Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11"

Transkriptio

1 Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti, joten se aiheuttaa eri ihmisille erilaista haittaa. Eteisvärinän oireita voidaan lievittää tehokkaasti lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla niin, että sitä sairastavien elämänlaatu pysyy siedettävänä. Parantava hoito on mahdollinen vain poikkeustapauksissa. Eteisvärinä johtaa vain harvoin pysyvään työkyvyttömyyteen. Eteisvärinään liittyy verihyytymän aiheuttaman aivohalvauksen vaara, minkä estämiseksi myös oireetonta eteisvärinää on tarpeen hoitaa. Eteisvärinä-opas on tarkoitettu ensitiedoksi potilaille, joilla on todettu sydämen eteisvärinä sekä heidän omaisilleen. Toivomme, että opas antaa vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin, jotka askarruttavat eteisvärinää sairastavia ja heidän omaisiaan. Suomen Sydänliitto ry

2 2

3 Sisällys Sydämen rytmi 5 Normaalin rytmin synty 5 Sydämen syketiheyden vaihtelu 5 Sydämen rytmin häiriö 5 Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7 Eteisvärinän esiintyvyys 8 Eteisvärinän syyt ja periytyvyys 8 Laukaisevat ja hillitsevät tekijät 9 Oireet ja niiden seuraukset 9 Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10 Eteisvärinän toteaminen 10 Tutkimukset 10 Eteisvärinän hoito 11 Hoidon tavoitteet ja valinta 11 Äkillisen eteisvärinäkohtauksen hoito 12 Eteisvärinän uusiutumisen estäminen 13 Pysyvän eteisvärinän hoito 16 Verenohennus - eli antikoagulaatiohoito 17 Hoidon seuranta 19 Eteisvärinä ja arki 20 Ruokavalio 20 Liikunta 20 Seksi ja sauna 20 Eteisvärinän vaikutus työkykyyn 21 3

4 Sinussolmuke Sydämen eteinen Kammio Kammio Supistuva sydänlihas Normaalin sydämen lyönnin synty. Sinussolmukkeen antamat sähköimpulssit leviävät erityisiä johtoratoja pitkin sydämen eteisiin ja kammioihin, joissa ne aiheuttavat sydänlihaksen supistuksen. 4

5 Sydämen rytmi Normaalin rytmin synty Sydämen pumppaustoimintaa ohjaa tarkkaan säädelty sähköinen järjestelmä. Normaalisti sydämen rytmin määrää oikean eteisen seinämässä sijaitseva sinussolmuke, jonka antamat sähköimpulssit leviävät erityisiä johtoratoja pitkin sydämen muihin osiin. Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi. Sähkösykäys saa sydänlihaksen supistumaan ja pumppaamaan verta, kun se saavuttaa sydämen eri osat. Sydänsähkökäyrä eli EKG kuvastaa sykäyksen leviämistä sydämessä, joten lääkäri näkee siitä, onko kyseessä rytmihäiriö vai ei. Satunnaiset lisälyönnit ovat yleensä vaarattomia. Sydämen syketiheyden vaihtelu Normaalisti sydän supistelee lähes säännöllisesti. Aikuisten leposyke eli arkikielellä pulssi on yleensä lyöntiä minuutissa. Nukkuvan ihmisen syke voi olla huomattavasti hitaampi. Harvalyöntisyys ei ole vaarallista, ellei siihen liity huimausta, pyörtymistä tai selvää väsymystä. Rasituksen aikana syke voi kiihtyä jopa 180 lyöntiin minuutissa ilman, että kyseessä on rytmihäiriö. Rasituksen aikana syke kiihtyy, jotta sydän saisi pumpattua riittävästi verta lihaksiin. Fyysisen ponnistuksen lisäksi myös jännitys, anemia ja kuume voivat tilapäisesti kiihdyttää sydämen sykettä. Sydämen rytmin häiriö Sydämen rytmihäiriö tarkoittaa sydämen supistelun epäsäännöllistä, normaalia nopeampaa tai normaalia hitaampaa rytmiä. Rytmihäiriöitä on monenlaisia ja niiden syyt vaihtelevat suuresti. Satunnaisia muljahduksina tai lyönnin väliin jäämiseltä tuntuvia lisälyöntejä esiintyy jossakin elämänvaiheessa kaikilla ihmisillä, ja ne ovat normaaleja. Hitaiden rytmihäiriöiden syynä on useimmiten joko sinussolmukkeen vika tai johtoratajärjestelmän katkos. Nopeat rytmihäiriöt syntyvät puolestaan jonkin sydämen osan liian vilkkaan toiminnan takia. 5

6 6 Pyörtymistä tai muita vakavia oireita aiheuttavat rytmihäiriöt liittyvät usein sydänsairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin tai sydämen vajaatoimintaan. Tällöin tutkimukset ja hoito kohdistuvat ensisijaisesti perussairauteen, sillä sen oikea hoito vähentää myös rytmihäiriöitä. Oireettomat tai vähän oireita aiheuttavat rytmihäiriöt ovat yleensä vaarattomia. Poikkeuksena on eteisvärinä, johon liittyy tukoksen aiheuttaman aivoverenkiertohäiriön vaara, vaikka ihminen ei itse tuntisi rytmihäiriötä lainkaan. Sydämen rytmi Pyörtymistä tai muita vakavia oireita aiheuttavat rytmihäiriöt liittyvät usein sydänsairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin tai sydämen vajaatoimintaan. Tällöin tutkimukset ja hoito kohdistuvat ensisijaisesti perussairauteen, sillä sen oikea hoito vähentää myös rytmihäiriöitä. Oireettomat tai vähän oireita aiheuttavat rytmihäiriöt ovat yleensä vaarattomia. Poikkeuksena on eteisvärinä, johon liittyy tukoksen aiheuttaman aivoverenkiertohäiriön vaara, vaikka ihminen ei itse tuntisi rytmihäiriötä lainkaan.

7 Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset Eteisvärinä eli flimmeri on rytmihäiriö, jossa sydämen eteiset toimivat nopeasti ja järjestymättömästi. Rytmihäiriön aikana eteiset eivät pumppaa lainkaan verta eteenpäin. Myös kammiot supistelevat epäsäännöllisesti, kun sähköimpulssit etenevät vaihtelevalla nopeudella eteisistä kammioihin. Ranteesta mitattu pulssi on usein huomattavasti hitaampi kuin stetoskoopilla kuunneltu tai sydänsähkökäyrästä mitattu syketaajuus. Näiden sykearvojen eroa kutsutaan pulssivajaukseksi. Eteisten sähköinen toiminta sydämen sisältä rekisteröitynä Kammioiden supistumistaajuus (EKG) Eteisvärinä. Eteisvärinän aikana sydämen eteiset supistelevat jopa 600 kertaa minuutissa, kun värinäaallot virtailevat eteisissä kaoottisesti. Kammioihin tulee sähköimpulsseja vaihtelevalla taajuudella, minkä takia myös ne supistelevat epäsäännöllisesti. 7

8 Eteisvärinän esiintyvyys Eteisvärinä on yksittäisten lisälyöntien jälkeen seuraavaksi yleisin rytmihäiriö. Sen esiintyvyys lisääntyy nopeasti iän myötä. Työikäisistä noin 0,5 4 prosentilla ja yli 80-vuotiaista jopa kymmenellä prosentilla on eteisvärinä. Eteisvärinän esiintyvyys vaihtelee iän lisäksi myös potilaan sydän- ja muiden perussairauksien mukaan. Etenkin sydämen vajaatoiminta lisää eteisvärinän vaaraa: neljä sadasta lievää vajaatoimintaa sairastavasta kärsii samalla eteisvärinästä ja jopa joka toinen vaikeaa, lepo-oireista vajaatoimintaa sairastavista. Eteisvärinän syyt ja periytyvyys Eteisvärinän perimmäiset syyt tunnetaan puutteellisesti. Eteisvärinä liittyy vahvasti ikääntymiseen. Yli 50-vuotiaiden vaara sairastua eteisvärinään kasvaa yli kaksinkertaiseksi jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Miesten riski sairastua eteisvärinään on lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Ikääntymisen lisäksi myös monet sydän- ja aineenvaihduntasairaudet herkistävät eteisvärinälle. Tällaisia ovat muun muassa kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, läppäviat sekä diabetes ja kilpirauhasen toimintahäiriöt. Myös ylipaino, uniapnea ja liiallinen alkoholinkäyttö saattavat aiheuttaa eteisvärinän. Itsenäistä eteisvärinää sairastavilla ei ole rytmihäiriölle altistavia sairauksia. Tällaiset potilaat ovat muita nuorempia ja heillä eteisvärinä käynnistyy tyypillisesti, kun syketaajuus hidastuu yöllä tai ruokailun jälkeen. Itsenäisen eteisvärinän osuus on enintään 30 prosenttia kohtauksittaisesta eteisvärinästä ja 20 prosenttia pysyvästä eteisvärinästä. Monien eteisvärinälle altistavien sairauksien, kuten sepelvaltimo- ja verenpainetaudin, vaara periytyy. Myös taipumus sairastua itsenäiseen eteisvärinään saattaa kulkea suvuittain, mutta asiasta kaivataan vielä lisätietoa. 8

9 Laukaisevat ja hillitsevät tekijät Eteisvärinä alkaa tyypillisesti keuhkolaskimoiden tyvialueelta lähtevistä lisälyönneistä. Näin ollen kaikki lisälyöntisyyttä pahentavat tekijät altistavat eteisvärinälle ja lisälyöntisyyttä vähentävät toimenpiteet vastaavasti estävät kohtauksia. Vireystila vaikuttaa eteisvärinän syntyyn kahdella tavalla: joillakin eteisvärinä alkaa fyysisen rasituksen tai stressin vaikutuksesta, mutta etenkin itsenäinen eteisvärinä käynnistyy usein levossa. Tieto oman eteisvärinän käynnistävistä tekijöistä ja olosuhteista helpottaa rytmihäiriön hoidon suunnittelemista. Eteisvärinä tavallaan ruokkii itse itseään, koska se muokkaa eteisten sähköistä ja mekaanista toimintaa sekä rakenteita niin, että sinusrytmin palauttaminen vaikeutuu ja kohtaus uusiutuu aiempaa helpommin. Lisälyönnit laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Oireet ja niiden seuraukset Eteisvärinän aiheuttamat oireet vaihtelevat suuresti. Osa potilaista ei huomaa eteisvärinää lainkaan, vaan se todetaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Toisaalta muuta sydänsairautta sairastaville äkillinen eteisvärinäkohtaus saattaa aiheuttaa vaikean hengenahdistuksen tai rintakipua. Tavallisin eteisvärinän aiheuttama oire on kammioiden nopeasta ja epäsäännöllisestä supistelusta aiheutuva sydämen tykyttely eli palpitaatio. Monet kokevat kammioiden epäsäännöllisen supistelun jopa kiusallisempana kuin sykkeen nopeutumisen. Muita tyypillisiä oireita ovat hengästyminen tavallista herkemmin etenkin rasituksen alkuvaiheessa, väsymys, huimaus, päänsärky ja lisääntynyt virtsaamisen tarve. Sydämen pumppausteho pienenee eteisvärinän vaikutuksesta noin 20 prosenttia. Se ei kuitenkaan yleensä rajoita potilaan jokapäiväistä elämää tai liikuntaharrastuksia, jos sydän on muutoin terve ja hoito on kohdallaan. Toisaalta pitkään jatkunut eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan eli takykardiamyopatian, jos kammiovaste on riittämättömän hoidon takia liian nopea. Eteisvärinän vaarallisin seuraus on tukoksen aiheuttama aivohalvaus. Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät pumppaa verta eteenpäin kammioihin, vaan veri seisoo eteisissä ja voi muodostaa hyytymän sydämen sisälle. Verihyytymä voi päätyä verenkierron mukana aivoverisuoniin ja aiheuttaa niissä aivohalvaukseen johtavan tukoksen eli embolian. Oireet vaihtelevat oireettomasta vaikeaan hengenahdistukseen. 9

10 Eteisvärinäpotilaan tutkimukset Eteisvärinän toteaminen Eteisvärinä voidaan todeta varmuudella vain oireiden aikana rekisteröidyn sydänsähkökäyrän avulla. Tutkimuksena voi olla tavallinen EKG tai esimerkiksi Holter-nauhoitus eli sydänfilmin vuorokausinauhoitus. Tavallisimmin EKG:n rekisteröinnin syynä ovat rytmihäiriötuntemukset, mutta joskus ihminen hakeutuu lääkärin vastaanotolle aivoverenkiertohäiriöön viittaavien oireiden takia kuten halvausoireet, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet tai tajunnan muutokset. Tutkimukset Lääkäri haastattelee ja tutkii potilaan huolellisesti. EKG:n lisäksi lääkäri määrää usein joitakin verikokeita, kuten pienen verenkuvan, nestetasapainoarvot ja kilpirauhaskokeet. Mahdollisesti otetaan myös sydämen ja keuhkojen röntgenkuvat. Niille potilaille, joille suunnitellaan eteisvärinän estolääkitystä, tehdään aina myös sydämen kaikututkimus. Kaikututkimuksessa saadaan tietoa muun muassa eteisvärinän syistä, rytminsiirron onnistumisen ja sinusrytmin ylläpitämisen mahdollisuuksista sekä tukoksille altistavista tekijöistä. Muita usein tehtäviä tutkimuksia ovat sydänfilmin vuorokausinauhoitus eli Holter-nauhoitus sekä kliininen rasituskoe eli polkupyörätesti, jotka auttavat rytmihäiriön tunnistamisen lisäksi myös hoidon tehon arvioinnissa. Vain erityistapauksissa tarvitaan kajoavia tutkimuksia, kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvausta tai elektrofysiologisia tutkimuksia. 10

11 Eteisvärinän hoito Hoitamaton eteisvärinä huonontaa potilaan elämänlaatua ja altistaa aivohalvaukselle. Eteisvärinän ilmaantumista voidaan vähentää hoitamalla verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja muut altistavat sairaudet hyvin. Eteisvärinän oireita voidaan lievittää tehokkaasti lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla niin, että elämänlaatu pysyy siedettävänä. Parantava hoito on mahdollinen vain harvoissa poikkeustapauksissa. Tärkein syy eteisvärinän hoitoon on kuitenkin verihyytymien aiheuttamien tukosten eli tromboembolisten komplikaatioiden vaara, tavallisimmin aivohalvauksen vaara. Tämän takia oireettomiakaan eteisvärinäpotilaita ei voi jättää hoitamatta. Hyvä eteisvärinän hoito vähentää sairaalahoidon tarvetta ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta. Hoidon tavoitteet ja valinta Eteisvärinän hoidon ensisijainen tavoite on helpottaa potilaan oireita sekä estää rytmihäiriöön liittyviä verisuonitukoksia ja muita liitännäissairauksia. Rytmihäiriölle altistavien perussairauksien hyvä hoito sekä tukosten esto veren hyytymistä estävällä lääkityksellä eli antikoagulaatiohoidolla ovat eteisvärinän hoidon kulmakiviä (ks. kohta Verenohennus- eli antikoagulaatiohoito, s. 17). Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon, mutta muitakaan vaaratekijöitä ei saa unohtaa. Normaalin sinusrytmin palauttaminen ja ylläpitäminen vähentävät oireita parhaiten, mutta usein myös syketaajuuden hidastaminen helpottaa oireita riittävästi. Eteisvärinän hoitolinja valitaan yksilöllisesti. Hoidon valinnassa huomioidaan potilaan oireet, muut sairaudet, tukosten vaaratekijät, rytmihäiriön kesto sekä hoidon odotettavissa olevat hyödyt ja haitat. Rytminhallinta tarkoittaa sinusrytmin palauttamiseen ja sen ylläpitoon tähtäävää hoitoa. Sykkeenhallinta puolestaan tarkoittaa sitä, että sinusrytmiä ei pyritä palauttamaan, vaan tyydytään eteisvärinään. Molemmissa hoitolinjoissa voidaan käyttää lääkkeitä ja kajoavia toimenpiteitä. Jos oireet ovat voimakkaita, sinusrytmin palauttamista kannattaa yrittää useamman kerran. Toisaalta iäkkäiden ja lieväoireisten potilaiden rytminsiirrosta voidaan luopua, sillä heidän elämänlaatunsa ja ennusteensa on keskimäärin yhtä hyvä taloudellisen eteisvärinän aikana kuin toistuvia rytminsiirtoja ja eteisvärinän estolääkitystä käytettäessä. 11

12 Äkillisen eteisvärinäkohtauksen hoito Päivystykseen, jos tykytyskohtaus ei lakkaa 24 tunnissa. 12 Äkillinen eli akuutti eteisvärinäkohtaus hoidetaan joko sairaalan päivystyspoliklinikalla tai terveyskeskuksessa. Normaali sinusrytmi palautuu usein vajaan vuorokauden sisällä myös ilman hoitoa. Tämän takia lääkäriin ei tarvitse lähteä heti eteisvärinän alkamisen jälkeen, jos eteisvärinä on aikaisemmin diagnosoitu ja potilas tunnistaa sen aikaisemman kaltaisista oireista eikä vointi ole sietämätön. Hoitoon on kuitenkin syytä lähteä, ellei rytmi normalisoidu seuraavaan aamuun mennessä. Päivystyspoliklinikalla potilas kytketään sydämen rytmiä seuraavaan valvontalaitteeseen, minkä jälkeen syketaajuutta hidastetaan lääkkeillä (beetasalpaaja, verapamiili, digoksiini) sellaiselle tasolle, joka on paremmin siedettävissä. Yleensä tämä taso on alle 100 lyöntiä minuutissa. Vaste hoitoon on nopeampi, jos lääke annetaan suoraan laskimoon. Mikäli eteisvärinä ei käänny sykettä hidastavan lääkityksen vaikutuksesta, voidaan normaali sinusrytmi palauttaa joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Rytminsiirto eli sinusrytmin palauttaminen voidaan tehdä saman päivystyskäynnin aikana, jos kohtauksen alusta on kulunut alle 48 tuntia. Mikäli eteisvärinän alkamisesta on kulunut yli kaksi vuorokautta, välittömään rytminsiirtoon liittyy yli viiden prosentin suuruinen aivohalvauksen vaara. Tämän välttämiseksi potilaille aloitetaan antikoagulaatiohoito eli veren hyytymistä estävä lääkehoito (AK-hoito). Varfariinia (Marevan ) käytettäessä rytminsiirto voidaan tehdään, kun hoidon seurantaan käytettävä INR-arvo on ollut hoitotasolla (INR = 2-3) vähintään kolme viikkoa. Onnistuneen rytminsiirron jälkeen Marevan-hoitoa jatketaan vähintään kuukauden ajan, minkä jälkeen hoito voidaan lopettaa, jos potilaan sydämen rytmi pysyy normaalina eikä häneltä ole todettu muita tukokselle altistavia sairauksia. Muussa tapauksessa hoitoa jatketaan pysyvästi. Verenohennushoidon aiheita ja toteutusta on käsitelty tarkemmin kappaleessa Verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Erityistapauksissa rytminsiirtoa voidaan yrittää nopeuttaa tekemällä sydämen kaikututkimus ruokatorven kautta. Tehokkaimmin ja nopeimmin sydämen normaali rytmi saadaan palautettua sähköisellä rytminsiirrolla. Siinä potilaalle annetaan tasavirtasähköisku, jonka jälkeen normaali eteisten sähköinen toiminta palaa prosentille potilaista. Sähköinen rytminsiirto vaatii nukutuksen, joten toimenpide voidaan tehdä vain sellaisessa sairaalassa, jossa on nukutuslääkäri. Toinen käytännön ongelma on, että potilaan pitää olla syömättä vähintään neljä tuntia ennen nukutusta.

13 Lääkkeellisen rytminsiirron etuna on sen parempi saatavuus etenkin perusterveydenhuollossa. Se tehoaa prosentille potilaista. Rytminsiirtoon nykyään käytettäviä lääkkeitä ovat flekainidi, propafenoni, amiodaroni, ibutilidi ja vernakalantti. Aiemmin yleisesti rytminsiirtoon käytetty kinidiini ei ole nykyään enää käytössä. Onnistuneen rytminsiirron jälkeen potilaan vointia tarkkaillaan muutamia tunteja, minkä jälkeen hän voi yleensä lähteä turvallisesti kotiin. Eteisvärinän uusiutumisen estäminen Eteisvärinä on oikukas rytmihäiriö, joten sen uusiutumista on vaikea ennustaa. Mikäli eteisvärinä uusii herkästi tai kohtauksiin liittyy voimakkaita oireita, potilaalle täytyy harkita säännöllistä estolääkitystä tai kajoavaa hoitoa. Parhaassa tapauksessa hoito estää rytmihäiriökohtaukset kokonaan. Yleensä riittävänä hoitotuloksena pidetään kuitenkikn sitä, että kohtaukset harvenevat ja muuttuvat paremmin siedetyiksi. Lääkehoito Eteisvärinän estolääkityksen aloittaminen harkitaan yksilöllisesti potilaan oireiden ja muiden sairauksien perusteella. Beetasalpaajat ovat turvallisia ja ne voidaan aloittaa myös avoterveydenhuollossa ilman perusteellisia sydäntutkimuksia. Digoksiini ja kalsiuminestäjät tehoavat eteisvärinän estoon huonosti, mutta niitä voidaan käyttää hidastamaan sykettä. Eteisvärinän estohoidossa käytettävät varsinaiset rytmihäiriölääkkeet (suluissa kauppanimet). Amiodaroni (Cordarone ) Dronedaroni (Multaq ) Flekainidi (Tambocor ) Kinidiini (Kiniduron ) Propafenoni (Rytmonorm ) Sotaloli (Sotacor, Sotalol Mylan, Sotalin ) 13

14 Eteisvärinän estohoidossa käytettävistä lääkkeistä flekainidi, propafenoni ja kinidiini eivät sovi potilaille, joilla on rakenteellinen sydänsairaus. Tämän takia niiden käyttöä ei aloiteta ilman riittäviä sydäntutkimuksia. Amiodaronin käyttöä rajoittavat sen monet haittavaikutukset. Dronedaroni on paremmin siedetty kuin amiodaroni, mutta sekään ei sovi vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Varsinaisen rytmihäiriölääkityksen aloittaa sydänsairauksien erikoislääkäri eli kardiologi tai sisätautilääkäri. Potilaan seurannasta voi hyvin huolehtia hänen oma terveyskeskus- tai työterveyslääkärinsä. Haittavaikutusten varalta rytmihäiriölääkityksen vaikutusta on tarkkailtava huolellisesti etenkin hoidon alussa. Lievät, lääkityksen jatkuessa ohimenevät haittavaikutukset eivät estä tehokkaan lääkityksen jatkamista. Jos lääke aiheuttaa vaikeita haittavaikutuksia tai haittavaikutukset pitkittyvät, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin lääkkeen vaihtamista tai annoksen pienentämistä varten. Kajoavat toimenpiteet 14 Kajoava hoito soveltuu vain pienelle osalle eteisvärinää sairastavista potilaista. Sen tarpeen arviointi edellyttää aina rytmihäiriöiden hoitoon perehtyneen sydänlääkärin eli rytmikardiologin arviota. Lupaavimmaksi kajoavaksi hoitotoimenpiteeksi on osoittautunut katetriablaatiohoito. Eteisvärinän katetriablaatiossa radiotaajuista sähkövirtaa kohdistetaan vasempaan eteiseen keuhkolaskimoiden tyvialueelle hoitokatetrilla. Hoidon tavoitteena on eristää pysyvästi rytmihäiriötä aiheuttava rakenne muusta eteisestä. Eteisvärinän hoidossa käytetään yleensä apuna joko erikoisvalmisteisia katetreja tai elektroanatomisia kartoitusmenetelmiä, joiden avulla hoito voidaan kohdistaa tarkoin oikealle alueelle. Nykyään katetriablaatioita tehdään kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Hoito tehoaa keskimäärin noin 70 prosentilla niistä potilaista, joita lääkehoito ei auta. Tämän lisäksi suunnilleen joka neljännen potilaan rytmihäiriö muuttuu ablaation ansiosta sellaiseksi, että sitä voi hallita lääkkeillä. Teho on paras nuorilla, jotka sairastavat kohtauksittaista itsenäistä eteisvärinää. Pitkään yhtäjaksoisesti jatkuneessa eteisvärinässä ablaatiohoidon teho on huonompi, minkä takia toimenpidettä ei yleensä suositella, jos eteisvärinä on ollut vallitsevana rytminä useiden kuukausien ajan.

15 Eteisvärinän ablaatiohoito on monimutkainen elektrofysiologinen toimenpide, johon liittyy pieni vakavien komplikaatioiden vaara. Niitä ovat verenvuoto sydänpussiin, keuhkolaskimon ahtautuminen, aivohalvaus ja ruokatorven puhkeaminen. Vakavien komplikaatioiden riski rajoittaa ablaatiohoidon käyttöä. Uudet hoitokatetrien robottiohjausjärjestelmät saattavat vähentää komplikaatioita. Eteisvärinän katetriablaatiohoito. Kuvassa vasemmalla näkyy magneettikuva sydämen vasemmasta eteisestä ja oikealla elektroanatomisella kuvantamislaitteistolla tehty malli vasemmasta eteisestä. Keuhkolaskimot on merkitty värillisillä putkilla ja niiden ympärillä kiertävät ablaatiokohteet punaisilla pisteillä. Onnistuneen ablaation jälkeen eteisvärinä ei enää käynnisty, koska keuhkolaskimoiden tyvialueilla sijaitsevat rytmihäiriöpesäkkeet on eristetty eteiskudoksesta. 15

16 Muista kajoavista hoidoista niin sanotun sokkeloleikkauksen ( maze ) teho on hyvä. Se tehdään avosydänleikkauksessa, mikä rajoittaa hoidon käytännössä niihin potilaisiin, jotka tarvitsevat sydänleikkauksen muusta syystä. Viime vuosina eteisvärinän leikkaushoidossa on ryhdytty käyttämään uudempia tekniikoita, jotka ovat nopeampia tehdä ja turvallisempia. Kokemukset tähystäen ilman avoleikkausta tehtävistä eteisvärinän estotoimenpiteistä ovat vielä vähäisiä eikä niiden tehoa tunneta hyvin. Sydämen tahdistinhoidon teho eteisvärinään on huono. Sitä voidaan kuitenkin harkita, mikäli potilaalla on todettu oireita sekä hidas- että nopealyöntisyydestä. Tahdistimen suojassa voidaan käyttää rytmihäiriölääkitystä ilman pelkoa hidaslyöntisyyden pahenemisesta. Ennaltaehkäisevä hoito Potilas voi itse estää eteisvärinän ilmaantumista ja uusiutumista vaikuttamalla niihin tekijöihin, jotka altistavat eteisvärinälle ja välttää liiallista alkoholin käyttöä. Tärkeimmät altistavat tekijät ovat kohonnut verenpaine ja ylipaino. Tupakointi lisää eteisvärinää sairastavan aivohalvauksen vaaraa, joten tupakoimattomuus on tärkeä osa potilaan itsehoitoa. Tärkeää on käyttää lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Sydänlääkkeistä ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat näyttävät estävän eteisvärinää, jos potilas sairastaa samalla verenpainetautia tai sydämen vajaatoimintaa. Lisäksi korkean kolesterolin lääkehoidossa käytettävät statiinit saattavat ehkäistä eteisvärinää. Niiden vaikutuksia tutkitaan kuitenkin edelleen. Pysyvän eteisvärinän hoito 16 Eteisvärinä ruokkii itse itseään, minkä takia sillä on taipumus jäädä pysyväksi. Näitä potilaita lohduttaa tieto siitä, että pysyvä eteisvärinä on yleensä paremmin siedetty ja mukavampi kuin sydämen normaalin rytmin ja eteisvärinän vaihtelu sekä sen aiheuttamat toistuvat poliklinikkakäynnit. Eteisvärinää pidetäänkin yleisesti sydämen toiseksi parhaana rytminä. Käytännössä sinusrytmiä ei kannata yrittää palauttaa, jos eteisvärinä palaa estolääkityksestä huolimatta pian rytminsiirron jälkeen. Usein toistuvat rytminsiirrot ja rytmihäiriön estolääkkeet saattavat olla sydämelle haitallisempia kuin pysyvä eteisvärinä. Pysyvässä eteisvärinässä hoidon tavoitteena on hidastaa kammiovastetta niin, että pulssivajaus häviää. Useimmiten beetasalpaaja on pysyvän eteisvä-

17 rinän ensisijainen lääke. Digoksiini tehoaa parhaiten vähän liikkuvien vanhusten eteisvärinään, ja sitä voidaan käyttää samalla sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Kalsiuminestäjät, verapamiili ja diltiatseemi sopivat puolestaan parhaiten nuorten, paljon liikuntaa harrastavien potilaiden kammiotaajuuden säätelyyn. Amiodaronin käyttöä sykkeenhallinnassa rajoittavat monet sydämen ulkoiset haittavaikutukset. Dronedaroni hidastaa sykettä tehokkaasti, mutta vaarallisten haittavaikutusten takia sitä ei suositella pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden hidastamiseen. Ongelmallisissa tapauksissa beetasalpaajaa, kalsiuminestäjää ja digoksiinia voi käyttää yhdessä. Jos yhteislääkitys ei hidasta kammiotaajuutta riittävästi, potilaalle tehdään eteiskammiosolmukkeen katetriablaatio. Toimenpiteessä eteisen ja kammion välinen johtuminen katkaistaan pysyvästi kohdistamalla radiotaajuusenergiaa eteiskammiosolmukkeen seutuun. Eteiskammiojohtumisen katkaisemisen jälkeen potilaan oireet yleensä helpottuvat nopeasti, mutta haittana on pysyvä tahdistinhoidon tarve. Eteiskammiosolmukkeen katkaisu ei poista veren hyytymistä estävän lääkityksen tarvetta. Verenohennus - eli antikoagulaatiohoito Sydämen sisälle muodostuvien verihyytymien estoon käytetty lääkitys eli antikoagulaatiohoito (AK-hoito) on oleellinen osa eteisvärinän hoitoa. Eteisten väristessä niihin jää paikoilleen verta, jolla on tällöin taipumus hyytyä. Mikäli hyytymä lähtee vasemmasta eteisestä liikkeelle, se voi päätyä aivoverisuoniin ja aiheuttaa vaikean aivohalvauksen. Riski siitä, että hyytymä lähtee liikkeelle ja aiheuttaa aivohalvauksen, on erityisen suuri rytminsiirtoa seuraavien vuorokausien aikana. Lääkäri arvioi verenohennushoidon hyödyn ja siitä mahdollisesti aiheutuvien verenvuotojen ja muiden haittojen vaaran yksilöllisesti. Arviointiin vaikuttavat muun muassa potilaan ikä ja muut sydänsairaudet. Erityisen alttiita tukoksille ovat yli 75-vuotiaat ja sellaiset potilaat, joilla on todettu aivoverenkierron häiriöitä tai mitraaliläpän ahtauma. Muita vaaratekijöitä ovat mm. sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, diabetes, valtimosairaudet ja ikä vuotta. Suurimmassa vaarassa ovat potilaat, joilla on todettu useita vaaratekijöitä. Yleisen käsityksen mukaan verenohennushoito ei ole välttämätöntä, jos eteisvärinää sairastava potilas on alle 65-vuotias ja muuten täysin terve. Verenohennushoito on perinteisesti toteutettu varfariinilla (Marevan ). Marevan-hoidon aikana potilaan verenhyytymisarvoa (INR) seurataan säännöllisillä verikokeilla, jotta hoidon tehosta voidaan varmistua ja välttää liian suureen 17

18 18 lääkeannokseen liittyvä verenvuodon vaaraa. Marevanin vaikutus veren hyytymistekijöihin on mitattavissa INR:llä kolme - viisi vuorokautta tabletin ottamisen jälkeen. INR-arvojen vakiintuminen hoitotasolle voi kestää jopa useita viikkoja. Marevania käytettäessä on lääke olettava säännöllisesti joka päivä. Ilman lääkeannostelijaa eli dosettia se onnistunee vain silloin, kun päivittäinen annos on joka päivä sama. Marevan-hoidossa on otettava huomioon ruokavalion muutokset ja muun lääkityksen mahdolliset yhteisvaikutukset. Luontaistuotteet, tulehduskipulääkkeet ja eräät muut lääkkeet voivat muuttaa Marevan-hoidon tehoa, minkä vuoksi niiden käytöstä on aina neuvoteltava lääkärin kanssa. Asetyylisalisyylihapon (ASA) eli aspiriinin teho tukosten estossa on huomattavasti heikompi kuin Marevanin. ASA lisää vuotovaaraa etenkin iäkkäillä potilailla lähes yhtä paljon kuin Marevan. Sitä voidaan kuitenkin käyttää paremman puutteessa, jos tehokkaampi verenohennushoito ei tule kyseeseen. Itsenäisessä eteisvärinässä ei yleensä kannata käyttää mitään verenohennuslääkitystä. Ensimmäinen uusi verenohennuslääke, dabigatraani (Pradaxa ) sai vastikään myyntiluvan myös Suomessa. Tutkimusten mukaan se estää eteisvärinään liittyviä tukoksia jopa tehokkaammin kuin Marevan ja aiheuttaa vähemmän vakavia kallonsisäisiä verenvuotoja. Lääkkeen annos on vakio eikä se ei vaadi rutiininomaista laboratorioseurantaa. Kolmas merkittävä etu on, että dabigatraanin teho ei vaihtele ravinnon K-vitamiinin määrän mukaan kuten Marevanin vaikutus. Käyttökokemuksia dabigatraanista on kuitenkin vielä varsin vähän. Jos Marevan-lääkitys onnistuu hyvin, se on edelleen käypää hoitoa. Dabigatraani voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun vakaan hoitotason (INR-arvo) ylläpito on vaikeaa. Toisaalta Marevanin vaikutuksen kumoamiseen on saatavissa hyvät valmisteet ja Marevanin vaikutus osataan kumota nopeasti. Se on selkeä etu dabigatraaniin ja kehitteillä oleviin uusiin lääkkeisiin verrattuna tilanteissa, joissa potilas saa vakavan vuodon tai hänet joudutaan leikkaamaan päivystyksellisesti. Myöhemmin on odotettavissa muitakin uusia veren hyytymistä estäviä lääkkeitä. Dabigatraanin tavoin myös ne tulevat olemaan Marevania kalliimpia.

19 Hoidon seuranta Eteisvärinä edellyttää säännöllistä seurantaa. Rutiininomaisten seurantakäyntien väli riippuu potilaan oireista ja muista sairauksista. Yleensä jatkoseurannasta voi huolehtia oma terveyskeskuslääkäri tai muu avohoidon lääkäri. Seurantakäynneillä tutkitaan potilaan EKG ja otetaan mahdollisesti verikokeita. Samalla kartoitetaan eteisvärinän aiheuttamat oireet ja arvioidaan hoidon tehoa. Eteisvärinää sairastavan on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin myös silloin, jos hänelle tulee uusia oireita tai aiemmat oireet vaikeutuvat yllättäen. Päivystykseen pitää hakeutua, jos oireita tulee levossa tai jos eteisvärinää sairastava pyörtyy. Marevan-hoidon tehoa seurataan mittaamalla säännöllisesti verenhyytymisaikaa, joka ilmoitetaan INR-yksiköinä. Eteisvärinäpotilaan INR-tavoite on yleensä 2,0 3,0. INR-mittausten tarve suunnitellaan yksilöllisesti. Hoidon toteutuksen helpottamiseksi mittaustulokset, lääkeannokset ja seuraavan kontrollin ajankohta merkitään seurantakorttiin. Kun sopiva lääkeannos on löytynyt, mittauksia tarvitaan yleensä noin kerran kuukaudessa. Ylimääräinen mittaus voi olla tarpeen, jos lääkitystä muutetaan tai eteisvärinää sairastava sairastuu muuten. Yleensä INR-seuranta ei edellytä lääkärissä käyntiä. Lääkäri tai sairaanhoitaja antaa annostusohjeet puhelimitse tai uusia tiedonvälitystapoja käyttäen. 19

20 Eteisvärinä ja arki Ruokavalio Eteisvärinää sairastava potilas voi syödä normaalia, terveellistä ruokaa. Jos potilaalla on kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti tai kohonnut sepelvaltimotaudin riski, hänelle suositellaan kasvisvoittoista ja paljon kuituja sisältävää ruokavaliota, jossa on vain niukasti eläinrasvoja ja suolaa. Liikapainoisen kannattaa laihduttaa ja huolehtia normaalista sokeritasapainosta. Runsaasti K-vitamiinia sisältävät tummanvihreät kasvikset, kuten ruusukaali, lehtikaali, pinaatti ja nokkonen, saattavat heikentää Marevan-hoidon tehoa. Tämän takia niiden määrä ruokavaliossa on syytä pitää mahdollisimman tasaisena. Marevan-hoitoa käyttävien pääperiaatteena on, että lääkeannos sovitetaan ruokavalion mukaan eikä päinvastoin. Luontaistuotteiden ja kalaöljyvalmisteiden käytöstä on aina neuvoteltava lääkärin kanssa. Lisäohjeita Marevan-hoidosta löytyy Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito potilasoppaasta. Liikunta Eteisvärinä voi hidastaa askelta ja tehdä jalan raskaammaksi. Eteisvärinästä huolimatta potilas voi kuitenkin harrastaa sellaista liikuntaa, jota jaksaa ilman haittaavaa hengenahdistusta tai väsymistä. Veren hyytymistä estävää lääkitystä käyttävän ei pidä harrastaa liikuntalajeja, joihin liittyy tavallista suurempi tapaturman tai verenvuodon riski. Seksi ja sauna Seksielämää voi jatkaa entiseen tapaan eikä saunomiselle ole esteitä. 20

21 Eteisvärinän vaikutus työkykyyn Eteisvärinä aiheuttaa erittäin harvoin pysyvän työkyvyttömyyden. Joskus lyhytaikainen sairausloma saattaa olla tarpeen eteisvärinäkohtauksen jälkeen, jotta rytmihäiriökierre saadaan katkaistua ja lääkityksen vaikutus ehtii vakiintua. Lisäksi joidenkin potilaiden suorituskyky voi heikentyä, mikä hidastaa työtahtia. Toisille pystyyn noustessa ilmenevä huimaus voi aiheuttaa ongelmia. Sen hoidoksi riittää yleensä hitaampi liikkeelle lähtö ja kumartuminen, kun huimaa. Eteisvärinän lääkehoito on oikein toteutettuna varsin hyvin siedettyä, eikä se estä työntekoa. Verenohennushoito saattaa kuitenkin rajoittaa ammatinvalintaa ja estää tapaturma-alttiiden töiden tekemisen. 21

22 22

23 Sydänliiton julkaisuja Sydänliiton julkaisemista oppaista ja kirjoista saa lisätietoa sydänsairauksien hoidoista, sydänystävällisistä elintavoista ja sosiaaliturvasta. Julkaisuja voi tilata osoitteesta tai sähköpostitse osoitteesta Sairauksiin ja hoitoihin liittyviä julkaisuja Marevan-hoito-opas Sepelvaltimotauti-opas Sepelvaltimoiden pallolaajennus -opas Sydämen vajaatoiminta -opas Sydänleikkauksen jälkeen -opas Terveellisiin elintapoihin liittyviä julkaisuja Kolesteroli kohdalleen -lehtinen Verenpaine kohdalleen -lehtinen Valinnat kohdalleen -lehtinen Ylipainosta tasapainoon -painonhallinta-opas Muut julkaisut Sydänpotilas ja sosiaaliturva -opas Sydänpotilas ja seksuaalisuus -opas Endokardiitin ehkäisy, hoito-ohjekortti Verenpaineen omaseuranta -opas

24 Sydänpiirit ja valtakunnalliset potilasyhdistykset ETELÄ-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY ETELÄ-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY (06) , HELSINGIN SYDÄNPIIRI RY (09) KAINUUN SYDÄNYHDISTYS RY KANTA-HÄMEEN SYDÄNPIIRI RY KARDIOMYOPATIAPOTILAAT KARPATIAT RY KESKI-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY KESKI-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY (014) , KUST-ÖSTERBOTTENS HJÄRTDISTRIKT RF (06) KYMENLAAKSON SYDÄNPIIRI RY LAPIN SYDÄNPIIRI RY PIRKANMAAN SYDÄNPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY POHJOIS-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY POHJOIS-SAVON SYDÄNPIIRI RY (017) , PÄIJÄT-HÄMEEN SYDÄNPIIRI RY (03) , SAIMAAN SYDÄNPIIRI RY (015) SATAKUNNAN SYDÄNPIIRI RY (02) SSL RY / ALUETOIMISTO OULU SYDÄN- JA KEUHKOSIIRROKKAAT SYKE RY (09) , SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET RY (09) , UUDENMAAN SYDÄNPIIRI RY / HJÄRTDISTRIKTET I NYLAND VARSINAIS-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY (02) , Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta 2011, päivitetty versio

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN

ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN Pulssin tunnustelu ja sen opettaminen asiakkaille Tunne pulssisi ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Nanette Huovinen Th, sydänhoitaja Varsinais-Suomen Sydänpiiri ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN Suuri

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Hoitava lääkärisi on määrännyt sinulle Pradaxa -nimistä lääkettä.

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Hoitava lääkärisi on määrännyt sinulle Pradaxa -nimistä lääkettä.

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua

MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014 Sairaalantie 3 62100 Lapua Puh. (06) 438 4844 poli.tk@lapua.fi MAREVAN-HOITO Lääkäri on

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ

ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon. Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

FINSKA. Tämä esite sisältää tietoa Eliquis -valmisteen käyttäjälle. Tämä lääkevalmiste on laajan valvonnan alainen

FINSKA. Tämä esite sisältää tietoa Eliquis -valmisteen käyttäjälle. Tämä lääkevalmiste on laajan valvonnan alainen FINSKA Tämä esite sisältää tietoa Eliquis -valmisteen käyttäjälle Tämä lääkevalmiste on laajan valvonnan alainen Eliquis -potilasesite on saatavilla 8 eri kielellä. Kysy esitettä hoitajaltasi tai lääkäriltäsi.

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot