa paikoissa. Sydän-keuhkokoneen pitkäaikainen käyttö ( min) ja laajat ompelusaumat voivat aiheuttaa verenvuotoa. Japanilaiset ovat lisänneet jäädytystä vähentääkseen saumoja ja soveltaneet»mini-invasiivista» tähystinten ja katetriablaation yhdistelmää (Inoue ym. 1997). Sinussolmuke säilyy useammin, jos sen toiminta ennen leikkausta on ollut hyvä, mikä voidaan tutkia defibrilloimalla. Sokkeloleikkaus saattaa denervoida sinussolmukeen, jolloin sykkeen vaihtelu rasituksessa vähenee (Vogt ym. 1997). Hermotuksen on todettu palautuvan osittain vuoden kuluessa. Nodaalirytmi ja tiheät eteisarytmiat ovat tavallisia leikkausta seuraa- 223
6 vina päivinä. Rytmihäiriöherkkyys häviää yleensä 1 3 kuukaudessa, ja vasta sen jälkeen voidaan arvioida leikkauksen tulos (Ellenbogen ym. 1995, Melo ym. 1997). Sokkeloleikkauksia voidaan tehdä ilman muussa rytmihäiriökirurgiassa tarvittavaa elektrofysiologista kartoituslaitteistoa. Leikkaus on mahdollista tehdä jopa ilman jäädytystä (Gregori ym. 1995), vaikka kryoablaatio kuuluu Coxin alkuperäiseen tekniikkaan ja nopeuttaa leikkauksen suoritusta. Hiippaläpän vikaan liittyvä eteisvärinä. Hiippaläpän korjaukseen liittyvästä sokkeloleikkauksesta on julkaistu melko paljon raportteja (taulukko 3). Hyvä tulos on saavutettu %:lla potilaista. Sokkeloleikkaus ei lisää läppäkirurgiaan liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta, jos potilaat on valittu oikein ja leikkausryhmä on kokenut (Izumoto ym. 1997). Hiippaläpän plastiaan yhdistetty sokkeloleikkaus voi tehdä antikoagulanttihoidon tarpeettomaksi. Pelkkä hiippaläpän korjaus ja sen ansiosta vähentynyt vasemman eteisen kuormitus voivat edistää sinusrytmin säilymistä. Vaikutus on kuitenkin vähäinen ja sattumanvarainen. Sinusrytmi on palautunut vain 21 %:lla potilaista ja toisaalta 17 %:lle on kehittynyt ongelmallinen eteisvärinä vuoden kuluessa (Large ym. 1997). Havainnot puoltavat siten hiippaläpän kirurgiaan liitettyä sokkeloleikkausta. Sokkeloleikkauksen tulosta heikentävät eteisten suuri koko ja eteisvärinän monivuotinen kesto (Kawaguchi ym. 1996). Kamatan ym. (1997) raportin mukaan sinusrytmin palautuminen oli epävarminta, jos eteisvärinä oli matala-amplitudista (alle 0.1 mv) ja vasemman eteisen läpimitta oli yli 65 mm. Eteisiä tulisi ehkä pienentää. Eteisvärinä ilman muuta sydänvikaa. Sokkeloleikkausta ilman muuta sydänkirurgiaa on tehty sekä kohtauksina esiintyvässä että pysyvässä eteisvärinässä. Aiheina on pidetty hankalaa tiheälyöntisyyttä, jota ei voida hallita lääkkeillä, hoidosta johtuvaa hidaslyöntisyyttä ja antikoagulaatiosta huolimatta aiheutuvaa aivoemboliaa (Cox ym. 1995). Leikkausta voidaan perustella erityisesti, kun suuri syketaajuus uhkaa johtaa sydämen vajaatoimintaan. Leikkaus on onnistunut paremmin ja komplikaatioita on esiintynyt vähemmän potilailla, joille on tehty pelkästään sokkeloleikkaus. Omaa kokemusta meillä on 12 potilaan sokkeloleikkauksesta. Neljälle se tehtiin hiippaläpän leikkauksen yhteydessä ja kahdeksalle pelkästään eteisvärinän takia. Usealle potilaalle oli vaihtoehtona harkittu eteis-kammioliitoksen katkaisua ja tahdistinta. Sinusrytmi palautui kaikille potilaille leikkauksen jälkeen joksikin aikaa. Eteisvärinä uusiutui kahdella potilaalla vielä kolmen kuukauden kuluttua leikkaukses- Taulukko 3. Sokkeloleikkauksen tuloksia. Aineisto Potilaita Leikkauksen tulos Huomautuksia Cox ym Eteisvärinä poissa ilman lääkkeitä 93 %:lla Kolmasosalla muu leikkaus Vasemman eteisen supistus 94 %:lla Tahdistin 7 %:lla, mutta vain 1 %:lla, jos sinussolmuke hyvä ennen leikkausta Kosakai ym Sinusrytmi palautunut 84 %:lla Kaikilla hiippaläpän leikkaus Vasemman eteisen supistus 75 %:lla Gregori ym Sinusrytmi palautunut 90 %:lla Kaikilla hiippaläpän leikkaus, Vasemman eteisen supistus 90 %:lla ei kryoablaatiota Kawaguchi ym Sinusrytmi palautunut 86 %:lla Kaikilla muu sydänleikkaus Leikkauskuolleisuus 2 % Kamata ym Sinusrytmi palautui 79 %:lla Kaikilla muu sydänleikkaus Ålbage ym Sinusrytmi palautui 90 %:lla Kolmella ollut aivohalvaus Eteisten toiminta palautui 70 %:lla Hyks:n potilaat 12 Sinusrytmi akuutisti 100 %:lle Neljällä muu sydänleikkaus Eteisvärinä uusiutunut kolmella potilaalla 3 kk:n jälkeen 224 A. Järvinen ja L. Toivonen
7 ta, ja heille annettiin rytmihäiriölääkitystä. Yhdelle potilaalle asennettiin sinustaukojen takia tahdistin ja tehtiin eteis-kammioliitoksen katkaisu eteislepatuksen uusiuduttua toistuvasti. Lopuksi Vaikka rytmihäiriöiden kirurginen hoito koskee vain pientä potilasryhmää, kuuluu hoitomahdollisuuksien tunteminen sydänpotilaita hoitavan lääkärin hyvään ammattitaitoon. Sepelvaltimotautiin liittyvä kammiotakykardia uhkaa henkeä. Tätä vaaraa voidaan hoitaa rytmihäiriökirurgialla ja parantaa iskemiaa ja sydämen pumppaushäiriötä. Eteisvärinän hoitoa sokkeloleikkauksella tulisi harkita, kun potilaalle suunnitellaan hiippaläpän leikkausta. Eteisvärinä ilman muuta sydänvikaa voi olla leikkauksen aihe, kun tiheä syke rajoittaa toimintakykyä ja uhkaa johtaa sydämen vajaatoimintaan. Potilas ohjataan rytmihäiriöleikkauksen harkintaan konsultoimalla yliopistosairaalan rytmikardiologia. Toiminta ei kuluta sydänkirurgian voimavaroja kohtuuttomasti, sillä rytmihäiriöleikkaukset liittyvät joko muuhun sydänkirurgiaan tai mahtuvat kapea-alaisena muun leikkaustoiminnan lomaan. Kirjallisuutta Batista R J V, Santos J L V, Takeshita N, Bocchino L, Lima P N, Cunha M A. Partial left ventriculectomy to improve left ventricular function in end-stage heart disease. J Cardiac Surg 1996; 11: Cox J L. Patient selection criteria and results of surgery for refractory ischemic ventricular tachycardia. Circulation 1989; 79 Suppl 1: Cox J L, Jaquiss R D, Schuessler R B, Boineau J P. Modification of the maze procedure for atrial flutter and atrial fibrillation. II. Surgical technique of the maze III procedure. J Thorac Cardiovasc Surg 1995; 110: Cox J L, Schuessler R B, Lappas D G, Boineau J P. An 8 1/2-year clinical experience with surgery for atrial fibrillation. Ann Thorac Surg 1996; 224: Dor V. The treatment of refractory ischemic ventricular tachycardia by endoventricular patch plasty reconstruction of the left ventricle. Semin Thorac Cardiovasc Surg 1997; 9: Ellenbogen K A, Hawthorne H R, Belz M K, Stambler B S, Cherwek M L, Wood M A. Late occurrence of incessant atrial tachycardia following the maze procedure. Pacing Clini Electrophysiol 1995; 18: Grandmougin D, Warembourg H, Lacroix D, Hennequin J L, Klug D, Fayad G. [Surgical management of ventricular arrhythmia after myocardial infraction]. [French] Ann Chirurg 1996; 50: Gregori F Jr, Cordeiro C O, Couto W J, da Silva S S, de Aquino W K, Nechar A Jr. Cox maze operation without cryoablation for treatment of chronic atrial fibrillation. Ann Thorac Surg 1995; 60: Inoue Y, Yozu R, Mitsumaru A, ym. Video assisted thoracoscopic and cardioscopic radiofrequency Maze ablation. ASAIO Journal 1997; 43: Izumoto H, Kawazoe K, Kitahara H, ym. Can the maze procedure be combined safely with mitral valve repair? J Heart Valve Dis 1997; 6: Järvinen A, Toivonen L.. Suom Lääkäril 1992; 9: Järvinen A, Toivonen L, Verkkala K, Mäkijärvi M, Viitasalo M. Wolff- Parkinson-Whiten oireyhtymän kirurginen hoito. Duodecim 1992; 108: Kamata J, Kawazoe K, Izumoto H, ym. Predictors of sinus rhythm restoration after Cox maze procedure concomitant with other cardiac operations. Ann Thorac Surg 1997; 64: Kawaguchi A T, Kosakai Y, Isobe F, ym. Factors affecting rhythm after the maze procedure for atrial fibrillation. Circulation 1996; 94: 2: Kosakai Y, Kawaguchi A T, Isobe F, ym. Modified maze procedure for patients with atrial fibrillation undergoing simultaneous open heart surgery. Circulation 1995: 92 Suppl 9; Large S R, Hoisseinpur A R, Wisbey C, Wells F C. Spontaneous cardioversion and mitral valve repair: a role for surgical cardioversion (Cox-maze)? Eur J Cardiothorac Surg 1997; 11: Melo J Q, Neves J P, Abecasis L M, Adragao P, Ribeiras R, Seabra-Gomes R. Operative risks of the maze procedure associated with mitral valve surgery. Cardiovasc Surg 1997; 5: Mickleborough L, Maruyama H, Mohamed S, ym. Are patients receiving amiodarone at increased risk for cardiac operations? Ann Thorac Surg 1994; 58: Mickleborough L, Mizuno S, Downar E, Gray G. Late results of operation for ventricular tachycardia. Ann Thorac Surg 1992; 54: Parikka H, Toivonen L, Viitasalo M, Järvinen A, Nisula L, Nieminen M S. Arytmogeeninen oikean kammion dysplasia ja idiopaattinen oikean kammion takykardia. Duodecim 1991; 107: Pfeiffer D, Moosdorf R, Svenson R H, ym. Epicardial neodymium. YAG laser photocoagulation of ventricular tachycardia without ventriculotomy in patients after myocardial infarction. Circulation 1996; 94: Rastegar H, Link M S, Foote C B, Wang P J, Manolis A S, Estes N A. Perioperative and long-term results with mapping-guided subendocardial resection and left ventricular endoaneurysmorrhaphy. Circulation 1996; 94: Ryysy R, Parikka H, Toivonen L. Eteis-kammioliitoksen katkaisu eteisvärinän hoitona. Duodecim 1997; 113: Shumway S J, Johnson E M, Svendsen C A, Kriett J M, Ring W S. Surgical management of ventricular tachycardia. Ann Thorac Surg 1997; 63: Toivonen L. Rytmihäiriöiden elektrofysiologisen tutkimuksen aiheet. Suom Lääkäril 1988; 25: Toivonen L, Järvinen A, Härtel G, Nieminen M. Uusiutuvan kammiovärinän hoito subendokardiaalisen resektion avulla. Duodecim 1987; 103: Toivonen L, Järvinen A, Viitasalo M, ym. Kammioperäisten rytmihäiriöiden invasiivisen hoidon tulokset. Duodecim 1996; 112: Toivonen L, Viitasalo M, Järvinen A, Verkkala K, Nieminen MS, Heikkilä J. Äkkikuoleman esto defibrillaattorin implantoinnilla. Duodecim 1991; 107: van Hemel N M, Defauw J J, Guiraudon G M, Kelder J C, Jessurun E R, Ernst J M. Long-term follow-up of corridor operation for lone atrial fibrillation: evidence for progression of disease? J Cardiovasc Electrophysiol 1997; 8: Watanabe H, Eguchi S, Miyamura H, ym. Histologic findings of longterm cryolesions in a patient with ventricular tachycardia. Cardiovasc Surg 1996; 4: Vogt P R, Brunner L, Rocca H P, ym. Temporary loss of cardiac autonomic innervation after the maze procedure. Eur J Cardiothorac Surg 1997; 12: Yashima N, Nasu M, Kawazoe K, Hiramori K. Serial evaluation of atrial function by Doppler echocardiography after the maze procedure for chronic atrial fibrillation. Eur Heart J 1997; 18: Ålbage A, Bengtsson L, Van Der Linden J, ym. Ny hjärtkirurgisk metod vid förmaksflimmer. Maze-operation återställer sinusrytm. Läkartidningen 1997; 94: ANTERO JÄRVINEN, dosentti, ylilääkäri HYKS:n kirurgian klinikka, sydän- ja thoraxkirurgian toimiala HYKS LAURI TOIVONEN, dosentti, apulaisylilääkäri lauri.toivonen@huch.fi HYKS:n sisätautien klinikka, kardiologian toimiala HYKS 225
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotSydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito
l u k u 1 0 Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito Paavo Uusimaa ja MJ Pekka Raatikainen Sydäninfarktin jälkitila on tavallisin yhdenmuotoisen kammiotakykardian syy. Kammiotakykardian
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotSairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
Lisätiedotaiheuttamat sydämentahdistimien ja
Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotEteisperäisten rytmihäiriöiden ablaatiohoito
Kardiologian uudet tuulet HANNU PARIKKA JA MARKKU MÄKIJÄRVI Eteisperäisten rytmihäiriöiden ablaatiohoito Eteisperäiset rytmihäiriöt aiheutuvat rakenteellisesta sydänsairaudesta tai sydämen primaarista
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ
ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotRytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden
KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotAorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito
LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotAorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa
Sydänkirurgia Aorttaläpän korjaus ilman tekoläppää Kalervo Verkkala ja Lasse Heikkilä Aorttaläpän vioissa tekoläppäleikkaus on edelleen tärkein kirurginen hoito. Päinvastoin kuin hiippaläpän kirurgisessa
LisätiedotSepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla
Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotKARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
LisätiedotEteislepatuksen katetriablaatiohoito
L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Tahdistinhoito
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy
Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen
LisätiedotProfylaktinen rytmihäiriötahdistin
LUKU 7 Profylaktinen rytmihäiriötahdistin Lauri Toivonen Tiivistelmä Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito tarkoittaa hoitomuodon käyttöä potilailla, joilla ei vielä ole esiintynyt henkeä uhkaavaa pitkäkestoista
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotEteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito
Juhani Koistinen, Marko Alin, Vesa Vilkki ja Jukka Savola KATSAUS Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito Torakoskooppinen epikardiaalinen ablaatio on kehittynyt monipuoliseksi eteisvärinän hoitomuodoksi.
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotLäppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin
Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan
LisätiedotRytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka
Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotCa rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen
KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotAkuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi
LisätiedotEteisvärinän katetriablaatiohoito
L U K U 8 Eteisvärinän katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen Katetriablaatio on nopeasti vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa. Eteisvärinän ablaatiohoidon kannalta mullistavan havainnon tekivät
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?
Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotHenkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito
Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä
LisätiedotUrheilu ja sydämen rytmihäiriöt
Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys
LisätiedotRytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi
LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina
LisätiedotKotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS
Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus
LisätiedotIäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito
Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy sinikka.yli-mayry@uta.fi Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme
Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotSuurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten
LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100
LisätiedotMiten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri
Katsaus Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Kammiolisälyöntisyys on tavallinen kliininen ongelma. Etenkin vasta alkanut lisälyöntisyys
LisätiedotAjokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)
Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotPalveluhinnasto 2015 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT. www.sydansairaala.fi PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUSASIAKKAAT
www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2015 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUSASIAKKAAT Hinnasto voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä:
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
Lisätiedotäkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula
Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotSydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia-
Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla MJ Pekka Raatikainen ja Markku Linnaluoto Pysyvän tahdistinhoidon aiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Nykyään tahdistimia käytetään paitsi oireisen hidaslyöntisyyden
LisätiedotSydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri
LisätiedotAnestesian aikainen elvytys ja tapausselostus
Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän
Lisätiedot