Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö"

Transkriptio

1 Katsaus Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö Matti Uhari Diagnostiikka on ensimmäinen vaihe potilaan hoitamisessa. Se aloitetaan oireiden ja löydösten kartoittamisella. Tämän jälkeen luodaan mahdollinen erotusdiagnostinen lista todennäköisistä kyseeseen tulevista taudeista. Erotusdiagnostiikkaa jatketaan tarkentavilla diagnostisilla testeillä. Diagnostisiin testeihin ja tutkimuksiin liittyy aina epävarmuutta, ja ne vaikuttavat vain arvioon jonkin taudin todennäköisyydestä; vain harvoin ne antavat täyden varmuuden diagnoosista. Tutkimukset voidaan valita arvioimalla niistä saatavissa olevaa hyötyä laskemalla tutkimusten tunnuslukujen avulla, kuinka paljon mikin mahdollinen tutkimustulos vaikuttaa potilaan todennäköiseen diagnoosiin. Erityisesti uskottavuusosamäärän käyttäminen tekee diagnostiikasta loogisen ja systemaattisen. Tällaisen kriittisen menettelyn avulla saatetaan joissakin tilanteissa säästää merkittävästi tutkimuksen aiheuttamia kustannuksia. Kalliitkin hoidot uskalletaan aloittaa ilman, että tehtäisiin turhia lisätutkimuksia, jotka eivät laskelmienkaan perusteella lisäisi diagnoosin todennäköisyyttä. Y leislääkäri Viivi Virtasen vastaanotolle hakeutuu 52-vuotias pankkitoimihenkilö, joka on huomannut muistinsa huonontuneen selvästi viime aikoina. Hänellä on vaikeuksia oppia uusia työtapoja ja tietokoneohjelmia, joita tulee koko ajan lisää. Ollessaan kaksi kuukautta aiemmin kesälomamatkalla Pariisissa hän eksyi eikä löytänyt takaisin hotelliinsa ilman poliisin apua. Vaikka hän ei ole mielestään pyrkinyt laihduttamaan, hänen painonsa on laskenut muutaman kilon melko lyhyessä ajassa. Potilas on lukenut naistenlehdistä ja Internetistä Alzheimerin taudista ja siihen liittyvistä oireista ja pelkää sairastuneensa tähän tautiin. Viivi Virtanen on aikaansa seuraava kokenut yleislääkäri. Hän tutkii potilaan huolellisesti havaitsematta muuta neurologisesti ja fyysisesti poikkeavaa kuin hieman kohonneen verenpaineen (162/98 mmhg). Muistihäiriöt ovat lieviä eivätkä häiritse merkittävästi potilaan elämää tai työsuorituksia. Potilaan eksyminen Pariisissa johtui tarkemman keskustelun perusteella pikemminkin huonosta opastuksesta kuin potilaan puutteellisesta orientoitumisesta paikkaan ja aikaan. Viivillä on tapana laatia mielessään oireiden ja löydösten perusteella erotusdiagnostinen lista mahdollisista taudeista. Listan järjestys määräytyy tautien todennäköisyyksien ja vakavuuden perusteella. Diagnostiikassa Viivi etenee listan mukaisesti ja tekee vain sellaisia tutkimuksia, jotka auttavat häntä erottamaan eri tautien mahdollisuuksia toisistaan (taulukko 1). Tämän potilaan oireet viittaavat neurologiseen tautiin Ilkka Kunnamon ja Helena Varosen pääkirjoitus»diagnoosin jäljillä» s. 914 Duodecim 2004;120:

2 Taulukko 1. Viivin laatima yksikertainen erotusdiagnostinen lista ja siihen mahdollisesti vaikuttavat testit ja tutkimukset. Diagnoosi MMSE-testin tulos Aivojen kuvantamislöydös Neurologin konsultaatio Paineet työssä Normaali Normaali Ei tarvita Alzheimerin tauti Patologinen Alussa normaali Auttaa Muu dementia Patologinen Patologinen Auttaa ja mahdollisesti Alzheimerin tautiin, kuten potilaskin epäilee. Yksi mahdollisuus on täysin normaali vanhenemiseen liittyvä oppimiskyvyn huononeminen, jota on pahentanut työpaineiden lisääntyminen ja pelko työpaikan menettämisestä. Potilas on myös lukenut tarkasti epäilemästään taudista ja antaa tautiin sopivan oirekuvauksen. On selvää, että potilaan verenpainetta tulee seurata, ja jos se pysyy näin korkealla, on aloitettava verenpaineen hoito. Tässä vaiheessa Viivi päättää seurata tilannetta eikä pidä mitään jatkotutkimuksia aiheellisina. Viivin seuratessa potilaan verenpainetta hänkin epäilee potilaan muistin huononevan ja huomaa ahdistuksen Alzheimerin taudin mahdollisuudesta lisääntyvän. Niinpä Viivi suorittaa potilaalle MMSE-testin (Mini-Mental State Examination), ja tämä saa raja-arvon 25/30. Viivi päättää lähettää potilaan tarkempiin neurologisiin tutkimuksiin, koska hänen mielestään Alzheimerin tauti tai jokin muu dementian muoto ovat hyvin mahdollisia (taulukko 1). Neurologi Niina Nieminen tutkii potilaan ja tekee samat havainnot kuin lähettänyt lääkäri. Potilaan verenpaine on lääkehoidolla saatu arvoon 132/80 mmhg. Juuri ilmestyneen tutkimuksen perusteella selkäydinnesteestä mitattu fosforyloituneen tauproteiinin (ftp) suhde beeta-amyloidipeptidi 42 :een (bap) on herkkyydeltään ja tarkkuudeltaan käyttökelpoinen testi epäiltäessä Alzheimerin tautia (Maddalena ym. 2003). Niina Nieminen harkitsee testin tekemistä potilaalleen. Diagnostisen testin herkkyys ja tarkkuus Diagnostisen testin herkkyys (sensitiivisyys) ja tarkkuus (spesifisyys) voidaan laskea testille, jonka tulos on dikotominen: normaali versus epänormaali (Uhari ja Nieminen 2001). Maddalena ym. (2003) antavat suhteen ftp/bap rajaarvoksi 58, jolloin testin herkkyys Alzheimerin taudille on 86% ja tarkkuus 97 %. Ymmärtääkseen tämän diagnostisen testin merkitystä paremmin Niina tekee Maddalenan ym. artikkelista laskien testille nelikenttätaulun, jossa riveille tulevat testitulokset ja sarakkeisiin tulee Alzheimerin taudin esiintyminen (kuva 1). Herkkyys on testillä oikein sairaiksi diagnosoitujen osuus kaikista tautia sairastavista (44/51). Vastaavasti tarkkuus on testillä oikein terveiksi diagnosoitujen osuus kaikista terveistä (30/31). Nämä luvut ovat diagnostista testiä kuvaavia tunnuslukuja, jotka eivät riipu sairauden yleisyydestä, koska ne lasketaan sairaiden joukosta (herkkyys) tai terveiden joukosta (tarkkuus). Diagnostisen testin ennustearvot Koska Niina Nieminen ei ole itse tekemässä tutkimusta uudesta diagnostisesta testistä vaan käyttämässä testiä diagnostiikassa, hän on kiinnostunut ennen kaikkea siitä, millä todennäköi- ftp/bap testin tulos Patologinen yli 58 Normaali alle 58 Alzheimerin tauti Sairaat 44 7 Terveet Kuva 1. Maddalenan ym. (2003) tutkimuksen potilaiden luokittelu Alzheimerin tautia sairastaviin ja terveisiin selkäydinnesteen proteiinien suhteen mukaisesti. ftp = fosforyloitunut tauproteiini bap = beeta-amyloidipeptidi M. Uhari

3 syydellä positiivisen proteiinisuhteen omaava potilas sairastaa Alzheimerin tautia. Niinaa kiinnostaa siten ns. posttest probability eli testituloksen jälkeinen todennäköisyys. Kuvassa 1 positiivisen testituloksen jälkeinen sairauden todennäköisyys voidaan laskea ensimmäiseltä riviltä testillä oikein sairaiksi todettujen osuutena kaikista testipositiivisista (44/45). Tämä on positiivisen testituloksen ennustearvo. Vastaavasti negatiivisen testituloksen ennustearvo voidaan laskea toiselta riviltä oikein testillä terveiksi todettujen osuutena kaikista testinegatiivisista (30/ 37). Niinaa huolestuttaa kuitenkin näiden tunnuslukujen huono yleistettävyys, koska luvut ovat riippuvaisia sairauden yleisyydestä tutkimuspopulaatiossa. Nehän lasketaan nyt tutkittavista, joiden joukossa on sekä sairaita että terveitä. Siinä sairaalassa, missä Niina työskentelee, tutkittavien joukossa on Alzheimerin tautia sairastavia selvästi vähemmän kuin siinä sveitsiläisessä yksikössä, josta Maddalena ym. (2003) julkaisivat tuloksensa ja siten sen ennustearvot eivät ole suoraan yleistettävissä koskemaan Niinan omaa potilasaineistoa. Uskottavuusosamäärän avulla Niina voi yksinkertaisilla laskutoimituksilla arvioida, kuinka tämä proteiinisuhdetutkimus soveltuu hänen potilaisiinsa. Diagnostisten testien uskottavuusosamäärä Viivi laati todennäköisyyksien perusteella erotusdiagnostisen listan potilaan mahdollisista taudeista. Samoin Niina mietti potilaan todennäköisyyttä sairastaa Alzheimerin tautia ja tämän todennäköisyyden muuttumista potilaalle tehtyjen diagnostisten testien ja tutkimusten jälkeen. Todennäköisyyden lisäksi toinen tärkeä ja käyttökelpoinen käsite kuvattaessa ilmiöiden ilmaantumisen mahdollisuutta on odds, vedonlyöjille tuttu vedonlyöntisuhde. Jos Veli Vilkastuksen odotetaan voittavan raveissa kolme lähtöä 12:sta, sen todennäköisyys voittaa on 3/12 eli 1/4 ja voittoa koskeva odds on 3/9 eli 1/3. Oddsilla tarkoitetaan siten ilmiön ilmaantumisen suhdetta ilmiön ilmaantumattomuuteen. Todennäköisyydellä tarkoitetaan ilmiön ilmaantumisen suhdetta koko populaatioon (kuva 2). Si- 90 Kuva 2. Kun tiettyä sairautta esiintyy 10 %:lla väestössä, sen todennäköisyys yksilöllä on 10/100 ja odds 10/90. ten todennäköisyys voi saada arvoja nollan ja yhden välillä, kun taas odds voi saada arvoja nollan ja + :n välillä. Todennäköisyys ja odds voidaan laskea toistensa avulla kaavoista 10 Odds Todennäköisyys Todennäköisyys = Odds = Odds Todennäköisyys Niinaa kiinnosti potilaan diagnoosin todennäköisyyden muuttuminen diagnostisen testin jälkeen. Tätä testinjälkeistä todennäköisyyttä voidaan arvioida ja laskea edellä kuvatun oddsin ja siitä johdetun ns. uskottavuusosamäärän (likelihood ratio) avulla (Gilbert ja Logan 2000). Meillähän on harvoin jos koskaan käytettävissä täydellistä diagnostista testiä, vaan erilaiset diagnostiset testit vain vaikuttavat potilaan diagnoosin todennäköisyyteen. Uskottavuusosamäärä (UO) lasketaan oddsia vastaavasti kaavasta UO (y) = Sairaiden todennäköisyys saada testitulos (y) Terveiden todennäköisyys saada testitulos (y) Maddalena ym. (2003) olivat luokitelleet selkäydinnesteestä mitatun proteiinisuhteen patologisiksi arvoiksi suhteet yli 58. Siten Niina pystyi laskemaan positiivisen testituloksen uskottavuusosamäärän kuvan 1 perusteella Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö 937

4 Sairaiden todennäköisyys saada patologinen arvo (44/51) UO (+) = Terveiden todennäköisyys saada patologinen arvo (1/31) arvioon potilaan todennäköisyydestä olla sairas tai terve. Niina sai siten positiivisen testituloksen uskottavuusosamääräksi 26,7. Jaettavat luvut lasketaan nyt erikseen sairaiden ja terveiden joukossa, joten ne eivät ole sairauden yleisyydestä riippuvia. Vastaavasti negatiivisen testituloksen uskottavuusosamäärä on Sairaiden todennäköisyys saada normaali arvo (7/51) UO ( ) = Terveiden todennäköisyys saada normaali arvo (30/31) Negatiivisen proteiinisuhteen uskottavuusosamäärän arvoksi tulee siis 0,17. Yleisemminkin Herkkyys 1 Herkkyys UO (+) = ja UO ( ) = 1 Tarkkuus Tarkkuus Uskottavuusosamäärän avulla voidaan laskea, kuinka paljon potilaan todennäköisyys sairastaa tautia tai olla terve muuttuu diagnostisen testituloksen jälkeen, kun tiedetään potilaan todennäköisyys olla sairas ennen testiä (pretest probability). Negatiivisen testituloksen uskottavuusosamäärä alle 0,1 tarkoittaa, että testituloksen ollessa negatiivinen arvio taudin todennäköisyydestä pienenee merkittävästi. Positiivisen testituloksen uskottavuusosamäärä yli 10 lisää vastaavasti arviota taudin todennäköisyydestä (taulukko 2). Jos testin arvot jäävät tälle välille, pitää miettiä, kannattaako tällaista testiä tai tutkimusta lainkaan tehdä, vai valitaanko parempi tutkimus, joka vaikuttaa enemmän Taulukko 2. Potilaalle tehtävän tutkimuksen tai testin uskottavuusosamäärän odotettavissa oleva vaikutus testinjälkeiseen arvioon todennäköisyydestä, että potilaalla on tutkittava tauti (Friedland ym. 1998). Uskottavuusosamäärä Testinjälkeinen taudin todennäköisyys 0 Ei tautia 0,1 Vähentyy 1 Muuttumaton 10 Lisääntyy + Tauti on varma Diagnostisen testin jälkeinen todennäköisyys Potilaan todennäköisyys sairastaa tutkittua tautia ennen testiä vaikuttaa merkittävästi testinjälkeiseen todennäköisyyteen (kuva 3). Yksinkertainen arvio ennen tutkimuksia vallitsevasta sairauden todennäköisyydestä saadaan sairauden yleisyydestä. Niina on pitänyt kirjaa sairauksien esiintymisestä omassa potilasaineistossaan, ja sen mukaan näin oirehtivien potilaiden joukossa Alzheimerin tautia sairastavia on noin 5%. Sen perusteella ennen selkäydinnestenäytteen ottamista Alzheimerin taudin todennäköisyys on 0,05 ja todennäköisyys, ettei tautia ole on 1 0,05 eli 0,95. Tämän 5%:n todennäköisyyden Niina muuttaa oddsiksi edellä olleella kaavalla (0,05/(1 0,05)), ja saa arvon 0,0526. Kertomalla tämän potilaan sairauden oddsin positiivisen Todennäköisyys testin jälkeen 1 T e s t i t u l o s o n p o s i t i i v i n e n T e s t i t u l o s o n n e g a t i i v i n e n 0 1 Todennäköisyys ennen testiä Kuva 3. Todennäköisyys ennen testiä vaikuttaa merkittävästi testituloksen jälkeiseen diagnoosin todennäköisyyteen, vaikka tutkimuksen sensitiivisyys ja spesifisyys pysyisivät samoina (Sox 1986). Jos taudin todennäköisyys on suuri ennen testiä, ei uusi positiivinen testitulos juuri vaikuta testituloksen jälkeiseen todennäköisyyteen (oikealla ylimmäisen käyrän osa). Vastaavasti jos taudin todennäköisyys on vähäinen ennen testiä, ei uusi negatiivinen testitulos juuri vaikuta testituloksen jälkeiseen todennäköisyyteen (vasemmalla alimmaisen käyrän osa). 938 M. Uhari

5 testituloksen uskottavuusosamäärällä 26,7 Niina saa potilaan sairaudelle positiivisen testituloksen jälkeisen oddsin, jonka hän voi sitten muuttaa todennäköisyydeksi. 0,0526 x 26,7 = 1,41 ja todennäköisyydeksi muutettuna 1,41/(1,41 + 1) = 0,59. Toisin sanoen jos selkäydinnestenäyte on positiivinen, potilaan todennäköisyys sairastaa Alzheimerin tautia suurenee arvosta 5%arvoon 59 %. Niina tekee vastaavat laskelmat mahdolliselle negatiiviselle testitulokselle käyttäen negatiivisen testituloksen uskottavuusosamäärää 0,17: 0,0526 x 0,17 = 0,0089 joka todennäköisyydeksi muutettuna on 0,0089/(0, ) = 0,0089. Potilaan todennäköisyys olla sairas testituloksen ollessa negatiivinen on siten 0,9%. Uskottavuusosamäärien avulla Niina käytti hyväkseen annettuja testin herkkyys- ja tarkkuusarvoja laskiessaan omaan potilasaineistoonsa sovellettavissa olevat testinjälkeiset tunnusluvut. Saadut arvot vaikuttivat niin paljon potilaan Alzheimerin taudin todennäköisyyteen, että Niina teki potilaalleen lannepiston ja määritti selkäydinnesteestä suhteen ftp/bap, joka oli 28. Siten oli hyvin epätodennäköistä (negatiivisen testituloksen jälkeinen todennäköisyys 0,9 %), että potilas sairasti Alzheimerin tautia. Potilaan saatua tämän tiedon hänen vointinsa parani selvästi, hän pystyi keskittymään tekemisiinsä ja siten muistamaan paremmin tuoreita asioita. Käydessään verenpaineen vuoksi Viivin vastaanotolla potilas oli tyytyväinen eikä ollut havainnut enää muistin merkittävää huonontumista. Jos Niina olisi päättänyt jatkaa edelleen tutkimuksia, hän olisi voinut vastaavalla tavalla laskea uusien tutkimusten vaikutusta tähän proteiinisuhdetutkimuksen jälkeen saatuun potilaan todennäköisyyteen sairastaa Alzheimerin tautia. Kuvasta 3 voidaan päätellä, että toinen negatiivinen testitulos ei juuri enää pienentäisi potilaan todennäköisyyttä sairastaa Alzheimerin tautia. Jos vastaavasti ennen testiä vallitsevan taudin todennäköisyys on lähellä yhtä, se ei muutu merkittävästi, vaikka tehtäisiin vielä lisää varmistavia tutkimuksia (kuva 3). Useamman testin vaikutus diagnoosin todennäköisyyteen voidaan laskea kaavalla (Uhari ja Nieminen 2001) Todennäköisyys ennen testiä Odds ennen * UO testi1 * UO testi2 * UO testi 3 = Tutkimusten jälkeinen odds Testien jälkeinen todennäköisyys Tutkimusten jälkeinen odds voidaan sitten taas muuttaa takaisin todennäköisyydeksi. Tutkimusten täytyy kuitenkin olla täysin toisistaan riippumattomia, jotta tämä laskukaava toimisi luotettavasti. Ne eivät saa siten kuvata samaa biologista tapahtumaa. ROC-käyrä raja-arvon löytämiseksi Maddalena ym. (2003) määrittivät proteiinien suhteelle ftp/bap arvon, jonka alapuolelle jääneet arvot viittasivat normaaliin löydökseen ja yläpuolelle jääneet sopivat paremmin Alzheimerin tautia sairastavien löydöksiin. Määritys tehtiin ns. receiver operating characteristic (ROC) -käyrän avulla, jossa kutakin saatua arvoa vastaava herkkyys kuvataan y-akselilla ja vastaava arvo 1 tarkkuus x-akselilla (Forsström 1995). Käyrästä voidaan sitten valita kulloiseenkin diagnostiseen tilanteeseen parhaiten sopiva rajaarvo. Toimintarajat tutkimusten määräämisessä Viivillä on mielessään tietyt toimintarajat (action treshold), jotka määräävät hänen päätöksiään tutkimusten tekemisestä tai potilaan lähettämisestä jatkotutkimuksiin (Gilbert ja Logan 2000). Kun sairauden todennäköisyys ylittää nämä toimintarajat, Viivi aloittaa taudin edellyttämän hoidon tai päättää lähettää potilaan jatkotutkimuksiin (kuva 4). Jos taas todennäköisyydet ovat toimintarajoja alempana, Viivi ei aloita hoitoja eikä tee mitään lisätutkimuksia. Nyt seu- Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö 939

6 Taudin todennäköisyys 0 1 Potilas on terve, ei lisätutkimuksia Jatka tutkimuksia Potilaalla on tauti, aloita hoito Toimintarajat Kuva 4. Viivin toimintaa potilaan tutkimuksissa ohjaavat hänen toimintarajansa. Jos taudin todennäköisyys on riittävän pieni, hän lopettaa tutkimukset ja potilaan seurannan. Jos taudin todennäköisyys on riittävän suuri, hän aloittaa hoidon eikä tee enää jatkotutkimuksia. Valitut toimintarajat riippuvat sairauden vakavuudesta ja hoitomahdollisuuksista. ratun potilaan todennäköisyys sairastaa Alzheimerin tautia MMSE-testin jälkeen muuttui Viivin harkinnan mukaan niin paljon, että hän päätti lähettää potilaan eteenpäin. Vastaavasti Niinan laskema todennäköisyyden muutos selkäydinnestenäytteen proteiinisuhteessa oli etukäteen laskettuna niin suuri, että tutkimus kannatti potilaalle tehdä. Testinjälkeinen negatiivinen tulos siirsi potilaan sairauden todennäköisyyden sellaiselle tasolle, että jatkotutkimukset eivät olleet enää tarpeellisia. Yleisemminkin voidaan sanoa, että vasta tutkimus, jonka odotettavissa oleva mahdollinen tulos ylittää ennen tutkimusta olevat toimintarajat, kannattaa teh- Diagnostisiin testeihin liittyviä käsitteitä (ks. lisää Uhari 2002) Dikotominen eli kaksiluokkainen testi Testi, joka antaa tulokseksi toisen kahdesta vaihtoehdosta (esim. epänormaali tai normaali). Todennäköisyys ennen testiä (pretest probability) Potilaan todennäköisyys sairastaa tautia ennen mitään tutkimustuloksia; arvio tästä saadaan esim. tautien yleisyyden avulla. Hahmontunnistus (pattern recognition) Kokemuksen myötä tuleva kyky tunnistaa potilaan tauti oirekirjon, löydösten ja tutkimusten avulla. Herkkyys (sensitiivisyys) Testillä oikein tautia sairastavaksi todettujen osuus kaikista kyseistä tautia sairastavista. Negatiivisen testituloksen ennustearvo (negative predictive value) Testillä oikein terveiksi todettujen osuus kaikista testinegativiisista. Negatiivisen testituloksen uskottavuusosamäärä Sairaiden todennäköisyys saada normaali testitulos jaettuna terveiden todennäköisyydellä saada normaali arvo; voidaan laskea myös testin herkkyyden ja tarkkuuden avulla, kaavasta (1 - herkkyys)/tarkkuus. Odds eli vedonlyöntisuhde Ilmiön ilmaantuvuuden suhde ilmiön ilmaantumattomuuteen. Jos Ramman Konin odotetaan voittavan raveissa kolme lähtöä kymmenestä, on sen voittoa koskeva odds 3/7. Oddsia käytetään arvioitaessa todennäköisyyksiä. Positiivisen testituloksen ennustearvo (positive predictive value) Testillä oikein sairaiksi todettujen osuus kaikista testipositiivisista. Positiivisen testituloksen uskottavuusosamäärä Sairaiden todennäköisyys saada patologinen testitulos jaettuna terveiden todennäköisyydellä saada patologinen arvo; voidaan laskea myös testin herkkyyden ja tarkkuuden avulla kaavasta herkkyys/(1 - tarkkuus). Receiver operating characteristic (ROC) -käyrä Jatkuvalle muuttujalle tehty graafinen kuvaaja, jossa kutakin saatua testitulosta vastaava herkkyys kuvataan y- akselilla ja vastaava arvo 1 - tarkkuus x-akselilla. Käyrä helpottaa normaalin ja poikkeavan raja-arvon löytymistä. Tarkkuus (spesifisyys) Oikein testillä terveiksi todettujen osuus kaikista terveistä. Testin jälkeinen todennäköisyys (posttest probability) Arvio potilaan todennäköisyydestä sairastaa tiettyä tautia sen jälkeen arvioituna, kun testitulos on käytettävissä. Voidaan laskea oletetullekin testitulokselle. Toimintaraja (action threshold) Todennäköisyysarvo, jonka ylä- tai alapuolella hoitopäätös on erilainen (ei hoideta, tutkitaan, hoidetaan). Uskottavuusosamäärä (likelihood ratio) Diagnostiselle testille laskettavissa oleva tunnusluku, jonka avulla voidaan arvioida testituloksen vaikutusta arvioon potilaan todennäköisyydestä sairastaa tutkittavaa tautia. 940 M. Uhari

7 dä. Sellaisia tutkimuksia ei pidä tehdä, joista on jo etukäteen arvioitavissa, että olipa tulos positiivinen tai negatiivinen, potilaan jatkotutkimukset tai hoito eivät siitä muutu. Lopuksi Diagnostiikka on kallista ja aikaa vievää, ja varmuuden vuoksi tehdyillä diagnostisilla testeillä saatetaan aiheuttaa merkittäviä turhia kustannuksia. Diagnostisten tunnuslukujen järkevän käytön avulla diagnostiikasta saa kuitenkin loogisemman ja kustannustehokkaamman verrattuna siihen, että diagnostiikka perustuisi vain epämääräiseen hahmontunnistukseen. Tietokantojen helppo käyttö ja tavoitettavuus lisäävät erilaisten diagnostisten testien tunnuslukujen saatavuutta, jolloin edellä esitetty diagnostinen päättely jo ennen minkään testin tekemistä tulee mahdolliseksi. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että mikään yksittäinen testi tai sille laskettu hienokaan uskottavuusosamäärä ei saa ohjata ajattelua ja päätelmien tekoa liikaa. Ne ovat parhaimmillaan ajattelua ja päättelyä helpottavia mielenkiintoisia työkaluja. Kirjallisuutta Forsström JJ. Testien diagnostisen arvon mittaaminen ROC-käyrän avulla. Duodecim 1995;111: Friedland DJ, Go AS, Davoren JB, ym. Evidence-based medicine. A framework for clinical practice. Stamford, Connecticut: Appleton & Lange, Gilbert R, Logan S. Assessing diagnostic and screening tests. Kirjassa: Moyer VA, Elliott EJ, Davis RL, Gilbert R, Klassen T, Logan S, Mellis C, Williams K, toim. Evidence based pediatrics and child health. Lontoo: BMJ Publishing Group, 2000, s Maddalena A, Papassotiropoulos A, Muller-Tillmanns B, ym. Biochemical diagnosis of Alzheimer disease by measuring the cerebrospinal fluid ratio of phosphorylated tau protein to β -amyloid peptide 42. Arch Neurol 2003;60: Sox HC. Probability theory in the use of diagnostics tests. Ann Intern Med 1986;104:60 5. Uhari M, Nieminen P. Epidemiologia ja biostatistiikka. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Uhari M. Biostatistiikan taskutieto. 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, MATTI UHARI, professori matti.uhari@oulu.fi Oulun yliopiston lastentautien klinikka PL 5000, Oulun yliopisto Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö 941

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Diagnostisten tutkimusten arviointi. Jorma Komulainen KRAK

Diagnostisten tutkimusten arviointi. Jorma Komulainen KRAK Diagnostisten tutkimusten arviointi Jorma Komulainen KRAK 4.10.2017 Sidonnaisuuteni LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon ja terveydenhuollon tietotekniikan

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian

Lisätiedot

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion

Lisätiedot

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden 1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1

T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 10.2.2004, 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

Tehtävät 1/10. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät 1/10. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Tehtävien

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI

Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI Pvm Aika Paikka Kurssi Aihe Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti 5.9. 8.15 1200 VIB LS6 EPI p Ti 5.9. 12 16 oma tila epi Ke 6.9. 8.15 10.00 VIB LS6 EPI Ke 6.9. 10.15 12.00 VIB LS6 NPE p KAIKKI MUKAAN

Lisätiedot

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi. 10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

T Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely

T Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely T-61.281 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 11.2.2003, 16:15-18:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

voidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?

voidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %? [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 5 viikko 42 6.10.2017 klo 10:42:20 Ryhmät: ke 08.30 10.00 LS C6 Paajanen ke 10.15 11.45 LS

Lisätiedot

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1 Raja-arvo Raja-arvo Raja-arvo kuvaa funktion f arvon f() kättätmistä, kun vaihtelee. Joillakin funktioilla f() muuttuu vain vähän, kun muuttuu vähän. Toisilla funktioilla taas f() hppää tai vaihtelee arvaamattomasti,

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS

1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS 1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS Tilastollisissa hahmontunnistusmenetelmissä piirteitä tarkastellaan tilastollisina muuttujina Luokittelussa käytetään hyväksi seuraavia tietoja: luokkien a priori tn:iä,

Lisätiedot

P(X = x T (X ) = t, θ) = p(x = x T (X ) = t) ei riipu tuntemattomasta θ:sta. Silloin uskottavuusfunktio faktorisoituu

P(X = x T (X ) = t, θ) = p(x = x T (X ) = t) ei riipu tuntemattomasta θ:sta. Silloin uskottavuusfunktio faktorisoituu 1. Tyhjentävä tunnusluku (sucient statistics ) Olkoon (P(X = x θ) : θ Θ) todennäköisyysmalli havainnolle X. Datan funktio T (X ) on Tyhjentävä tunnusluku jos ehdollinen todennäköisyys (ehdollinen tiheysfunktio)

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Sikiöseulonta ja eettiset arvot

Sikiöseulonta ja eettiset arvot Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely. Geneettinen analyysi

Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely. Geneettinen analyysi Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely Geneettinen analyysi Tilastollisen testaamisen tarkoitus Tilastollisten testien avulla voidaan tutkia otantapopulaatiota (perusjoukkoa) koskevien väittämien

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä NELIÖJUURI POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA2 Tarkoittaa positiivista tai nollaa Määritelmä, neliöjuuri: Luvun a R neliöjuuri, merkitään a, on se ei-negatiivinen luku, jonka neliö (eli toiseen potenssiin

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus

Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus Marjo Renko, Hannu Soini, Heikki Rantala, Terhi Tapiainen, Tytti Pokka ja Matti Uhari ALKUPERÄISTUTKIMUS Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus

Lisätiedot

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Johdanto. Rough Sets. Peruskäsitteitä

Johdanto. Rough Sets. Peruskäsitteitä Johdanto Rough Sets "The central problem of our age is how to act decisively in the absence of certainty" B Russel, 1940 Rough sets on 1980-luvun alussa Puolassa (Z Pawlak) kehitetty epävarmuutta ja epämääräisyyttä

Lisätiedot

Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu

Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu 20.10.2017 Hampaiston oikomishoito... 2 Kliininen hammashoito/parodontologia... 3 Kliininen hammashoito/protetiikka ja purentafysiologia... 4 Suu- ja leukakirurgia

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008. Tehtävissä 1, 2, ja 3 tarkastelemme seuraavaa tilannetta:

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008. Tehtävissä 1, 2, ja 3 tarkastelemme seuraavaa tilannetta: RMS22 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 28 Harjoitus 8 Ratkaisuehdotuksia Tehtävissä 1, 2, ja 3 tarkastelemme seuraavaa tilannetta: Pankki harkitsee myöntääkö 5. euron lainan asiakkaalle 12%

Lisätiedot