Lasten akuutin lymfoblastileukemian hoito tulevaisuudessa
|
|
- Anne Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Olli Lohi LT, dosentti, lastenhematologi ja -onkologi TAYS, lastenklinikka Arja Harila-Saari LT, dosentti, lastenhematologian erikoislääkäri Karoliininen instituutti, Tukholma Mervi Taskinen LT, dosentti, lastenhematologian erikoislääkäri HYKS, lastenklinikka Lasten akuutin lymfoblastileukemian hoito tulevaisuudessa Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin pahanlaatuinen veritauti. Suomessa ALL:iin sairastuu vuosittain noin lasta, joista nykyisellä hoidolla voidaan parantaa 85 %. Lasten leukemian hoidon kehitys on vertaansa vailla oleva menestystarina, ja se osoittaa yhteistyön hyödyt niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Edelleen noin 15 % ALL-lapsista menehtyy tautiinsa, useimmiten taudin uusimisen jälkeen. Näiden lasten parantamiseksi tarvitaan vanhojen hoitojen rinnalle uusia hoitostrategioita. Todennäköisesti uudet hoitostrategiat syntyvät ALL:n perimävaurioiden kokonaisvaltaisen kartoituksen pohjalta. Vertaisarvioitu VV Lasten akuutin lymfoblastileukemian (ALL) ensimmäiset lääkehoidot kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja niillä voitiin saavuttaa lyhytaikainen remissiotila. Vielä 1960-luvun alkupuolella alle 5 % potilaista parani (1), ja tuolloin sai alkunsa systemaattinen ALL-hoidon kehitystyö Yhdysvalloissa (kuvio 1). Yhdistelemällä siihen aikaan tunnettuja leukemialääkkeitä (kortisoni, metotreksaatti, merkaptopuriini, vinkristiini) saavutettiin pitkäkestoisia hoitovasteita (2). Tauti uusiutui usein keskushermostosta alkaen, minkä vuoksi keskushermoston sädehoito ja selkäydinnesteeseen annettavat solunsalpaajat otettiin osaksi hoitoa. Vakavien pitkäaikaishaittojen vuoksi sädehoidosta on viime vuosikymmenen aikana luovuttu. Saksalais-italialaisen yhteistyön ansiosta opittiin ymmärtämään varhaisen hoitovasteen ennusteellinen merkitys, ja hoitoa kehitettiin edelleen lisäämällä ohjelmaan ns. tehostevaihe (1). Hoitoa alettiin myös suunnitella yksilöllisemmin riskitekijöiden (mm. ikä, diagnoosivaiheen valkosolumäärä, T-/B-solutauti) mukaisesti. Samaan aikaan allogeeninen kantasolusiirto vakiinnutti asemaansa uusineen ALL:n hoidossa (1). Tukihoitojen kehittyminen ja jäännöstaudin seuranta ovat edelleen parantaneet leukemian ennustetta. Näiden askelten myötä hoitotulokset (eloonjääminen) ovat parantuneet kehittyneissä maissa jo 85 %:n tasolle (kuvio 1). Pohjoismaissa lastenhematologit perustivat oman yhdistyksen (NOPHO) leukemiahoidon kehittämiseksi vuonna 1982, jolloin myös ensimmäinen pohjoismainen lasten ALL:n hoitokaavio otettiin käyttöön. Tällä hetkellä meillä on käytössä viides hoitoprotokolla (NOPHO ALL- 2008). Leukemian taustalla perimäaineksen vauriot Leukemia johtuu perimäaineksen vaurioista. Leukemialle altistavat muutokset ovat kuitenkin harvoin perinnöllisiä (esim. Fanconin anemia, Downin oireyhtymä). Erilaisia leukemiaan liittyviä geneettisiä vaurioita tunnetaan lukuisia. Niiden kirjo ulottuu pienistä emäsjärjestyksen muutoksista laajoihin ja monimutkaisiin vaurioihin. Muutokset voivat olla myös epigeneettisiä eli perimäaineksen luentaan ja säätelyyn vaikuttavia (3). Vaikka tietämys leukemioiden geneettisestä taustasta alkaa olla melko kattava, ymmärrys yksittäisten muutosten toiminnallisesta merkityksestä on varsin vajavaista. Yleisimmät lasten ALL:ssa tavattavat geneettiset muutokset, hyperdiploidia (kromosomiluku > 50) ja TEL-AML1-fuusiogeeni, t(12;21), liittyvät suotuisaan ennusteeseen (4). Sen sijaan MLLgeenin uudelleenjärjestymä ja hypodiploidia (kromosomiluku < 44) ovat huonon ennusteen merkkejä. TCF3-PBX1-fuusiogeeniin, t(1;19), liittyy lisääntynyt keskushermostorelapsin riski. BCR-ABL-fuusiogeeniset, t(9;22) eli ns. Philadelphia-kromosomipositiiviset tautimuodot olivat pitkään myös huonoennusteinen ryhmä, mutta nykyisellä täsmälääkityksellä (tyrosiinikinaasin estäjät) niiden ennuste on jo parempi (5). 2358
2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Seibel NL. Acute lymphoblastic leukemia: a historical perspective. Hematology Am Soc Hematol Educ Program 2008: Freireich EJ, Gehan EA, Frei E III ym. The effect of 6-mercaptopurine on the duration of steroid-induced remissions in acute leukemia: A model for evaluation of other potentially useful therapy. Blood 1963;21: You JS, Jones PA. Cancer genetics and epigenetics: two sides of the same coin? Cancer Cell 2012;22: Pui CH, Mullighan CG, Evans WE, Relling MV. Pediatric acute lymphoblastic leukemia: where are we going and how do we get there? Blood 2012;120: Schultz KR, Bowman WP, Aledo A ym. Improved early event-free survival with imatinib in Philadelphia chromosome-positive acute lymphoblastic leukemia: a children s oncology group study. J Clin Oncol 2009;27: Anderson K, Lutz C, van Delft FW ym. Genetic variegation of clonal architecture and propagating cells in leukaemia. Nature 2011;469: Gawad C, Pepin F, Carlton VE ym. Massive evolution of the immunoglobulin heavy chain locus in children with B precursor Blood 2012;120: Zweidler-McKay PA. Clone wars: IgH subclones in preb-all. Blood 2012;120: Mullighan CG, Phillips LA, Su X ym. Genomic analysis of the clonal origins of relapsed acute lymphoblastic leukemia. Science 2008;322: Pui C, Carrol WL, Meschinchi S, Arcesi RJ. Biology, strategy, risk stratification, and therapy of pediatric acute leukemias: an update. J Clin Oncol 2011;29: Faham M, Zheng J, Moorhead M ym. Deep-sequencing approach for minimal residual disease detection in Blood 2012;120: Myllykangas S, Koskenvuo JW, Alastalo TP. Uuden polven sekvensointimenetelmät geenidiagnostiikassa. Duodecim 2013;129: Parker WB, Shaddix SC, Rose LM ym. Comparison of the mechanism of cytotoxicity of 2-chloro-9-(2-deoxy-2- fluorobeta-d-arabinofuranosyl)adenine, 2-chloro-9-(2-deoxy-2-fluorobeta-D-ribofuranosyl)adenine, and 2-chloro-9-(2-deoxy-2,2-difluorobeta-D-ribofuranosyl)adenine in CEM cells. Mol Pharmacol 1999;55: Jeha S, Gaynon PS, Razzouk BI ym. Phase II study of clofarabine in pediatric patients with refractory or relapsed acute lymphoblastic leukemia. J Clin Oncol 2006;24: kuvio 1. Lasten ALL:n diagnostiikan ja hoidon kehitysaskeleet. Eloonjäämisennuste merkitty punaisella viivalla. Vihreät laatikot osoittavat hoidon merkittävimpiä edistysaskeleita. Omiikat = ilmiön tarkastelu koko perimän, kuten genomiikan, proteomiikan, lipidomiikan jne. laajuudella. v 1827 raportti leukemiapotilaasta v 1847 leukemia v 1856 Virchow: leukosytoosi, spleeninen leukemia, lymfaattinen leukemia 1940 Ensimmäiset solunsalpaajat, kortisoni Eräs viime vuosien merkittävä tutkimushavainto liittyy leukemian monimuotoisuuteen. Yhden potilaan tauti voi koostua useista eri tautiklooneista, joiden geneettiset ominaisuudet vaihtelevat (6,7,8). Tällä saattaa olla merkitystä myös hoitojen suunnittelussa. Myös ALL:n uusiminen eli relapsi saa usein alkunsa jo diagnoosivaiheessa piilossa olleesta pienestä tautikloonista, joka ryöpsähtää esiin hoitojen loputtua (4,9). Diagnostiikka ja hoitovasteen arviointi täsmentyvät Tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä voidaan tunnistaa jokin tautisolujen geneettinen muutos %:lla ALLpotilaista (10). Menetelmien kehittyminen ja kokonaan uudet tekniikat mahdollistavat tulevaisuudessa muutosten löytämisen jokaiselta leukemiapotilaalta (4,11). Erilaiset syväsekvensointimenetelmät antavat kokonaisvaltaista tietoa leukemian biologiasta, mutta ovat toistaiseksi liian Yhdistelmäsolunsalpaajat 20 % 48 % Keskushermostohoito ja profylaksia Allogeeninen luuydinsiirto Riskiluokitus, immunofenotyypitys, sytogenetiikka Tukihoidot Jäännöstauti Omiikat Imatinibi > 85 % työläitä ja kalliita kliiniseen käyttöön (11,12). On kuitenkin selvää, että ennen pitkää nämä tekniikat saadaan sovellettua kliiniseen työhön. Varhainen hoitovaste on tärkein yksittäinen leukemian ennusteeseen vaikuttava tekijä (4). Vanhastaan hoitovastetta arvioitiin silmämääräisesti tarkastelemalla luuydinnäytteitä mikroskoopilla, ja menetelmän herkkyysraja oli noin viiden prosentin tasolla. Nykyisillä menetelmillä päästään huomattavasti parempaan tarkkuuteen (0,1 0,01 %). Mikäli tautia on havaittavissa yli tämän rajan puhutaan jäännöstaudista. Tällä on tärkeä ennusteellinen merkitys ALL:ssa (4,10,11). Jäännöstaudin mittaamiseen voidaan käyttää leukemiasolujen pintamerkkiominaisuuksia (virtaussytometria) sekä erilaisia geneettisiä muutoksia. Ovatko solunsalpaajien hyödyt jo ulosmitattu? Perinteiset solunsalpaajat toimivat epäspesifisesti salpaamalla nopeasti jakautuvien solujen 2359
3 Katsaus 15 O Connor D, Sibson K, Caswell M ym. Early UK experience in the use of clofarabine in the treatment of relapsed and refractory paediatric Br J Haematol 2011;154: Dunsmore KP, Devidas M, Linda SB ym. Pilot study of nelarabine in combination with intensive chemotherapy in high-risk T-cell acute lymphoblastic leukemia: a report from the Children s Oncology Group. J Clin Oncol 2012;30: Mullighan CG, Goorha S, Radtke I ym. Genome-wide analysis of genetic alterations in acute lymphoblastic leukemia. Nature 2007;446: Collins-Underwood JR, Mullighan CG. Genomic profiling of high-risk Leukemia 2012;10: Hunger SP. Tyrosine kinase inhibitor use in pediatric Philadelphia chromosome-positive Hematology 2011;1: Mullighan G, Su X, Zhang J ym. Deletion of IKZF1 and prognosis in N Engl J Med 2009;360: Mullighan CG, Zhang J, Harvey RC ym. JAK mutations in high-risk childhood acute lymphoblastic leukemia. Proc Natl Acad Sci USA 2009;106: Roberts KG, Morin RD, Zhang J ym. Genetic alterations activating kinase and cytokine receptor signaling in high-risk acute lymphoblastic leukemia. Cancer Cell 2012;22: Maude SL, Tasian SK, Vincent T ym. Targeting JAK1/2 and mtor in murine xenograft models of Ph-like Blood 2012;120: Tasian SK, Doral MY, Borowitz MJ ym. Aberrant STAT5 and PI3K/ mtor pathway signaling occurs in human CRLF2-rearranged B-precursor acute lymphoblastic leukemia. Blood 2012;120: Holmfeldt L, Wei L, Diaz-Flores E ym. The genomic landscape of hypodiploid acute lymphoblastic leukemia. Nat Genet;45: Daigle SR, Olhava EJ, Therkelsen CA ym. Selective killing of mixed lineage leukemia cells by a potent small-molecule DOT1L inhibitor. Cancer Cell 2011;20: Mullighan CG, Zhang J, Kasper LH ym. CREBBP mutations in relapsed acute lymphoblastic leukaemia. Nature 2011;471: Coustan-Smith E, Mullighan CG, Onciu M, ym. Early T-cell precursor leukaemia: a subtype of very high-risk acute lymphoblastic leukaemia. Lancet Oncol 2009;10: Zhang J, Ding L, Holmfeldt L ym. The genetic basis of early T-cell precursor acute lymphoblastic leukaemia. Nature 2012;481: toimintaa ja ajamalla ne solukuolemaan. ALL:n ennusteen paraneminen 40 viime vuoden aikana on perustunut lähes yksinomaan solunsalpaajien optimaaliseen yhdistelyyn, annosteluun ja niistä valmistettujen uusien lääkemuotojen käyttöön. Vaikka ALL:n hoitoa voidaan edelleen kehittää optimoimalla mm. ylläpitolääkitystä, tämä tuskin tuo ratkaisevaa edistysaskelta huonoennusteisten tautiryhmien hoitoon. Viime vuosina on saatu käyttöön vain yksittäisiä uusia solunsalpaajia. Näistä klofarabiini häiritsee DNA-synteesiä jopa 50 kertaa tehokkaammin kuin edeltäjänsä fludarabiini ja kladribiini (13). Yksinään käytettynä klofarabiinilla on saavutettu remissio (riittävä leukemiasolujen väheneminen ja terveen verenmuodostuksen palaaminen) 20 %:lle potilaista, ja yhdistelmähoidossa syklofosfamidin ja etoposidin rinnalla on vaste saatu 2/3:lle uusinutta tai hoitoresistenttiä ALL:ia sairastavista potilaista (14,15). T-soluleukemioissa on saatu puolestaan rohkaisevia tuloksia toisella puriininukleosidianalogilla, nelarabiinilla (16). Leukemiasolujen geneettiset löydökset ohjaavat lääkevalintoja Moderneilla tekniikoilla on löydetty leukemiasoluista uusia geneettisiä muutoksia (4,17). Monet näistä saavat aikaan tyrosiinikinaasi- tai sytokiinireseptorivälitteisten signaaliketjujen aktivoitumisen. Tämä johtaa verisolujen jakautumiskontrollin särkymiseen ja solujen kypsymisen estoon (18). Uusilla täsmälääkkeillä pyritään estämään signaaliketjujen aktivoituminen ja siten solujen poikkeava jakautuminen. Alun perin kroonisen myelooisen leukemian hoitoon kehitetty imatinibilääkitys oli ensimmäinen molekyylitason täsmälääke (19). Imatinibin rinnalle on sittemmin valmistettu rinnakkaisia lääkemolekyylejä (mm. dasatinibi), joilla on tehoa myös akuutissa Ph-positiivisessa leukemiassa. Perinteisen solunsalpaajahoidon rinnalla jatkuvana lääkityksenä käytetty imatinibi paransi lasten Ph-positiivisen ALL:n kolmen vuoden eloonjäämisennustetta aiemmasta 35 %:sta 70 %:iin (5,19). Parhaillaan tutkitaan, onko dasatinibilla parempi kliininen teho Phpositiivisten ALL-potilaiden keskushermostotaudin kontrolloimisessa. Lymfosyyttien kypsymiseen osallistuvassa transkriptiotekijä IKZF1:ssa (Ikaros) on havaittu geneettinen muutos kolmasosalla suuren riskin ALL-potilaista (20). IKZF1-muutos ennakoi leukemian uusimisen kolminkertaista riskiä. Kyseisen geenin vaurioita löydetään jopa %:lta varhaisista B-ALL-tapauksista ja valtaosalta Ph-positiivisista ALL-potilaista (80 %). Ensin mainitun leukemian geenien ilmentymiskartta muistuttaa läheisesti klassista Ph- positiivista ALL:ia siis kuitenkin ilman kyseistä fuusiogeeniä (siitä nimitys BCR-ABL1:n kaltainen ) (20). Yli 70 %:lla IKZF1-muutoksen omaavista leukemioista on löydetty myös Janus-kinaaseja (JAK) aktivoivia muutoksia (21,22). JAK- ja PI3K/ mtor-signaalireittien estolla on saatu lupaavia tuloksia eläinkoemallissa (23), ja JAK:n estäjillä on käynnissä faasin I -tutkimukset. CRLF2 (sytokiinireseptorin kaltainen tekijä 2) muodostaa IL7RA:n kanssa heterodimeerisen reseptorin, joka välittää TSLP-ligandin signaalia dendriitti- ja B-soluissa. Erilaisia CRFL2:n muutoksia on löydetty B-soluleukemioista ja ne liittyvät usein muihin huonon ennusteen geneettisiin muutoksiin, kuten IKZF1- ja JAK-mutaatioihin (24). Erityisen yleinen CRLF2-muutos on Downin oireyhtymää sairastavilla ALL-potilailla (60 %). Laboratorio-olosuhteissa CRLF2- mutaation omaavia leukemiasoluja on voitu hoitaa JAK- ja PI3K/mTor -reittien estolla (24). Vastikään julkaistiin genominlaajuinen analyysi huonoennusteisesta hypodiploidisesta ALL:sta. Mullighan ym. osoittivat, että hypodiploidisilla ALL-potilailla olivat RAS- ja PI3K-signaalinvälitysreitit aktivoituneina (25). PI3K-reitin estolla saatiin eläinkoemallissa hyvä hoitovaste, ja tämä strategia saattaisikin olla toimiva lisä nykyhoitoon. Erityisen hypodiploidisten (kromosomilukumäärä 32 39) alaryhmässä todettiin 91 %:lla potilaista lisäksi p53-kasvunrajoitegeenin mutaatio. Puolella tapauksista mutaatio oli havaittavissa myös ei-leukeemisissa verisoluissa ja ainakin osa tapauksista liittynee siten perinnölliseen Li-Fraumeni-oireyhtymään. MLL-geenin uudelleenjärjestymä on klassinen erityisesti vauvaiän leukemiassa. Se on aggressiivinen ja huonoennusteinen leukemian muoto. MLL-leukemioissa on poikkeava epigeneettinen säätely histonimetylaation osalta. Tätä välittävällä entsyymillä, DOT1L:llä, on keskeinen osa MLL-leukemiassa ja sen inhibitio täsmälääkkeillä on tuottanut suotuisia hoitovasteita hiirikokeissa (26). Tämänkaltaisten lääkkeiden soveltaminen erityisesti vauvaikäisten 2360
4 tieteessä 30 Topp MS, Gökbuget N, Zugmaier G ym. Long-term follow-up of hematologic relapse-free survival in a phase 2 study of blinatumomab in patients with MRD in B-lineage ALL. Blood 2012;120: Handgretinger R, Zugmaier G, Henze G, Kreyenberg H, Lang P, von Stackelberg A. Complete remission after blinatumomab-induced donor T-cell activation in three pediatric patients with post-transplant relapsed acute lymphoblastic leukemia. Leukemia 2011;25: Raetz EA, Cairo MS, Borowitz MJ ym. Chemoimmunotherapy reinduction with epratuzumab in children with acute lymphoblastic leukemia in marrow relapse: a Children s Oncology Group Pilot Study. J Clin Oncol 2008;26: Kochenderfer JN, Dudley ME, Feldman SA ym. B-cell depletion and remissions of malignancy along with cytokine-associated toxicity in a clinical trial of anti-cd19 chimeric-antigenreceptor-transduced T cells. Blood 2012;119: Davidsen ML, Dalhoff K, Schmiegelow K. Pharmacogenetics influence treatment efficacy in childhood acute lymphoblastic leukemia. J Pediatr Hematol Oncol 2008;30: Kanerva J, Backman J. TPMT-geenitestin käyttö parantaa a tsatiopriinija 6-merkaptopuriinihoidon turvallisuutta ja tehoa. Duodecim 2008;124: Meyer JA, Wang J, Hogan LE ym. Relapse-specific mutations in NT5C2 in childhood acute lymphoblastic leukemia. Nat Genet 2013;45: Niinimäki RA, Harila-Saari AH, Jartti AE ym. High body mass index increases the risk for osteonecrosis in children with acute lymphoblastic leukemia. J Clin Oncol 2007;25: French D, Hamilton LH, Mattano LA Jr ym. A pai-1 (serpine1) polymorphism predicts osteonecrosis in children with acute lymphoblastic leukemia: a report from the Children s Oncology Group. Blood 2008;111: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Olli Lohi, Arja Harila-Sari, Mervi Taskinen: Ei sidonnaisuuksia. suuren riskin leukemioissa (B-leuk yli E9/l, ikä alle 6 kk, huono alkuhoitovaste) olisi varmasti perusteltua. Toinen esimerkki epigenetiikan sovellusmahdollisuudesta tulee ALL-relapsipotilailta. Lähes joka viidennellä relapsipotilaalla todettiin eräässä tutkimuksessa histonia asetyloivan CREBBPvalkuaisen muutoksia, jotka johtivat kyseisen entsyymin aktiivisuuden vähenemiseen (27). T-soluleukemioissa nämä solut olivat deksametasonille resistenttejä, mutta vastasivat hyvin histonideasetylaasi (HDAC)-estäjäkäsittelylle. Virtaussytometrian ja geeniekspressioprofiloinnin avulla tunnistettiin puolestaan T-ALL:ien joukosta kokonaan uusi alatyyppi, ns. ETP-ALL (28). Näitä potilaita on vain noin % T-ALL-potilaista (28). ETP-ALL:n geneettiset muutokset kohdistuvat hematopoieettisten solujen kypsymisessä sekä epigeneettisessä säätelyssä toimiviin geeneihin (29). Tätä voidaankin pitää varsinaisena kantasoluleukemiana, sillä näillä soluilla on potentiaalia erilaistua sekä T-lymfaattiseen että myelooiseen suuntaan. Tulostensa perusteella Zhang ym. (29) ehdottivat nykyhoitoon lisättäväksi epigeneettisesti vaikuttavia lääkeaineita (esim. histoneja modifioivia lääkkeitä) ja tyypillisiä myelooisen leukemian hoitoblokkeja (esim. suuriannoksinen sytarabiinihoito). Vasta-aineet ja CAR:it Eräs mahdollinen leukemian hoitostrategia perustuu syöpäsolujen pinta-antigeenien hyödyntämiseen. Vuosien varrella on kehitetty lukuisia vasta-aineita, jotka tunnistavat leukemiasolujen pinta-antigeenejä, ja osaan vasta-aineista on kytketty myös toksinen molekyyli. Suurta huomiota erityisesti aikuisiän leukemian hoidossa on saavuttanut kaksoisvasta-aine blinatumomabi. Tämä tunnistaa samanaikaisesti B-solujen pinnalla olevan CD19-molekyylin, joka on yleinen pinta-antigeeni pre-b-all:ssa, sekä T-solujen CD3-antigeenin (30). Tämä saa aikaiseksi T-soluvälitteisen hyökkäyksen, jonka seurauksena leukeeminen CD19-solu tuhoutuu. Erityisesti aikuispotilailla hoitovasteet ovat olleet erinomaisia, ja muutamia vaikeahoitoisia lapsipotilaitakin on hoidettu menestyksellisesti (30,31). Toinen mielenkiintoinen vasta-ainehoito perustuu CD-22-antigeeniä tunnistavaan epratutsumabi-lääkkeeseen. Tällä on saavutettu selvä lisähyöty suuren riskin relapsipotilaille (32). Tämä lääke on tulossa uuteen eurooppalaiseen lasten ALL:n relapsihoito-ohjelmaan. Eräs innovatiivinen tulevaisuuden hoitostrategia perustuu muokattujen T-solujen käyttöön. Tässä teknologiassa potilaalta eristetään omia T-soluja ja niiden pinnalle ilmennetään keinotekoista reseptorimolekyyliä (chimeric antigen receptor, CAR), joka tunnistaa vastaaineen tavoin kohdesolun ja aktivoi samalla sen T-soluvälitteisen kuoleman. Tämän teknologian sovellusmahdollisuudet ovat laajat ja kliinisiä kokeita on runsaasti käynnissä (33). Nykytietämyksen mukaan tämä strategia voisi soveltua ensisijaisesti jäännöstautitasoisen leukemian hoitoon. Kantasolusiirtojen tulevaisuus Noin kymmenesosalle ALL-potilaista tehdään allogeeninen kantasolusiirto osana hoitoa joko primaarisen remission aikana tai taudin uusiutuessa. Kantasolusiirtojen määrä on vähentynyt solunsalpaajahoidon kehittyessä, mutta niillä on edelleen vahva asema vaikeimpien potilasryhmien hoidossa. Sen sijaan perinteisen myeloablatiivisen esihoidon (luuytimen toiminta häviää) rinnalle on vähitellen ilmaantunut kevyempiä vaihtoehtoja. Euroopassa on alkamassa laaja tutkimus, jossa selvitetään voidaanko ALLpotilaiden esihoidossa luopua kokokehon sädehoidosta. Sädehoidon välttäminen olisi huomattava edistysaskel pitkäaikaisvaikutusten vähentämisessä kantasolusiirtopotilaille. Lääkeaineiden yksilöllinen metabolia Farmakogenomiikka pyrkii selvittämään geneettisen vaihtelun merkitystä lääkevaikutuksiin (34). Koska solunsalpaajien terapeuttinen alue on kapea, lääkkeen farmakokinetiikan ja -dynamiikan vaihtelu yksilötasolla vaikuttaa lääkealtistukseen, toksisuuteen ja hoitotulokseen. Tavoitteena on löytää farmakogeneettisten analyysien avulla kullekin potilaalle mahdollisimman turvallinen ja tehokas lääkehoito. Ensiaskeleet farmakogenomiikan soveltamisessa lasten syöpähoidoissa on jo otettu. Hematopoieettisissa soluissa tiopuriinimetyylitransferaasi (TPMT) vastaa tiopuriinien (6-merkaptopuriini, tioguaniini, atsatiopriimi) inaktivaatiosta, ja sen aktiivisuus määrää kyseisten lääkkeiden hematologisen toksisuuden asteen. TPMT:n aktiivisuus vaihtelee polymorfioiden mukaan, ja kolme yleisintä varianttialleelia kattaa yli 95 % 2361
5 Katsaus Varhainen hoitovaste on tärkein yksittäinen leukemian ennusteeseen vaikuttava tekijä. vähentyneen TPMT-aktiivisuuden geneettisestä vaihtelusta (35). Noin kymmenesosalla ihmisistä on yksi toimimaton varianttialleeli (aktiivisuus puolittuu) ja noin yhdellä ihmisellä 300:sta ovat molemmat alleelit toimimattomia. Tämä TPMT:n puutos aiheuttaa suuren lääkealtistuksen ja merkittävän luuydin laman riskin. Sen vuoksi merkaptopuriinin aloitusannosta on ylläpitohoidossa vähennetty niille potilaille, joilla on varianttialleeli. Toistaiseksi TPMT-genotyyppi on ainoa polymorfismi, jolla on kliinistä merkitystä lääkeannostelussa ALL-hoidon aikana. Uunituore havainto ALL:n varhaisesta relapsista korostaa lääkeainemetabolian merkitystä. Meyer ym. (36) havaitsivat mutaatioita merkaptopuriini- ja tioguaniinilääkkeitä metaboloivassa NT5C2-entsyymissä, jotka lisäsivät kyseisen entsyymin aktiivisuutta. Tämä johti leukemiahoidon ylläpitovaiheen alkaessa mutaation omaavien leukemiasolujen voimakkaaseen kasvuun ja siten taudin varhaiseen uusiutumiseen. Glutationi-S-transferaasi-, sytokromi450- ja monilääkeresistenssiä aiheuttavan MDR-kuljetusproteiiniryhmien entsyymit vaikuttavat usean leukemiahoidossa käytetyn lääkkeen aineenvaihduntaan. Yksittäisissä tutkimuksissa on saatu viitettä näiden entsyymien polymorfismien vaikutuksesta solunsalpaajien metaboliaan ja jopa ALL:n ennusteeseen, mutta tulokset eivät ole olleet yhtäpitäviä (34). Kortikosteroideilla (prednisoloni tai deksametasoni) on keskeinen asema ALL:n hoidossa. Yksi kortikosteroidien vakavista haittavaikutuksista on osteonekroosi, jota todetaan jopa yli 20 %:lla potilaista (37). Kortikosteroidit suurentavat veren plasminogeenin aktivaattorin, inhibiittori 1:n (PAI-1) pitoisuutta. Potilaista, joilla oli PAI-geenin polymorfian GA/AA-genotyyppi, 27 % sai osteonekroosin ALL-hoidon aikana, mutta vain 12 % niistä potilaista, joilla oli GGgenotyyppi (38). Mikäli osteonekroosialttiudella on jatkotutkimuksissakin yhteys PAI-1-polymorfiaan, tulisi tämä ottaa huomioon lääkkeen annostelussa erityisesti teini-ikäisille potilaille. Geenipolymorfiat, jotka altistavat potilaita vinkristiinihoidon aikana polyneuropatialle tai asparaginaasihoidon aikana pankreatiitille tai allergisille reaktioille, ovat vilkkaan tutkimuksen kohteena. Vaikka yksittäisten solunsalpaajien metaboliset reitit ja niihin vaikuttavat geenit ovat suhteel- Taulukko 1. Lasten akuutin lymfoblastileukemian (ALL) nykyisiä ja tulevaisuuden hoitostrategioita. Hoitostrategia Hyöty Haitta Tulevaisuus Solunsalpaajat Tehokas Vanhat pääosin jo optimoitu Vähän uusia valmisteita Keskeinen rooli Sädehoito Tehokas Keskushermoston hoito tai -profylaksi Allogeenisessa kantasolu siirrossa koko kehon hoito Vakavia pitkäaikaishaittoja Hyvin pieni osuus Allogeeninen kantasolusiirto Antileukeeminen teho Käänteishyljintä Luovuttajahaku Raskas hoitoprosessi Säilyy vaikeissa tapauksissa Vasta-aineet Kohdennettu hoito Jäännöstaudin hoito Teho vaihtelee Lisääntyy Täsmälääkkeet (estäjät, epigeneettiset hoidot) Kohdennettu hoito Jäännöstaudin hoito Teho vaihtelee Vähän kokemusta Rooli korostuu huomattavasti CAR:it (keinotekoiset reseptori molekyylien ilmentäjät) Hyvin kohdennettu hoito Jäännöstaudin hoito Vähän kokemusta Räätälöitävä potilas kohtaisesti Lupaava hoito Merkitys avoin 2362
6 tieteessä lisen hyvin tunnettuja (34), potilaan geenien yhteisvaikutus yhdistelmähoidossa, leukeemisten solujen geneettisten ominaisuuksien vaihtelu sekä analytiikan kallis hinta rajoittavat farmakogenomiikan laajamittaista kliinistä käyttöä. Lopuksi Viime vuosien tutkimustiedot ovat piirtäneet monimuotoisen kuvan leukemiasolujen perimävirheistä. Monimutkaisuutta lisää se, että yhden potilaan tauti voi olla kirjava: leukemiasolujen joukossa on erilaisin ominaisuuksin varustettuja soluryhmiä, jotka kilpailevat keskenään (6,7). Soluryhmien herkkyys hoidoille saattaa poiketa ratkaisevasti toisistaan (8). Samanaikaisesti on ilmeistä, että nykyisten solunsalpaajalääkkeiden kehityspotentiaali on pääosin hyödynnetty. Tarvitsemme siis uusia lääkehoitoja ja strategioita, erityisesti huonoennusteisten tautiryhmien osalta (taulukko 1). Askel oikeaan suuntaan on jo otettu: osaamme tunnistaa leukemian perimäaineksen vauriot varsin hyvin. Näiden vaurioiden molekyylitason seuraukset tunnetaan vielä monin osin huonosti. Tietämyksen siirtäminen potilaiden hoitoihin tapahtuu viiveellä. Nykyinen lasten ALL-hoitokaavio jaottelee potilaat kolmeen hoitoryhmään vain tautisolujen geneettisten ominaisuuksien ja alkuhoitovasteen perusteella. Tulevaisuuden haasteet liittyvät siihen, kuinka onnistumme yhdistämään yksityiskohtaisen biologisen tietämyksen taudista, elegantit seurantamenetelmät ja potilaan yksilöllisen lääkeainemetabolian siten, että potilas saa juuri hänelle parhaiten tehoavan hoidon oikeilla annoksilla. On todennäköistä, että nykyisenkaltainen solunsalpaajalääkitys tulee säilymään leukemiahoidon perustana myös tulevaisuudessa ja uudet täsmähoidot tulevat lähinnä täydentämään nykyhoitoja. Tavoitteena ei ole kuitenkaan pelkästään lisätä hoitoja vaan myös päästä eroon tarpeettomista lääkkeistä. Tämä auttaisi vähentämään myös hoitojen akuutteja ja pitkäaikaishaittoja. Teknologisten edistysaskelien rinnalla on syytä varoa vieraantumista ruohonjuuritasolta. Potilaan ja vanhempien näkökulmasta henkilökohtainen lääketiede lienee myös sitä, että potilas kohdataan, otetaan huomioon ja kuullaan ainutlaatuisena ja -kertaisena yksilönä. Tämä haaste ei katoa. n English summary > in english Future treatment of acute lymphoblastic leukaemia in children 2363
7 english summary Olli Lohi M.D., Ph.D. Tampere University Hospital, Center for Child Health Research Arja Harila-Saari Mervi Taskinen Future treatment of acute lymphoblastic leukaemia in children Acute lymphoblastic leukaemia (ALL) is the most common malignancy in childhood. In Finland, around children will be diagnosed with ALL every year. The development of the care for childhood leukaemia is a unique success story so that 85% of patients can permanently be cured with the current protocols. However, about 15% of children with ALL still die, usually after relapse of the disease. Research information in recent years has revealed many novel genetic lesions in paediatric ALL and drawn a multiform picture of the disease at diagnosis. Single patient s leukaemia can be very heterogeneous and the sensitivity to chemotherapy of separate leukaemic clones may vary. At the same time, it is obvious that the potential of current chemotherapies has mainly been utilised and therefore new treatments and strategies are needed, especially for the poor-prognosis disease groups. Nowadays, we can identify the genetic lesions of leukaemia cells quite well even though the exact molecular sequences are mostly unknown. In the future, the most important step is to use this knowledge to the patient s advantage. For example, current paediatric ALL protocol has only three separate treatment schedules into which patients are stratified based on the genetic profile and treatment response. The challenge of the future is to connect the detailed biological knowledge of the disease, elegant follow-up methods and the patient s individual drug metabolism to best possible individual treatments. The objective is, however, not to continually increase the amount and number of treatments; in good-prognosis disease groups, treatment reductions will also be very important. 2363a
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201408072034
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotSyövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut
Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2018 BIOLOGISET LÄÄKKEET Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut tulevat Olli Tenhunen, Piia Rannanheimo, Heli Suila / Kirjoitettu 12.11.2018 / Julkaistu 13.11.2018
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen
Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen akuutin lymfaattisen leukemian hoitotuloksiin Suomessa Helena Hohtari Lääketieteen kandidaatti Helsinki 8.7.2012 Tutkielma helena.hohtari@helsinki.fi
LisätiedotIäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019
Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Sidonnaisuudet Pfizer, Amgen Asiantuntijapalkkiot, matkakustannukset Kuka on iäkäs (leukemiapotilas)?
LisätiedotAML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous
AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotLapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella
Laura Palonkoski, Olli Lohi, Mikko Arola ja Kim Vettenranta ALKUPERÄISTUTKIMUS Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella Johdanto: Lapsuusiän syövän hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi
LisätiedotRINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA
RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotPÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea
TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotKrooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on
KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT
TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotAikuisten akuutti lymfaattinen leukemia 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa
Rami Nylund, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi ja Kari Remes 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa 714 Aikuisten akuuttia lymfaattista leukemiaa
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotUutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä
Uutta melanoomasta Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Vartalon TT tutkimus tai PET-TT Verikokeet; Hb, maksa-arvot, krea Korkea LDH huonon ennusteen merkki PAD:
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotMitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB
Mitä uutta DNA:sta - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB SKKY:n ja Sairaalakemistit Ry:n syyskoulutuspäivät Paasitorni, 16.11.2012
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotSyövät pirstaloituvat: haaste hoidon kehitykselle
Syövät pirstaloituvat: haaste hoidon kehitykselle Kimmo Porkka Professor, head of division hematology Helsinki University Central Hospital Helsinki, Finland Syövän heterogeenisyys: esimerkkinä akuutti
LisätiedotMatalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi
Matalamman riskin AML Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi 1. AI-induktio Nykyinen hoito 2. Mito-HDAraC induktio Mitoksantoni 4 pv + HDAraC 16 g/m2 8 g/m2 4 g/m2
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotNOPHO-ALL2008 22.8.2014 N= 200 7.10.2014. Helene Hallböök, Uppsala Univ.
NOPHO-ALL2008 TILANNE TUTKIMUSMAISSA JA OMAT KOKEMUKSET PILOTTIPOTILAIDEN HOIDOSTA AKUUTTI LEUKEMIA RYHMÄ 24.9.204 UWK 22.8.204 N= 200 Mean age 28.5 y (range 8-46y) Srvival data on 82 pts cohort sed for
LisätiedotAjankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013
Liikuntalääketieteen päivät 7.11.2013 Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013 Timo Seppälä LKT, Farmakologian dosentti ADT:n lääketieteellinen johtaja 1) Testosteronista a) Yksilölliset (geneettiset)
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotL asten syöpätautien alueella kliinisten lääketutkimusten
LASTENLÄÄKKEET KATSAUS TEEMA Jukka Kanerva, Olli Lohi ja Kim Vettenranta Syöpälääketutkimus lasten lääketutkimuksen eturintamassa Aktiivinen kliininen lääketutkimus on lisännyt syöpää sairastavien lasten
LisätiedotFarmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2013 Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Muut sairaudet Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Farmakogenetiikka Tutkii
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotKOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI
KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen
LisätiedotKATSAUS. Leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, mutta pulmiakin riittää. Martti A. Siimes
KATSAUS Leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, mutta pulmiakin riittää Martti A. Siimes Akuutti lymfoblastileukemia on tavallisin lasten akuutti leukemia. Sen hoitotulokset ovat jatkuvasti parantuneet,
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotAML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:
AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotMaster's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotFarmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka
Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan
LisätiedotAluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE
Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotJULKAISUSARJA 15/2018. TISAGENLEKLEUSEELI (Kymriah) B-SOLULINJAN AKUUTIN LYMFOBLASTISEN LEUKEMIAN HOIDOSSA. Uusien sairaalalääkkeiden nopea arviointi
JULKAISUSARJA 15/2018 TISAGENLEKLEUSEELI (Kymriah) B-SOLULINJAN AKUUTIN LYMFOBLASTISEN LEUKEMIAN HOIDOSSA Uusien sairaalalääkkeiden nopea arviointi TISAGENLEKLEUSEELI (KYMRIAH) B-SOLULINJAN AKUUTIN LYMFOBLASTISEN
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotKroonisen myelooisen leukemian nykyhoito
Hanna Koskela, Perttu Koskenvesa, Satu Mustjoki ja Kimmo Porkka KATSAUS Kroonisen myelooisen leukemian nykyhoito Krooninen myelooinen leukemia saa alkunsa luuytimen hematopoieettisista kantasoluista, joihin
Lisätiedot