Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet lisääntyvät ikääntyessä. Sen takia myös rytmihäiriöiden esiintyvyys lisääntyy. Iäkkään potilaan rytmihäiriöoireet ovat monimuotoisia ja usein niitä on vaikea tunnistaa. Ikääntymiseen liittyvä hauraus heikentää kykyä sopeutua tiheälyöntisyyteen. Korkea ikä ei sinänsä vaikuta tutkimuksen ja hoidon valintaan. Päätös tehdään yksilöllisesti. Rytmihäiriöitä estävä lääkevalikoima on pieni ja taustasairaudet rajaavat niiden käyttöä. Nykyään yhä useampi iäkäskin rytmihäiriöpotilas voidaan hoitaa parantavalla katetriablaatiolla. Tutkimus- ja hoitolinjaus tulee tehdä mahdollisimman aikaisin. Vertaisarvioitu Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet lisääntyvät ikääntyessä, samoin erilaiset rytmihäiriöt. Epätietoisuus iäkkään potilaan tutkimus- ja hoitomahdollisuuksista voi johtaa pahimmassa tapauksessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Iäkkäällä rytmihäiriöpotilaalla on erityispiirteitä, jotka tulee tunnistaa. Sosiaalisilla seikoilla ja taustasairauksilla on suurempi vaikutus iäkkäiden rytmihäiriöpotilaiden elämänlaatuun kuin nuorempien (taulukko 1). Ne voivat lisätä iäkkään rytmihäiriöpotilaan oireita ja turvattomuuden tunnetta. Iäkäs rytmihäiriöpotilas päivystyksessä Päivystyksessä iäkkään rytmihäiriöpotilaan elämä on enemmän yhden kortin varassa kuin nuorempien. Päivystävän lääkärin taito ja kliininen silmä joutuvat erityisen kovalle koetukselle. Kiireetön keskustelu oireista ja sairaus historiasta on diagnosoinnin perusta. Iäkäs potilas voi joutua helposti päivystyspoliklinikkakierteeseen (ks. tapaus 1). Hän voi tuskastua ja menettää elämänhalunsa. Tiheälyöntisyyteen tai epäsäännölliseen rytmiin liittyvän huimauksen seuraukset voivat olla iäkkäälle kohtalokkaat. Iäkkään henkilön hemodynamiikka mukautuu huonommin kuin nuorempien. Verenpaineen lasku, nestevajaus ja iskutilavuuden pieneneminen voivat johtaa pyörtymiseen. Potilaalle voi kehittyä sydämen vajaatoiminta. Tämä lisää yksinasuvan iäkkään kaatumis- ja murtumavaaraa. Kun tiheälyöntisyys tai muu rytmihäiriö on saatu päivystyspoliklinikalla hallintaan, rytmihäiriön tutkimus- ja hoitolinjaus tulisi tehdä heti alkuvaiheessa, tarvittaessa kardiologin kanssa. Tällainen menettely vähentää uusintakäyntejä. Rytmihäiriödokumentista voidaan päätellä rytmihäiriön syntytapa yli 90 %:ssa tapauksista. EKG:sta huomioitavat asiat ovat taulukossa 2. Jos yksinasuvan iäkkään arvioidaan pärjäävän kotona, hänet tulisi kotiuttaa aina päiväsaikaan. Mikä syynä tykytystuntemuksiin? Rytmihäiriöt aiheuttavat iäkkäälle monimuotoisia oireita. Tyypillisiä ovat hengenahdistus, huimaus, heikotus, unettomuus sekä masentuneisuus. Iäkkäälle tavanomaiset jumpsahtelut eli eteis- ja kammiolisälyönnit ovat usein merkki taustasairaudesta tai sydämen rakenteellisesta poikkeavuudesta. Epäsäännöllinen tiheälyöntisyys johtuu tavallisimmin eteisvärinästä. Tyypillinen tai epätyypillinen eteislepatus voi tuntua välillä tasaiselta ja välillä epätasaiselta. Tasainen tiheälyöntisyys voi olla ektooppista eteistakykardiaa, jonka syynä on sydämen poikkeava rakenne, sydänleikkauksen aiheuttama arpi eteisen sisäpinnassa tai keuhkoahtaumatauti. Yleisintä säännöllistä kaksijakoiseen eteiskammiosolmukkeeseen (AVNRT, atrioventricular node reentry tachycardia) perustuvaa tiheä- 1575

2 Kirjallisuutta 1 Mäkijärvi M, Kettunen R, Kivelä A, Parikka H, Yli-Mäyry S, toim. Sydänsairaudet, 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Yli-Mäyry S. Tykyttää ja muljahtelee tarvitaanko lisäselvityksiä? Suom Lääkäril 1998;53: Epstein LM, Chiesa N, Wong MN ym. Radiofrequency catheter ablation in the treatment of supraventricular tachycardia in the elderly. J Am Coll Cardiol 1994;23: Zado ES, Callans DJ, Gottlieb CD ym. Efficacy and safety of catheter ablation in octogenarians. J Am Coll Cardiol 2000;35: Essebag V, Hadjis T, Platt RW, Pilote L. Amiodarone and risk of bradyarrhythmia requiring permanent pacemaker in elderly patients with atrial fibrillation and prior myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 2003;41: Zado E, Callans DJ, Riley M ym. Long-term clinical efficacy and risk of catheter ablation for atrial fibrillation in the elderly. J Cardiovasc Elec 2008;19: Corrado A, Patel D, Riedlbauchova L ym. Efficacy, safety and outcome of atrial fibrillation ablation in septuagenarians. J Cardiovasc Elec 2008;19: Yli-Mäyry S. Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia. Sydänääni 2014;25:2A: Gupta A, Perera T, Ganesan A ym. Complications of catheter ablation of atrial fibrillation. Circ Arrhythm Electrophysiol 2013;6: Taulukko 1. Iäkkään rytmihäiriöpotilaan hoidon erityispiirteitä. Sosiaaliset seikat Taustasairaudet lyöntisyyttä esiintyy kaikenikäisillä, myös iäkkäillä. Piilevään oikorataan liittyvää tiheälyöntisyyttä (AVRT, atrioventricular reentry tachycardia) esiintyy vähemmän. Tiheälyöntisyys voi paljastua myös kammiotakykardiaksi. Sitä tulee epäillä, jos sydämessä on rakenteellinen vika tai EKG:ssa on Q-aalto merkkinä sairastetusta sydäninfarktista. Koska sepelvaltimotauti lisääntyy ikääntyessä, se on tärkein syy kammioperäisten rytmihäiriöiden osuuden lisääntymiseen. Tutkimukset Iäkkäälle rytmihäiriöpotilaalle tehdään tutkimukset samaan tapaan kuin muillekin (1,2). Koska taustasairauksia on enemmän, voi oireiden syyn tunnistaminen olla vaikeaa (taulukko 1). Kiireetön keskustelu oireista ja sairaushistoriasta on kaiken perusta. Iäkkään liikuntakyky ja ravitsemustilan arvio tulee muistaa. Kotona selviytymiseen liittyvät asiat tulee kartoittaa huolellisesti. Perustutkimukset Perustutkimuksiin kuuluvat verenkuva ja munuaisten sekä kilpirauhasen toimintakokeet. Poikkeavan korkeat ja matalat verenpainelukemat tulee ottaa huomioon. Kotiverenpainemittarissa näkyvä epätavallisen korkea syketaso voi myös herättää rytmihäiriöepäilyn. Kaulasuonten kuuntelu voi paljastaa ahtauman, joka Yksin asuminen yleistä Heikot asuinolosuhteet: kynnykset, ulko-wc, puutteelliset pesutilat Taloudelliset huolet Riittämätön kotiapu ja kotisairaanhoito lääkkeen otto epäsäännöllistä, monilääkitys Hoitava lääkäri puuttuu tai vaihtuu tiheästi kuntien väliset erot palvelujen tarjoamisessa Kohonnut verenpaine Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Diabetes läppävika keuhkoahtaumatauti Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Muistisairaudet aiheuttaa pyörtymisen. EKG:ssa voi näkyä hidaslyöntisyyttä, eriasteisia johtumishäiriötä, Q-aalto, lisälyöntejä tai rytmihäiriö. Kaikukuvaus Sydämestä kuuluvat erilaiset sivuäänet ovat iäkkäällä tavallisia. Sivuäänten vaikeusaste tai vakavuus selviää kaikukuvauksessa, joka on lähes aina aiheellinen. Rakenteelliset poikkeavuudet, kuten eriasteiset läppäahtaumat, läppävuodot, vasemman kammion seinämän paksuuntuma tai -liikehäiriö, eteisten ja kammioiden koko sekä vasemman kammion pumppausvoima, vaikuttavat rytmihäiriön hoidon valintaan. Rasituskoe ja vuorokausinauhoitus Jos rasituskoe on mahdollista suorittaa, se antaa tietoa iäkkään kunnosta, sykkeen muutoksista, johtumishäiriöistä, rytmihäiriöistä, hapenpuutteesta sekä verenpaineen mukautumisesta. Vuorokausinauhoitus voi paljastaa oireisia taukoja ja tykytyksiä, vaikka liikuntakyky olisi rajoittunut. Rasituksessa esiin tuleva rytmihäiriö ei siksi välttämättä tule esiin. Rasituksen aikaiset oireet tulee kirjata huolellisesti. Oireenaikainen EKG auttaa lääkehoidon tehon seurannassa ja rytmihäiriön hoitolinjauksessa. Iäkkään potilaan rytmihäiriöiden hoito Lääkehoito Aluksi hoito suunnataan rytmihäiriötä aiheuttavien sairauksien, kuten kohonneen verenpaineen, kilpirauhasen toimintahäiriön, anemian, läppävian, sydämen vajaatoiminnan, sepelvaltimotaudin ja keuhkosairauden hoitoon. Rytmihäiriön hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin itse rytmihäiriö. Yleislääkäri voi määrätä beetasalpaajia sekä kalsiuminsalpaajia. Varsinaisten rytmihäiriölääkkeiden (IC-ryhmä: flekainidi ja propafenoni, III-ryhmä: sotaloli, amiodaroni ja dronedaroni) vaikutusmekanismit ja vasta-aiheet tulee tuntea. Hoidon aloituksen arvioi erikoislääkäri. Jos sydänfilmissä PQ- ja QT-ajat pitenevät tai QRS-heilahdus levenee merkittävästi, pitää rytmihäiriölääkkeen annosta pienentää tai vaihtaa toiseen valmisteeseen (3). Kajoava hoito Työikäisten rytmihäiriöiden kajoavasta hoidosta saadut hyvät tulokset avasivat tien vähitellen 1576

3 10 Rostock T, Risius T, Ventura R ym. Efficacy and safety of radiofrequency catheter ablation of atrioventricular nodal reentrant tachycardia in the elderly. J Cardiovasc Elec 2005;16: Hoffmann BA, Kuck KH, Andresen D ym. Impact of structural heart disease on the acute complication rate in atrial fibrillation: Results from the German Ablation Registry. J Cardiovasc Elec 2014;25: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus Blandino A, Toso E, Scaglione M ym. Long-term efficacy and safety of two different rhythm control strategies in elderly patients with symptomatic persistent atrial fibrillation. J Cardiovasc Elec 2013;24: Oral H, Morady F. How to select patients for atrial fibrillation ablation. Heart Rhythm 2006;3: Wood MA, Brown-Mahoney C, Kay N, Ellenbogen KA. Clinical outcomes after ablation and pacing for atrial fibrillation. Circulation 2000;101: Hsieh MH, Tai CT, Lee SH ym. Catheter ablation of atrial fibrillation versus atrioventricular junction ablation plus pacing therapy for elderly patients with medically refractory paroxysmal atrial fibrillation. J Cardiovasc Elec 2005;16: Raatikainen P, Yli-Mäyry S, Huikuri H. Miten hoidan ja tutkin kammiolisälyöntejä. Duodecim 2002;118: Holmes DR, Reddy VY, Doshi SK ym. Percutaneous closure of the left atrial appendage versus warfarin therapy for prevention of stroke in patients with atrial fibrillation: a randomised non-inferiority trial. Lancet 2009;374: myös iäkkäiden potilaiden kajoavalle hoidolle (4,5,6,7,8,9,10). Tähän vaikutti lisäksi iäkkäiden potilaiden huono lääkityksen sieto, pieni lääkevalikoima ja toisaalta muut sairaudet, erityisesti sepelvaltimotauti. Iäkkään potilaan kajoavaan hoitoon voi liittyä joitakin iästä johtuvia erityistilanteita. Jos on päädytty katetriablaatioon, sen kulku ja haittatapahtumat (2 5 %) selvitetään tarkasti (5,9,11). Iäkkään potilaan vatsan alueen pääsuonet ovat usein mutkaisia, koska selkä nikamien kuluminen on lyhentänyt pituutta. Tällöin katetrien ohjaaminen haluttuun kohtaan sydämen sisällä voi vaikeutua. Aorttaläpän kalkkeuman takia oikean ja vasemman eteisen väliseinän läpi eli transseptaaliteitse tehtävärytmihäiriön Taulukko 2. Iäkäs rytmihäiriöpotilas päivystyksessä. Mitä sydänfilmissä? Miten edetään? Löydös katetriablaatio on ensisijainen toimenpidereitti. Sydänsairaalassa vuonna 2013 suoritetuista ablaatioista 17 % tehtiin yli 70-vuotiaille. Eteisperäiset rytmihäiriöt ja niiden hoidot Eteisvärinä Valtaosa eli noin 80 % eteisvärinäpotilaista on yli 65-vuotiaita. Eliniän pidentyessä on todennäköistä, että yhä useampi vaikeaoireinen (EHRA III IV) eteisvärinäpotilas on yli 70-vuotias (taulukko 3). Eteisvärinän luokittelu helpottaa hoitovalintaa. Kyseessä voi olla kohtauksittainen, jatkuva, pitkään jatkunut tai pysyvä eteisvärinä. Ensimmäinen eteisvärinä käännetään sinusrytmiin, jos se on kestänyt alle 48 tuntia ja käännölle ei Päätelmä Hidaslyöntisyys Hidastavien lääkkeiden vähennys tai tauotus 1 Eriasteiset johtumishäiriöt Hidastavien lääkkeiden vähennys tai tauotus 1 Q-aalto Sepelvaltimotaudin vaikeusasteen arvio 1 Eteislisälyönnit Rakenteellisen vian poissulku 1 Kammiolisälyönnit Rakenteellisen vian poissulku 1 - V 1 -kytkennässä vasen haarakatkos Paikantuu oikeaan kammioon - V 1 -kytkennässä oikea haarakatkos Paikantuu vasempaan kammioon Kapeakompleksinen säännöllinen takykardia - SVT: AVNRT, AVRT, AT Jos hemodynamiikka vakaa: adenosiini 6 12 mg i.v. Jos epävakaa: rytminsiirto 1 - eteislepatus Sähköinen rytminsiirto, ellei vasta-aihetta 1 Kapeakompleksinen epäsäännöllinen takykardia - eteisvärinä kesto ALLE 48 TUNTIA Jos epävakaa: välitön rytminsiirto Jos vakaa: - ei rakenteellista sydänvikaa: flekainidi 2 mg/kg/t - jos rakenteellinen sydänvika: amiodaroni 5 mg/kg/t kesto YLI 48 TUNTIA Jos epävakaa: kaikututkimus ruokatorven kautta, rytminsiirto Jos vakaa: varfariini tai suora antikoagulaatiohoito uudelleen PÄIVYSTYKSESSÄ korkeintaan kaksi tai kolme rytminsiirtoa Hoitolinjaus 1 Leveäkompleksinen säännöllinen takykardia Välitön sähköinen rytminsiirto - SVT-aberraatio: AVNRT, AVRT, eteislepatus katetriablaatioarvio 1 - proarytmia: flekainidi Flekainidin lopetus 1 - kammiotakykardia Rakenteellisen vian poissulku 1 Leveäkompleksinen epäsäännöllinen takykardia - eteisvärinän aberraatio Hoitolinjaus 1 - WPW-oireyhtymä kiireellinen lähete katetriablaatioon AVNRT, atrioventricular node reentry tachycardia; AVRT, atrioventricular reentry tachycardia; AT, atrial ectopic tachycardia; SVT, supraventikulaarinen takykardia; WPW, Wolf-Parkinson-Whiten oireyhtymä 1 Kardiologiset tutkimukset 1577

4 Taulukko 3. Eteisvärinän oireluokitus EHRA European heart rhythm association. I II III IV Oireeton Lievät oireet, ei haittaa arkielämää Vaikeat oireet, haittaa merkittävästi arkielämää Erittäin vaikeat oireet, liikkuminen lähinnä sisätiloissa ole vasta-aihetta. Muussa tapauksessa aloitetaan varfariini- tai suora antikoagulaatiohoito (12). Kun INR on ollut hoitotasolla vähintään kolme viikkoa tai suora antikoagulantti käytössä vähintään neljä viikkoa, voidaan suorittaa sähköinen rytminsiirto (taulukko 4). Jos eteisvärinä uusii estolääkityksestä huolimatta, viimeistään kolmannen rytminsiirron yhteydessä tulisi tehdä hoitolinjaus. Potilaan oireisuudella, mielipiteellä, sydämen vasemman eteisen koolla ja potilaan taustasairauksilla on ratkaisussa keskeinen merkitys. Mikäli eteisvärinä valitaan pysyväksi rytmiksi, tavoitteena on taloudellinen eteisvärinän aikainen syke. Sykkeenhallinnassa epäsäännöllisestä sykkeestä aiheutuvia oireita voidaan lievittää beetasalpaajalla. Elimistö tottuu yleensä muutamassa viikossa pysyvään eteisvärinään, eikä se vaikuta ennusteeseen. Vuorokausinauhoituksella on tärkeä varmistaa, että keskisyke on taloudellinen (alle 90/min). Rytminsiirto Jos kohtauksittainen eteisvärinä aiheuttaa vaikeita oireita ja potilas on muuten terve, tulee rytminhallintaa harkita myös iäkkäälle potilaalle. Sinusrytmin saavuttamiseksi voidaan joutua tekemään toistuvia rytminsiirtoja. Tämä on tärkeä selvittää potilaalle etukäteen. Osalle estolääkitys tehoaa ja pitää rytmin kurissa. Eteisvärinää estävä lääkevalikoima on kuitenkin pieni. Lääkityksen sieto voi olla huonompaa ja haittavaikutuksia saattaa esiintyä enemmän kuin nuoremmilla. Nämä seikat ovat lisänneet myös iäkkäiden potilaiden oireisen kohtauksittaisen ja jatkuvan eteisvärinän katetriablaatiohoitoa (11,13,14). Katetriablaatio Lukuisissa kansainvälisissä eteisvärinän katetriablaation seurantatutkimuksissa on ollut ja on mukana yli 70-vuotiaita eteisvärinäpotilaita (4,5). Potilasmäärät ovat olleet melko pieniä, eikä satunnaistettuja tutkimuksia toistaiseksi ole julkaistu. Tähänastiset hoitotulokset eivät ole merkittävästi eronneet alle 70-vuotiaiden ryhmästä. Sen sijaan on nähtävissä suunta iäkkäille sattuvien haittatapahtumien lisääntymisestä. Aiemmin sairastettu aivotapahtuma, kohonnut verenpaine, diabetes sekä ikä näyttäisivät altistavan katetriablaatiosta aiheutuville haittatapahtumille, joskin tulokset ovat osin ristiriitaisia (6,7,11,14). Päätös ablaatiohoidosta tehdään aina tapauskohtaisesti (ks. tapaus 2). Taulukko 4. Iäkkään eteisvärinäpotilaan hoito eteisvärinän luokituksen mukaan. Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Sinikka Yli-Mäyry: luentopalkkiot (Suomen Kardiologinen Seura), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim). Eteisvärinän jaottelu 1. Kohtauksittainen eteisvärinä: Pysähtyy itsestään seitsemän vuorokauden aikana tai rytminsiirrolla saadaan sinusrytmi alle 48 tunnissa. 2. Jatkuva eteisvärinä: Eteisvärinä kestänyt yli seitsemän vuorokautta, mutta sinusrytmi palautuu joko lääkkeellisellä tai sähköisellä rytminsiirrolla. 3. Pitkään jatkunut: Eteisvärinä kestänyt yli vuoden, mutta katetriablaatiolla pyritään palauttamaan sinusrytmi. 4. Pysyvä eteisvärinä. Hyytymän muodostumisen esto Pitkäaikaissairauksien hyvä hoito Rytminhallinta tavoitteena sinusrytmi: 1 (ja 2) - rytminsiirto ks. taulukko 2. - rytmihäiriötä estävä lääkitys: IC-lääkkeet, flekainidi, propafenoni, amiodaroni, dronedaroni, sotaloli - katetriablaatiohoito harkitaan yksilöllisesti Sykkeenhallinta - tavoitteena taloudellinen syke (1), 2,3,4 - lääkehoito: beetasalpaajat, kalsiuminestäjät - tahdistimen asennus ja tarvittaessa eteis-kammioliitoksen katkaisu 1578

5 Eteis-kammioliitoksen katkaisu Ikääntyessä sydämen johtumisjärjestelmä rappeutuu. Se voi aiheuttaa sinussolmukkeen vajaatoimintaa, välillä hidasta ja välillä nopeaa eteisvärinää, taukoja ja muuttaa johtumisominaisuuksia. Potilasta voi huimata tai pyörryttää. Sykettä on tällöin vaikea hallita lääkkeellä. Leposyke voi olla jatkuvasti yli 90/min ja keskisyke yli 100 minuutissa. Tämä voi heikentää iäkkään potilaan sydänlihasta ja johtaa oireiseen sydämen vajaatoimintaan. Kardiologin arvio eteis-kammioliitoksen katkaisusta on aiheellista (15,16). Jos yksinasuva vanhus pärjää kotona, hänet tulisi kotiuttaa aina päiväsaikaan. Näin käyttäytyvän iäkkään eteisvärinän hoidossa edetään tavallisesti portaittain, eli ensin asennetaan sydämen tahdistin. Jos potilaalla on rakenteellisen sydänsairauden aiheuttama vasemman kammion systolinen vajaatoiminta, asennetaan kahden kammion tahdistinjärjestelmä eli vajaatoimintatahdistin. Noin kuukaudessa tahdistinjohdot kiinnittyvät sydämen sisäpintaan riittävän tukevasti. Tahdistimen suojassakaan tiheää sykettä ei aina saada lääkityksellä hallintaan. Tällainen potilas ohjataan rytmikardiologille eteis-kammioliitoksen katkaisuun. Eteisten ja kammioiden välisen liitoksen katkaisun jälkeen tiheät eteissupistukset eivät etene enää kammioon. Potilaan sykettä säätelee nyt tahdistin, joka ohjelmoidaan yksilöllisesti. Toimenpiteen jälkeen eteisvärinän kammiovastetta hidastavaa lääkitystä voidaan vähentää tai lopettaa se kokonaan, ellei lääkitys ole muista syistä aiheellinen. Beetasalpaajia vähennetään asteittain, jotta vältytään poisjättö -ilmiöltä. Koska eteisvärinä jatkuu, on antikoagulaatiohoidon tarve pysyvä. Eteislepatuksen hoito Eteislepatus on iäkkäillä suhteellisen yleistä, vaikka sydänfilmistä sitä ei ole aina helppo tunnistaa (ks. tapaus 3). Tyypillisesti syke on yli 100/min. Beetasalpaaja voi lievittää oireita, mutta ei estä lepatusta. Jos se kestää useita vuorokausia tai viikkoja, voi seurauksena olla takykardian aiheuttama vasemman kammion pumppausvoiman heikentyminen (takykardiamyopatia) ja sydämen vajaatoiminta. Antikoagulaatiohoidon aiheet ovat samat kuin eteisvärinän. Jos lepatus on hyvin nopea (yli 130/min), rytminsiirto voidaan tehdä, mikäli ruokatorven kautta tehdyssä kaikututkimuksessa ei todeta hyytymää. Varsinainen rytmihäiriölääkitys ei tehoa käytännössä lainkaan eteislepatukseen. Sen takia potilas tulisi lähettää varhaisessa vaiheessa katetriablaatioarvioon. Ablaatiossa tehdään linja trikuspidaaliläpästä alaonttolaskimoon, jolloin sähköinen rintama ei pääse enää kiertämään. Arpitakykardian hoito Parsimalla tai paikalla suljettu eteisväliseinän aukko (ASD, atrial septum defect), voi vuosienkin kuluttua aiheuttaa leikkausarpea kiertävää arpitakykardiaa. Lääkitys ei tehoa siihen juuri lainkaan. Rytmihäiriöiden kolmiulotteiset kartoitusmenetelmät (CARTO, EnSite) ovat parantaneet myös iäkkäiden arpitakykardian ablaatiohoidon tuloksia. Jos ablaatio ei onnistu tai arpitakykardia palautuu, voidaan turvautua tahdistimen asennukseen ja toisessa vaiheessa eteiskammioliitoksen katkaisuun. Ektooppisen eteistakykardian hoito Ikääntyessä joko äkillinen tai pitkäaikainen sairaus voi altistaa eteistakykardialle (ks. tapaus 1). Sen takia hoito kohdennetaan ensin itse sydänsairauteen. Suonensisäinen adenosiini ei käännä tätä rytmihäi riötä juuri koskaan eikä rytmihäiriötä estävä lääkitys tehoa käytännössä lainkaan. Hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi uusien kartoitusmenetelmien ansiosta. Jos katetri ablaatio ei kuitenkaan onnistu, on tahdistimen asennus ja eteis-kammioliitoksen katkaisu tässäkin hyvä vaihtoehto. Tiheälyöntisyyden hoito Yleisintä säännöllistä supraventrikulaarista kaksijakoiseen eteis-kammiosolmukkeeseen perustuvaa tiheälyöntisyyttä (AVNRT) esiintyy kaikissa ikäryhmissä, ja väestön eliniän pidentyessä myös yhä iäkkäämmillä. Tiheälyöntisyys tulee usein yllättäen, aiheuttaa huimausta ja voi johtaa kaatumiseen. Jos pieniannoksinen beeta salpaaja tai kalsiuminestäjä ovat tehottomia, arvio katetriablaa- 1579

6 tion soveltuvuudesta on tärkeä. Saksalaisessa tutkimuksessa tehtiin hitaiden säikeiden ablaatio 70:lle yli 75-vuotiaalle potilaalle (10). Katetriablaatio onnistui kaikille, mutta iäkkäiden läpivalaisu- ja toimenpideajat olivat pidempiä. Kammioperäiset rytmihäiriöt Normaalirakenteinen sydän Myös iäkkäillä esiintyy oireista terveen sydämen kammiolisälyöntisyyttä ja kammiotakykardiaa. Jos vuorokausinauhoituksessa esiintyy yli yhdenmuotoista kammiolisälyöntiä, jotka aiheuttavat hankalia oireita, voidaan katetriablaatiota harkita. Sydänfilmissä kammiolisälyönti on tyypillisesti vasemman haarakatkoksen muotoinen. Tällöin se paikantuu oikean kammion ulosvirtauskanavaan. Beetasalpaajahoito tehoaa harvoin. Rytmikardiologin arvio kajoavasta hoidosta on erityisen tärkeää, koska oireet aiheuttavat herkästi huimausta ja pyörtymistä. Ne rajoittavat etenkin iäkkäiden potilaiden liikkumista (17). Myös vasempaan kammioon paikantuva lisälyöntisyys voi aiheuttaa iäkkäälle oireita. Sydänfilmissä kammiolisälyönti on oikean haarakatkoksen kaltainen. Jos sydämen rakenteessa ei todeta vikaa ja sepelvaltimokuvaus on normaali, voidaan harkita katetriablaatiota. Edellytyksenä on oireisuus ja lääkityksen riittämätön teho. Rakenteellinen sydänvika Kammiotakykardiaa esiintyy 2 10 %:lla iäkkäistä henkilöistä, jos heillä on jokin sydänsairaus. Sydämen vajaatoimintaa sairastavista jopa 80 %:lla todetaan kammiotakykardiaa. Jos sydänfilmissä näkyy Q-aalto ja potilasta pyörryttää aika ajoin, syynä voi olla kammioperäinen rytmihäiriö. Potilas pitää lähettää kiireellisesti kardiologisiin tutkimuksiin. Kaikukuvaus ja sepelvaltimokuvaus ohjaavat jatkohoitoa. Erityisesti sydäninfarktin runtelemaan sydämeen tulee harkita rytmihäiriötahdistimen asennusta. Sydänsairaalassa vuonna 2013 asennetuista rytmihäiriötahdistimista 26 % asennettiin yli 70-vuotiaille. Tehokkaasta lääkityksestä ja rytmihäiriötahdistimesta huolimatta pieni osa iäkkäistä potilaista kärsii ongelmallisesta kammiotakykardiasta. Jos se on hemodynaamisesti siedetty, voidaan ablaatio tehdä jatkuvan takykardian aikana. Kartoitusmenetelmien avulla arpialue voidaan rajata ja ablaatioyritys voidaan tehdä myös sinusrytmissä. Ablaatioarvio tehdään yksilöllisesti. Erityistilanteet Tiheälyöntisyydestä kärsivän iäkkään potilaan rytmihäiriön syntytapa tulee selvittää ja hoitoarvio tehdä ennen suunniteltua avosydän leikkausta. Katetriablaatio on tavallisesti aiheellinen ennen sitä. Avosydänleikkauksen (läppä- tai ohitusleikkaus tai molemmat) yhteydessä tehtävä eteisvärinän katetriablaatio edellyttää eteisvärinän ominaisuuksien, sen aiheuttamien oireiden sekä potilaan mielipiteen selvittämistä etukäteen. Hoitopäätöksen tulee perustua rytmikardiologin ja sydänkirurgin yhteiseen arvioon. Eteisvärinä voi aiheuttaa eteiskorvakkeeseen hyytymän, joka voi irrotessaan johtaa aivohalvaukseen. Jos potilaalla on vuototaipumus tai muu antikoagulaatiohoidon vasta-aihe, voidaan harkita vasemman eteiskorvakkeen sulkua (18). Toimenpide ei sovellu potilaalle, jolla on mekaaninen keinoläppä. Eteiskorvakkeen sulkua harkitaan tapauskohtaisesti ja se suoritetaan yliopistosairaalassa. Yhteenveto Yhä useampi rytmihäiriöpotilas on yli 70-vuotias. Hänellä on enemmän taustasairauksia kuin nuoremmilla. Tärkeintä on huolellinen kliininen tutkimus, perustutkimukset sekä sydämen kaikukuvaus. Rytmihäiriöstä aiheutuvat oireet, potilaan mielipide ja muut sairaudet vaikuttavat hoitoratkaisuun. Hoito kohdistuu ensin taustasairauksien hyvään hoitoon. Iäkäs rytmihäiriöpotilas tulisi ohjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kardiologin arvioon. Kun tietoisuus iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimus- ja hoitomahdollisuuksista lisääntyy, vältytään päivystyspoliklinikkakierteeltä. Iäkkään rytmihäiriöpotilaan hoito ei poikkea nuorempien hoidosta. Jos lääkehoidon teho ei riitä tai sillä on haittavaikutuksia, tulee harkittavaksi kohdennettu, joko palliatiivinen (tahdistimen asennus ja eteis-kammioliitoksen katkaisu) tai rytmihäiriön parantava katetriablaatiohoito. Huolellinen ohjeistus potilaan kotiutuessa joko poliklinikalta tai sairaalasta pitää muistaa (taulukko 5). 1580

7 Taulukko 5. Iäkkään rytmihäiriöpotilaan kotiutus. Hoito-ohjeet selkokielellä Reseptien ja lääkekortin päivitykset Varfariinihoidon ohjeet ja seuranta Missä ja milloin seurantakäynti? Missä ja mitä seurantakokeita? Tieto kotiutumisesta kotihoitoon Yhteenveto potilaalle ja omalääkärille Tapaukset Tapaus 1. Ektooppinen eteistakykardia 81-vuotias, yksin kotona asuva virkeä rouva käytti kohonneeseen verenpaineeseen beetasalpaaja- ja ACE:n estäjälääkitystä. Hän oli joutunut käymään kahden kuukauden aikana 11 kertaa päivystyspoliklinikalla tiheälyöntisyyden takia. Adenosiini ei pysäyttänyt takykardiaa. Kohtauksia oli hoidettu sähkösokilla yhdeksän kertaa. Ambulanssi toi hänet syntymäpäiviltä jälleen päivystykseen. EKG:ssa nähdään kapeakompleksinen takykardia, jossa P-aaltoa on vaikea erottaa (kuvat 1A ja B). Rytminsiirron jälkeen päivystäjä konsultoi rytmikardiologia, joka varasi ajan rytmihäiriöpoliklinikalle. Rouva joutui kuitenkin jälleen päivystykseen. Hänet otettiin osastolle. Sydämen kaikukuvaus ja perusverikokeet olivat normaalit. Elektrofysiologisessa tutkimuksessa käynnistyi ektooppinen eteistakykardia, joka hoidettiin onnistuneesti katetriablaatiolla kolmiulotteisella kartoitusmenetelmällä (CARTO). Hän kotiutui oireettomana ablaation jälkeisenä päivänä. Tapauksen 1 arvio Tärkein syy katetriablaation viivästymiseen oli epätietoisuus sen soveltuvuudesta iäkkäälle rytmipotilaalle. Rytmihäiriön hoitosuunnitelma tulisi tehdä viimeistään toisen päivystyspoliklinikkakäynnin yhteydessä. Kyseessä on epävakaaseen angiinaan verrattava taudinkuva. Tällaisia potilaita varten pitäisi olla mahdollista saada kiireellinen sydämen elektrofysiologinen tutkimus. Jos adenosiini ei pysäytä tiheälyöntisyyttä, kyse on todennäköisesti muusta kuin kaksijakoiseen eteis-kammiosolmukkeeseen perustuvasta tiheälyöntisyydestä tai kätkeytyneestä oikoradasta. Tapaus 2. Kohtauksittainen eteisvärinä 74-vuotiaalla rouvalla oli esiintynyt kohtauksittaista eteisvärinää viisi vuotta. Kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi hänellä ei ollut muita sairauksia. Edeltävän vuoden aikana hän oli joutunut viisi kertaa päivystykseen. Suonensisäinen flekainidi oli kääntänyt rytmin neljä kertaa. Kerran rytmi palasi sinukseen itsestään. Dronedaroni aiheutti haittavaikutuksia. Amiodaronia ei voitu käyttää kilpirauhasen vajaatoiminnan takia. Hän käytti varfariinia ja bisoprololia 2,5 mg kaksi kertaa päivässä. Eteisväri- Kuvat 1A ja B. 81-vuotiaan rouvan EKG:ssa näkyvä kapeakompleksinen, ektooppinen takykardia, jossa P-aaltoa on vaikea erottaa (syke 165/min). A B 1581

8 Kuvat 2A ja B. 74-vuotiaan rouvan eteisvärinän aikana otettu EKG. A B Kuva 2C. Vasemman eteisen havainnekuva takaa (PA). Vasemman eteisen oikeanpuoleiset ja vastaavasti vasemmanpuoleiset keuhkolaskimosuuaukot on eristetty pareittain. LSPV, left superior pulmonal vein LIPV, left inferior pulmonal vein RSPV, right superior pulmonal vein RIPV, right inferior pulmonal vein nän aikana hänellä oli invalidisoivat EHRA 3 -oireet. Mitään matkoja hän ei uskaltanut tehdä. Hänet ohjattiin rytmikardiologin katetriablaatioarvioon. Sydämen kaikukuvauksessa vasen eteinen oli lievästi laajentunut (45 mm) ja ejektiofraktio oli normaali. Sinusrytmissä syke oli 57/min ja eteisvärinän aikana otetussa EKG:ssa 111/min (kuvat 2A ja B). Haittatapahtumat (4 6 %) kerrottiin tarkasti: pistopaikan verenpurkauma, aivoverenkiertohäiriö, tunnelin muodostuminen vasemman eteisen ja ruokatorven välille, keuhkolaskimosuuaukon kaventuma, sydänpussiin ilmaantuva veri (tamponaatio), palleahermon halvaus muun muassa ja ablaatiohoidon hoitotulokset (60 70 % ensimmäisen hoidon jälkeen). Rouva toivoi helpotusta oireisiin. Hänelle tehtiin keuhkolaskimon suuaukkojen eristys (PVI) (kuva 2C). Vuoden seurannassa rouva oli oireeton. Bisoprololi lopetettiin. CHA 2 DS 2 -VASc riskipisteitä oli kaksi: sukupuoli ja ikä. Marevan-hoito jäi pysyväksi. Tapauksen 2 arvio Koska lääkehoito ei tehonnut ja siitä aiheutui haittavaikutuksia, omalääkäri lähetti potilaan ablaatioarvioon. Tärkeimmät syyt ablaatiohoitoon päätymiseen iästä huolimatta olivat vaikeat oireet, toistuvat päivystyskäynnit ja sydämen normaali rakenne. Kilpirauhasen vajaatoimintaa lukuun ottamatta potilaalla ei ollut muita taustasairauksia. Hoitopäätös on aina yksilöllinen, ja ennen toimenpidettä rytmihäiriöpoliklinikalla ablaatio ja siihen liittyvät haittatapahtumat selostetaan tarkasti. Potilas päättää hoidosta viime kädessä. Tapaus 3. Tyypillinen eteislepatus 84-vuotias yksin asuva miespotilas, joka pärjäsi ilman kotiapua. Kohonneen verenpaineen hoitoon hän käytti ACE:n estäjää. Hän kävi vuosittain omalääkärin tarkastuksessa. Mitatessaan 1582

9 Kuvat 3A ja B. 84-vuotiaan miespotilaan EKG:ssa näkyy eteislepatukselle tyypillinen pokasahakuvio. A B Kuva 3C. Eteislepatuksen ablaatiohoito. Hoitokatetrilla tehdään linja trikuspidaaliläpästä alaonttolaskimoon. verenpainetta syke oli 130/min. Hän hakeutui terveyskeskuksen päivystykseen, jossa todettiin nopea eteislepatus. Potilaan sydänfilmissä näkyi eteislepatukselle tyypillinen pokasahakuvio (kuvat 3A ja B). Hänet otettiin seurantaan. Beetasalpaaja ei hidastanut sykettä. Perusverikokeissa ei ollut poikkeavaa. TNT oli tykytyksestä johtuen lievästi koholla, 27. Hän hengästyi jo puhuessa ja istuessa. Terveyskeskuslääkäri lähetti potilaan sairaalaan. Miehellä todettiin sydämen vajaatoiminta. Verenpaine oli matala, tasoa 88/54 mmhg. Ruokatorven kautta tehdyssä kaikututkimuksessa sydämen vasen korvake ei näkynyt luotettavasti. Siksi rytminsiirtoa ei voitu tehdä. Kaikukuvauksessa sydän oli normaalirajoissa Päädyttiin tyypillisen eteislepatuksen katetriablaatioon. Hoitokatetrilla tehtiin linja trikuspidaaliläpästä alaonttolaskimoon (kuva 3 C). Potilas kotiutui kahden päivän kuluttua. Tapauksen 3 arvio Iäkäs miespotilas oli pitänyt hyvää huolta terveydestään. Tämän potilaan kohdalla korkea syke kotiverenpainemittarissa aikaisti päivystykseen menon ja esti sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen. Terveyskeskuslääkäri konsultoi erikoislääkäriä alle vuorokaudessa. Terveyskeskuslääkärin valppaus auttoi ratkaisevasti potilaan hoidon nopeaa etenemistä, ehkäisi sydämen vajaatoiminnan vaikeutumista ja lyhensi miehen sairaalajaksoa. Tapaus 4. Oikean kammion lisälyöntisyys Kyseessä on 74-vuotias rouva, jolla esiintyi vuosien ajan kammiolisälyöntisyyttä. EKG:ssa nähdään tyypillinen vasen haarakatkos V 1 -kytkennässä. Lisäksi I-III sekä avf- kytkennöissä QRS-kompleksi on positiivinen (kuvat 4A ja B). Löydös sopii oikean kammion ulosvirtauskanavaan paikantuvaan kammiolisälyöntisyyteen. Vuorokausinauhoituksessa kammiolisälyöntien määrä vuorokaudessa oli (26 % kaikista QRS-komplekseista). Beetasalpaaja lisäsi huimausoiretta. Sepelvaltimoiden varjoaine kuvauksessa ei ollut erityistä. Potilas pelkäsi liik- 1583

10 Kuvat 4A ja B. 74-vuotiaan rouvan oikean kammion ulosvirtauskanavaan paikantuva kammiolisälyöntisyys. EKG:ssa I-III sekä avf- kytkennöissä QRS-kompleksi on positiivinen sekä tyypillinen vasen haarakatkos kytkennässä V 1. A B kua ulkona. Potilaan oma terveyskeskuslääkäri lähetti potilaan rytmikardiologin hoitoarvioon. Katetriablaatio tehtiin onnistuneesti oikean kammion ulosvirtauskanavasta kolmiulotteisella kartoitusmenetelmällä (CARTO). Ablaation jälkeisessä vuorokausinauhoituksessa oli kolme kammiolisälyöntiä. Potilas viettää taas normaalia elämää. Kuva 4 C. Havainnekuva oikean kammion ulosvirtauskanavasta takaapäin. Kammiolisälyönnin hoitokohta (punaiset pallot). Tapauksen 4 arvio Hankalaoireinen iäkkään potilaan invalidisoiva kammiolisälyöntitaipumus voidaan myös hoitaa katetriablaatiolla. Potilaan oma terveyskeskuslääkäri oli ajan tasalla. Hän oli avainasemassa ohjatessaan potilaan jatkotutkimusarvioon. English summary in english The treatment of arrhythmias in the elderly 1584

11 English summary Sinikka Yli-Mäyry M.D., Ph.D., Consultant Cardiologist Tampere University Heart Hospital The treatment of arrhythmias in the elderly As the population continues to age, physicians are presented with the challenge of treating a variety of medical conditions in the elderly. Antiarrhythmic agents are less well tolerated and may be associated with a higher incidence of toxicity in this age group. Age-related degenerative alterations of hepatic and kidney function increase the risk of drug tolerance, side-effects and pro-arrhythmia. Additionally, degenerative changes in the conduction system may predispose to both sick sinus and tachycardia-bradycardia syndrome. Atrial fibrillation (AF) is the most common arrhythmia. There is an increase in the incidence of AF with age. The median age of patients with AF is 75 years, with a prevalence of 2.3% and 5.9% in people older than 40 years and 65 years, respectively. As many as approximately 70% of individuals with AF are between 65 and 85 years. Elderly patiens are more likely to have comorbidities including hypertension, heart failure and left ventricular hypertrophy. They are thus at increased risk of tromboembolic complications of AF. Current guidelines do not consider elderly patients separately regarding recommendations for AF ablation. The risk associated with AF ablation needs to be carefully weighed against the individual symptomatic benefit. Importantly, randomized trials of catheter ablation will be necessary before this procedure can be promoted for wider use in the older patient. Catheter ablative therapy in the elderly for atrial flutter and atrio-ventricular juction ablation for rapid ventricular response to atrial fibrillation are appropriate therapeutic options. Slow pathway ablation in patients with atrioventricular nodal re-entry tachycardia is both safe and effective and should be considered as the first line therapy in the elderly, too, despite a higher incidence of pre-existing prolonged PR interval in these patients. It is important to avoid repeated hospital emergency room visits especially in the elderly. Therefore, it is crucial particularly in patients over 70 years of age for the cardiologist to choose the optimal treatment, i.e. medical or ablative therapy, as early as possible. 1584a

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden

Rytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO BREVIBLOC 27.2.2015, Versio 6.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä BREVIBLOC kuuluu beetasalpaajien lääkeryhmään. Sitä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö 15.2.2017 Sidonnaisuudet NLY:n valtuuskunta & majoittuminen Orionin koulutuskeskuksessa Tuohilammella Aiempi työhistoriani:

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO. Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5

SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO. Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5 Patomo Tanja Saarinen Inkeri Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Rapid recovery Esilääkitys - Tavoittena potilaan nopea mobilisointi - Panadol 2g - Celebra 200mg - Gabapentin 600mg -

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO

ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO Ville Lind Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurologia Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot