Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen"

Transkriptio

1 Tapausselostus Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset Marjo Pajunen Sädehoidon aiheuttamat myöhäiset, vakavat sivuvaikutukset ovat suhteellisen harvinaisia. Hodgkinin taudissa hoitotulokset ovat jatkuvasti parantuneet ja taudista selvinneiden lukumäärä on kasvanut. Juuri näille primaaritaudista pysyvästi parantuneille saattaa myöhemmin kehittyä vakavia, hoitoihin liittyviä myöhäishaittoja, koska aikaa sivuvaikutusten kehittymiseen on ollut riittävästi. Vakavat sivuvaikutukset saattavat kehittyä huomattavan myöhään, joskus vasta kymmenien vuosien kuluttua hoidoista. Kirjoituksessa on kuvattu kaksi potilasta. Kummallekin kehittyi vuosien kuluttua hoidoista useita henkeä uhkaavia sivuvaikutuksia. Sädehoidon aiheuttamat viivästyneet sivuvaikutukset tunnetaan jo melko hyvin (Elomaa ym. 1999). Pelätyin ja tunnetuin sekundaarisyöpä on ollut akuutti leukemia, jonka on havaittu kehittyvän varsinkin imusolmukesyöpäpotilaille onnistuneen hoidon jälkeen (Valagussa ym. 1986). Hoitojen aiheuttamat kiinteät sekundaarisyövät ilmaantuvat hitaammin kuin leukemia, ja näin ollen myös tietoa näistä taudeista kertyy hitaammin. Vaikka syöpätaudit ovat lisääntymässä, ovat hoitotulokset parantuneet. Vaikka tauti olisi parantunut, saattaa potilaalle kuitenkin kehittyä hoidoista myöhäissivuvaikutuksia, jotka voivat olla korjautumattomia ja siksi paljon pelätympiä kuin akuutit sivuvaikutukset. Joskus aika esimerkiksi sädehoidon aiheuttamaan elinvaurioon saattaa olla yllättävänkin pitkä ja diagnoosi viivästyy, koska taudin tai vian ilmaantumista ei ole enää voitu mitenkään odottaa. Kirjallisuudesta löytyy yhä enemmän selostuksia näistä varsin vakavistakin myöhäishaitoista (Salloum ym. 1996, Hudson ym. 1998). Omat potilaat Potilas 1 hakeutui 1960-luvun loppupuolella tutkimuksiin selkä- ja hartiakipujen takia. Hän oli tuolloin 18- vuotias. Keuhkoröntgenkuvassa todettiin keuhkojen välikarsinan yläosa leventyneeksi, ja monien vaiheiden jälkeen ryhdyttiin keuhkoleikkaukseen, jossa välikarsinasta poistettiin suuri imusolmukepaketti. Diagnoosi oli Hodgkinin tauti. Tautia todettiin myös oikeassa soliskuopassa. Potilas sai kobolttisädehoidon välikarsinaan suunnitelman mukaisesti. Hoitoa annettiin silloisen käytännön mukaisesti kolmasti viikossa, kenttäannos oli 4 Gy ja syväannos noin 4.8 Gy. Kokonaisannos välikarsinaan oli 38.4 Gy. Sydän oli ainakin osittain kentässä mukana, samoin maitorauhaset. Myöhemmin on laskettu, että sydämen saama sädeannos ei kuitenkaan ollut yli 40 Gy. Rintalasta oli syöpynyt, ja siihen annettiin samalla röntgenhoitoa 3.5 Gy:n kenttäannoksin yhteensä 28 Gy. Kaulalle annettiin myös molemmin puolin röntgenhoitoa 3.5 Gy:n kenttäannoksin yhteensä 21 Gy. Kilpirauhanen oli hoitokentissä mukana. Lisäksi potilaalle aloitettiin sädehoidon aikana suun kautta prokarbatsiinilääkitys, jota jatkettiin runsaan kahden vuoden ajan elokuuhun 1970, jolloin potilaan katsottiin olevan terve. Prokarbatsiinihoidon aikana potilaan kuukautiset jäivät pois, ja vasta vuosia kestäneellä hormonikorvaushoidolla saatiin jälleen aikaan normaali kuukautiskierto. Vuonna 1984, jolloin potilas oli jo avohoitoseurannassa, hänellä todettiin yllättäen peräaukon syöpä. Leikkaus 148 Duodecim 2000; 116: M. Pajunen

2 Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset onnistui radikaalisti, mutta potilaalle jouduttiin tekemään pysyvä avanne. Tämän jälkeen hän sai suunnitelman mukaisesti pikkulantion ja nivustaipeiden sädehoidon, yhteensä 50 Gy. Syksyllä 1993 potilaalla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja hänelle aloitettiin pysyvä tyroksiinikorvaushoito. Potilas oli tällöin 44-vuotias ja kaulan sädehoidosta oli kulunut noin 26 vuotta. Seurannassa potilas oli hyväkuntoinen ja kävi normaaliin tapaan töissä. Keväällä 1997 rutiinitutkimuksessa kuitenkin yllättäen kuultiin sydämestä voimakas systolinen sivuääni. Kardiologisissa tutkimuksissa kuultiin kolmannen asteen keskisystolehuippuinen aortaalinen ejektiosivuääni. Aorttaläpän liuskat olivat selvästi fibroottiset ja läpän avautuminen oli vähentynyt mutta kohtalainen. Lisäksi todettiin lievä aorttaläppävuoto. Mitraaliläppä oli myös fibroottinen, mutta merkittävää mitraaliläppävikaa ei todettu. Sydänlokerot olivat kooltaan normaalit ja vasen kammio supistui normaalisti. Katsottiin, että kyseessä oli imusolmukesyövän hoitoihin liittyvä kombinoitunut aorttaläppävika, ja potilasta jäätiin seuraamaan. Sydänlöydökset ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, mutta viime seurantakäynnillä todettiin selvää huononemista. Potilaalle on suositeltu endokardiittiprofylaksiaa. Vastikään tehdyssä rutiinimammografiassa todettiin epäilyttävä löydös, ja leikkauksessa poistettiin koko oikea rinta ja kainaloimusolmukkeet. Kyseessä oli asteen T1-2 duktaalinen rintasyöpä, ja yhdessä kainaloimusolmukkeessa todettiin etäpesäke. Muuta levinneisyyttä ei todettu. Tauti oli reseptoripositiivinen. Potilas oli tähän mennessä saanut hormonikorvaushoitoa yhteensä noin 28 vuoden ajan. Leikkauksen jälkeen potilas sai liitännäishoitona solunsalpaajia. Hänen vointinsa on tätä nykyä hyvä. Potilas 2 oli 15-vuotias koulutyttö sairastuessaan luvun lopulla Hodgkinin tautiin. Hän kuumeili, ja keuhkojen välikarsinassa ja vasemmassa keuhkoportissa todettiin laajat imusolmukemassat. Diagnoosi saatiin kaulan poistetusta imusolmukkeesta: kyseessä oli Hodgkinin taudin sidekudoskyhmyinen muoto. Tauti oli astetta II B, ja potilas sai manttelisädehoidon, jolloin kaikki pallean yläpuolella olevat imusolmukealueet sädetettiin. Kokonaisannos oli 42 Gy ja kerta-annos 3 Gy. Hoito toteutettiin koboltilla, ja kentät painottuivat välikarsinan etuosiin. Jälkikäteen arvioituna sydämen saama annos oli paikoin 50, jopa 60 Gy. Sädehoidon päätyttyä laparotomiassa poistettiin perna ja otettiin koepalat maksasta ja imusolmukkeista. Näytteissä ei todettu tautia, ja potilasta jäätiin seuraamaan. Runsaan vuoden kuluttua tauti uusiutui pallean alapuolisilla imusolmukealueilla. Leikkauksessa munasarjat siirrettiin keskiviivaan, jotta ne voitiin suojata sädehoidon aikana. Tämän jälkeen potilas sai sädehoidon pallean alapuolisiin imusolmukeketjuihin. Hoito annettiin koboltilla yhdestä etukentästä, ja kokonaisannos oli noin 40 Gy ja päiväannos 3 Gy. Myöhemmin potilas sai vielä kuusi ns. MOPP-kuuria (kloorimetiini + vinkristiini + prokarbatsiini + prednisoni). Nämä hoidot päättyivät vuonna 1980, jolloin siirryttiin seurantaan. Kuukautiset olivat jääneet pois heti solunsalpaajahoitojen alkaessa, ja potilaalle jouduttiin aloittamaan hormonikorvaushoidot. Niillä saatiin vähitellen aikaan normaalit vuodot. Vuosien kuluttua potilas oli siirtynyt ehkäisytablettien käyttöön. Vuonna 1988 todettiin alaraajan syvä laskimotukos ja aloitettiin varfariinihoito, joka jatkui noin vuoden ajan. Hodgkinin taudin uusiutumista ei todettu. Syvän tukoksen syyksi katsottiin ehkäisytabletit. Noin 20 vuoden kuluttua taudin puhkeamisesta potilas tuli jälleen keskussairaalatutkimuksiin, koska hänelle oli kehittynyt oikean puolen akuutti velttohalvaus. Aivojen tietokonekuvassa nähtiin aivoinfarktiin sopiva löydös. Tässä vaiheessa potilas sairasti myös keuhkokuumeen ja hänellä todettiin mitraaliläppävuoto ja alkava sydämen vajaatoiminta, johon aloitettiin lääkitys. Keuhkoemboliaa ei todettu. Sydämen kaikukuvauksessa nähtiin sydänpussissa nestettä ja vasemmassa eteiskorvakkeessa trombimassaa. Katsottiin, että todennäköisesti sydänkorvakkeen trombista oli lähtenyt embolus aivoihin aiheuttaen velttohalvauksen. Potilaalle aloitettiin hepariinilääkitys ja pysyvä varfariinihoito. Hän kuntoutui hiljalleen halvauksesta, mutta sydänpussin nestemäärä lisääntyi, keuhkoihin kehittyi nestettä ja sydämen tamponaatiouhan takia jouduttiin tekemään torakotomia ja sydänpussin fenestraatio. Sydänpussista otetun koepalan löydös oli lähinnä normaali, Hodgkinin tautiin viittaavia muutoksia ei todettu. Myöskään sydän- ja keuhkopussin nestenäytteissä ei havaittu viitteitä taudista. Sen sijaan koko vartalon tietokonekuvauksessa todettiin pallean alapuolella uusi tuumorimainen muutos oikean lisämunuaisen seudussa ja kohdussa todettiin erittäin kookas lihaskasvain, joka oli myös palpoitavissa. Suunniteltiin leikkausta, jossa sekä lisämunuaisseudun kasvain että kohtu olisi poistettu, mutta näin suuresta toimenpiteestä jouduttiin luopumaan suuren riskin takia. Myöskään varfariinihoitoa ei katsottu voitavan leikkauksen ajaksi lopettaa suuren emboliavaaran vuoksi. Seurannassa potilaalla on esiintynyt sydän- ja keuhkooireita, sydänlääkitystä on jouduttu lisäämään, mutta uusissa kuvauksissa todetut pallean alapuoliset kasvaimet ovat pysyneet kooltaan muuttumattomina. Potilas on joutunut toistuvasti sairaalahoitoihin sydänoireiden tai infektioiden takia. Vastikään sairastetun vaikean sepsiksen jälkeen potilaalle ilmaantui GM-tyyppinen epilepsiakohtaus, ja hänelle jouduttiin aloittamaan myös epilepsialääkitys. Samanaikaisesti todettiin kaulalla palpoitava kilpirauhaskyhmy, joka osoittautui hyvänlaatuiseksi kystaksi. Potilas on nyt 35-vuotias ja hänen yleistilansa on kohtalainen. Hän pystyy liikkumaan omin avuin mutta ei kestä juuri minkäänlaista rasitusta. Koska perna on poistettu ja vakavien infektioiden riski on suuri, potilas on saanut hemofilus-, meningokokki- ja pneumokokkirokotteet. Pohdinta Hodgkinin taudin ennuste on nykyisin hyvä. Elossaololuvut ovat noin % taudin levinneisyyden mukaan. I II asteen taudissa hoitona on varsinkin aikaisemmin käytetty yleensä ns. manttelisädehoitoa, jossa sädeannos on ollut noin Gy ja sädekentissä ovat olleet mu- 149

3 kana kaikki pallean ala- tai yläpuoleiset imusolmukealueet, siis myös ne alueet, joissa ei ole voitu osoittaa tautia. Taudin ennuste on parantunut 1960-luvulta alkaen, nimenomaan silloin aloitettujen laajakenttäsädehoitojen ansiosta. Vaikka juuri sädehoidolla on pystytty parantamaan oleellisesti Hodgkinin taudin ennustetta, on viime vuosina alettu pohtia etenkin nuorten ja lapsipotilaiden osalta sädehoitoannoksen suuruutta ja myös sädekenttien laajuutta, koska on todettu, että tavanomaiset sädeannokset saattavat aiheuttaa luun hypoplasiaa ja kasvuhäiriöitä (Donaldson ym. 1982). Samoin aikuispotilailla keuhkojen välikarsinan alueelle annettuun sädehoitoon on todettu liittyvän sydän- ja verisuonivaurioiden lisääntynyt riski (Hancock ym. 1991, Boivin ym. 1992, Valagussa 1993). Eniten on pelätty sekundaarisen akuutin leukemian kehittymistä. Leukemiariski on pienentynyt sen jälkeen, kun on vähennetty ylläpitohoitoa ja alkyloivien aineiden osuutta solunsalpaajalääkityksissä. Eniten tietoa syövän hoitojen myöhäisistä haittavaikutuksista ja myös sekundaarisyövistä on saatu juuri Hodgkin-potilaiden aineistoista. Nämä potilaat ovat parantuneet primaarihoidolla ja näin ollen seuranta-ajat ovat olleet pitkiä ja myöhäissivuvaikutuksia on ehtinyt kehittyä (Tucker ym. 1988, van Leeuwen ym. 1994) Kaulan alueelle kohdistuneen sädehoidon jälkeen, noin puolelle potilaista kehittyy jonkinlainen kilpirauhasvaurio, yleisimmin kilpirauhasen vajaatoiminta, jos annos on ollut yli 30 Gy:tä. Hypotyreoosi kehittyy hyvin hitaasti, yleensä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua sädetyksestä, mutta kuten edellä esitetyssä potilastapauksessa, se saatetaan todeta vasta vuosikymmenien kuluttua (Kouri ja Valavaara 1998). Lisäksi esiintyy muita kilpirauhasongelmia, kuten tyreoidiittia ja hypertyreoosia. Nykyisin kilpirauhanen pyritään suojaamaan pois sädekentistä, mikäli se on taudin levinneisyyden puolesta mahdollista. Hiljattain on julkaistu useitakin pitkäaikaisseurantaan perustuvia tuloksia sädehoidon pelätyimmistä haitoista. Vuonna 1996 julkaistiin tutkimus (Salloum ym.), jossa pyrittiin selvittämään, aiheuttaako pelkkä tavanomainen sädetys enemmän sekundaarisyöpiä kuin hoito, jossa perustana on solunsalpaajalääkitys ja sädehoito vain täydentää sitä. Solunsalpaajaryhmässä sädeannokset ovat olleet tavanomaista pienempiä ja sädehoitovolyymi myös normaalia pienempi. Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaat jaettiin kahteen ryhmään: toisessa potilaat saivat tavanomaisen laaja-alaisen sädehoidon ja toisessa ensisijaisena hoitona solunsalpaajalääkityksen ja sädehoidon vain niille alueille, joilla tautia oli ollut. Seuranta-aika primaarihoidon jälkeen oli lähes 15 vuotta, ja tutkimuksessa seurattiin vain potilaita, jotka olivat parantuneet primaarihoidon jälkeen. Aineistossa oli 313 potilasta. Neljälle kehittyi myöhemmin non-hodgkin-lymfooma ja yhdeksälle sekundaarileukemia. Sädehoitoryhmässä todettiin kaikkiaan 16 kiinteää sekundaarisyöpää, joista seitsemän oli keuhkosyöpiä. Lisäksi tässä ryhmässä löydettiin kuusi hyvänlaatuista kasvainta. Solunsalpaajaryhmässä puolestaan oli viisi sekundaarisyöpää. Jos otettiin huomioon koko seuranta-aika, ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa arvioitaessa suhteellista riskiä saada sekundaarisyöpä. Sen sijaan kymmenen vuoden seurannan jälkeen sädehoitoryhmän potilailla oli merkitsevästi suurempi riski saada sekundaarisyöpä. Kaikki todetut keuhkosyövät sijaitsivat aiemmassa sädekentässä tai sen reunalla. Riski saada keuhkosyöpä oli merkitsevästi suurentunut. Kahdelle potilaalle kehittyi rintasyöpä, mutta rintasyövän suhteellinen riski ei ollut merkitsevä. Aikaisemmat tutkimukset (Hancock ym. 1993, van Leeuwen ym. 1994) ovatkin osoittaneet, että sekundaaririntasyövän suhteellinen riski on suurentunut niillä naisilla, jotka ovat olleet alle 30-vuotiaita sädehoitoa saadessaan, ja on myös todettu, että rintasyöpävaara kasvaa vasta 15 vuoden seuranta-ajan jälkeen. Sekundaarinen rintasyöpä kehittyy siis hyvin hitaasti. Tämä melko laaja retrospektiivinen tutkimus ja aiemmat tutkimukset viittaisivat siis siihen, että niillä potilailla, jotka ovat saaneet Hodgkinin taudin primaarihoitona ensin solunsalpaajia ja vain täydentävää sädehoitoa, esiintyisi vähemmän myöhäissivuvaikutuksia ja sekundaarisyöpiä. Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty myös päinvastaisia tuloksia. 150 M. Pajunen

4 Hudson ym. (1998) ovat vastikään julkaisseet tulokset laajasta aineistosta, jossa tutkittiin lasten ja nuorten Hodgkinin taudin hoitoa sekä sen pitkäaikaissivuvaikutuksia ja hoitoihin liittyvää kuolleisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 387 potilasta, joita oli hoidettu vuosina Hoitokaaviot olivat hiljalleen muuttuneet tuona aikana ja 1970-luvuilla potilaat saivat joko pelkkää sädehoitoa tai sen lisäksi solunsalpaajia. Tällöin sädeannokset olivat vielä noin Gy ja hoito annettiin laajoihin kenttiin manttelihoidon tapaan luvulla käytettiin yhä yhdistelmähoitoja, jolloin sädeannokset olivat pienet, noin 20 Gy, ja sädetys annettiin vain täydentävänä hoitona niille alueille, joilla tautia oli ollut. Solunsalpaajahoidossa käytettiin syklofosfamidia, vinkristiiniä, prokarbatsiinia ja prednisonia, mutta ei kloorimetiinia luvun loppupuolella hoidetut potilaat saivat myös doksorubisiinin, bleomysiinin, prokarbatsiinin ja kortisonin yhdistelmää (ABVD). Seuranta-aikana sekundaarisyöpä (kaikki syöpätaudit mukaan luettuina) todettiin kaikkiaan 30 potilaalla ja 67:llä Hodginin tauti uusiutui. Yhtään uusiutumaa ei todettu 15 vuoden seurannan jälkeen. Sen sijaan muut hoitoihin liittyvät kuolemaan johtaneet sivuvaikutukset lisääntyivät 15 vuoden jälkeen. Verrattuna ikävakioituun väestöön sekundaarisyövän riski oli hoidetuilla suurentunut merkitsevästi. Sekundaarisyöpiin kuoli 14 potilasta, Hodgkinin tautiin 36 potilasta, infektioihin 7 potilasta ja sydäntapahtumiin 6 potilasta. Kiinteä sekundaarisyöpä todettiin keskimäärin 14.7 vuoden kuluttua diagnoosista, ja yleisin kiinteistä syövistä oli naisten rintasyöpä. Rintasyöpiä esiintyi odotusarvoa enemmän. Näytti siltä, että vuoden 1984 jälkeen hoidetuilla (joilla sädeannos ja -volyymi olivat pienemmät kuin aiemmin) esiintyi vähemmän myöhäissivuvaikutuksia kuin muilla, mutta seuranta-aika on tämän ryhmän osalta liian lyhyt luotettavien päätelmien tekemiseksi. Kuolemaan johtanut infektio kehittyi seitsemälle potilaalle, keskimäärin 15.8 vuoden kuluttua diagnoosista. Kaikille oli tehty pernan poisto. Kaikki kuusi sydänkuolemaa esiintyivät miespotilailla. He kaikki olivat saaneet Gy:n sädehoidon laajoihin manttelikenttiin. Keski-ikä diagnoosin aikaan oli ollut 14.4 vuotta. Viisi potilasta kuoli sydäninfarktiin, keskimäärin 19.1 vuoden kuluttua diagnoosista (keski-ikä kuollessa 34 v). Kahdelle infarktipotilaalle tehtiin ruumiinavaus, ja kummallakin todettiin vaikea sepelvaltimoiden ateroskleroosi. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Boivin ym. 1991, Hancock ym. 1993) on todettu sydämen alueelle annetun sädehoidon aiheuttaneen sydänkuolemia, joiden syyksi on katsottu sydänpussin vaurio ja sepelvaltimoiden ahtaumat. Tässä kirjoituksessa on käsitelty lähinnä Hodgkinin taudin hoitoon liittyviä myöhäisongelmia. On todennäköistä, että hoidot ovat kummassakin esimerkkitapauksessa ainakin osasyynä sydänvaurioihin. Toiselle potilaalle kehittyi rintasyöpä hyvin myöhään sädehoidon jälkeen. Pitkäaikainen estrogeenikorvaushoito on voinut olla ainakin osasyyllinen. Anaalikanavan syövän ilmaantuminen on saattanut olla pelkkää sattumaa. Epävarmaksi jää, mikä osuus oli prokarbatsiinilla tämän syövän syntyyn. Potilaalle tehtiin pernan poisto, ja varsinkin viime aikoina hänellä on esiintynyt vakavia infektioita. Aikaisemmin lähes kaikille Hodgkinin tautia sairastaville tehtiin levinneisyyden rutiiniselvityksenä laparotomia ja samassa yhteydessä pernan poisto. On tiedetty jo kauan, että pernan poistoon liittyy myöhemmin huomattava infektioriski, ja nykyisin jo ennen pernan poistoa potilaille annetaan aina ehkäisevät rokotukset (Ruutu ym. 1996). Koska kuvantamismenetelmät ovat nykyisin oleellisesti aiempia paremmat, on laparotomian tarve Hodgkin-potilaiden levinneisyysselvityksenä vähentynyt. Kuvatuissa tapauksissa sädehoitoannokset olivat senaikaisen hoitokäytännön mukaisesti suuria ja esimerkiksi sydämeen ja maitorauhasiin kohdistui suuri säderasitus. Sädehoito on ja -70-lukujen jälkeen oleellisesti kehittynyt. Nykyisin se suunnitellaan erittäin tarkasti tietokoneen avulla. Hoito pystytään kohdistamaan kasvainalueelle niin, että samalla voidaan suojata mahdollisimman tarkoin säteilylle herkät elimet, esimerkiksi juuri sydän. Kertafraktiot ovat aiempaa pienemmät, ja hoito annetaan useasta eri kentästä. Kobolttihoitoja ei juuri Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset 151

5 enää käytetä, vaan säteilylähteet saadaan lineaarikiihdyttimistä. Hoitoa kehitetään edelleen intensiivisesti, jotta sivuvaikutuksilta vältyttäisiin entistä paremmin. Hodgkinin taudissa sädehoidolla on edelleen merkittävä osuus, mutta pelkkää laajakenttäsädetystä käytetään entistä vähemmän sen sijaan solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmiä yhä enemmän. Solunsalpaajalääkityksen ja sädehoidon yhdistäminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Esimerkiksi antrasykliinit ovat sydäntoksisia, ja jos sydän lisäksi saa säteilyä, vaarana on, että potilaalla ilmenee myöhemmin sydänongelmia. Lisätietoa yhdistelmähoidoista ja niiden pitkäaikaishaitoista kaivataan edelleen (Minn 1998). Kuitenkaan primaarihoitoa ei saisi jättää liian vähäiseksi myöhäissivuvaikutusten pelossa. Kuvatut hoitoihin liittyvät sivuvaikutukset ovat olleet tuttuja jo pitkään kaikille syöpäpotilaita hoitaville lääkäreille. Hämmästyttävää on, kuinka myöhään hoitojen jälkeen vakavia ongelmia saattaa kehittyä. Tulisikin pohtia, olisiko parantuneiden potilaiden seuranta-aikoja entisestään pidennettävä. Samoin on syytä harkita, tulisiko aiemmin rintakehän alueen sädehoitoa saaneille tehdä normaalia enemmän kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi keuhko- ja mammografiakuvauksia. Kirjallisuutta Boivin JF, Hutchison GB, Lubin JH, ym. Coronary artery disease mortality in patients treated for Hodgkin s disease Cancer 1992;69: Donaldson SS, Kaplan HS. Complications of treatment of Hodgkin s disease in children. Cancer Treat Rep 1982;66: Elomaa I, Blomqvist C, Siimes M. Syövän hoidon pitkäaikaishaitat. Kirjassa: Syöpätaudit, s Toim. H Joensuu, P Roberts, L Teppo. Vammala: Kustannus Oy Duodecim Hancock SL, Cox RS, Rodenberg SA. Correction: deats after treatment of Hodgkin s disease. Ann Intern Med 1991;114:810. Hancock SL, Donaldson SS, Hoppe RT. Cardiac disease following treatment of Hodgkin s disease in children and adolescents. J Clin Oncol 1993(a);11: Hancock SL, Tucker MA, Hoppe RT. Breast cancer after treatment of Hodgkin s disease. J Natl Cancer Inst 1993(b);85: Hancock SL, Tucker MA, Hoppe RT. Factors affecting late mortality from heart disease after treatment of Hodgkin s disease. JAMA 1993;270: Hudson MM, Poquette CA, Lee J, ym. Increased mortality after succesful treatment for Hodgkin s disease. J Clin Oncol 1998;16: Kouri M, Valavaara R. Normaalikudosten sädereaktiot ja toleranssiannokset. Kirjassa: Kliininen säteilybiologia, s Toim. Lahtinen T, Holsti L R. Vammala: Kustannus Oy Duodecim van Leeuwen FE, Klokman WJ, Hagenbeek A, ym. Second cancer risk following Hodgkin s disease: a 20-year follow-up study. J Clin Oncol 1994;12: Minn H. Samanaikainen säde- ja solunsalpaajahoito. Kirjassa: Kliininen säteilybiologia, s Toim. Lahtinen T, Holsti LR. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, Ruutu T, Rajamäki A, Krusius T. Perna ja pernanpoisto. Kirjassa: Veritaudit, s Toim. T Ruutu, A Rajamäki, T Krusius. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Salloum E, Doria R, Schubert W, ym. Second solid tumors in patients with Hodgkin s disease cured after radiation or chemotherapy plus adjuvant low-dose radiation. J Clin Oncol 1996;14: Tucker MA, Coleman CN, Cox RS, ym. Risk of second cancers after treatment for Hodgkin s disease. N Engl J Med 1988;318: Valagussa P. Second neoplasms following treatment of Hodgkin s disease. Curr Opin Oncol 1993;5: Valagussa P, Santoro A, Fossati BF, ym. Second acute leukemia and other malignancies following treatment for Hodgkin s disease. J Clin Oncol 1986;4: MARJO PAJUNEN, erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala, Sädesairaala, syöpätautien ja sädehoidon yksikkö Keskussairaalantie Jyväskylä Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon. KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Raskaus sairastetun syövän jälkeen. Riikka Huovinen Gynecologi Practici Docrates Klinikka

Raskaus sairastetun syövän jälkeen. Riikka Huovinen Gynecologi Practici Docrates Klinikka Raskaus sairastetun syövän jälkeen Riikka Huovinen Gynecologi Practici Docrates Klinikka 23.10.2010 Voinko saada lapsen vaikka olen sairastanut syövän? Voiko raskaus aiheuttaa syövän uusiutumisen? Premenopausaalisten

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012 PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kuolintodistusten kieli

Kuolintodistusten kieli Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

LAPSUUSIÄN SYÖVÄSTÄ SELVINNEIDEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET JA NIIDEN SEURANTA

LAPSUUSIÄN SYÖVÄSTÄ SELVINNEIDEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET JA NIIDEN SEURANTA 1 Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) 2016 Katja Ahonen ja Laura Alajoutsijärvi LAPSUUSIÄN SYÖVÄSTÄ SELVINNEIDEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET JA NIIDEN SEURANTA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Liite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle

Liite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN

ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN VASTUUALUEELLA VUOSIEN 2000 2009 VÄLISENÄ AIKANA Salla-Maria Matis

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Naisen Sterilisaatio

Naisen Sterilisaatio Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Maija Juutinen PERHEEN SELVIYTYMISEN TUKEMINEN LAPSEN SAIRASTAESSA SYÖPÄÄ

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Maija Juutinen PERHEEN SELVIYTYMISEN TUKEMINEN LAPSEN SAIRASTAESSA SYÖPÄÄ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Maija Juutinen PERHEEN SELVIYTYMISEN TUKEMINEN LAPSEN SAIRASTAESSA SYÖPÄÄ Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot