Kryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa
|
|
- Pauli Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anita Hiippala, Hannu Parikka ja Juha-Matti Happonen KATSAUS Kryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa Radiotaajuusvirtaan perustuva katetriablaatio on vakiintunut monien rytmihäiriöiden ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Komplikaatioriskit ovat vähäiset ja hoitotulokset hyvät. Kudoksen jäädyttämiseen perustuva kryoablaatio kehitettiin lisäämään hoidon turvallisuutta, erityisesti tapauksissa, joissa eteis-kammiosolmukkeen vaurioitumisen vaara on olemassa. Rytmihäiriöi den suoniteitse tehtävät kryoablaatiohoidot aloitettiin Suomessa vuoden 2005 lopussa. Artikkelissa kuvataan hoidon periaatteet, kansainväliset hoitotulokset ja oma 157 potilaan aineistomme. Kryoablaatiohoidon ja radiotaajuusvirtaan perustuvan hoidon tulokset ovat nykyisin jokseenkin samat. Normaalin johtoradan lähellä sijaitsevien rytmihäiriörakenteiden yhteydessä kryoablaatiota voidaan toimenpiteen turvallisuuden vuoksi pitää ensisijaisena hoitona. Katetriablaatiolla on mahdollista päästä pysyvästi eroon rytmihäiriöstä. Radiotaajuusvirtaan (radiofrequency, RF) perustuva ablaatio kehitettiin 1980-luvulla, ja siitä tuli käypä tai jopa ensisijainen hoito useisiin rytmihäiriöihin. RF-ablaation tuottamat kudosmuutokset (RF-leesiot) johtuvat akuutista lämpövauriosta. Sitä seuraa tulehdus, hemorragia, fibroosi ja siten pienen arven muodostuminen. Sähkö fysiologisena ominaisuutena on solujen pysyvä depolarisoituminen, mikä estää sähkön kulun. RF-leesio laajenee vielä hoitokäsittelyn jälkeen, ja se on reunoiltaan epätarkkarajainen. Tämä ilmiö on sekä haluttu että joskus pelätty, sillä laajeneminen varmistaa hoitokohdan pysyvyyden, mutta leesio voi myös edetä kohtiin, joihin sitä ei haluta. Kudoksen jäädytykseen pohjautuva kryoablaatio kehitettiin 2000-luvun taitteessa lisäämään hoidon turvallisuutta. Kryoenergiaa oli aiemmin käytetty avosydänkirurgiassa. Siinä hoidon huomattiin aiheuttavan teräväreunaisen, transmuraalisen leesion, joka ei ollut trombogeeninen eikä tulehduksellinen. Ensimmäinen rytmihäiriön kryoablaatiohoito suoniteitse tehtiin vuonna Kryoablaatiohoidon periaatteet Kryoablaatiossa käytettävät suonensisäiset hoitokatetrit kehitettiin avosydänkirurgian kryohoidoista saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Katetrin kärjen jäähdytys perustuu Joule Thompsonin efektiin: nestemäinen typpioksiduuli (N2O) ajetaan korkealla paineella katetrin keskeltä sen kärkeen, jossa se höyrystyy päästessään katetrin matalampipaineiseen ulompaan osaan ja aiheuttaa katetrin kärjen jäähtymisen. Kärjen lämpötilaa voidaan säätää tarkasti muuttamalla jäähdyttävän kaasun virtausta. Kryokäsittelyn perustana ovat solujen sisään muodostuvat jääkiteet, jotka muuttavat solunsisäisten rakenteiden toimintaa. Kylmyys hidastaa aluksi nesteen liikettä sydänlihassoluissa. Lisäksi solukalvon ionipumppujen toiminta häiriintyy ja solunsisäinen ph-arvo pienentyy. Nämä vaikutukset menevät ohi, mikäli kylmäaltistus lopetetaan. Jos jäädytystä jatketaan, alkaa jääkiteitä muodostua aluksi solujen ulkopuolelle ja sitten myös solujen sisään. Solunseinämät eivät vaurioidu. Jääkiteet solun sisällä haittaavat erityisesti mitokondrioiden ja tuman toimintaa. Korjautumaton vaurio tapahtuu ensin mitokondrioissa. Vielä 30 C:n kylmäkäsittely ei synnytä jääkiteitä ja solutuhoa, vaan kylmä ainoastaan estää sähkö impulssin johtumisen. Solujen pysyvä vaurioituminen tapahtuu vasta 75 C:ssa. Kun kudos lämpiää hoidon jälkeen, jääkitei 1141 Duodecim 2013;129:1141 8
2 KATSAUS 1142 den sulaminen tuhoaa soluseinämiä ja solun sisältöä ja saattaa sen osmoottiseen epätasapainoon (Khairy ja Dubuc 2008). Kliininen hoitotilanne käsittää kryokartoituksen ja kryoablaation. Hoitokatetrin kärjen lämpötila lasketaan aluksi 30 C:een, jolloin kudosmuutokset ovat vielä korjautuvia. Näin voidaan varmistua, että kyseinen kohta on juuri se, jota halutaan hoitaa ja ettei hoito aiheuta haittaa (kryokartoitus). Oikean hoitokohteen löytyessä havaitaan esimerkiksi delta-aallon äkillinen häviäminen tai takykardian pysähtyminen, kun johtuminen oikoradassa häviää (KUVAT 1 ja 2). Jäädytystä jatketaan laskemalla lämpötila edelleen 75 C:een neljän minuutin ajaksi (kryoablaatio) (Skanes ym. 2000, Khairy ym. 2003). Katetrin kärkeen muodostuu jääpallo, joka kiinnittyy hoidettavaan kohtaan. Koe-eläinmallissa suonensisäisellä kaikukuvauskatetrilla pallon todettiin suurenevan ensimmäisten kolmen minuutin aikana. Tähän havaintoon pohjautuu yleisesti käytetty neljän minuutin hoitoaika (Khairy ja Dubuc 2008). Kryoablaatioleesion laajuuteen vaikuttavat katetrin kärjen koko ja hoidon kesto. Leesion kokoa voidaan kasvattaa myös toistamalla hoito samaan kohtaan. Kryo- ja RF-tekniikan vertailu Tavallisen RF-ablaation rajoitteita voivat olla hoitokatetrin kärjen epästabiilius, hoito leesion korjautumattomuus ja laajeneminen sekä hoidon kivuliaisuus. RF-ablaatio vaurioittaa hoitokohdan endoteelia, mikä voi aiheuttaa paikallisen tromboosin. Tämä puolestaan altistaa tromboembolisille komplikaatioille. RF-leesio on pysyvä. Se on halkaisijaltaan ja syvyydeltään 3 5 mm:n kokoinen, ja leesio voi vielä hoitohetken jälkeen laajentua. RF-hoito saattaa puhkaista sydämen seinämän, koska ohuessa eteismyokardiumissa 3 5 mm:n leesio saattaa olla liian syvä. Komplikaatio on kuitenkin harvinainen (alle 1 %). RF-hoito johtoradan lähelle voi aiheuttaa komplikaationa tahdistinhoitoa vaativan pysyvän eteis-kammiokatkoksen leesion hallitsemattoman laajenemisen vuoksi. Tämäkin vaara on onneksi pieni (alle 1 %). Toisaalta hoidetun kohdan KUVA 1. Eteis-kammiojohtoradan (Hisin kimppu) vieressä sijaitsevan oikoradan kryoablaatio. Potilas oli 18-vuotias nuori, joka kärsi toistuvista SVT-kohtauksista. Hoitokatetrin kärki sijaitsee aivan Hisin kimpun katetrin (joka osoittaa normaalin eteiskammiojohtoradan sijainnin) vieressä. Kryoablaatio tähän kohtaan katkaisi oikoradan, mikä puolestaan poisti rytmihäiriön. Oma johtorata säilyi koskemattomana. Oikea viistoprojektio (RAO-projektio, right anterior oblique). CS-katetri = koronaarisinuksen (sepellaskimon) katetri, RV-katetri = oikean kammion katetri fibroosi ja leesion kutistuminen paranemisvaiheessa voivat ahtauttaa esimerkiksi sepellaskimon (sinus coronarius), keuhkolaskimon tai sepelvaltimon. Voimakas kivun tunne hoidon aikana saattaa estää riittävän tehokkaan hoitovaikutuksen. Kipu voi aiheuttaa potilaan äkillisen liikkeen tai syvän sisäänhengityksen, joka irrottaa RFkatetrin paikaltaan. Pahimmillaan tahaton katetrin siirtyminen voi vaurioittaa elintärkeää johtoratakudosta. RF-hoidon kohdistuminen johtorataan vain muutamien sekuntien ajan saattaa aiheuttaa pysyvän eteis-kammiokatkoksen. Kryoablaatiolla on neljä merkittävää etua tavalliseen RF-ablaatioon verrattuna. Kryoablaatiossa hoitokatetri kiinnittyy jäätyessään tiukasti kiinni hoidettavaan kohtaan, toisin kuin RF-ablaatiossa, jossa katetri voi liikkua sydämen sykkeen tai hengityksen mukana. Kammioista eteisiin johtavien oikoratojen yhteydessä kartoitus ja ablaatiohoito saatetaan joutua tekemään takykardian aikana. Kryoablaatiokatetrin kiinnittyminen hoitokohtaan lisää turvallisuutta, koska katetri ei siirry paikaltaan ablaatiohoidon pysäyttäessä takykar A. Hiippala ym.
3 KUVA 2. Sydämen sisäiset signaalit kryoablaation aikana. Kun oikorata katkeaa, delta-aalto häviää ja sinusrytmi jatkuu ilman todettavaa häiriötä normaalissa eteis-kammiojohtumisessa. Jääpallon muodostuminen hoitokatetrin kärkeen aiheuttaa voimakkaan sähköisen häiriösignaalin. Signaalit ylhäältä alas: tavalliset EKG-signaalit (II, V6, toiseksi alimpana V5), Hisin kimpun signaali, 3 sepellaskimon (CS) signaalia ja ablaatiokatetrin kärjen signaali. dian. Röntgenläpivalaisua ei tarvita katetrin paikallaan pysymisen tarkistamiseksi. Kasvuikäisten säderasituksen vähentämiseen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Koirilla tehdyissä histologisissa tutkimuksissa kryoenergialla hoidetut kohdat olivat tarkkarajaisia, hyvin ympäristöstään erottuvia ja tiukkaa sidekudosta sisältäviä. Toisin kuin RF-ablaatiossa, endoteeli säilyi ehjänä. Mitä kylmempi lämpötila, sitä syvemmälle hoitovaikutus ulottui. RF-energialla hoidetut kohdat olivat histologialtaan epätarkkarajaisia, huonommin normaalista sydänlihaksesta erottuvia ja tromboosin peittämiä. Fibroosijuosteet jatkuivat hoitokohdan ulkopuolelle, mikä tarkoittaa, että RF-energialla voi olla myöhäisvaikutuksia. RF-hoitoa saaneet kohdat olivat suurempia ja syvempiä kuin kryotekniikalla hoidetut (Friedman ym. 2005). Kryoleesio on hoidon alkuvaiheessa korjautuva. Mikäli kryokartoituksen aikana huomataan, että rytmihäiriön aiheuttajaan ei saada toivottua hoitovaikutusta tai ilmenee eteiskammiojohtumisen häiriöitä, voidaan kylmäkäsittely keskeyttää. Verenvirtaus lämmittää hoitokohdan nopeasti ja johtumishäiriö jää tilapäiseksi. Toisaalta eteis-kammiojohtumista tulee seurata tarkasti koko neljä minuuttia kestävän jäädytyshoidon ajan, koska johtumisen tilapäinen häiriö on kuvattu vielä kryoablaation aikana, vaikka kryokartoituksen mukaan hoitokohdan piti olla turvallinen (Fischbach ym. 2004). Kryoablaatio on potilaalle kivuton, mikä parantaa paikallispuudutuksessa ja sedaatiossa tehtävän hoidon siedettävyyttä. Kryoablaation aiheet Kryoablaatio soveltuu periaatteessa kaikkien rytmihäiriöiden hoitoon, mutta sitä ei kannata käyttää yleistyökaluna. Kryoablaatiokatetri on jonkin verran jäykempi kuin RF-ablaatiokatetri, ja siksi sitä on myös hankalampi käsitellä. Kryoablaatiokatetri ei hakeudu yhtä joustavasti sydämen vaikeasti tavoitettaviin kohteisiin kuin tavanomainen RF-hoitokatetri. Pienikokoisia sydämiä varten onkin kehitetty pienempikaarroksinen katetrimalli. Lasten ja nuorten supraventrikulaaristen takykardioiden hoitoon kryoablaatiota käytetään silloin, kun hoitokohde on lähellä normaalia johtorataa tai lähellä oikeaa eteis-kammiorajaa, jossa oikea sepelvaltimo kulkee. Aikuisilla kryoablaation aiheita ovat lähellä eteis-kammiosolmuketta ja johtorataa sijaitsevista oikoradoista johtuvat rytmihäiriöt sekä ne eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardiat (atrioventricular nodal re-entry tachycardia, AVNRT), joiden yhteydessä ablaatio joudutaan tekemään poikkeuksellisen lähelle varsinaista solmukekudosta. Uusin sovellus on eteisvärinän ablaatiohoito, jossa 1143 Kryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa
4 KATSAUS 1144 YDINASIAT 88Kryoablaatiolla voidaan hoitaa turvallisesti rytmihäiriöitä, jotka johtuvat sydämen sähköisen johtoradan lähellä sijaitsevista rakenteista. 88Kryoablaatiosta johtuvia tahdistinhoitoa vaativia eteis-kammiojohtumisen häiriöitä ei ole toistaiseksi kuvattu. 8 8 Omat tuloksemme 157 potilaan aineistossa vastaavat kirjallisuudessa esitettyjä. laskimon hoitoympyrä tehdään keuhkolaskimoiden suuaukkoon sovitettavalla kryopallolla yhdellä jäädytyskerralla. Seurauksena on samantapainen keuhkolaskimoiden sähköinen isolaatio, joka syntyy radiotaajuusvirralla piste pisteeltä poltettaessa (Chun ym. 2009). Nämä eteisvärinäablaatiot on aloitettu Suomessa. Kryoablaatiohoidon tulokset Kryoablaation tulokset olivat aluksi selvästi RF-ablaatiota huonommat, kun katetreissa käytettiin samankokoista 4 mm:n kärkeä kuin RF-katetreissa. Rytmihäiriö myös palautui alun perin onnistuneen hoidon jälkeen useammin kuin RF-hoidon yhteydessä. Tämän vuoksi siirryttiin käyttämään 6 mm:n kärjellä varustettua katetria, ja tulokset parantuivatkin selvästi. Myös 8 mm:n ablaatiokärkeä voidaan käyttää turvallisesti AVNRT:n hoitoon (Silver ym. 2010). Lasten ja nuorten kryoablaatio onnistui 92 %:lla potilaista, kun hoidettiin lähellä normaalia johtorataa sijaitsevista oikoradoista johtuvia rytmihäiriöitä tai AVNRT:tä ja käytettiin 4 mm:n katetria. Rytmihäiriöt palautuivat 29 %:lle (Drago ym. 2005). Hyvin lähellä eteis-kammiosolmuketta sijaitsevien oikoratojen tapauksessa hoito onnistui aluksi 78 %:lla potilaista, mutta oikoradan toiminta palautui 45 %:lle (Bar-Cohen ym. 2006). Sepellaskimon sisällä sijaitsevan oikoradan ablaatio onnistui 71 %:lla lapsipotilaista, mutta oikorata palautui 40 %:lle (Collins ym. 2007). Uusimmissa potilassarjoissa AVNRT:n hoito onnistui %:lla lapsipotilaista ja rytmihäiriö palautui 6 14 %:lle. Mitä nopeammin hitaan radan toiminta häviää hoidon alettua, sen paremmat ovat pitkäaikaistulokset. Käyttämällä 6 mm:n ablaatiokärkeä 4 mm:n sijaan voidaan onnistumismahdollisuutta parantaa ja rytmihäiriön palautumisen riskiä vähentää (Chanani ym. 2008, Das ym. 2012). Myös aikuispotilaiden AVNRT:n hoito kryoablaatiolla onnistui aluksi huonommin kuin RF-ablaatiolla (Gaita ym. 2006). Tulokset kuitenkin paranivat, kun alettiin käyttää 6 mm:n kärkeä (Rivard ym. 2008). Tässä rytmi häiriössä kryoablaatiolla saavutettavat hoitotulokset ovat nykyään lähes yhtä hyvät kuin radiofrekvenssienergiaa käytettäessä (Bastani ym. 2009). Kryoablaation tulokset ovat jääneet selkeästi huonommiksi kuin RF-ablaation hoidettaessa rytmihäiriöitä, jotka johtuvat muualla kuin johtoradan lähellä sijaitsevista oikoradoista (Friedman ym. 2004). Kryopallolla suoritettavia keuhkolaskimoiden isolaatioita on tehty muutaman vuoden ajan ensisijaisesti itsenäisen kohtauksittaisen eteisvärinän poistamiseksi (Chun ym. 2009). Valikoiduissa potilasryhmissä hoitotulokset ovat vastanneet radiotaajuusvirralla saavutettuja. Tuoreen meta-analyysin perusteella 73 % potilaista oli päässyt eroon eteisvärinästä vuoden seurannassa (Andrade ym. 2011). Komplikaatiot Pediatrisen ablaatiorekisterin mukaan eteiskammiokatkoksen riski kaikissa lasten ja nuorten RF-ablaatioissa oli prosentti. AVNRT:tä hoidettaessa riski oli 2 % ja lähellä johtorataa sijaitsevien oikoratojen yhteydessä 3 % (Van Hare ym. 2004). Aikuispotilaista koostuvissa aineistoissa pysyvä eteis-kammiokatkos on syntynyt alle prosentissa toimenpiteistä (Mäkijärvi ja Parikka 2008, De Sisti ja Tonet 2012). Elinikäistä tahdistinhoitoa vaativa eteis-kammiokatkos on vakava komplikaatio. Kryotekniikalla ei tähän mennessä ole kuvattu sellaista (Bastani ym. 2009). RF-leesioiden on ajateltu voivan laajentua lapsen sydämen kasvun myötä. Imeväisten A. Hiippala ym.
5 RF-ablaatioita tehdäänkin vain henkeä uhkaavissa, lääkehoitoon reagoimattomissa rytmihäiriöissä, koska koe-eläintutkimuksissa RF-leesioiden on todettu suurenevan sydämen kasvaessa. Koe-eläintutkimuksissa kryoablaatioleesioiden yhteydessä on havaittu sama ilmiö eteis- ja kammiolihaksessa, mutta ei eteis-kammiorajassa, jossa oikoradat sijaitsevat (Khairy ym. 2011). Lapsilla on todettu oikoratojen RF-ablaation jälkeen harvinaisena komplikaationa sepelvaltimostenoosia, jota on tavattu myös eläinmallissa (Paul ym. 2003, Schneider ym. 2009). Samassa eläinmallissa toistetussa kryoablaatiotutkimuksessa ei sepelvaltimomuutoksia havaittu, kun eteis-kammiorajaan tehtiin yksittäisiä kryoleesioita. Toistetut saman kohdan jäädytys-sulatus-jäädytyssyklit saattavat aiheuttaa muutoksia sepelvaltimoissa (Kriebel ym. 2009). Hoidettaessa eteisvärinää kryopallolla komplikaationa on kuvattu palleahermon halvausta noin 6 %:lla potilaista, mutta pysyviksi näistä jäi alle kymmenesosa. Keuhkolaskimon ahtautumisen riski on kryopallohoidossa puolet pienempi kuin radiotaajuusvirtaan perustuvaa tekniikkaa käytettäessä (Andrade ym. 2011). Omat potilaat Taulukko. Kryoablaatiolla hoidetut 105 lasta ja nuorta. Mediaani (vaihteluväli) Ikä 14 (6 20) v Sukupuoli (tytöt/pojat) 61/46 Paino 53 (25 93) kg Pituus 164 ( ) cm Toimenpiteen kesto 2,9 (0,8 5,7) h Läpivalaisu 5,2 (1 63) min Sädeannos 90 (9 1105) µgym 2 Seuranta-aika 15 (1 72) kk Sydämen rakennepoikkeavuus Eteisväliseinäaukko 2 Ebsteinin anomalia 1 Operoitu transpositio 1 Vasen yläonttolaskimo 1 Kaksipurjeinen aorttaläppä 1 Oma aineistomme koostuu 157:stä kryoablaatiolla hoidetusta potilaasta joulukuusta 2005 maaliskuun 2012 loppuun. Elektrofysiologisessa tutkimuksessa todettiin rytmihäiriön aiheuttajaksi AVNRT 66 %:lla ja oikorata 31 %:lla potilaista. Paikallisalkuisia takykardioita hoidettiin vain harvoin. Omaan aineistoomme ei kuulu kryoablaatiolla hoidettuja eteisvärinäpotilaita. Lapset ja nuoret. Lasten ja nuorten sairaalassa hoidettiin kryoablaatiolla 105 potilasta (TAULUKKO). Toimenpiteet tehtiin yleisanestesiassa, ja niissä käytettiin 6 mm:n katetrikärkeä. AVNRT:n hoito onnistui 93-prosenttisesti, sen sijaan oikoradoista vain alle puolet (43 %) saatiin hoidettua (KUVA 3). Ohimennyt eteis-kammiokatkos esiintyi yhdellä potilaalla. Hänellä toimenpide päätettiin keskeyttää. Viidellä potilaalla ablaatiohoidosta pidättäydyttiin nuoren iän, oireiden vähäisyyden, anatomisen poikkeavuuden aiheuttaman kartoitusvaikeuden tai oikoradan sijainnin takia (sepellaskimon sisällä, Hisin kimpun vieressä). Lasten osalta on mahdol 105 potilasta 75 AVNRT 28 oikorata 2 muu arytmia KUVA 3. Rytmihäiriömekanismit ja kryoablaatiohoidon tulokset 105 lapsen ja nuoren aineistossa. Onnistunut toimenpide +, tulokseton toimenpide. AVNRT = eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia Kryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa
6 KATSAUS lista odottaa sydämen kasvua ja uusia toimenpide tämän jälkeen, mikäli rytmihäiriö on hallittavissa lääkehoidolla. Seuranta-ajan mediaani oli 15 kuukautta (1 72 kk). Onnistuneen kryoablaation jälkeen rytmihäiriöt palautuivat seitsemälle potilaalle (6,6 %) 1 20 kuukauden kuluessa; heille kaikille tehtiin onnistunut uusintatoimenpide. Aikuiset. Kryoablaatiolla hoidettiin 52 aikuispotilasta, kolmelle toimenpide tehtiin kahdesti. Potilaiden mediaani-ikä oli 36 vuotta (vaihteluväli vuotta). Toimenpiteistä kymmenen (19 %) oli uusintatoimenpiteitä, eli kyseessä olivat varsin hankalahoitoiset potilaat, joille oli jo aiemmin tehty tuloksettomia RF-ablaatioyrityksiä. KUVASSA 4 esitetään rytmihäiriömekanismit ja hoitotulokset. Kryoablaatiohoitoon päädyttiin aikuispotilailla useimmiten sen vuoksi, että oikean eteisen Kochin kolmion anatomia (paikka, jossa AVNRT:n hoitokohde eli hidas rata sijaitsee) oli poikkeava. RF-hoito oli aiemmin aiheuttanut eteis-kammiojohtumisen tilapäisiä häiriöitä, tai potilaat olivat nuoria, joilla eteis-kammiokatkoksen riski arvioitiin poikkeuksellisen suureksi, koska oikorata sijaitsi aivan normaalin johtoradan vieressä. Kuudella potilaalla havaittiin kryoablaatiokartoituksen aikana eteis-kammiojohtumisen häiriöitä, jotka korjautuivat heti, kun hoito keskeytettiin. Myöhäisvaikutuksena yhdelle potilaalle tuli toisen asteen eteis-kammiokatkos; hänellä oli jo ennen toimenpidettä pitkä PQ-aika. Yhdellä potilaalla todettiin toimenpiteen jälkeen vähäinen perikardiumeffuusio, joka ei vaatinut hoitoa. Rytmihäiriö uusiutui onnistuneen toimenpiteen jälkeen 6 %:lla potilaista. Pohdinta Omat tuloksemme lapsista ja nuorista koostuvissa aineistoissa vastaavat viimeaikaisia hoitotuloksia (Drago 2008, Das ym. 2012). Kryoablaatio osoittautui turvalliseksi toimenpiteeksi. Tahdistinhoitoa vaativia eteis-kammiojohtumisen häiriöitä ei esiintynyt. Lasten ja nuorten kryoablaatiohoidossa voidaan havaita uuden laiteteknologian kehittymisen ja sen käytön harjaantumisen mukanaan tuoma hoitotulosten paraneminen. Tämä tulee ilmi sekä kirjallisuudessa että omassa potilasaineistossamme. Nykyään samoihin rytmihäiriörakenteisiin kohdistuvat hoidot ovat tuloksiltaan jokseenkin samanveroiset (Deisenhofer ym. 2010). Samalla on voitu antaa mahdollisuus ablaatiohoitoon sellaisillekin potilaille, joille sitä ei aiemmin uskallettu ehdottaa. Kryoablaatiota voidaankin pitää ensi sijaisena vaihtoehtona hoidettaessa lähellä johtorataa sijaitsevista rakenteista johtuvia rytmihäiriöitä (Kirsh ym. 2005). Kokemusten perusteella kryoablaatiosta on nyt tullut AVNRT:stä kärsivien lasten ja nuorten ensisijainen ablaatiohoitomuoto. Aikuispotilaiden osalta kryoablaation tulokset eivät ole olleet RF-ablaation veroisia, mutta toisaalta potilasjoukkoon ovatkin valikoituneet vaikeimmat tapaukset, joissa muu hoito on epäonnistunut. AVNRT:n ensisijainen hoito on aikuisilla edelleen RF-ablaatio, jonka tulokset ovat hyvät. Kryoablaatiota käytetään 52 potilasta 28 AVNRT 20 oikorata 4 muu arytmia KUVA 4. Rytmihäiriömekanismit ja kryoablaatiohoidon tulokset 52 aikuispotilaan aineistossa. Onnistunut toimenpide +, tulokseton toimenpide. AVNRT = eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia. A. Hiippala ym.
7 vain silloin, kun riski eteis-kammiojohtumisen häiriöistä arvioidaan erityisen suureksi. Aikuisten ja lasten kryoablaatiohoidon aiheet ovat näin ollen erilaiset. Kryoablaatiota on verrattu RF-ablaatioon etenevässä, satunnaistetussa tutkimuksessa, jonka aineisto koostui aikuispotilaista. Välittömät tulokset olivat yhtä hyvät, mutta pitkäaikaisseurannassa rytmihäiriön uusiutumisia ilmeni enemmän kryoablaatioryhmässä (9,4 %) kuin RF-ryhmässä (4,4 %). Eteiskammiokatkoksen suhteen ryhmien välillä ei ollut eroa (Deisenhofer ym. 2010). AVNRT:n uusiutumiset vähenevät, jos hidas rata hävitetään kokonaan. Kryoablaatiota suositellaan, jos eteis-kammiokatkoksen vaara katsotaan suureksi (De Sisti ja Tonet 2012). Valtaosa oikoradoista sijaitsee vasemmassa eteis-kammiorajassa, ja niihin kohdistetun RF-hoidon tulokset ovat hyvät. Kryo ablaatiotekniikka ei tuo näihin tapauksiin oleellista lisähyötyä. Osa oikeanpuoleisista oikoradoista on hankalasti saavutettavissa, ja niihin kohdistetun hoidon tulokset ovat huonommat kuin vasemmanpuoleisiin oikoratoihin kohdistetun riippumatta käytetystä energiamuodosta. Oikorata voi sijaita myös epikardiumin alla, jolloin sydämen sisäpinnalta ei saada aikaan riittävää hoitovaikutusta millään energiamuodolla. Omilla aikuispotilaillamme kryoablaatio osoittautui kivuttomaksi toimenpiteeksi. Tältä osin kokemukset vastaavat kirjallisuudessa kuvattuja ja muiden keskusten käytännön hoitokokemuksia. Keuhkolaskimon isolaatio kryopallolla tuottaa ahdistuksen kaltaista rintatuntemusta, kun keuhkolaskimovirtaus tukitaan viiden minuutin hoidon ajaksi (Hamid Bastani, henkilökohtainen tiedonanto). Syy kryoablaation kivuttomuuteen on epäselvä. Sydämen eteisen sisäpinnan hermotuksesta on tietoa rajallisesti. Sydänleikkauksessa poistetuissa eteiskorvakkeissa erityisesti pienten verisuonten seudussa on todettu runsaasti erilaisia ionikanaviin liittyviä kipureseptoreja (Facer ym. 2011). Sydämen ulkopinnalla on runsas hermotus, mutta sen osuus kipuaistimuksessa on tuntematon. Kylmäaltistus iholla vähentää tunnetusti kipua, ja tätä käytetään hoitokeinona. Kuumaärsyke puolestaan aiheuttaa voimakkaan kipuaistimuksen, joka välittyy keskushermoston kautta. Lopuksi Kryoablaatiohoidon tulokset ovat viime vuosikymmenen aikana parantuneet, ja ne vastaavat RF-hoidolla saavutettavia tuloksia. Kryoablaatio lisää turvallisuutta rakenteeltaan terveen sydämen rytmihäiriöiden hoidossa. Omille potilaillemme ei tullut tahdistinhoitoa vaativia eteis-kammiojohtumisen häiriöitä. Kryoablaatiota voidaan pitää ensisijaisen hoitona lasten, nuorten ja aikuisten rytmihäiriöissä, jotka johtuvat normaalin johtoradan lähellä sijaitsevista rakenteista. * * * Kiitokset: Kirsti och Tor Johanssons Hjärt- och Cancerstiftelse (AH) ANITA HIIPPALA, LL, lastenkardiologi JUHA-MATTI HAPPONEN, LL, lastenkardiologi HUS, lastenklinikka, kardiologian klinikka HANNU PARIKKA, LT, kardiologi HUS, Meilahden sairaala, sydäntutkimusyksikkö sidonnaisuudet Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary Cryoablation in the treatment of cardiac arrhythmias Catheter ablation is currently the preferred treatment for various arrhythmias. Radiofrequency ablation has been shown to be efficacious and safe. Cryoablation provides better ablation catheter stability and reduces the risk of an inadvertent atrioventricular (AV) block when treating arrhythmia substrates near the normal conduction system. In our own seven year experience of cryoablation in 157 patients no serious complications occurred. In children and young patients, cryoablation has become the preferred method for AV nodal re-entrant tachycardia. Cryoablation is preferable for all tachycardia substrates near the normal conduction system in children, teenagers and adults Kryoablaatio rytmihäiriöiden hoidossa
8 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Andrade JG, Khairy P, Guerra PG, ym. Efficacy and safety of cryoballoon ablation for atrial fibrillation: a systematic review of published studies. Heart Rhythm 2011;8: Bar-Cohen Y, Cecchin F, Alexander M, Berul C, Triedman J, Walsh E. Cryoablation for accessory pathways located near normal conduction tissues or within the coronary venous system in children and young adults. Heart Rhythm 2006;3: Bastani H, Schwieler J, Insulander P, ym. Acute and long-term outcome of cryoablation therapy of typical atrioventricular nodal reentrant tachycardia. Europace 2009;11: Chanani N, Chiesa N, Dubin A, Avasarala K, Van Hare G, Collins K. Cryo ablation for atrioventricular nodal reentrant tachycardia in young patients: predictors of recurrence. Pacing Clin Electrophysiol 2008;31: Chun K, Schmidt B, Metzner A, ym. The single big cryoballoon technique for acute pulmonary vein isolation in patients with paroxysmal atrial fibrillation: a prospective observational single centre study. Eur Heart J 2009;30: Collins K, Rhee E, Kirsh J, ym. Pediatric and Congenital Electrophysiology Society s Working Group on Cryoablation. Cryoablation of accessory pathways in the coronary sinus in young patients: a multicenter study from the Pediatric and Congenital Electrophysiology Society s Working Group on Cryoablation. J Cardio vasc Electrophysiol 2007;18: Das S, Law IH, Von Bergen NH, ym. Cryoablation therapy for atrioventricular nodal reentrant tachycardia in children: A multicenter experience of efficacy. Pediatr Cardiol 2012;33: De Sisti A, Tonet J. Cryablation of atrioventricular nodal tachycardia: A clinical review. Pacing Clin Electrophysiol 2012;35: Deisenhofer I, Zrenner B, Yue-hui Y, ym. Cryoablation versus Radiofrequency energy or the ablation of atrioventricular nodal reentrant tachycardia (the CYRANO study). Circulation 2010;122: Drago S. Paediatric catheter cryoablation: techniques, successes and failures. Curr Opin Cardiol 2008;23:81 4. Drago F, De Santis A, Grutter G, Silvetti M. Transvenous cryothermal catheter ablation of re-entry circuit located near the atrioventricular junction in pediatric patients. J Am Coll Cardiol 2005;45: Facer P, Punjabi P, Abrari A, ym. Localisation of SCN10A gene product Nav1.8 and novel pain-related ion channels in human heart. Int Heart J 2011;52: Fischbach P, Saarel E, Dick M 2nd. Transient atrioventricular conduction block with cryoablation following normal cryomapping. Heart Rhythm 2004;1: Friedman P, Dubuc M, Green M, ym. Catheter cryoablation of supraventricular tachycardia: results of the multicenter prospective frosty trial. Heart Rhythm 2004;1: Friedman PL. Catheter cryoablation of cardiac arrhythmias. Curr Opin Cardiol 2005;20: Gaita F, Montefusco A, Riccardi R, ym. Acute and long-term outcome of transvenous cryothermal catheter ablation of supraventricular arrhythmias involving the perinodal region. J Cardiovasc Med 2006;7: Khairy P, Chauvet P, Lehmann J, ym. Low incidence of thrombus formation with cryoenergy versus radiofrequency catheter ablation. Circulation 2003;107: Khairy P, Dubuc M. Transcatheter cryoablation Part 1: Preclinical experience. Pacing Clin Electrophysiol 2008;31: Khairy P, Guerra P, Rivard L, ym. Enlargement of catheter ablation lesions in infant hearts with cryothermal versus radio frequency energy: an animal study. Circ Arrhythm Electrophysiol 2011;4: Kirsh J, Gross G, O Connor S, Hamilton R. Cryocath International Patient Registry. Transcatheter cryoablation of tachyarrhythmias in children: initial experience from an international registry. J Am Coll Card 2005;45: Kriebel T, Hermann H, Schneider H, ym. Cryoablation at growing myocardium: no evidence of coronary artery obstruction or intimal plaque formation early and late after energy application. Pacing Clin Electrophysiol 2009;32: Mäkijärvi M, Parikka H. Supraventrikulaariset takykardiat. Kirjassa: Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J, Huikuri H, Nieminen MS, Peuhkurinen K, toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duo decim 2008, s Paul T, Kakavand B, Blaufox A, Saul J. Complete occlusion of the left circumflex coronary artery after radiofrequency catheter ablation in an infant. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14: Rivard L, Dubuc M, Guerra P, ym. Cryoablation outcomes for AV nodal reentrant tachycardia comparing 4-mm versus 6-mm electrode-tip catheters. Heart Rhythm 2008;5: Schneider H, Kriebel T, Gravenhorst V, Paul T. Incidence of coronary artery injury immediately after catheter ablation for supraventricular tachycardias in infants and children. Heart Rhythm 2009;6: Silver E, Silva J, Ceresnak S, ym. Cryoablation with an 8-mm tip catheter for pediatric atrioventricular nodal reentrant tachycardia is safe and efficacious with a low incidence of recurrence. Pacing Clin Electrophysiol 2010;33: Skanes A, Dubuc M, Klein G, ym. Cryothermal ablation of the slow pathway for the elimination of atrioventricular nodal reentrant tachycardia. Circulation 2000;102: Van Hare G, Javitz H, Carmelli D, ym. Prospective assessment after pediatric cardiac ablation: demographics, medical profiles, and initial outcomes. J Cardiovasc Electrophysiol 2004;15: A. Hiippala ym.
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotSydämen elektrofysiologinen tutkimus
Kristian Paavonen ja Hannu Parikka KATSAUS Sydämen rytmihäiriöiden parantavat hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet valtavasti sen jälkeen kun 1960-luvulla opittiin mittaamaan sähköistä toimintaa sydämen
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotEteisperäisten rytmihäiriöiden ablaatiohoito
Kardiologian uudet tuulet HANNU PARIKKA JA MARKKU MÄKIJÄRVI Eteisperäisten rytmihäiriöiden ablaatiohoito Eteisperäiset rytmihäiriöt aiheutuvat rakenteellisesta sydänsairaudesta tai sydämen primaarista
LisätiedotElektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot
l u k u 2 Elektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot Markku Mäkijärvi Elektrofysiologinen tutkimus on rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja paikantamiseen kehitetty
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotL U K U 4. Vesa Virtanen ja Heikki Mäkynen
L U K U 4 Eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardian katetriablaatiohoito Vesa Virtanen ja Heikki Mäkynen Tyypillinen eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatitakykardia (AVNRT) on yleisin aikuisilla
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotMAGNEETTIOHJAUS ETEIS-KAMMIOSOLMUKKEEN KIERTOAKTIVAATIOTAKYKARDIAN KATETRIABLAATIOHOIDOSSA: TEHO JA TURVALLISUUS MANUAALISEEN HOITOON VERRATTUNA
MAGNEETTIOHJAUS ETEIS-KAMMIOSOLMUKKEEN KIERTOAKTIVAATIOTAKYKARDIAN KATETRIABLAATIOHOIDOSSA: TEHO JA TURVALLISUUS MANUAALISEEN HOITOON VERRATTUNA Lk Mai Kujala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen
LisätiedotEKG:ssä on delta-aalto mitä teen?
LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.
LisätiedotEteisvärinän katetriablaatiohoito
L U K U 8 Eteisvärinän katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen Katetriablaatio on nopeasti vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa. Eteisvärinän ablaatiohoidon kannalta mullistavan havainnon tekivät
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotSynnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt
LUKU 6 Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt Anita Hiippala Juha-Matti Happonen Tiivistelmä Rytmihäiriöt ovat yksi merkittävimmistä syistä sairastavuuteen, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotEteislepatuksen katetriablaatiohoito
L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotEKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa
LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi
LisätiedotIäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito
Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy sinikka.yli-mayry@uta.fi Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset
LisätiedotEteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito
Juhani Koistinen, Marko Alin, Vesa Vilkki ja Jukka Savola KATSAUS Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito Torakoskooppinen epikardiaalinen ablaatio on kehittynyt monipuoliseksi eteisvärinän hoitomuodoksi.
LisätiedotRytmit kuntoon. Opas katetriablaatioon menevälle potilaalle. Pipsa Levänen
Rytmit kuntoon Opas katetriablaatioon menevälle potilaalle Pipsa Levänen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma Kuvailulehti Tekijä(t) Levänen, Pipsa Julkaisun
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotSikiön rytmihäiriöt. Rytmihäiriöiden diagnostiikka
KATSAUS Katja Murtoniemi, Eeva Ekholm, Pertti Palo, Henrik Ekblad ja Olli Pitkänen Suurin osa sikiöillä todettavista rytmihäiriöistä on harmittomia eteislisälyöntejä, jotka eivät edellytä jatkotoimenpiteitä.
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotSydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito
l u k u 1 0 Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito Paavo Uusimaa ja MJ Pekka Raatikainen Sydäninfarktin jälkitila on tavallisin yhdenmuotoisen kammiotakykardian syy. Kammiotakykardian
LisätiedotSuurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten
LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotKaksivaiheinen kliininen yhteenveto
Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotSydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja www.sydantutkimussaatio.fi Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotLaajenevat vajaatoimintatahdistuksen
LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä
LisätiedotLasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet
LUKU 6 Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet Juha-Matti Happonen Anita Hiippala Tiivistelmä Lasten tahdistinhoidossa potilaan pieni koko ja elinikäinen tahdistuksen tarve muodostavat suuren
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy
Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ
ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotRytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi
LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotUrheilu ja sydämen rytmihäiriöt
Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotSentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut
Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotPulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011
Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotUltraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä
C LUKU 8 Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä Janne Rapola Ultraäänikuvantaminen invasiivitoimenpiteiden yhteydessä parantaa onnistumista ja turvallisuutta. Usein läpivalaisun tarve vähenee. Vaikka
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotTavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.
Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotRytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka
Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
Lisätiedot