Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?"

Transkriptio

1 Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista johtuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Antikoagulaatio estää tehokkaasti eteisvärinän aiheuttamat aivoemboliat, mutta tehokas antikoagulaatio aiheuttaa osalle potilaista vakavia vuotokomplikaatioita, jotka johtavat hoidon keskeytykseen. Eteiskorvakkeen katetrisulku on tehokas mutta teknisesti vaativa hoitovaihtoehto, kun vakavat vuodot estävät antikoagulaatiohoidon ja potilas on suuressa vaarassa saada aivoinfarktin. Avoin soikea aukko voi selittää osan tuntemattomasta syystä johtuvista aivoinfarkteista, koska se mahdollistaa laskimohyytymän kulkeutumisen aivovaltimoihin. Avoimen soikean aukon sulkeminen katetritekniikalla on yleistynyt tuntemattomasta syystä johtuvan aivoinfarktin uusiutumisen estohoitona. Menossa olevista satunnaistetuista katetrisulkua ja lääkehoitoa vertailevista tutkimuksista odotetaan lisätietoa siitä, millaiset potilaat hyötyvät sulkemisesta eniten. Eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin vaaratekijä, ja sydänperäinen embolia aiheuttaa joka kuudennen aivoinfarktin. Eteisvärinään liittyvät aivoinfarktit ovat myös keskimääräistä vaikeampia, ja niiden uusiutumisriski on suuri. Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkein hoito on oikein toteutettu antikoagulaatio, johon on tähän saakka käytetty tavallisesti varfariinia. Antikoagulaatiohoitoon liittyy kuitenkin monia ongelmia ja osalla potilaista hoito joudutaan keskeyttämään huonon hoitomyöntyvyyden tai vakavien verenvuotokomplikaatioiden takia. Noin 90 % eteisvärinän aikana vasempaan eteiseen syntyvistä hyytymistä sijaitsee eteiskorvakkeessa. Koska eteiskorvakkeilla ei ole oleellista vaikutusta sydämen toimintaan, on jo pitkään kehitelty keinoja estää eteiskorvakkeen hyytymien ai heuttamat emboliat sulkemalla korvake (Landmesser 2012). Soikea aukko (foramen ovale) on sikiökautiseen verenkiertoon kuuluva aukko eteisten väliseinässä. Sydämeen palaava laskimoveri kulkeutuu sen kautta oikeasta eteisestä vasempaan eteiseen ohi keuhkoverenkierron. Syntymän jälkeen väliseinän lehdet painuvat kiinni ja soikea aukko sulkeutuu useimmiten pysyvästi. Kuitenkin noin neljäsosalla ihmisistä soikea aukko jää avoimeksi (patent foramen ovale). Tilanteissa, joissa oikean eteisen paine nousee vasenta suuremmaksi, kuten ponnistelun yhteydessä (Valsalva), avoin soikea aukko mahdollistaa lyhytkestoisen oikealta vasemmalle suuntautuvan oikovirtauksen. Avoin soikea aukko voi altistaa aivoinfarkteille todennäköisesti siten, että laskimossa muodostunut verihyytymä kulkeutuu systeemiseen verenkiertoon ja aivovaltimoihin soikean aukon kautta (paradoksaalinen embolisaatio) (Konstantinides 1998, Sørensen 2007). Paradoksaalisen embolian estämiseksi on kehitetty sulkulaitteita, joilla avoin soikea aukko voidaan sulkea laskimoteitse katetritekniikalla, ja menossa on useita satunnaistettuja tutkimuksia hoidon tehosta aivoverenkierron häiriöiden sekundaaripreventiossa (Maron ym. 2010, Kutty ym. 2012). Eteiskorvakkeen katetrisulku vaihtoehto varfariinille? Eteiskorvakkeen katetrisulku tehdään nitinolimuistimetallista valmistetulla sulkulaitteella, jonka hinta vastaa jotakuinkin yhden rytmihäiriötahdistimen hintaa ( euroa). Potilas on nukutettuna ruokatorven kautta tehtävän kaikukuvauksen mahdollista 295 Duodecim 2013;129:

2 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA miseksi toimenpiteen aikana. Kaikukuvauksella varmistetaan, ettei korvakkeessa ole hyytymää. Toimenpiteessä sulkulaite viedään ohjainkatetrilla reisilaskimon ja eteisväliseinäpunktioaukon kautta eteiskorvakkeen suulle kaikukuvaus- ja läpivalaisuohjauksessa. Eteiskorvakkeen sisällä sulkulaite avataan ja asetetaan tiiviisti paikalleen korvakkeen runko-osan seinämiä vasten, siten että se eristää eteiskorvakkeen muusta eteisestä (KUVA 1). Toisessa sulkulaitemallissa on korvakkeen sisälle asennettavan kiekon lisäksi erillinen levy, joka peittää eteiskorvakkeen suuaukon. Tromboembolisten komplikaatioiden välttämiseksi toimenpiteen aikana käytetään hepariinia ja asetyylisalisyylihappoa (ASA). Huomiota kiinnitetään myös huolelliseen toimenpidetekniikkaan ilmaembolian ja katetrien sisään syntyvien trombien ehkäisemiseksi. Potilas voi kotiutua toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Laitteen eteisen puoleinen, verenkiertoon yhteydessä oleva osa peittyy verisuonen endoteelikudoksella muutaman kuukauden kuluessa toimenpiteestä. Tutkimustulosten perusteella eteiskorvakkeen katetrisulku estää eteisvärinään liittyviä aivoinfarkteja yhtä tehokkaasti kuin varfariinihoito. Ensimmäisessä eteiskorvakkeen 296 Kuva 1. Eteiskorvakkeen sulkulaite (nuolet) paikallaan röntgenläpivalaisukuvassa (vasemman puoleiset kuvat) ja ruokatorven kautta otetussa kaikukuvauskuvassa (oikean puoleiset kuvat). Yläkuvissa kaksiosainen Amplazer cardiac plug ja alakuvissa yksiosainen Watchman Left Atrial Appendage System. Kaikukuvauskuvissa näkyy vasen eteinen (VE) ylhäällä, oikealla vasen ylempi keuhkolaskimo (tähti) ja vasemmalla mitraaliläpän aukko. Molemmilla potilailla oli jatkuva eteisvärinä ja kohtalainen aivohalvauksen riski (CHA 2 DS 2 VASc-pisteet 2), mutta antikoagulaatiohoito oli jouduttu lopettamaan aivoverenvuodon vuoksi. Ennen sulkulaitteen asennusta tarkistettiin kaikukuvauksella, että eteiskorvakkeessa ei ollut hyytymiä. H. Ukkonen ym.

3 sulkulaitetta ja varfariinihoitoa vertailevassa PROTECT-AF-tutkimuksessa satunnaistettiin noin 700 kohtalaisessa aivoinfarktin vaarassa olevaa eteisvärinäpotilasta joko laite- tai varfariinihoitoon (Holmes ym. 2009). Eteiskorvakkeen sulku onnistui 88 %:lla laitehoitoryhmän potilaista. Varfariinihoito lopetettiin kuukauden kuluttua onnistuneesta eteiskorvakkeen sulusta. Tämän jälkeen pysyvänä antitromboottisena lääkityksenä käytettiin vain ASAa, minkä lisäksi ensimmäisten kuuden kuukauden aikana potilaille annettiin myös klopidogreelia. Laitehoitoryhmässä ilmeni yli tuhannen potilasvuoden seurannan aikana yhtä paljon (3,0 vs 4,3 / 100 potilasvuotta) aivoinfarkteja, kuolemia ja systeemisen verenkierron embolisaatioita kuin varfariinihoidossa. Vuotokomplikaatioita ilmeni laitehoitoryhmässä odotetusti vähemmän kuin varfariinihoitoryhmässä (1,9 vs 4,6 / 100 potilasvuotta). Toisaalta laitteen asennukseen liittyi komplikaatioita yli 10 %:lla potilaista, ja osa niistä oli vakavia. Huolestuttavinta oli se, että toimenpiteeseen liittyi prosentin suuruinen aivoinfarktin vaara ilmeisesti pääosin ilmaembolian vuoksi. Myöhemmissä rekisteritutkimuksissa aivo infarktin riski on ollut pienempi (Rodés-Cabau ym. 2010, Reddy ym. 2011, Park ym. 2011). Yleisin vakava komplikaatio PROTECT-AF-tutkimuksessa oli sydämen tamponaatio tai merkittävä sydänpussinestekertymä (noin 5 %:lla potilaista). Tämäkin komplikaatio on tullut harvinaisemmaksi myöhemmissä tutkimuksissa toimenpidetekniikan kehittyessä (Rodés-Cabau ym. 2010, Park ym. 2011, Reddy ym. 2011). Eteiskorvakkeen katetrisulku on tehokas mutta teknisesti vaativa vaihtoehto varfariinihoidolle silloin, kun vakavat vuodot estävät varfariinin käytön ja potilas on suuressa aivoinfarktin vaarassa. Eteiskorvakkeen katetrisulku on kliinisessä käytössä uusi ja vakiintumaton hoitomuoto. Hoitovaihtoehdoista päättäminen edellyttää yksilöllistä eteisvärinäpotilaan aivo infarktija verenvuotoriskin arviointia (Eteisvärinä: Käypä hoito suositus 2012). Vaaran arvioinnissa voidaan hyödyntää tunnettuja eteisvärinäpotilaan riskilaskureita (CHA 2 DS 2 VASc ja HAS-BLED). Jos aivoinfarktiriski on pieni, ei toimenpiteeseen ole aihetta ja antikoagulaationkin aiheuttama verenvuotovaara on yleensä suurempi kuin lääkehoidosta odotettavissa oleva hyöty. Ongelmiin joudutaan silloin, kun sekä aivoinfarktin vaara että vuotoriski ovat suurentuneet. Tilanne on varsin yleinen, koska monet näiden tapahtumien vaaratekijöistä ovat yhteisiä. Aiempi verenvuoto, verenvuototaipumus, munuaisten tai maksan vajaatoiminta sekä lääkkeiden väärinkäyttö tai alkoholin haitallinen käyttö ovat tärkeimpiä vuotovaaraa lisääviä tekijöitä. Uudet antikoagulantit (dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani) eivät ratkaise tuolloin hoito-ongelmaa, vaikka ne saattavatkin hieman vähentää vuotoriskiä. Toisaalta jos pelkkä vaihteleva INR-arvo on hoidon esteenä, tarjoavat uudet antikoagulantit mahdollisuuden vakaaseen antikoagulaatioon, kunhan potilaan hoitomyöntyvyys on hyvä. Suomessa eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteitä on tehty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa parin vuoden ajan. Ensikokemusten perusteella hoito on ollut turvallista ja tehokasta (Airaksinen ym. 2012). Potilaiden suuren vuotovaaran takia muuna antitromboottisena hoitona on Turussa käytetty vain ASAn ja klopidogreelin yhdistelmää tai joissain tapauksissa pelkkää ASAa potilaiden vuotoriskin mukaan. Toistaiseksi eteiskorvakkeen katetrisulun kohderyhmä on pieni, koska hoitoon on otettu tarkan potilasvalinnan jälkeen vain sellaisia eteisvärinäpotilaita, joilla on selkeä syy pysyvälle antikoagulaatiolle ja joiden antikoagulaatiohoidon aikana on jo ilmennyt vakava verenvuotokomplikaatio. Tulevaisuudessa hoidon kohderyhmä saattaa kasvaa huomattavasti, mikäli sitä tarjotaan pelkän suurentuneen vuotovaaran perusteella potilaille, joilla ei ole vielä ollut vuotokomplikaatioita. Kannattaako avoin soikea aukko sulkea? Katetrin avulla tehtävä avoimen soikean aukon sulku tehdään laitteilla, joissa on yleensä kaksi keskeltä toisissaan kiinni olevaa levyä, jotka avataan soikean aukon molemmille puo 297 Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?

4 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA lille (KUVA 2). Toimenpide tehdään pääasiassa yleisanestesiassa, jotta kaikukuvausohjaus ruokatorven kautta olisi mahdollinen toimenpiteen aikana. Tulevaisuudessa sydämen sisäisen ultraäänianturitekniikan kehittyminen ja anturien hinnan lasku saattavat tehdä nukutuksen tarpeettomaksi. Potilas kotiutuu toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Sulkulaitteet vastaavat hinnaltaan yhtä rytmihäiriötahdistinta, ja ne ovat nykyään helposti asennettavia. Välittömät sulkutulokset ovat hyviä, ja haittatapahtumia on esiintynyt suhteellisen vähän. Oikovirtaus saadaan estettyä täysin arviolta yhdeksällä potilaalla kymmenestä. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia (< 2 %), mutta eteislisälyöntisyys saattaa väliaikaisesti lisääntyä ja jopa noin 5 %:lla potilaista voi esiintyä ohimeneviä eteisvärinäkohtauksia pian katetri sulun jälkeen (Maron ym. 2010, Furlan ym. 2012). Avoin soikea aukko on yleisempi selittämättömän aivoinfarktin sairastaneilla potilailla kuin terveessä väestössä tai etiologialtaan tunnetun aivoinfarktin sairastaneilla (noin % vs %) (Overell ym. 2000, Handke ym. 2007). Avoimen soikean aukon yhteydessä paradoksaalisen embolisaation todennäköisyyttä lisää eteisväliseinän aneurysma (atrial septal aneurysm), joka voi avata soikeaa aukkoa ja ohjata verta alaonttolaskimosta vasem 298 Kuva 2. Avoin soikea aukko ja sen sulkulaite näkyvät ruokatorven kautta otetussa sydämen kaikukuvauskuvassa. Vasemmassa yläkuvassa näkyy tunnelimainen soikea aukko (nuoli), jossa punainen dopplersignaali osoittaa vasemmasta eteisestä (VE) oikeaan eteiseen (OE) suuntautuvan oikovirtauksen. Oikeassa yläkuvassa Valsalvan hengitysprovokaation aikana tunneli avautuu (nuoli) ja sininen dopplersignaali osoittaa oikovirtauksen suunnan kääntyvän väliaikaisesti oikealta vasemmalle. Kaikukuvauksen herkkyyttä vasemmalle suuntautuvan oikovirtauksen toteamisessa parantaa laskimoon nopeasti ruiskutettava keittosuolaliuos. Vasemmassa alakuvassa näkyy keitto suolaliuoksen sisältämien pienten ilmakuplien aiheuttama tehostuma oikeassa eteisessä, minkä lisäksi vasempaan eteiseen kulkeutuu joukko kuplia (nuoli) avoimen soikean aukon kautta. Oikeassa alakuvassa näkyvät potilaalle juuri asennetun soikean aukon sulkulaitteen kaksi nitinolilevyä (nuolet) ja niiden välissä eteisväliseinän kaiku. H. Ukkonen ym.

5 paan eteiseen (Mas ym. 2001). Lisäksi soikean aukon tunnelimaisuus (KUVA 2), aukon suuri koko, oikeassa eteisessä näkyvä sikiökautisen Eustachin läpän jäänne, selvä oikealta vasemmalle suuntautuva oikovirtaus (KUVA 2) ja perinnöllinen tromboositaipumus voivat lisätä vaaraa (Maron ym. 2010). Selittämättömän aivoinfarktin uusiutumisvaarasta on kuitenkin esitetty vaihtelevia arvioita. Etenevissä tutkimuksissa sen yhteydestä avoimeen soikeaan aukkoon ei ole saatu sitovaa näyttöä, eikä avoimen soikean aukon merkitys aivoinfarktin uusiutumisen estohoidossa ole vieläkään selvillä (Kupari ja Roine 2005, Kutty ym. 2012). Avoimen soikean aukon katetrisulun ja lääkehoidon tehoa aivoverenkierron häiriöiden sekundaaripreventiossa on verrattu useissa pienissä tutkimuksissa. Näistä tutkimuksista tehdyssä meta-analyysissä (yhteensä katetrisululla hoidettua ja 998 lääkkeellisesti hoidettua potilasta) todettiin aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen vaaran olevan pienempi katetrisulun jälkeen verrattuna pelkkään lääkehoitoon (1,3 % vs 5,2 % vuodessa) (Wöhrle 2006). Hiljattain julkaistussa rekisteritutkimuksessa seurattiin 600:aa potilasta jopa 15 vuotta avoimen soikean aukon katetrisulun jälkeen (Wahl ym. 2012). Keskimääräisen seuranta-ajan kuluessa aivoinfarktin tai TIAkohtauksen vaara oli pienempi laitesulkuryhmässä kuin lääkityksellä hoidettujen joukossa (riskisuhde 0,43), mikä johtui pääasiassa TIAkohtausten vähenemisestä. Toistaiseksi on kuitenkin kaivattu satunnaistettuja avoimen soikean aukon katetrisulkua ja lääkehoitoa vertailevia hoitokokeita. Ensimmäinen satunnaistettu tutkimuskaan ei tuonut näyttöä avoimen soikean aukon katetrisulun hyödyistä aivoverenkierron häiriöiden sekundaaripreventiossa. CLOSURE- 1-tutkimuksessa satunnaistettiin joko lääkehoitoon tai siihen yhdistettyyn soikean aukon katetrisulkuun 909 aivoverenkierron häiriön kokenutta alle 60-vuotiasta potilasta, joilla todettiin avoin soikea aukko (Furlan ym. 2012). Eteisväliseinäaukon laitesulku todettiin pitäväksi vuoden kuluttua toimenpiteestä lähes 90 %:lla potilaista. Sulku ei kuitenkaan kahden vuoden seurannassa vähentänyt merkitsevästi YDINASIAT 88Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista johtuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. 88Eteiskorvakkeen katetrisulku on tehokas hoitovaihtoehto kun vakavat vuodot estävät antikoagulaatiohoidon ja potilas on suuressa vaarassa saada aivoinfarktin. 88Avoin soikea aukko selittää osan tuntemattomasta syystä johtuvista aivoinfarkteista. 8 8 Avoimen soikean aukon sulkeminen katetritekniikalla voi estää aivoinfarktin uusiutumisen tarkasti valikoiduilla potilailla. aivoinfarkteja, ohimeneviä aivoverenkierron häiriöitä tai neurologisperäisiä kuolemia (5,5 % vs 6,8 %, p = 0,37), ja infarktien määrä oli ryhmissä käytännössä sama (2,9 % vs 3,1 %). Paradoksaalisen embolisaation osuutta ajatellen ongelmana on, että tutkimuksessa noin 80 %:lla toistuvan aivohalvauksen saaneista potilaista oli eteisvärinä, aortan ateroskleroosia, ateroskleroosin riskitekijöitä tai muita aivoverenkierron häiriöiden vaaraa lisääviä tekijöitä (Furlan ym. 2012). Näin ollen tutkimuksen tulos oli odotetun kaltainen ja vaarana on, etteivät lähivuosina julkaistavat teknisesti paremmilla laitteilla tehdyt satunnaistetut hoitotutkimukset tuo myöskään asiaan lopullista tieteellistä varmuutta (Maron ym. 2010). Hoidosta todennäköisesti hyötyviä nuoria potilaita, joilla on selkeä eteisväliseinän rakenneongelma, ei eettisistä syistä satunnaisteta tutkimuksiin, vaikka tutkimustuloksia yritetään soveltaa tämänkin potilasryhmän hoitoon. Kahden asetelmaltaan CLOSURE-1-tutkimusta vastaavan satunnaistetun hoitotutkimuksen potilasrekrytointi on päättynyt ja niistä on julkaistu aivan äskettäin alustavia tuloksia kongressiesityksissä ( J Carrol ja S Windecker, Transcatheter Cardiovbascular Therapeutics, , Miami, Yhdys 299 Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?

6 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA vallat). Kummassakaan tutkimuksessa erot ensisijaisessa päätetapahtumassa eivät olleet tilastollisesti merkittäviä laitehoidon hyväksi. Suuremmassa RESPECT-tutkimuksessa (980 potilasta) sulkulaitehoitoryhmässä aivohalvauksia oli kuitenkin analyysitavasta riippuen % vähemmän lääkehoitoryhmään verrattuna ja ennen lopullisten johtopäätösten vetämistä jäämme odottamaan tutkimusten varsinaista julkaisemista. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on tehty avoimen soikean aukon katetrisulkuja vuodesta 2001 lähtien (Engblom ym. 2004). Koska pitävä tieteellinen näyttö vielä puuttuu, tulee kliinisin perustein tehtävää sulkua harkita aina tarkkaan tapauskohtaisesti. Perkutaaninen sulku on varsin turvallinen mutta ei riskitön toimenpide. Olemme harkinneet sulkua, jos nuorella henkilöllä todetaan selittämätön aivoinfarkti (ei tavanomaisia verisuonitautien riskitekijöitä) ja avoin soikea aukko, jossa on oikovirtaus oikealta vasemmalle, ja jos infarkti on syntynyt ponnistuksen yhteydessä tai potilaalla on syvä laskimotukos tai jos infarkti uusiutuu lääkehoidosta huolimatta. Avoimessa soikeassa aukossa todetut suuren riskin piirteet (mm. eteisväliseinän aneurysma, aukon tunnelimaisuus) antavat lisätukea sulkupäätökselle. Vaikka kaikista aivohalvauksista %:n arvioidaan jäävän vaille selitystä (Kutty ym. 2012), mainituin kriteerein sulkutoimenpiteen kohderyhmä jää huomattavasti pienemmäksi. Nykytiedon valossa olemme katsoneet kuvatun menettelyn kompromissiksi nihilismin ja rutiinimaisen avoimen soikean aukon sulkemisen välillä. Tieteellisen näytön saamiseksi oman sairaanhoitopiirimme potilailla aukon katetrisulut tapahtuvat osana satunnaistettua kliinistä tutkimusta (REDUCEtutkimus). Lopuksi Eteiskorvakkeen katetrisulku on uusi, lupaava hoitomuoto eteisvärinään liittyvien aivoverenkierron häiriöiden estoon. Alustavien tutkimusten ja kliinisten kokemusten perusteella se on tehokas mutta teknisesti vaativa hoitovaihto tavallisesti käytettävälle varfariinihoidolle silloin, kun vakavat vuodot estävät varfariinin käytön ja potilas on suuressa aivoinfarktin vaarassa. Eteiskorvakkeen katetrisulun pitkäaikaistehosta ja turvallisuudesta kaivataan vielä lisätietoa, mutta on ilmeistä, että katetri sulun aiheet tulevat laajenemaan ja menetelmää käytetään yhä enemmän tromboembolisten komplikaatioiden ehkäisyyn sellaisilla eteisvärinäpotilailla, joilla on huomattavan suuri vuotovaara jo ennen kuin vakavia vuotoja imenee. Avoimen soikean aukon sulkeminen on yleistynyt tuntemattomasta syystä johtuvien aivoinfarktien uusiutumisen estohoitona. Menossa olevista satunnaistetuista katetrisulkua ja lääkehoitoa vertailevista tutkimuksista odotetaan lisätietoa siitä, millaiset potilaat hyötyvät sulkemisesta eniten. Ongelmana on se, että tutkimuksiin valikoituu todennäköisesti vähemmän avoimen soikean aukon sulusta hyötyviä potilaita, koska potilaat, joilla on todennäköinen suuren riskin avoin soikea aukko, suljetaan tutkimusten ulkopuolelle. On ilmeistä, että katetrihoidosta hyötyy vain osa kryptogeeniseksi tulkitun aivoinfarktin sairastaneista potilaista. HEIKKI UKKONEN, dosentti, erikoislääkäri JUHA LUND, erikoislääkäri ANTTI SARASTE, dosentti, erikoislääkäri TYKS, sisätautien klinikka Sidonnaisuudet Heikki Ukkonen: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Juha Lund: Asiantuntijapalkkio (St Jude Medical), luentopalkkio (St Jude Medical), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (St Jude Medical, Boston Scientific, Boehringer Ingelheim) Antti Saraste: Ei sidonnaisuuksia 300 H. Ukkonen ym.

7 KIRJALLISUUTTA Airaksinen J, Lund J, Saraste M, Luotolahti M, Saraste A. Eteiskorvakkeen katetrisulku uusi vaihtoehto varfariinille vuotoherkillä eteisvärinäpotilailla. Suom Lääkäril 2012;67: Engblom E, Luotolahti M, Saraste M, Airaksinen J. Eteisväliseinän aukon sulku katetritekniikalla. Suom Lääkäril 2004;59: Eteisvärina. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 [päivitetty ]. Furlan AJ, Reisman M, Massaro J, ym. Closure or medical therapy for cryptogenic stroke with patent foramen ovale. N Engl J Med 2012;366: Handke M, Harloff A, Olschewski M, Hetzel A, Geibel A. Patent foramen ovale and cryptogenic stroke in older patients. N Engl J Med 2007;357: Holmes DR, Reddy VY, Turi ZG, ym. Percutaneous closure of the left atrial appendage versus warfarin therapy for prevention of stroke in patients with atrial fibrillation: a randomised noninferiority trial. Lancet 2009;374: Konstantinides S, Geibel A, Kasper W, Olschewski M, Blumel L, Just H. Patent foramen ovale is an important predictor of adverse outcome in patients with major pulmonary embolism. Circulation 1998;97: Kupari M, Roine RO. Aivoinfarkti ja avoin foramen ovale. Duodecim 2005; 121: Kutty S, Sengupta PP, Khanheria BK. Patent foramen ovale. The known and the to be known. J Am Coll Cardiol 2012; 59: Landmesser U, Holmes DR Jr. Left atrial appendage closure: a percutaneous transcatheter approach for stroke prevention in atrial fibrillation. Eur Heart J 2012;33: Maron BA, Shekar BS, Goldhaber SZ. Paradoxical embolism. Circulation 2010;122: Mas JL, Arquizan C, Lamy C, ym. Recurrent cerebrovascular events associated with patent foramen ovale, atrial septal aneurysm, or both. N Engl J Med 2001;345: Overell JR, Bone I, Lees KR. Interatrial septal abnormalities and stroke: a metaanalysis of case-control studies. Neurology 2000;55: Park JW, Bethencourt A, Sievert H, ym. Left atrial appendage closure with amplatzer cardiac plug in atrial fibrillation: initial European experience. Catheter Cardiovasc Interv 2011;77: Reddy VY, Holmes D, Doshi SK, ym. Safety of percutaneous left atrial appendage closure: results from the Watchman Left Atrial Appendage System for Embolic Protection in Patients with AF (PROTECT AF) clinical trial and the Continued Access Registry. Circulation 2011;123: Rodés-Cabau J, Champagne J, Bernier M. Transcatheter closure of the left atrial appendage: initial experience with the Amplatzer cardiac plug device. Catheter Cardiovasc Interv 2010;76: Wahl A, Jüni P, Mono M, ym. Longterm propensity score-matched comparison of percutaneous closure of patent foramen ovale with medical treatment after paradoxical embolism. Circulation 2012;125: Sørensen HT, Horvath-Puho E, Pedersen L, Baron JA, Prandoni P. Venous thromboembolism and subsequent hospitalisation due to acute arterial cardiovascular events: a 20-year cohort study. Lancet 2007;370: Wöhrle J. Closure of patent foramen ovale after cryptogenic stroke. Lancet 2006;368: Summary Can strokes be prevented by cardiac catheterization procedures? Most strokes associated with atrial fibrillation are caused by thrombi generated at the left auricle of the heart. Anticoagulation effectively prevents strokes associated with atrial fibrillation, but may in some patients cause severe bleeding complications that lead to cessation of therapy. Catheter closure of the left auricle of the heart is an effective but technically demanding treatment alternative in cases where severe bleedings prevent anticoagulation therapy and the patient carries a high risk of developing stroke. Some strokes of unknown origin may also be caused by a patent foramen ovale. 301 Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 2001-2013

Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 2001-2013 Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 21-213 TURUN YLIOPISTO Kliininen laitos Syventävien opintojen kirjallinen työ Lk Timo Tuomisto Ohjannut prof. Juhani

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin

Lisätiedot

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä C LUKU 8 Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä Janne Rapola Ultraäänikuvantaminen invasiivitoimenpiteiden yhteydessä parantaa onnistumista ja turvallisuutta. Usein läpivalaisun tarve vähenee. Vaikka

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon. Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito

Lisätiedot

Sydänperäinen aivoembolisaatio

Sydänperäinen aivoembolisaatio Katsaus MATTI HALINEN, PEKKA JÄKÄLÄ, PETRI SIPOLA, TERO TAPIOLA, PIRJO MUSTONEN JA JORMA KOKKONEN Sydänperäinen aivoembolisaatio Sydänperäinen embolisaatio aiheuttaa viidenneksen aivohalvauksista. Veri

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen

Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen Tieteessä alkuperäistutkimus Miika Linna dosentti Aalto-yliopisto, Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture Jaana Keto tieteellinen asiantuntija Bristol-Myers Squibb Finland, sydän-

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen

Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ POTILAAN SYDÄNTUTKIMUKSET

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ POTILAAN SYDÄNTUTKIMUKSET Perttu J. Lindsberg ja Janne Rapola RAATI RATKOO AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ POTILAAN SYDÄNTUTKIMUKSET Mikä aiheutti näennäisesti täysin terveen nuoren ihmisen aivoinfarktin? Tämä kysymys jää usein jäljelle,

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Salasyntyinen aivoinfarkti

Salasyntyinen aivoinfarkti LUKU 8 Salasyntyinen aivoinfarkti JUKKA PUTAALA JORMA KOKKONEN Tiivistelmä Joka kolmas aivoinfarkti jää salasyntyiseksi, jolloin selvää kausaalista syytä ei voida osoittaa. Suurin osa näistä sopii piirteiltään

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä

Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Mika Lehto, Pirjo Mustonen ja Ilkka Tierala NÄIN HOIDAN Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy suurentunut aivohalvauksen riski, ja suurin osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

arviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio

arviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio 0 0 0 0 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä varfariiniin verrattuna arviointiraportin ensimmäisten

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO

ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO Ville Lind Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurologia Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Kuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan

Kuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Ohjeistuksen laatiminen avoterveydenhuollon hoitajille suorien antikoagulanttilääkkeiden käytöstä eteisvärinää sairastavan hoitotyössä

Ohjeistuksen laatiminen avoterveydenhuollon hoitajille suorien antikoagulanttilääkkeiden käytöstä eteisvärinää sairastavan hoitotyössä Ohjeistuksen laatiminen avoterveydenhuollon hoitajille suorien antikoagulanttilääkkeiden käytöstä eteisvärinää sairastavan hoitotyössä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

Katetritoimenpiteet synnynnäisissä sydänvioissa

Katetritoimenpiteet synnynnäisissä sydänvioissa Kardiologian uudet tuulet JAANA PIHKALA JA MARKKU KUPARI Katetritoimenpiteet synnynnäisissä sydänvioissa Katetritoimenpiteet synnynnäisten sydänvikojen hoidossa ovat lisääntyneet viimeisten kahden vuosikymmenen

Lisätiedot

AIVOINFARKTIN UUSIUTUMISTA JA MUITA KARDIOVASKULAARISIA PÄÄTETAPAHTUMIA ENNUSTAVAT TEKIJÄT POTILAILLA, JOILLA EPÄILLÄÄN SYDÄNPERÄISTÄ

AIVOINFARKTIN UUSIUTUMISTA JA MUITA KARDIOVASKULAARISIA PÄÄTETAPAHTUMIA ENNUSTAVAT TEKIJÄT POTILAILLA, JOILLA EPÄILLÄÄN SYDÄNPERÄISTÄ AIVOINFARKTIN UUSIUTUMISTA JA MUITA KARDIOVASKULAARISIA PÄÄTETAPAHTUMIA ENNUSTAVAT TEKIJÄT POTILAILLA, JOILLA EPÄILLÄÄN SYDÄNPERÄISTÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖTÄ Ida Paust Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Eteisvärinän katetriablaatiohoito

Eteisvärinän katetriablaatiohoito L U K U 8 Eteisvärinän katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen Katetriablaatio on nopeasti vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa. Eteisvärinän ablaatiohoidon kannalta mullistavan havainnon tekivät

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Kokeellinen interventiotutkimus

Kokeellinen interventiotutkimus Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä

Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä LUKU 4 Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä TUOMAS KIVINIEMI KARI KERVINEN MIKA LEHTO Tiivistelmä: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon kuuluu verihiutaleiden estäjä, tavallisimmin ASA. Toisaalta

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä

Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä LUKU 3 Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä P e t r i K o r k e i l a Pirjo Mustonen Tiivistelmä Tahdistimia asentava lääkäri joutuu usein pohtimaan tahdistimen asennukseen

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi JULKAISUSARJA 4/2012 DABIGATRAANIN HOIDOLLINEN JA TALOUDELLINEN ARVO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITONA AIVOHALVAUSTEN JA SYSTEEMISTEN VERITULPPIEN EHKÄISYSSÄ

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ESIINTYMINEN ETEISVÄRINÄPOTILAILLA TOIMENPITEIDEN, LEIKKAUSTEN TAI LÄÄKETAUKOJEN JÄLKEEN

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ESIINTYMINEN ETEISVÄRINÄPOTILAILLA TOIMENPITEIDEN, LEIKKAUSTEN TAI LÄÄKETAUKOJEN JÄLKEEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ESIINTYMINEN ETEISVÄRINÄPOTILAILLA TOIMENPITEIDEN, LEIKKAUSTEN TAI LÄÄKETAUKOJEN JÄLKEEN Heikki Julkunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot