Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista leikattiin 38, ja kasvain saatiin poistetuksi 267 potilaalta. Kirurgin mielestä leikkaus oli radikaali (parantava resektio) vain 211 potilaalla. Leikkauskuolleisuus koko resektioaineistossa oli 5,2 %, ja neljä potilasta viidestä parani ilman komplikaatioita. Seurannassa residiivejä kehittyi 18 %:lle ja etäpesäkkeitä 39 %:lle. Kaikista leikatuista potilaista oli elossa viiden vuoden kuluttua 56 %, resekoiduista 6 % ja radikaalisti resekoiduista 71 %. Ennusteeseen vaikuttivat merkitsevästi levinneisyys leikkauksen aikaan (Dukesin luokka), leikkauksen luonne (elektiivinen tai päivystysleikkaus) ja uusiutuman tai etäpesäkkeiden kehittyminen seurannassa. Kirurgikohtaisia eroja tuloksissa esiintyi enemmän peräsuolisyöpäleikkauksissa kuin koolonresektioissa. Ainakin peräsuolisyövän leikkaushoito tulisi keskittää erikoislääkäreille. Omien leikkaustulosten seuranta on tärkeää kirurgista laaduntarkkailua, ja sitä tulisi suorittaa myös keskussairaaloissa. Kolorektaalisyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin pahanlaatuinen kasvain rinta- ja eturauhassyövän jälkeen (Teppo ja Pukkala 1994). Sen ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvanut, ja nykyisin Suomessa löydetään jo yli 3 uutta syöpää vuodessa. Vuonna 1997 todettiin maassamme miehillä 27 ja naisilla 2 uutta kolorektaalisyöpää sataatuhatta asukasta kohti. Taudin diagnostiikasta ja seulonnasta on vastikään tehty suomalainen selvitys (Koskinen ym. 2). Varhainen diagnostiikka yhdessä hyvän kirurgisen tekniikan kanssa parantavat kolorektaalisyövän ennustetta. Kolorektaalisyövän ensisijainen hoito on kasvaimen radikaali kirurginen poisto. Koolonsyövän hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet liitännäishoitojen lähinnä solusalpaajien kehittymisen myötä (Jatzko ym. 1992, Jagoditsch ym. 2). Rektumsyövän hoidon tuloksiin ovat vaikuttaneet toisaalta leikkaustekniikan kehittyminen ja toisaalta liitännäissädehoito (Heald ja Karanjia 1992, Cedermark ym. 1995). Vaikka kolorektaalisyöpää hoidetaan useimmissa maamme kirurgian yksiköissä, on kotimaisia hoitotuloksia julkaistu vain yliopistosairaaloista (Ovaska ym. 1988, Kemppainen 1994, Mäkelä ym. 2, Pakkastie 21). Omien leikkaustulosten kriittinen analysointi ja vertaisarviointi on kuitenkin tärkeä osa kirurgista laaduntarkkailua, ja sitä tulisi suorittaa jokaisessa operatiivisessa yksikössä. Olemme sen vuoksi tutkineet taannehtivasti Mikkelin keskussairaalan kolorektaalikarsinoomien leikkaushoidon tulokset ja eloonjäämisluvut vuosilta Duodecim 21;117:

2 Aineisto ja menetelmät Mikkelin keskussairaalan väestöpohja on noin 11 asukasta. Sairaanhoitopiirin alueella toimii yksi aluesairaala, jossa on tutkimusaikana myös leikattu kolorektaalisyöpäpotilaita. Näitä potilaita ei otettu mukaan tutkimuksemme aineistoon. Syöpätapausten löytämiseksi tutkittiin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiayksikön hoitopäiväkirjat ajalta , pyydettiin sairaalan tietokonekeskuksesta toimenpide- ja diagnoosinumeroihin perustuva haku ajalta sekä analysoitiin Suomen Syöpärekisterin tiedostot. Tutkimusaikana sairaalassamme diagnosoitiin yhteensä 341 kolorektaalikarsinoomaa, joista leikkauksella hoidettiin 38. Yhteensä 267 potilaalle voitiin tehdä kasvaimen poistoleikkaus. Konservatiivisen hoidon syitä olivat potilaan korkea ikä, huono yleiskunto tai kieltäytyminen leikkauksesta. Potilaista 33:lle voitiin tehdä vain vatsaontelon aukaisu ja palliatiivinen suoliavanne laajalle levinneen syövän takia. Nämä potilaat sekä ne kahdeksan, joille tehtiin kolonoskopian yhteydessä tai avoimesti karsinooman paikallinen poisto (transanaalinen eksisio) jätettiin pois leikkaustulosten lopullisesta analyysista. Potilaiden keski-ikä oli 69 ± 11 vuotta (vaihteluväli 4 95 v). Miehiä aineistossa oli 122 (46 %) ja naisia 145 (54 %). Potilaiden demografiset tiedot, toimenpiteet, komplikaatiot ja seurantatiedot (yhteensä 35 parametria) kirjattiin ja analysoitiin SPSS-tietokoneohjelmalla. Suomen Syöpärekisterin tietoja hyödyntäen laskettiin kolorektaalisyövän alueellinen ilmaantuvuus ja esiintyvyys sekä kuolleisuus- ja eloonjäämisluvut. Kaikista leikkausnäytteistä tehtiin mikroskooppinen tutkimus, ja kasvaimet luokiteltiin Turnbullin sovelluksen mukaisesti Dukesin luokkiin (Turnbull ym. 1967). Leikkaavat kirurgit jaoteltiin koulutustasoltaan kirurgiaan erikoistuviin lääkäreihin (= apulaislääkäri), kirurgian erikoislääkäreihin (= yleiskirurgi) ja kokeneisiin gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäreihin (= gastrokirurgi). Tutkimusaikana sairaalassamme työskenteli vain yksi gastrokirurgi, 3 5 yleiskirurgia ja noin kymmenen kirurgiaan erikoistuvaa lääkäriä. Osan koolon- ja myös rektumsyövistä leikkasi yleiskirurgi itsenäisesti ja osan koolonsyövistä myös kirurgian apulaislääkäri aluksi ohjattuna mutta myöhemmin myös itsenäisesti. Rektumkarsinoomia eivät apulaislääkärit leikanneet itsenäisesti. Tutkimusajanjaksona ei rektumkarsinooman leikkaustekniikkaan vielä kuulunut täydellinen mesorektaalieksisio (TME). Niitä alettiin tehdä sairaalassamme vasta vuoden 1996 alussa. Seurantakaaviomme mukaisesti kaikki radikaalisti leikatut potilaat kävivät leikkauksen jälkeen kirurgian poliklinikassa kolmen kuukauden välein seurannassa vähintään kaksi vuotta ja sen jälkeen puolivuosittain kolmen vuoden ajan (yhteensä viisi vuotta). Kukaan potilaista ei saanut ennen leikkausta solusalpaajahoitoa, mutta Dukes C -luokan kasvainpotilaat saivat leikkauksen jälkeen liitännäishoitona solusalpaajia tai sädehoidon onkologin ohjeiden mukaan. Tutkimusaikana vajaa puolet rektumkarsinoomapotilaista (53/119) sai pieniannoksisen preoperatiivisen sädehoidon (1 gray). Leikkauksen jälkeisen liitännäissolunsalpaajahoidon sai 55 potilasta ja täydentävän sädehoidon 42. Paikallinen uusiutuminen tarkoittaa aineistossamme anastomoosi- tai tuumorialueen (esimerkiksi lantion pohja) uusiutumaa ja etäpesäke esimerkiksi keuhkon tai maksan syöpäpesäkettä. Radikaalilla resektiolla tarkoitetaan tässä kirurgin mielestä makroskooppisesti radikaalia leik- Tapauksia/v 6 Insidenssi Kuolleisuus Tutkimusaika Kuva 1. Kolorektaalisyövän ilmaantuvuus ja taudin aiheuttama kuolleisuus Mikkelin keskussairaalan alueella vuosina Suomen Syöpärekisterin antamien tietojen mukaan. 198 H. Paajanen ja N. Härkönen

3 Taulukko 1. Resektiolla poistettujen 267 kasvaimen ominaisuuksia. kausta. Elektiivisesti leikattujen potilaiden suolisto pyrittiin tyhjentämään ennen leikkausta. Potilaat saivat ennen toimenpidettä anestesian induktiossa laskimoon 2 g keftriaksonia tai 1,5 g kefuroksiimia ja 5 mg metronidatsolia ehkäisemään leikkausalueen tai haavan bakteeritulehduksia. Potilaiden kuolintiedot saatiin joko potilasasiakirjoista tai Syöpärekisteristä. Ne potilaat, jotka kuolivat muuhun kuin syöpään, otettiin mukaan eloonjäämisanalyysiin mutta poistettiin SPSS-ohjelmalla lopullisesta analyysista. Eloonjäämisosuudet analysoitiin Kaplan Meierin eloonjäämistestillä, ja syöpäspesifisiä eloonjäämiskäyriä vertailtiin yksisuuntaisella log-rank-testillä (luokitellut muuttujat) tai logistisella regressioanalyysilla (jatkuvat muuttujat). Testattaessa useiden muuttujien samanaikaista vaikutusta kuolleisuuteen käytettiin Coxin regressioanalyysia. Hoitoryhmien vertailussa käytettiin myös χ 2 -testiä. Kaikki tilastolliset testit suoritettiin SPSS-ohjelmalla. Tulokset n % Tuumorin paikka nouseva koolon poikittainen koolon 19 7 sigmasuoli 7 26 peräsuoli Dukesin luokka A rajoittuu suolen seinämään B läpäisee seinämän ja ulottuu seroosaan C suoliliepeen imusolmukkeisiin levinnyt D löytyy etäpesäkkeitä 15 6 Taulukko 2. Resektiolla poistettujen 267 kasvaimen aiheuttamat komplikaatiot ja leikkauksiin liittyviä tietoja. n % Leikkaustyyppi oikeanpuoleinen hemikolektomia anteriorinen resektio abdominoperineaalinen resektio muu Leikkaus elektiivinen päivystys 25 9 Kirurgin arvio radikaali leikkaus palliatiivinen Komplikaatiot haavatulehdus 17 6 saumavuoto 5 2 muu (infektio tms.) Kuolemia (alle 3 vrk:n kuluessa) 14 5 Uusiutumia Etäpesäkkeitä seurannassa Kolorektaalikarsinooman ilmaantuvuus kasvoi Mikkelin keskussairaalan alueella hieman tutkimusaikana, mutta taudin aiheuttama kuolleisuus ei muuttunut merkitsevästi (kuva 1). Tavallisimpia kolorektaalisyövän oireita olivat ulosteen mukana tuleva veri tai mikroskooppinen anemia 153 potilaalla (57 %), muuttunut suolen toiminta 39:llä (15 %), suolitukos 34:llä (13 %) ja vatsakipu 25:llä (9 %). Sairaalassamme on koko tutkimusajan ollut hyvä valmius paksusuolen tähystykseen (aineistossa 76 %), ja kolografioita tehtiinkin vain poikkeustapauksissa (15 %). Kolonoskopioiden määrä kasvoi tutkimusaikana noin 2 vuosittaisesta tähystyksestä 8 9:aan. Yli 7 % kaikista tuumoreista löytyi vasemmalta koolonista tai peräsuolesta (taulukko 1). Koolonsyöpiä oli 148 (55 %) ja peräsuolen syöpiä 119 (45 %). Viimeksi mainituista 58 (49 %) hoidettiin abdominoperineaalisella ja 61 anteriorisella resektiolla. Päivystysleikkauksella hoidettiin joka kymmenes tuumori, ja kirurgi arvioi leikkaustilanteessa joka viidennen toimenpiteen palliatiiviseksi (taulukko 2). Suoliavanne Taulukko 3. Kirurgikohtaisia eroja leikkauksissa. Gastrokirurgi Yleiskirurgit Apulaislääkärit p-arvo n % n % n % Leikkausten määrä ,2 Radikaalileikkauksia NS Kuolemia 2 2 1,7 7 9,5 5 6,9 NS Uusiutumia NS NS = ero ei merkitsevä 1 prosentti kuvaa osuutta kaikista leikkauksista 2 prosentti kuvaa osuutta kyseisen lääkäriryhmän leikkauksista Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa 199

4 (stooma) jouduttiin tekemään 76 potilaalle (28 %). Joka viides potilas sai leikkauksenjälkeisen komplikaation, tavallisimmin lievän haavatulehduksen, virtsatietulehduksen tai keuhkotulehduksen. Potilaita kuoli leikkaukseen tai sen jälkeisiin komplikaatioihin 5 %, ja heidän keski-ikänsä oli 77 ± 11 vuotta (vaihteluväli v). Yhteensä 18 %:lle kehittyi uusiutuma leikkausalueelle; näistä 19 (13 %) oli koolonsyöpiä ja 28 (23 %) peräsuolisyöpiä. Leikkauksen jälkeen noin 4 %:lta potilaista löytyi etäpesäke tavallisimmin joko maksasta, keuhkosta tai molemmista (taulukko 2). Kirurgikohtaisia leikkaustuloksia on esitetty taulukossa 3. Gastrokirurgi teki valtaosan peräsuolisyöpäleikkauksista (57 %), yleiskirurgit 32 % ja apulaislääkärit vain 11 %. Koolonresektioista gastrokirurgi teki 36 %, yleiskirurgit 24 % ja apulaislääkärit 4 %. Leikkauksenjälkeisissä komplikaatioissa ei ollut merkitseviä eroja kirurgiryhmien välillä, mutta rektumkarsinoomissa kirurgin kokemus vaikutti merkitsevästi uusiutumien määrään: apulaislääkäreillä uusiutumien osuus oli 2/13 (15 %), yleiskirurgeilla 17/38 (45 %) ja gastrokirurgilla 9/68 (13 %) (p=,18). Koolonkarsinoomissa ero ei ollut merkitsevä: apulaislääkäreillä uusiutumismäärä oli 1/59 (17 %), yleiskirurgeilla 3/36 (8,3 %) ja gastrokirurgilla 6/53 (11 %). Taulukko 4. Potilaiden eloonjäämisosuudet seurannassa leikanneen kirurgin koulutustasoon suhteutettuna. Tilastollinen analyysi on suoritettu log-rank-testillä (Kaplan Meyer). Leikkauksia Viiden vuoden p-arvo eloonjäämisosuus (%) Radikaalit resektiot apulaislääkärit yleiskirurgit 6 57 NS gastrokirurgi Kolonresektiot apulaislääkärit 59 6 yleiskirurgit NS gastrokirurgi Rektumresektiot apulaislääkärit 13 6 yleiskirurgit NS gastrokirurgi Kaikki operoidut (n = 38), Resekoidut (n=267),91,77 8 2, Radikaalisti resekoidut (n = 211),95 6,79,74,71,2 6,72 3,58, Kuva 2. Kaplan Meyerin viiden vuoden eloonjäämiskäyrät kaikista 38 leikatusta potilaasta (käyrä A), kaikista 267 resekoiduista potilaista (käyrä B) ja 211 kirurgin mielestä radikaalisti resekoidusta (käyrä C). A B C NS = ero ei merkitsevä 191 H. Paajanen ja N. Härkönen

5 Viiden vuoden kuluttua leikkauksesta oli elossa 56 % kaikista 38 operoiduista, 6 % 267 resekoidusta ja 71 % 211:stä radikaalisti resekoidusta (kuva 2). Koko aineistossa kirurgin erikoisala ei näyttänyt vaikuttavan merkitsevästi eloon jäämiseen (taulukko 4). Tuloksista oli kuitenkin havaittavissa suuntaus, että erityisesti rektumkarsinoomapotilaat selvisivät paremmin gastrokirurgin kuin yleiskirurgin leikkaamina. Kuvassa 3 on esitetty Dukesin luokkiin jaetut eloonjäämiskäyrät. Dukesin luokka oli merkitsevä ennustetta muuttava tekijä Coxin regressioanalyysin mukaan (p=,15). Muita merkitseviä ennustetekijöitä olivat leikkauksen luonne (päivystys tai elektiivinen) (p=,25), radikaalius (p=,4), etäpesäkkeiden toteaminen seurannassa (p=,1) ja uusiutumien kehittyminen (p=,44). Merkityksettömiä tekijöitä ennusteen kannalta olivat paino, pituus, ASAluokka, toimenpiteen kesto, leikkaustyyppi, komplikaatiot ja kirurgin koulutustaso. Pohdinta Kolorektaalisyöpä on Suomessa kuten muissakin teollistuneissa maissa merkittävä ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Sen ensisijainen ja tehokkain hoito on kasvaimen kirurginen poisto, johon voidaan liittää ainakin imusolmukkeisiin levinneissä tapauksissa joko säde- tai solunsalpaajahoito. Kaikkiaan noin 8 % syövistä soveltuu ylipäätään leikkaushoitoon, ja parantava leikkaus voidaan suorittaa noin 6 %:lle (omassa aineistossamme 211 potilaalle 341:stä). Todennäköisyys olla elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta on noin 5 6 % (Kemppainen 1994). Tulokset olivat samansuuntaiset myös omassa tutkimuksessamme. Tulevaisuudessa lienee mahdollista parantaa kolorektaalisyövän ennustetta uusilla hoitomuodoilla, kuten immuno- ja geeniterapialla sekä mahdollisesti steroideihin kuulumattomilla tulehduskipulääkkeillä (Chung-Faye ja Kerr 2). Myös Resekoidut (n=267) Dukesin luokittain,9,7,5,3,2,1 A 8 B,71 C,34 D, Kuva 3. Potilaiden viisivuotisennuste 267 resektiopotilaan ryhmässä kasvaimen levinneisyyden mukaan. Dukes A - ryhmässä potilaista oli elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta 88 %, B-luokassa 71 %, C-luokassa 34 % ja D- luokassa 17 %. Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa 1911

6 joukkoseulonnalla on arveltu voitavan vähentää kuolleisuutta lähes 2 % (Koskinen ym. 2). Erityisen tärkeää on myös riskiryhmien (mm. perinnöllinen ei-polypoottinen koolonkarsinooma, familiaalinen adenomatoottinen polypoosi, adenooma, tulehdukselliset suolistosairaudet) tiivis endoskooppinen seuranta (Järvinen ja Mecklin 1994). Kolorektaalisyöpä on pitkään oireeton ja ehtii lähettää etäpesäkkeitä ennen diagnoosia nykyäänkin noin 3 4 %:lla potilaista. Tyyppioireita ovat suolen toiminnan häiriöt, verenvuoto, pieni hemoglobiinipitoisuus ja epämääräiset vatsakivut. Kipuoire on yleinen kookkaissa (yli 5 cm) tuumoreissa ja kirjallisuuden mukaan se on ensimmäinen oire jopa 2 3 %:lla potilaista. Erityisesti vanhuksen selittämättömän vuotoanemian taustalla on usein oikean puolen koolonkarsinooma (Hobbs 2). Anemiadiagnostiikassa vähälöydöksistä gastroskopiaa on herkästi täydennettävä kolonoskopialla. Tutkimuksen suorittajan on nähtävä umpisuolen alue kunnolla, sillä valitettavan usein kolonoskopiassa pysähdytään teknisten vaikeuksien takia koolonin oikeaan mutkaan. Jos potilaalta leikataan päivystysluonteisesti tukkiva tuumori, täytyy myös muistaa tehdä 3 6 kuukauden kuluttua leikkauksesta täydellinen kolonoskopia jäljellä olevan koolonin tutkimiseksi. Vaikka kirurgin mielestä leikkaus olisi radikaali, voi potilaalla silti olla mikrometastaaseja ja myöhemmin leikkausalueelle saattaa kehittyä paikallinen uusiutuma (Newland ym. 1994, Pakkastie 21). Omassa aineistossamme kirurgin mielestä kuratiivisesti resekoiduista kasvaimista 28 % paljastui kuitenkin histologisessa tutkimuksessa Dukes C -luokkaan kuuluviksi. Tämän takia syövän kasvusyvyys leikkauspreparaatissa on aina tutkittava huolellisesti mikroskoopilla. Aineistossamme tuumorien sijaintijakauma ja Dukesin luokitus noudattavat aikaisemmin Suomessa julkaistuja lukuja (Kemppainen 1994, Järvinen 1998). Tärkein ennustetekijä eloon jäämisen kannalta on kasvaimen levinneisyys leikkauksen aikaan (Newland ym. 1994). Oman aineistomme korjatut eloonjäämisosuudet (vain syöpäkuolemat otettu huomioon) vastaavat aiemmin Suomessa julkaistuja lukuja (Kemppainen 1994, Pakkastie 21), mutta joissakin ulkomaisissa tutkimuksissa viiden vuoden eloonjäämisluvuiksi on esitetty jopa 7 8 % (Jatzko ym. 1992). Leikkauksenjälkeisiin komplikaatioihin vaikuttavat merkitsevästi kirurginen tekniikka ja potilaan perussairaudet. Koolonsyöpäpotilaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita, mikä lisää leikkauksenjälkeistä sairastuvuutta. Infektiokomplikaatioita esiintyi tämän vuoksi aineistossamme melko runsaasti. Pinnallisten haavainfektioiden määrä oli kuitenkin pieni, koska käytimme antibioottiprofylaksiaa koko tutkimusajan. Haavatulehduksia saattoi kylläkin jäädä dokumentoimatta, sillä osa potilaista siirtyi terveyskeskukseen tai kotiin jo viikon hoitoajan jälkeen. Kliinisten saumavuotojen määrä oli aineistossamme niin ikään pieni ja vastaa ulkomaisia ja aiempia kotimaisia tuloksia (Jatzko ym. 1992, Mäkelä ym. 2). On kuitenkin huomattava, että rektumkarsinoomista leikattiin kyseisenä ajanjaksona lähes puolet poistamalla peräsuoli, mikä vähentää luonnollisesti saumakomplikaatioiden määrää. Oma leikkauskuolleisuutemme (5 %) vastaa niin ikään ulkomaisia ja aiempia kotimaisia tuloksia (Jagoditsch ym. 2, Mäkelä ym. 2, Pakkastie 21). Leikkaavan kirurgin kokemus parantaa aina leikkaustuloksia (McArdle ja Hole 1991, Lerut 2). Keskussairaaloiden ongelmana on antaa nuorille kirurgiaan erikoistuville riittävän hyvä ja monipuolinen koulutus ja leikkauskokemus ja toisaalta pyrkiä laadukkaaseen leikkaustulokseen. Rektumsyöpäkirurgia on nykyisin maassamme keskitetty gastrokirurgeille, ja tämän on osoitettu vähentävän välittömiä leikkauskomplikaatioita ja parantavan pitkäaikaisennustetta ainakin ulkomaisissa aineistoissa (Porter ym. 1998). Koolonsyöpien leikkauksissa tilanne ei ole aivan yhtä selvä (Singh ja Aitken 1999). Omassa aineistossamme kirurgin kokemuksella ei ollut merkitsevää vaikutusta eloon jäämiseen, mikä johtui ilmeisesti aineiston pienuudesta. Toisaalta taannehtivassa tutkimuksessa on mukana potilaiden valikointia: kokeneemmat kirurgit ovat mahdollisesti leikanneet vaikeimpia tapauksia, ja toisaalta yleiskirurgi on saattanut joutua leikkaamaan vaikeita tapauksia aikana, 1912 H. Paajanen ja N. Härkönen

7 jolloin gastrokirurgi ei ole ollut paikalla (esimerkiksi vuosiloma-ajat). Gastrokirurgin pitkäaikaistulokset näyttivät kuitenkin olevan paremmat sekä koolon- että peräsuolisyövässä. Sairaalamme kokeneimmat apulaislääkärit ovat leikanneet koolonsyöpiä aluksi gastrokirurgin avustamana ja myöhemmin muutamia myös itsenäisesti. Tutkimuksemme tulos näyttää puoltavan tätä menettelyä. Rektumkarsinooman leikkaushoidossa käytettävä totaali TME-tekniikka vaatii kahden kokeneen gastrokirurgin yhteistyötä. Erityisesti peräsuolisyövän uusiutumien ja taudin aiheuttamien kuolemien määrät olivat aineistossamme pienemmät kokeneen gastrokirurgin leikkaamilla potilailla kuin yleiskirurgin operoimilla. Nähtäväksi jää, kuinka paljon TME-tekniikka tulee alentamaan sairaalassamme peräsuolisyövän uusiutumia. Annamme toistaiseksi kyseisille potilaille ruotsalaisen mallin mukaisesti 25 grayn sädehoidon ennen leikkausta (Swedish Rectal Cancer Trial 1997, Camma ym. 2), kunnes suomalainen yliopistosairaaloiden monikeskustutkimus valmistuu. Kolorektaalisyövän leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ovat siis sairaalassamme yhteneväiset aikaisemmin julkaistujen kanssa. Leikkauskuolleisuus ja komplikaatiot ovat myös hyväksyttävällä tasolla. Erityisesti rektumkarsinooman leikkaushoito tulee keskittää gastrokirurgeille. Jokaisen koulutuspaikkana toimivan keskussairaalan tulisi analysoida kriittisesti omat syöpäleikkaustuloksensa. *** Haluamme kiittää dosentti Eero Pukkalaa ja professori Lyly Teppoa (Suomen Syöpärekisteri), jotka ovat auttaneet merkittävästi epidemiologisen tiedon keräämisessä ja tulosten analysoinnissa. Tutkimusta on tukenut taloudellisesti Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon maakuntarahasto. Kirjallisuutta Camma C, Giunta M, Fiorica F, ym. Preoperative radiotherapy for resectable rectal cancer. A meta-analysis. JAMA 2;284: Chung-Faye GA, Kerr DJ. Innovative treatment for colon cancer. BMJ 2;321: Cedermark B, Johansson H, Rutqvist L-E, Wilking N. Stockholm colorectal cancer study group. The Stockholm I trial of preoperative short term radiotherapy in operable rectal carcinoma: a prospective randomized trial. Cancer 1995;75: Heald RJ, Karanjia ND. Results of radical surgery for rectal cancer. World J Surg 1992;16: Hobbs FDR. ABC of colorectal cancer. The role of primary care. BMJ 2;321: Jagoditsch M, Lisborg PH, Jatzko GR, ym. Long-term prognosis for colon cancer related to consisted radical surgery: Multivariate analysis of clinical, surgical and pathologic variables. World J Surg 2;24: Jatzko G, Lisborg P, Wette V. Improving survival rates for patients with colorectal cancer. Br J Surg 1992;79: Järvinen HJ ja Mecklin J-P. Paksusuolisyövän seulonta. Duodecim 1994;11: Järvinen H. Paksusuolen ja peräsuolen syöpä. Kirjassa: Gastroenterologia. Höckerstedt K, Färkkilä M, Kivilaakso E, Pikkarainen P, toim. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Kemppainen M. Colorectal cancer in the elderly. An epidemiological and clinical study. Väitöskirja. Turun Yliopisto, Koskinen K, Paimela H, Mäkelä M. Kolorektaalisyövän joukkoseulonnan järjestäminen Suomessa. Edellytykset ja vaikutukset. FinOHTAN raportti, Stakes 15/2. Lerut T. The surgeon as a prognostic factor. Ann Surg 2;232: McArdle CS, Hole D. Impact of variability among surgeons on postoperative morbidity and mortality and ultimate survival. BMJ 1991;32: Mäkelä JT, Kiviniemi H, Laitinen S. Survival after operations for colorectal cancer in patients aged 75 years or over. Eur J Surg 2;166: Newland RC, Dent OF, Lyttle MNB, Chapuis PH, Bokey EL. Pathologic determinants of survival associated with colorectal cancer with lymph node metastases. Cancer 1994;73: Ovaska J, Mecklin J-P, Järvinen H. Kolon- ja rektumkarsinoomapotilaiden ennuste ja seuranta leikkaushoidon jälkeen. Duodecim 1988;14: Pakkastie T. Anterior resection and local excision in the treatment of low rectal cancer. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto, 21. Porter GA, Soskolne CL, Yakimets WW, Newman SC. Surgeon-related factors and outcome in rectal cancer. Ann Surg 1998;227: Singh KK, Aitken RJ. Outcome in patients with colorectal cancer managed by surgical trainees. Br J Surg 1999;86: Swedish Rectal Cancer Trial. Improved survival with preoperative radiotherapy in resectable rectal cancer. N Engl J Med 1997;336:98 7. Teppo L, Pukkala E. Suomalaisten syöpä. Suom Lääkäril 1994:32: Turnbull RB Jr, Kyle K, Watson FR, Spratt J. Cancer of the colon: the influence of the no touch isolation technique on survival rates. Ann Surg 1967; 166:42 5. HANNU PAAJANEN, dosentti, erikoislääkäri NIILO HÄRKÖNEN, LL, erikoislääkäri Mikkelin keskussairaala, kirurgian yksikkö Porrassalmenkatu Mikkeli Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa 1913

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa

Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012 PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

LAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011

LAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011 LAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011 LK TUOMAS LEHTOLA OHJAAJA: JYRKI MÄKELÄ KIRURGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Hyväksytty: 1 1.

Lisätiedot

Koolonin- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä

Koolonin- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä Alkuperäistutkimus Suuret kolorektaaliset adenoomat Jyrki Mäkelä, Niina Riekkinen, Nina Rotko ja Seppo Laitinen Tasaisesti yleistyvän kolorektaalisyövän ennustetta on pyritty parantamaan seulonnan ja seurannan

Lisätiedot

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia) 2009 11 GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA Vastuuhenkilö: dos. Pauli Puolakkainen Vatsaelinkirurgian klinikka, Meilahden sairaala, PL 340, 00029 HUS tai Helsingin yliopisto/ii kirurgian klinikka, PL22, 00014

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa

Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa Katsaus Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa Nea Malila, Ahti Anttila, Liisa Elovainio, Timo Hakulinen, Heikki Järvinen, Hannu Paimela, Pekka Pikkarainen, Matti Rautalahti ja

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Suolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta

Suolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta Paulina Salminen ja Arto Rantala KATSAUS Suolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta Paksusuolikirurgiassa on vuosikymmeniä käytetty suolen mekaanista tyhjentämistä ilman tieteellistä näyttöä toimenpiteen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

Lisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä uutta kolorektaalisyövästä?

Mitä uutta kolorektaalisyövästä? Mitä uutta kolorektaalisyövästä? Tapio Salminen, TAYS Valtakunnalliset onkologiapäivät 2013 Metastasoineen taudin hoidon valinnan periaatteet kolorektaalisyövässä Ryhmä 0 R0 resekoitavissa oleva maksa

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito

Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Ilkka Koskivuo ja Erkki Suominen ALKUPERÄISTUTKIMUS Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Leikkaushoidon tulokset Varsinais-Suomessa 1983 2007 JOHDANTO: Ihomelanooman leikkaushoito on muuttunut vuosikymmenien

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Keuhkoetäpesäkkeiden kirurginen hoito

Keuhkoetäpesäkkeiden kirurginen hoito Katsaus tieteessä Antti Riuttanen LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri, kirurgia Keski-Suomen keskussairaala Eero Sihvo thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti, ylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN

Lisätiedot

Ranskalainen kirurgi Philippe Mouret suoritti

Ranskalainen kirurgi Philippe Mouret suoritti Katsaus Laparoskooppinen suolistokirurgia Ilmo Kellokumpu Laparoskooppisen suolistokirurgian välittöminä etuina pidetään vähäisempää toimenpiteen jälkeistä kipua, suolen toiminnan nopeampaa käynnistymistä,

Lisätiedot

COPYRIGHT Tuula Kiviluoto. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT Tuula Kiviluoto. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT Tuula Kiviluoto Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Milloin, miten ja missä haimasyöpä kannattaa leikata? Tuula Kiviluoto Meilahti / Kirurgian klinikka Haiman

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN

ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN VASTUUALUEELLA VUOSIEN 2000 2009 VÄLISENÄ AIKANA Salla-Maria Matis

Lisätiedot

Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa

Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista

Lisätiedot

KOOLONKARSINOOMA. oireet, diagnostiikka, levinneisyysluokitus ja hoito

KOOLONKARSINOOMA. oireet, diagnostiikka, levinneisyysluokitus ja hoito KOOLONKARSINOOMA oireet, diagnostiikka, levinneisyysluokitus ja hoito Laura Pekkarinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / lääketiede

Lisätiedot

Keuhkosyövän ennuste pysyy edelleen huonona

Keuhkosyövän ennuste pysyy edelleen huonona Eija-Riitta Salomaa ja Maija Walta ALKUPERÄISTUTKIMUS Hoitotulokset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 2004 2011 JOHDANTO. Uusista hoitokeinoista huolimatta keuhkosyövän ennuste on pysynyt huonona.

Lisätiedot

Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa

Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa Actim Fecal Blood Medix Biochemica monoklonaaliset vasta-aineet HB:ta vastaan immunokromatografinen tikkutesti herkkyys 25-50µg hemoglobiinia/ gramma ulostetta

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 HIPEC-potilaan hoito Avanteenhoidon koulutuspäivät 1. 2.11.2018 Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 1 HIPEC Hyperthermic IntraPEritoneal Chemotherapy Hoitomuoto, jossa

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta

Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Alkuperäistutkimus Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Tähystysseulonnan kustannuksia ja vaikutusta kuolleisuuteen 60-vuotiailla suomalaisilla arvioitiin

Lisätiedot

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli! Suolisto!! Ohutsuoli! GI-kanava / Suoli 2012 Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori Osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUSLAB Koliitit" Paksusuolen tulehdukset!! Mikroskooppinen koliitti!!

Lisätiedot

Kilpirauhasen syöpää ylidiagnosoidaan

Kilpirauhasen syöpää ylidiagnosoidaan Kilpirauhasen syöpää ylidiagnosoidaan Iris Pasternack LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, tietokirjailija Summaryx Oy Nelikymppiseltä naiselta löytyi kilpirauhasen ultraäänitutkimuksessa pieni tiivistymä

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Polven osatekonivelleikkaus

Polven osatekonivelleikkaus Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot

Lisätiedot

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform

Lisätiedot

PERÄSUOLISYÖVÄN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

PERÄSUOLISYÖVÄN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA PERÄSUOLISYÖVÄN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Heta Emilia Ylkänen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / kirurgia Helmikuu 2019 Sisältö 1 Johdanto...

Lisätiedot

Peräsuolen syöpä. Oireet. Preoperatiiviset tutkimukset

Peräsuolen syöpä. Oireet. Preoperatiiviset tutkimukset Anna Lepistö, Pia Österlund, Mauri Kouri ja Heikki J. Järvinen NÄIN HOIDAN Peräsuolen syöpä Peräsuolisyövän tavallisin oire on verenvuoto. Diagnostinen viive on keskimäärin puoli vuotta. Ennen leikkausta

Lisätiedot

Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen. Esko Vanninen

Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen. Esko Vanninen Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen Esko Vanninen 18.9.2018 KSSHP hallitus 6.6. Järjestämissopimuksen tilanne 3.10.2018 Järjestämissopimus hyväksytään valtuustossa elokuussa ja johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Mikä määrää peräsuolisyöpäpotilaan primaarihoidon?

Mikä määrää peräsuolisyöpäpotilaan primaarihoidon? TAPAUSSELOSTUS TEEMA Anna Lepistö, Mauri Kouri, Ritja Savolainen ja Ari Ristimäki Diagnostiikka ja hoitopäätös potilastapausten valossa Mikä määrää peräsuolisyöpäpotilaan primaarihoidon? Moniammatillinen

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot