Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä"

Transkriptio

1 Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo on suuri. Hypertensio, sydämen vajaatoiminta, muut valtimoiden kovettumisen ilmenemät ja korkea ikä liittyvät suureen riskiin. Varfariinihoito estää tehokkaasti aivohalvauksia ja muita valtimoembolioita, mutta verenvuotoriski, kapea hoitoalue ja lukuiset yhteisvaikutukset ovat sen suuria ongelmia. Kun aivohalvauksen vaara on pieni, ei varfariinista juuri ole hyötyä, mutta suurimman vaaran ryhmässä absoluuttisesti hyötyviä on jopa 8 % vuodessa. Asetyylisalisyylihapon teho on heikompi kuin varfariinin. Tätä lääkettä käytetään ensisijaisesti, kun aivohalvauksen vaara on pieni, tai varfariinin vaihtoehtona, kun aivohalvauksen vaara on keskisuuri. Antikoagulaatio on eteisvärinäpotilaan hoidon osa. Siitä pidättäydytään, kun aivohalvauksen vaaraa pidetään vähäisenä tai kun antikoagulaatioon liittyvän verenvuodon todennäköisyys on suuri. S ydämen supistumattomiin eteisiin lammikoituva veri ja veren hyytyvyyden muutokset altistavat eteisvärinäpotilaan sydämestä lähteville embolioille. Embolian vaara on uusiutuvassa ja pysyvässä eteisvärinässä yhtä suuri. Suuri osa emboluksista kulkeutuu aivovaltimoihin ja aiheuttaa vakavan aivohalvauksen. Osa eteisvärinäpotilaiden aivoverenkierron häiriöistä johtuu kuitenkin aortan taikka kaula- tai aivovaltimoiden ahtaumista. Tromboembolian vaara on suuri (ilmaantuvuus enemmän kuin kuusi aivohalvausta sataa potilasvuotta kohden), jos potilas on aiemmin sairastanut aivohalvauksen, ohimenneen iskeemisen aivoverenkierron häiriön tai valtimoembolian tai jos hänellä on mitraalistenoosi tai tekoläppä. Riski on keskisuuri (2 6 tromboemboliaa sataa potilasvuotta kohden), jos ikä on yli 75 vuotta tai potilaalla on hypertensio, diabetes, sydämen vajaatoiminta tai merkittävä vasemman kammion pumppaushäiriö. Tromboembolian vaara on alle kaksi tapausta sataa Duodecim 2007;123: potilasvuotta kohden, jos potilaalla ei ole edellä mainittuja piirteitä. Antikoagulaatiohoidon aivohalvauksia estävä vaikutus Varfariinihoidon aikana aivohalvauksen ilmaantumisen vuosittainen vaara vähenee keskimääräisestä 5 %:sta 1 %:iin (Hart ym. 1999). Jos antikoagulaatiohoidon tasapaino on huono eli INR ei ole hoitoalueella 2 3, on antikoagulaation hyöty huonompi kuin potilailla, joiden hoitotasapaino on hyvä. Ero on tilastollisesti ja kliinisesti merkitsevä (White ym. 2007). Antikoagulaation absoluuttinen hyöty riippuu aivohalvauksen vaaran suuruudesta. Kun 35:tä suuren riskin potilasta hoidetaan vuoden ajan, estetään yksi tromboembolinen komplikaatio. Pienen vaaran potilaita on hoidettava vastaavasti 200 (Hart ym. 1999). Asetyylisalisyylihappo (ASA) sekä sen ja klopidogreelin samanaikainen käyttö ei estä aivo- 2327

2 halvauksia eteisvärinäpotilailla riittävästi, jos potilaalla on yli 6 %:n suuruinen vuosittainen aivohalvauksen vaara. Keskisuuren riskin (4 6 %/v) ryhmässä ASA on vaihtoehto varfariinille, ja pienen riskin ryhmässä (alle 2 %/v) se on suositeltu hoito (Eteisvärinä: Käypä Hoito suositus 2005). Antikoagulaatioon liittyvä verenvuodon vaara Satunnaistetuissa tutkimuksissa antikoagulaatiohoidon aikana on ilmaantunut suuria verenvuotoja runsaalle prosentille potilaista vuodessa (White ym. 2007). Verenvuotojen yleisyys liittyy mm. korkeaan ikään, Varfariinitabletti huonoon hoitomyöntyvyyteen ja lukuisten lääkkei- kannattaa kokemukseni mukaan den käyttöön. Hypertensioon liittyy sekä aivoveren- ottaa mieluummin aamulla kuin illalla vuotojen että iskeemisten aivohalvauksien lisääntynyt vaara. Verenvuodon vaara on erityisen suuri, jos INR-arvo on suurempi kuin 4,5. Käytännön hoidossa vuotovaara voi kuitenkin olla huolestuttavan suuri kontrolloiduista tutkimuksista poiketen. Bureslyn ym. (2005) retrospektiivisessa kohorttiaineistossa yli 65-vuotiaiden infarktin sairastaneiden ryhmässä sairaalahoitoa vaatinut verenvuoto ilmaantui vuoden aikana ASAa saaneista noin 3 %:lle, varfariinia saaneista 6 %:lle, ASAa ja tienopyridiiniä (useimmiten klopidogreeli) 7 %:lle ja ASAa ja varfariinia tai kaikkia kolmea lääkettä saaneille runsaalle 8 %:lle. Suomalaisessa potilasaineistossa on kuvattu huolestuttavan suuri vakavien verenvuotojen ilmaantuvuus, 6 11 % vuodessa, varfariini-asa- ja varfariini-klopidogreeli-yhdistelmän käytön aikana sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen (Karjalainen ym. 2007). Varfariinihoidon aloitus Aloitus. Ennen antikoagulaatiohoidon aloitusta selvitän potilaan verenvuoto- ja tukosanamneesin. Jos potilas on hyväkuntoinen, riittävät perusverenkuva, kreatiniini, INR:n laboratoriomääritykset ja keskivirtsan tutkiminen, joilla suljen pois anemian, verihiutaleiden vähäisyyden ja verivirtsaisuuden ja saan käsityksen hemoglobiinipitoisuuden ja munuaisten toiminnan perustasosta. Aloitan eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoidon arvioimallani varfariinin ylläpitoannoksella. Iäkkäälle ja pienikokoiselle henkilölle se on 3 mg/vrk, muutoin terveelle ja suurikokoiselle 5 10 mg/vrk. Hoidon alussa määritän INR:n kaksi kertaa viikossa. Annostelu. Kun INR poikkeaa hoitoalueelta, muutan tavallisesti varfariinin vuorokausiannosta enintään 10 % ja odotan muutoksen vaikutusta viikon ajan. Käytän yleensä 3 mg:n tabletteja, jotta tabletteja tarvitsisi puolittaa mahdollisimman vähän. Lasken viikkoannoksen ja jaan sen mahdollisimman tasaisesti eri viikonpäiville. Laskutaitoisille potilaille suosittelen kaikille viikonpäiville samaa milligrammamääräistä annosta, jonka saa puolittamalla tabletteja apteekista saatavalla»tablettigiljotiinilla». Saadakseni saman annoksen kaikille viikonpäiville käytän tarvittaessa 3 ja 5 mg:n tabletteja mieluummin kuin tavanomaisesti käytettyjä annoksia kokonainen puolikas kokonainen. Suosittelen herkästi viikkoannoksen jakamista dosettiin, jos varfariinin annos ei ole sama kaikkina viikonpäivinä. Tabletit aamulla. Kun INR-arvo on saatu laboratoriosta, varfariini on totunnaisesti suositeltu otettavaksi illalla. Potilaiden päiväohjelmat eivät ole kuitenkaan samanlaisia. Kuka jokapäivästä lääkitystä kokeillut muistaa aina, ottiko jo tabletin vai ei? Omakohtaisen kokeilun perusteella pidän pitkäaikaishoidossa lääkkeen ottamista aamulla varmempana pillerit aamumehun oheen aamupalalautaselle. Aamulla tabletin ottaminen on helpompi muistaa kuin illalla ohjelman vaihdellessa. Suositeltavaa on käyttää dosettia ainakin, jos lääkkeitä on lukuisia ja määrittää INR muutamaa päivää ennen annosohjeen loppumista, jotta näytteenottoon, laboratoriovastausten saamiseen ja annosohjeen antamiseen ei ole kiirettä. Monipuolista ruokaa ja salaatteja. Varfariinin farmakokinetiikkaan vaikuttavat tunnetusti lukuisat lääkkeet ja ravinto. Kalevi Pyörälän suullisesti antaman tiedon mukaan hän sai potilaan antikoagulaation vakaammaksi antamalla K-vitamiinia, jos veren hyytymisen esto vaihteli varfariinia käytettäessä poikkeavan paljon. Pyö M. Halinen

3 rälän havainto jäi julkaisematta, mutta siinä on perää! Sconce ym. (2007) saivat epävakaan antikoagulaatiohoidon paremmin hoitotasolle antamalla 150 μg K-vitamiinia alkoholiliuoksessa. Varfariinin tarve suurentui puoli milligrammaa vuorokaudessa. Yksinkertaisimmin sovellan näitä tietoja suosittelemalla varfariinin käyttäjille vihreiden vihannesten säännöllistä käyttöä. Niissä on K-vitamiinia. Ruokavalion rajoitukset on siis syytä unohtaa, mutta INR on määritettävä ruokavalion tai potilaan muun lääkityksen muutoksien yhteydessä. Sepelvaltimotautia sairastavan eteisvärinäpotilaan antikoagulaatio Sepelvaltimotaudin komplikaatioista valtaosa aiheutuu suonen sisäkalvon kovettuman repeämisestä ja sepelvaltimoon kehittyvästä trombista. Oraaliset antikoagulantit estävät tehokkaasti tätä prosessia. Varfariini on tehokas lääke sekä sepelvaltimotaudin primaaripreventiossa että sekundaaripreventiossa sydäninfarktin jälkeen. Varfariini soveltuu siten eteisvärinää sairastavan sepelvaltimopotilaan lääkitykseen. ASAn rutiinimaista yhdistämistä varfariiniin ei tarvita. Sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen käytettävä ASAn ja klopirogreelin yhdistelmä ei estä riittävästi eteisvärinäpotilaan tromboembolioita. Toisaalta varfariinin ja ASAn yhteiskäyttö estää huonosti hyytymän muodostumista laajennetun ja stentatun ahtauman kohdalle (Karjalainen ym. 2007). Klopidogreelin, ASAn ja varfariinin yhteiskäytön aikana vakavien verenvuotojen vaara on huolestuttavan suuri, 6 8 % vuoden kuluessa (Buresly ym. 2005, Karjalainen ym. 2007). Jos eteisvärinäpotilaalle on tarpeen tehdä sepelvaltimotoimenpide, on potilaan emboliariski arvioitava. Jos se on suuri, yli 4 6 % vuodessa, on varfariinin käyttö suositeltavaa, eikä klopidogreelin ja ASAn yhdistelmä riitä tromboembolioiden estoksi. Tällöin tulisi harkita joko ohitusleikkausta tai metallista verkkoputkea ilman solunsalpaajakyllästystä. Tällöin riittää kuukauden klopidogreelihoito ja vuotoaltistus on lyhyempi kuin lääkestentin asennuksen jälkeen tarvittavan pidemmän klopirogreelihoidon aikana. Jos eteisvärinän aiheuttama embolian vaara on pieni, voi varfariinin jättää lääkityksestä pois, valita sopivimman hoitomuodon ja käyttää ASAn ja klopidogreelin yhdistelmää, jos on tarpeen (DeCaterina ym. 2007). Varfariini ja eteisvärinän ablaatiohoito. Vasemman eteisen sisäkalvo vaurioituu, kun keuhkolaskimot eristetään elektrofysiologisesti (ablaatio) eteisvärinän uusiutumisen ehkäisemiseksi. Ablaatiohoidon jälkeen eteinen arpeutuu. Osalla potilaista voi esiintyä vähäoireisia eteisvärinäkohtauksia. Sinusrytmin säilymisen tarkoitus on vähentää oireiden lisäksi komplikaatioita. Antikoagulaatiohoidon jatkaminen tai lopettaminen vaatii ablaation yhteydessä pohdintaa. Pallolaajennuksen ja verkkoputken asentamisen jälkeinen antikoagulaatio Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä y d i n a s i a t Suuri aivohalvauksen vaara on aikaisemmin aivohalvauksen tai TIA:n sairastaneilla: heillä ilmaantuvuus on jopa kymmenen tapausta sataa potilasvuotta kohden. Varfariinihoidon aikana aivohalvauksen vaara vähenee 80 %. Suurimman vaaran ryhmässä absoluuttisesti hyötyviä on jopa 8 % vuodessa. Vakavia vuotoja voi ilmaantua vuodessa viidelle sadasta varfariinilla hoidetusta. Varfariinin huolellinen annostelu ja K-vitamiinin riittävä saanti sekä hoitotason seuranta INR-mittauksin ovat hyvän hoitovasteen edellytykset. Eteisvärinässä antikoagulaatiohoito on normaali käytäntö. Siitä kuitenkin pidättäydytään, kun aivohalvauksen vaara on pieni tai vuotovaara suuri. 2329

4 Taulukko 1. Toimenpiteisiin ja leikkauksiin liittyvän verenvuodon vaaran arviointi esimerkein. Pieni vaara Diagnostinen endoskopia Kaihileikkaus Suukirurgia / hampaan poisto Nivelpunktio»Näppyläkirurgia» Tyräleikkaus Kivespussileikkaus Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Suuri vaara Abdominaalikirurgia Verisuonikirurgia Suuri ortopedinen leikkaus Eturauhas- tai virtsarakkoleikkaus Neurokirurgia Sydänläppäleikkaus Sepelvaltimokirurgia Thoraxkirurgia Suuri syöpäleikkaus Tahdistimen asennus Biopsia kudoksesta, jota ei voi näytteenoton jälkeen painaa Valtimopunktio, jos punktiokohtaa ei voi toimenpiteen jälkeen painaa Ablaatiota seuraavien 30 vuorokauden aikana potilaalla on noin 1 %:n emboliavaara varfariinihoidosta huolimatta. Antikoagulaatio kuuluu siten toimenpiteen yhteyteen ja sen jälkeen. Onnistuneen ablaation jälkeen sinusrytmissä olevilla embolian vaara on kuitenkin vähäinen. Kun onnistuneesta ablaatiosta on kulunut 3 6 kuukautta, näyttää antikoagulaation lopettaminen turvalliselta, vaikka potilaalla olisi hypertensio, diabetes tai sydämen vajaatoiminta (Oral ym. 2006). Tietoa ei kuitenkaan ole yli 65-vuotiaista eikä aikaisemmin tromboembolian sairastaneista, joilla Oralin ym. (2006) tutkimuksessa jatkettiin antikoagulaatiohoitoa. Varfariinihoito ja leikkaus. Antikoagulaation jatkamista, keskeyttämistä tai väliaikaista hepariinihoitoa on pohdittava silloin, kun leikkaus tai pienempi toimenpide on aiheellinen potilaalle. Esittämäni suositukset ovat asiantuntijoiden mielipiteitä, eikä niitä ole testattu tutkimuksissa. Taulukossa 1 on jaoteltu toimenpiteitä niihin liittyvän verenvuotovaaran suhteen. Luettelo on suuntaa antava; esimerkiksi neljän viisaudenhampaan poiston aiheuttama vuotovaara ei ole pieni kuten yhden hampaan poiston. Kun toimenpiteen aiheuttama vuotovaara on pieni, voidaan toimenpide tehdä antikoagulaatiohoidon aikana tavoitteena INR noin 2. Kun INR on alle 1,5, ei antikoagulaatiohoito lisää vuotoriskiä. Antikoagulaatio voidaan keskeyttää 3 5 vuorokautta ennen toimenpidettä, jos tromboembolian vaara on vähäinen. Taulukko 2 antaa viitteitä potilaskohtaisen vaaran arviointiin. Väliaikaista hepariinihoitoa suositellaan varfa- Taulukko 2. Potilaskohtaisen tromboemboliavaaran arviointi toimenpiteiden yhteydessä esimerkein. Pieni vaara Biologinen tekoläppä yli 3 kk leikkauksesta ja kaksiliuskainen tekoläppä aorttaläpän paikalla Mitraaliläpän korjauksen (plastian) jälkitila yli 3 kk leikkauksesta Eteisvärinä, kun potilaalla ei ole yhtään suuren tromboemboliavaaran 1 piirrettä tai yhtä tai useampaa keskisuuren vaaran piirrettä 2 Syvästä laskimotukoksesta yli 3 kk ja enintään lievästi suurentunut hyytymisalttius 1 Aikaisempi iskeeminen aivohalvaus, ohimennyt iskeeminen aivohalvaus tai valtimoembolia 2 Ikä yli 75 vuotta, hypertensio, sydämen vajaatoiminta, vasemman kammion ejektiofraktio alle 35 %, diabetes. Suuri vaara Mekaaninen tekoläppä Biologisen läpän asennusleikkauksesta alle 3 kk Mitraaliläpän korjauksesta (plastiasta) alle 3 vrk Syvästä laskimotukoksesta alle 3 kk ja suurentunut hyytymisalttius 3 3 Aktiivinen syöpä, antifosfolipidivasta-aineita, antitrombiinin puute, proteiini C:n tai S:n puute, homotsygoottinen F V Leiden -anomalia tai protrombiinin mutaatio 2330 M. Halinen

5 riinitauon aikana, kun tromboembolian vaara on suuri. Leikkauspäivää lukuun ottamatta käytetään pienimolekyylistä hepariinia hoitoannoksina. Varfariinin antikoagulaatiovaikutuksen ilmaantumiseen menee viisi vuorokautta hoidon aloittamisesta. Taulukosta 3 ilmenee varfariinihoidon keskeyttämiskäytäntö leikkausten ja toimenpiteiden yhteydessä. Verenvuoto antikoagulaatiohoidon aikana Mustelmataipumus ja lievät verenvuodot eivät ole vaarallisia antikoagulaatiohoidon aikana. Niiden ilmaantuessa on syytä tarkistaa potilaan INR ja lääkitys mahdollisten yhteisvaikutusten ja verihiutalevaikutusten selvittämiseksi. Suurten ja vakavien verenvuotojen yhteydessä verenvuoto korvataan tarvittaessa punasoluilla ja annetaan hyytymistekijöitä. Antikoagulaatio on lopetettava hengenvaarallisen vuodon yhteydessä. Varfariinin vaikutus kumoutuu puolessa vuorokaudessa, kun potilaalle annetaan 2 3 mg K- vitamiinia joko suun kautta tai laskimoon. Ihon alle annettu K-vitamiini ei imeydy eikä vaikuta. Jos INR on alle 3 suolistovuodon yhteydessä, on maha-suolikanavan haavauma kasvainta myöten mahdollinen ja vuodon aiheuttaja pitää selvittää tähystyksin. Uusia antikoagulantteja ja muita keinoja tulossa? Suora suun kautta otettava trombiininestäjä, ksimelagatraani osoittautui antitromboemboliselta teholtaan varfariinin veroiseksi eteisvärinässä. Sen kehittäminen kuitenkin lopetettiin maksaan kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi. Suora trombiinin esto osoittautui joka tapauksessa toimivaksi hoidoksi. Ksimelagatraanin etuna oli yksinkertainen ja ennustettavissa oleva farmakokinetiikka. Muita suoria ja epäsuoria trombiinin estäjiä, tekijöiden IX ja X aktivaation estäjiä, kehitetään ja tutkitaan. Toivottavasti jokin niistä korvaa farmakokinetiikaltaan perin ongelmallisen varfariinin. Eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksien estämiseksi tutkitaan myös mekaanisia keinoja. Vasen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Taulukko 3. Varfariinihoito suunniteltujen leikkausten yhteydessä. Määritä INR viikkoa ennen suunniteltua leikkausta. Lopeta varfariinihoito 3 5 vuorokautta ennen leikkausta. Jos potilaan tromboemboliavaara on erityisen suuri ja munuaisten toiminta on normaali, aloita kaksi vuorokautta ennen suunniteltua toimenpidettä pienimolekyylisen hepariinin anto ihon alle hoitoannoksin. Varoaika hepariinin annon jälkeen on ennen suuren vuotoriskin toimenpidettä 24 tuntia hoitoannoksesta ja 12 tuntia profylaksiannoksesta. Määritä INR leikkausta edeltävänä iltana ja anna laskimoon tai suun kautta 0,5 1,0 mg fytomenadionia (K-vitamiinia), jos INR on yli 1,8. Turvallinen antikoagulaation taso INR-arvoina erityyppisten toimenpiteiden yhteydessä: 2,0 2,5 pienet hammastoimenpiteet, kaihileikkaus ja pienkirurgia, jossa on vähäinen vuotovaara alle 2,0 elektiiviset angiografiat, katetrisaatiot (ACC/AHA:n ohje alle 1,5), keuhkolaskimoiden ablaatiohoito, lihasbiopsia, luuydinbiopsia, askitespunktio, laparoskopia, endoskopiat ilman biopsiaa alle 1,7 lumbaalipunktio ja spinaalipuudutus alle 1,5 suuret leikkaukset, tahdistimen asennus, sydänlihasbiopsia, endoskopia ja siihen liittyvä biopsia epiduraalianestesia Harkitse leikkauspäivän aamuna INR-arvon tarkistamista ja fraktioimattoman hepariini-infuusion tai pienimolekyylisen hepariinin profylaksin tarpeellisuutta. Jatka mahdollisesti aloitettua ihonalaista hepariinihoitoa 5 7 vuorokauden ajan yhtä aikaa aloitetun varfariinihoidon kanssa ja kunnes INR on ollut hoitoalueella kahtena peräkkäisenä päivänä. Suuren riskin potilailla (tekoläppä, sairastettu aivoembolia, toistuvat laskimotukokset, hiljattainen keuhkoembolia) pienimolekyylistä hepariinia käytetään hoitoannoksina. Hepariini voi kumuloitua, jos munuaisten toiminta heikentyy leikkauksen jälkeen. Annosta pienennetään tai antoväliä pidennetään verenvuototilanteessa. Aloita varfariinihoito ylläpitoannoksin pienen leikkauksen jälkeen leikkauspäivän iltana ja suuren leikkauksen jälkeen silloin, kun potilas alkaa saada ravintoa suun kautta. Harkitse kotiannosta pienempää varfariiniannosta suuren toimenpiteen jälkeen. eteiskorvake voidaan sulkea katetria käyttäen, avosydänleikkauksessa tai rintaontelonsisäisessä tähystysleikkauksessa. Kaulavaltimoihin asennettavia suodattimia tutkitaan. 2331

6 Lopuksi Aivohalvauksen tehokkain estokeino on kuitenkin estää eteisvärinän ilmaantuminen. Hypertension hyvä hoito ja sepelvaltimotaudin ilmenemismuotoihin johtavan ateroskleroosin estäminen terveellisin elintavoin, ruokavaliolla ja tarvittaessa lääkkein ovat tällöin avainasemassa. Jo ilmaantuneen eteisvärinän palauttaminen sinusrytmiin elektrofysiologisesti pienentää embolian vaaraa, eikä antikoagulaatiota yleensä tarvita onnistuneen keuhkolaskimoiden ablaatiohoidon jälkeen (Oral ym. 2006). Kirjallisuutta Buresly K, Eisenberg MJ, Zhang X, Pilote L. Bleeding complications associated with combinations of aspirin, thienopyridine derivatives, and warfarin in elderly patients following acute myocardial infarction. Arch Intern Med 2005;165: DeCaterina R, Husted S, Wallentin L, ym. Anticoagulants in heart disease: current status and perspectives. ESC position paper. Eur Heart J 2007;28: Eteisvärinä [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 [päivitetty ]. Hart RG, Pearce LA, McBride R, Rothbart RM, Asinger RW. Factors associated with ischemic stroke during aspirin therapy in atrial fibrillation: analysis of 2012 participants in the SPAF I-III clinical trials. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation (SPAF) Investigators. Stroke. 1999; 30: Karjalainen PP, Porela P, Ylitalo A, ym. Safety and efficacy of combined antiplatelet-warfarin therapy after coronary stenting. Eur Heart J 2007;28: Oral H, Chugh A, Özaydin M, Good E, ym. Risk of thromboembolic events after percutaneous left atrial radiofrequency ablation of atrial ibrillation. Circulation 2006;114: Sconce E, Avery P, Wynne H, Kamall F. Vitamin K supplementation can improve stability of anticoagulation for patients with unexplained variability in response to warfarin. Blood 2007;109: White HD, Gruber M, Feyzin J, ym. Comparison of outcomes among patients randomized to warfarin therapy according to anticoagulant control. Arch Intern Med 2007;167: MATTI HALINEN, dosentti, kardiologi, tulosalueen johtaja KYS, konservatiivisten alojen tulosalue PL 1777, Kuopio

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen

Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli

Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli TEEMA TROMBOOSI LUKU 4 Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli MATTI HALINEN eteisvärinä ja aikaisempi tromboembolinen komplikaatio HANNU KOKKI Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee leikkaukseen tulevien

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?

Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Sydänperäinen aivoembolisaatio

Sydänperäinen aivoembolisaatio Katsaus MATTI HALINEN, PEKKA JÄKÄLÄ, PETRI SIPOLA, TERO TAPIOLA, PIRJO MUSTONEN JA JORMA KOKKONEN Sydänperäinen aivoembolisaatio Sydänperäinen embolisaatio aiheuttaa viidenneksen aivohalvauksista. Veri

Lisätiedot

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä Pirjo Mustonen, Matti Halinen, John Melin, Paula Mustonen, Tomi Niemi, Marja Puurunen ja Riitta Lassila KATSAUS Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä Suuri

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eliquis 2,5 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2,5 mg apiksabaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä

Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Mika Lehto, Pirjo Mustonen ja Ilkka Tierala NÄIN HOIDAN Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy suurentunut aivohalvauksen riski, ja suurin osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon. Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot