Mekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa
|
|
- Niina Hovinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juha-Pekka Pienimäki, Jyrki Ollikainen, Veikko Kähärä, Janne Seppänen ja Heikki Numminen KATSAUS Mekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa Keskeisenä tavoitteena aivoinfarktin akuuttihoidossa on rajoittaa infarktin kokoa avaamalla tukkeutunut valtimo nopeasti ja pysyvästi eli aikaansaamalla rekanalisaatio. Alteplaasin laskimonsisäiseen antoon perustuvan liuotushoidon (IV-tPA) kehittäminen ja laaja käyttöönotto oli vuosituhannen vaihteen läpimurto. Kyseessä on edelleen ainoa virallisen hyväksynnän saanut rekanalisaatiomenetelmä akuutin iskeemisen aivoverenkierron häiriön hoidossa. IV-tPA on tehokkaimmillaan pienehköjen ja keskisuurten aivovaltimoveritulppien eli trombien hoidossa. Suurten valtimoiden rekanalisaatio saavutetaan selvästi harvemmin. Käypä hoito -suosituksen mukaan valtimonsisäistä liuotushoitoa (IA-tPA) ja mekaanista trombin poistoa eli trombektomiaa (MT) voidaan harkita, jos IV-tPA jää tehottomaksi tai jos se on vasta-aiheinen (Aivoinfarkti: Käypä hoito suositus 2011). On kuitenkin tilanteita, joissa IV-tPA:n odotettavissa oleva teho on niin vaatimaton, että MT tulisi huomioida osana hoitostrategiaa. Aivovaltimon akuutti tukos aiheuttaa syvän iskemian, jonka alueella solujen energiatalous romahtaa. Tätä seuraa minuuteissa neuronien nekroottinen solukuolema. Infarktiydintä ympäröi osittaisen iskemian alue eli niin sanottu puolivarjo (penumbra), jossa neuronit kuolevat lähitunteina. Kookkaassa infarktissa vaurio laajenee eri mekanismeilla useiden vuorokausien ajan. Ääritapauksessa vaurioon liittyvä massavaikutus johtaa kallonsisäisen paineen nousuun ja aivojen verenkierron loppumiseen. Tapahtumasarja on itseään vahvistava (Lo ym. 2003). Paras ellei ainoa keino sen pysäyttämiseksi on kudoksen verenkierron palauttaminen eli reperfuusio, joka edellyttää varhaista rekanalisaatiota. Tukkeutuneen suonen avautuminen onkin tärkein aivoinfarktin ennusteeseen korreloiva tekijä, johon voidaan vaikuttaa hoidolla (Rha ja Saver 2007, Bhatia ym. 2010). Trombin verihiutale- ja fibriinipitoisuudet kuitenkin kasvavat ajan myötä, mikä tekee sen vastustuskykyisemmäksi paitsi elimistön tuottamalle alteplaasille, myös rekanalisaatiohoidoille. Noin joka neljäs aivovaltimotukos rekanalisoituu itsestään vuorokauden kuluessa, usein kuitenkin vasta silloin, kun puolivarjo on jo menetetty (Moftakhar ym. 2013). Aivovaltimoiden välillä on kollateraaliyhteyksiä Willisin valtimokehän (circulus Willisi) ja piaalisten valtimoyhteyksien kautta (Liebeskind 2003). Nämä kollateraaliyhteydet vaihtelevat huomattavasti yksilöiden välillä. Valtimotukoksessa hyvä kollateraalikierto voi ylläpitää pitkäänkin laajaa, pelastettavissa olevaa puolivarjoa. Jos kollateraalikierto on vähäistä tai jos sitä ei ole lainkaan, koko suonitusalueen korjautumaton vaurio voi syntyä jo kymmenissä minuuteissa. Esimerkiksi keskimmäisen aivovaltimon (MCA) piaaliset kollateraaliyhteydet etummaisen (ACA) ja takimmaisen aivovaltimon (PCA) kanssa saattavat mahdollistaa suonitusalueen pelastamisen vielä huomattavasti IV-tPA:n 4,5 tunnin aikaikkunan jälkeen ( Jovin ym. 2011). Kallonpohjavaltimon (BA) tyven tukoksessa virtaus Willisin valtimokehästä tukoksen distaalipuolelle voi pitää aivorunkoaluetta tilapäisesti elävänä. Toisaalta koko BA:n käsittävässä trombissa aivorunkoinfarktin kehittyminen on nopeaa, koska BA:n keskiosasta aivorunkoon lähtevillä valtimoilla (ns. perforantit) ei ole kollateraaleja. Äkillisen BA-trombin aiheuttama luonnollinen kuolleisuus lähenteleekin 90 %:a (Brandt ym. 1996) Duodecim 2013;129:
2 KATSAUS 1174 Kuvantaminen Taulukko 1. Oireet ja löydökset, joiden yhteydessä suoritetaan natiivi-tt:n lisäksi TTA, etukierron oireistossa myös TTP. Etukierto Takakierto Ilman varjoainetta tehtävä tietokonetomografia eli natiivi-tt osoittaa IV-tPA:lle vasta-aiheena olevat jo kehittyneet laajat infarktialueet ja vuodot. Valtimon trombi näkyy usein natiivi-tt:ssä aivovaltimon tihentymänä (esim. MCA:n tapauksessa dense media sign, DMS). Useimmissa Suomen päivystyspisteissä on käytössä TT-laite, jolla saadaan alle millimetrin leikepaksuuksia. Näistä ohuista leikkeistä rakennetaan usein laskennallisesti paksummat (5 10 mm) summaatiokuvat. Mahdollista MCA:n trombia natiivi-tt:stä arvioitaessa on huomioitava, että MCA on tavallisesti paksuudeltaan selvästi alle 5 mm. Siten aivovaltimon tihentymä usein häviää summaatiossa tapahtuvan keskiarvoistuksen myötä. Ohuempia summaatioleikkeitä käytettäessä voidaan aivovaltimon tihentymä nähdä luotettavammin ja trombin koosta saadaan vastaava arvio kuin TT-angiografiassa (TTA) (Riedel ym. 2010). Mikäli natiivi-tt:ssä havaitaan aivovaltimon tihentymä tai potilaan oireisto viittaa suuren etukierron valtimon tai BA:n trombiin (TAULUKKO 1), tehdään varjoainetehosteinen kaula- ja aivovaltimoiden TT. Etukierron häiriöön viittaavien oirekuvien yhteydessä on syytä tehdä lisäksi TT-perfuusiokuvaus (TTP). Aortan kaarelta kuvattu TTA havainnollistaa kaula- ja aivovaltimoiden anatomian, mahdolliset stenoosit ja kaula- tai aivovaltimon tukoksen. Lisäksi saadaan käsitys kollateraaliverkoston toimivuudesta tarkastelemalla sen ruokkiman puolivarjon alueen valtimoiden varjoainetäyttöä. TTP:ssä koko iskemia-alueen veren virtausnopeus (CBF, cerebral blood flow) hidastuu ja varjoaineen kudoksen läpikulkuun kuluva aika (MTT, mean transit time) pitenee. Jo menetettyä infarktiydintä kuvaa aivokudoksen verimäärän (CBV, cerebral blood volume) väheneminen. CBF- ja MTT-karttojen ja CBVkartan erotus kuvaa verenkierron palautumisen myötä mahdollisesti pelastuvaa aluetta eli puolivarjoa. Penumbran olemassaolo on epäsuora osoitus toimivasta kollateraaliverenkierrosta. Suuri puolivarjo korreloi saavutettavissa olevaan hyvään kliiniseen hoitovasteeseen, mikäli rekanalisaatio ja reperfuusio saavutetaan. Akuutin aivoverenkierron häiriön kuvantamisessa käytämme TT:tä sen nopean sovellettavuuden vuoksi. Verisuonten tila sekä infarktiytimen ja puolivarjon suhteellinen osuus voidaan selvittää myös aivojen magneettikuvauksella (MK), joka on erityisesti aivorungon kuvantamisessa TT:tä tarkempi. Sen käyttö on kuitenkin hitaampaa, ja lisäksi se edellyttää potilaalta yhteistyökykyisyyttä. Nämä seikat rajoittavat MK:n hyödyntämistä. IV-trombolyysi Natiivi-TT:ssä havaitaan aivovaltimon tihentymä (tyypillisesti DMS) NIHSS 8 (keskivaikea tai tätä vakavampi hemipareesioireisto) Vauriopuolen arteria carotiksen dissektoituman oireet tai löydökset IV-tPA:n vasta-aihe, kuten oireet herätessä ( wake up stroke ) Arteria vertebraliksen dissektoituman oireet BA-trombin oireet Lyhenteet, ks. lyhennelaatikko IV-tPA:n etuja ovat nopeus ja sovellettavuus myös aluesairaalatasolla (Tatlisumak ym. 2009). Rekanalisaatio saavutetaan %:lla potilaista (Rha ym. 2007). Lisäksi osa potilaista hyötyy hoidosta, vaikka rekanalisaatiota ei tapahdukaan (Kablau ym. 2012). IV-tPA:n teho on kääntäen verrannollinen trombin massaan ja pituuteen. Distaalisissa aivovaltimoissa rekanalisaation todennäköisyys on noin 75 % (Fischer ym. 2005). Suonen avautumisen todennäköisyys sisemmän kaulavaltimon (ICA) tukoksessa on alle 10 % ja MCA:n tukoksessa % (Bhatia ym. 2010). Mikäli MCA:n trombin pituus on yli 8 mm, suoni ei käytännössä rekanalisoidu IV-tPA:lla (Riedel ym. 2011). Sama koskee kaksoisleesiota, jossa MCA:n trombin lisäksi myös ICA:ssa on trombi tai tiukka stenoosi (Dababneh ym. 2012). Sairasen ym. (2011) tutkimuksessa J.-P. Pienimäki ym.
3 BA.n tukoksessa rekanalisaatio onnistui IVtPA:lla ja hepariinilla noin 50 %:lla kaikista hoidetuista potilaista. Mikäli trombi käsitti pelkän BA:n huipun, suoni rekanalisoitui lähes 90 %:n todennäköisyydellä. Mekaaninen trombektomia MT on IV-tPA:ta hitaammin toteutettava ja Suomessa vain yliopistosairaaloissa tarjolla oleva rekanalisaatiohoito. Tässä lehdessä julkaistiin vuonna 2008 pieni sarja, jossa MT:hen turvauduttiin, kun muut hoidot olivat vasta-aiheisia tai tehottomia. Kirjoittajat toivat esiin mahdollisuuden käyttää MT:tä primaarihoitona aivovaltimoiden proksimaalisissa tukoksissa (Bogoslovsky ym. 2008). Nykyisillä välineillä rekanalisaation todennäköisyys on % (Davalos ym. 2012, Nogueira ym. 2012a, Saver ym. 2012, Broussalis ym. 2013). Oireisen aivoverenvuodon riski on samaa luokkaa kuin IV-tPA:ssa (Davalos ym. 2012). Satunnaistettuja tutkimuksia MT:stä ei ole. Näyttö MT:n tehosta ja turvallisuudesta perustuu tapaus-verrokkitutkimuksiin ja tapausselostussarjoihin. Viimeaikaisista sarjoista on saatu varsin lupaavia tuloksia proksimaalisten valtimoiden tukoksissa. Etenevässä sarjassa rekanalisaatio saavutettiin 84 %:lla potilaista. Kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä omatoimisia oli MCA:n tukoksissa 70 %, ICA:n tukoksissa 43 % ja BA:n tukoksissa 44 % potilaista. Kuolleisuus kolmen kuukauden jälkeen oli 0 %, 14 % ja 25 % (Costalat ym. 2011). Toisessa tutkimuksessa viive todetusta oireettomuudesta trombektomiaan oli vähintään kahdeksan tuntia (mediaani 12 h). Esimerkiksi nukkumaan mennessä oireettomien potilaiden oireet havaittiin heräämisen yhteydessä. Rekanalisaatio saavutettiin 74 %:lla, ja omatoimisten osuus kolmen kuukauden kuluttua oli 45 %. ( Jovin ym. 2011). Siltahoito: IV-trombolyysin ja mekaanisen trombektomian yhdistäminen Vaikka IV-tPA:n teho proksimaalisten suonten trombooseissa on vaatimaton, osa suonista LYHENTEET ACA = etummainen aivovaltimo BA = kallonpohjavaltimo, basilaariarteria CBV = cerebral blood volume MCA = keskimmäinen aivovaltimo DMS = dense media sign ICA = sisempi kaulavaltimo IV-tPA = laskimonsisäinen liuotushoito MT = mekaaninen trombektomia MTT = mean transit time NIHSS = National Institute of Health Stroke Scale PCA = takimmainen aivovaltimo TTA = tietokonetomografia-angiografia TTP = TT-perfuusiokuvaus kuitenkin rekanalisoituu (Bhatia ym. 2010). MT:n ja täysiannoksisenkaan (0,9 mg/kg) IV-tPA:n yhdistämiseen ei liity merkittävää oireisen aivoverenvuodon riskin lisääntymistä verrattuna pelkän IV-tPA:n käyttöön (Nogueira ym. 2012b). Nopea hoidon aloitus IVtPA:lla ennen hitaammin toteutettavissa olevaa MT:tä saattaa parantaa rekanalisaation ja hyvän toipumisen todennäköisyyttä lisäämättä kuitenkaan komplikaatioriskiä (Davalos ym. 2012, Mazighi ym. 2012). MT-evaluaation toteutus TAYS:ssa Ennakkotieto välitetään neurointerventioradiologille ja anestesiaryhmälle mahdollisesti jo kentältä tulevan ilmoituksen perusteella. Useimmiten epäily proksimaalisesta trombista syntyy kuitenkin vasta kliinisen tutkimuksen ja natiivi-tt:n perusteella (TAULUKKO 1). IV-tPA aloitetaan heti natiivi-tt:n jälkeen, mikäli vasta-aiheita ei ole. Tämän jälkeen tehdään TTA ja TTP-sarjat. Jos näiden perusteella on oletettavaa, että IV-tPA ei todennäköisesti johda rekanalisaatioon ja etukierron puolivarjo on vähintään 20 % koko vaurioalueesta (TAULUKKO 2), käynnistetään MT. IV-tPAinfuusiota jatketaan reisivaltimon punktioon saakka Mekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa
4 KATSAUS Taulukko 2. Radiologiset löydökset, joiden yhteydessä jatketaan MT:n välitöntä valmistelua. Kyseeseen tulevat myös eri tukostyyppien yhdistelmät, kuten T-trombi (ICA:n huipusta etummaiseen ja keskimmäiseen aivovaltimoon jatkuva trombi) tai ICA-MCA-kaksoisleesio (myös a. carotiksen dissektoituman yhteydessä). TT-angiografia TT-perfuusiokuvaus Puolivarjo 20 % koko leesiosta Ei edellytetä ICA:n trombi MCA:n M1-segmentin (keskimmäisen aivovaltimon tyvi) trombi IV-tPA vasta-aiheinen, mutta trombi katetrin ulottuvilla Dominoivan nikamavaltimon trombi BA:n keskiosan tai koko BA:n trombi 1176 Lyhenteet, ks. lyhennelaatikko. BA:n huipun trombin rekanalisoitumisen todennäköisyys IV-tPA:lla on ilmeisesti muita proksimaalisia trombeja parempi. BA:n tyven tromboosissa radiologisesti todettava hyvä kollateraalikierto Willisin valtimokehästä voi antaa lisäaikaa. Näissä tilanteissa aloitamme hoidon IV-tPA:lla. Mikäli kliinistä vastetta ei ilmene noin 40 minuutissa, teemme diagnostisen angiografian MT-valmiudessa. BA:n keskiosan käsittävä trombi sulkee aivorunkoa suonittavat valtimot (perforantit). Koko BA:n tai sen keskiosan käsittävässä tromboosissa käynnistämme MT:n heti IV-tPA:n aloituksen jälkeen. BA:n trombissa hoitoon liitetään aina hepariinibolus ja infuusio. Hepariinin antoa pyritään jatkamaan myös MT:n aikana. MT-evaluaatio suoritetaan samoin periaattein myös potilaille, joille IV-tPA on vastaaiheinen, esimerkiksi herätessä havaitun oireiston tai antikoagulaatiohoidosta johtuvan vuotoherkkyyden vuoksi. Mikäli keskussairaalassa epäillään IVtPA:han todennäköisesti huonosti reagoivaa trombia, kuvat siirretään meille ja keskussairaalan päivystäjä konsultoi TAYS:n neurologia. Jos natiivi-tt:ssä havaitaan esimerkiksi keskimmäisen aivovaltimon tihentymä, TTA lähettävässä sairaalassa ei ole välttämätön. Jos vasta-aiheita ei ole, IV-tPA aloitetaan heti, ja se saa jatkua potilaan painon mukaisesti siirron aikana. Kaikki siirtoa hidastava toiminta minimoidaan. Kun potilas saapuu TAYS:aan, hänelle tehdään natiivi-tt, TTA ja TTP. Hoitoa jatketaan MT:llä, mikäli edellytykset täyttyvät (TAULUKKO 2). Anestesialääkäri ja hoitaja ovat aina mukana MT:ssä. Anestesiatiimi huolehtii hemodynamiikasta ja riittävästä sedaatiosta. Mitä yhteistyökykyisempi potilas on, sitä kevyempi anestesia tulee kyseeseen. Pyrimme välttämään yleisanestesiaa, koska tuolloin MT:n käynnistämiseen kuluu enemmän aikaa. Yleisanestesian aloitukseen liittyy myös riski verenpaineen hetkellisestä laskusta, joka voi häiritä puolivarjoa ylläpitävien kollateraaliyhteyksien verenkiertoa ja nopeuttaa infarktin kehittymistä ( John ym. 2013). Kevyen anestesian etuna on lisäksi mahdollisuus toteuttaa välitön jatkohoito heräämön sijasta aivoverenkiertohäiriöyksikössä. Tekninen suoritus MT tehdään nivusvaltimoyhteyden kautta. Kuvauskatetri viedään ohjainkatetrin tukemana suoraan TTA:n perusteella valittuun valtimoon (ICA tai nikamavaltimo) tukoksen proksimaalipuolelle. Kuvauskatetrin tilalle vaihdetaan trombin varmistavan kuvauksen jälkeen mikrokatetri, jolla ohjainkatetrin tukemana kanavoidaan paikantunut trombi. Mikrokatetrin kautta trombin alueelle avataan MT:ssä käytettävä toimenpidestentti (stentretriever). Sen voidaan antaa pureutua trombiin noin viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen verenkierto hoidettavassa valtimossa pysäytetään ohjainkatetrin päässä olevan sulkupallon avulla. Tämä ehkäisee sen, etteivät trombia vetäessä siitä irtoavat pienet kappaleet karkaa virtauksen mukana distaalisempiin valtimoihin. Avattu stentti vedetään tasaisen varovasti ohjainkatetriin ja samalla imetään ohjainkatetrin sivukanavasta trombihyytymää pois verenkierrosta. Sulkupallo avataan ja virtaus suo- J.-P. Pienimäki ym.
5 neen palautetaan. Lopuksi tarkistetaan hoidon tulos. Toimenpide voidaan toistaa tarvittaessa useamman kerran. MT-stenttien lisäksi komplikaatioiden hoidossa tarvittavien välineiden tulee olla tuttuja. Mekaanisia aivosuonten trombektomioita tuleekin tehdä vain yksiköissä, joissa aivosuonten toimenpiteet ovat rutiinia ja joissa niitä varten suunnitellut välineet, kuten PTA-pallot, stentit ja koilit, ovat tarvittaessa saatavilla. Jatkohoito YDINASIAT 88Aivoinfarktin akuuttihoidon tärkein kohde on valtimotukoksen aiheuttava trombi. 88Mekaaninen trombektomia on tehokas hoito suurten aivoihin verta tuovien valtimoiden trombooseissa. 88Paras tulos saavutetaan, kun trombektomia toteutetaan nopeasti; hyvä kollateraalikierto voi kuitenkin venyttää aikaikkunaa. Immobilisaation sekä verenpaine- ja glukoosiarvojen suhteen noudatetaan IV-tPA-hoidon ohjeistusta. Statiinilääkitys aloitetaan kaikille, tarvittaessa nenä-mahaletkulla. Pelkän mekaanisen trombektomian jälkeen vuotoriski on vähäinen ja aggregaatiota vähentävän lääkkeen anto tai antikoagulaatio voidaan tarvittaessa aloittaa välittömästi, ellei aivoverenvuotoa tai laajaa korjautumatonta parenkyymivauriota ole todettu. Seuranta-TT:n tulkinnassa on otettava huomioon, että infarktialueella havaitaan usein hemorragista transformaatiota tai aivoparenkyymin vuotoa (ICH) muistuttava varjoainekertymä. MT:n yhteydessä varjoainetta voi päästä myös suonten ulkopuolelle lukinkalvonalaiseen tilaan (SA-tilaan), mikä antaa vaikutelman SA-vuodosta. Mekaaninen trombektomia TAYS:ssa Käytämme nykyään yksinomaan trombin poistoon muokattuja toimenpidestenttejä (stent-retriever). Pysyvä stentti jätetään valtimoon vain silloin, jos riittävää verenkiertoa ei muuten pystytä turvaamaan. Tuolloin po- Potilastapaus Lievää verenpainetautia sairastava 49-vuotias nainen oli käynyt illalla nukkumaan normaalivointisena. Aamuyöstä aviomies oli havahtunut vaimon levottomuuteen. Naisen oikea puoli oli ollut heikko, eikä hän kyennyt puhumaan. Kaksi tuntia myöhemmin TAYS:n ensiavussa naisella todettiin vahva oikeanpuoleinen hemipareesi ja täydellinen afasia. Pään natiivi-tt (KUVA 1a) oli normaali. Perfuusiokuvaus paljasti laajan häiriön vasemman MCA:n kierrossa (KUVA 1C) mutta ainoastaan pienen korjautumattoman vaurion alueen (KUVA 1D). Potilaalla oli siis hyvin laaja puolivarjo. Vasemman MCA:n tyvessä oli TTA:ssa näkyvä trombin aiheuttamaksi sopiva tukos. Koska potilaan oireiden alkua ei voitu ajoittaa alle 4,5 tunnin päähän, IV-tPA oli vasta-aiheinen. Naisella oli niin sanottu wake up stroke, jolloin potilaalla on herätessään akuutin aivoverenkierron häiriön oireet. Nainen siirrettiin radiologian yksikön toimenpidehuoneeseen, jossa noin tunti sairaalaan saapumisen jälkeen tehdyssä varjoainekuvauksessa varmistui vasemman MCA:n tyven trombi (KUVA 2a). ACA:n ja MCA:n välillä näkyi runsas kollateraalivirtaus. Tukkiva trombi saatiin pois MT:llä, ja MCA:n kierto onnistuttiin palautumaan normaaliksi (KUVA 2B). Potilaan oireet korjaantuivat nopeasti. Vain muutaman tunnin kuluttua aamukierrolla naisella ilmeni vähäistä sanojen löytämisen vai keutta ja lievää oikean raajaparin kömpelyyttä. Ennen kotiuttamista otetussa pään TT:ssä (KUVA 1B) näkyy rajoittunut infarktialue, joka vastasi tulovaiheen TTP:tä. Trombin aiheuttajaksi sopi verisuonikuvauksissa näkyvä vasemman ICA:n tyven dissektoituma, jonka tausta jäi tuntemattomaksi. Potilas jatkoi omatoimisesti sairaalassa hoitoannoksella aloitettua lääkitystä pienimolekyylisellä hepariinilla, ja antikoagulaatio varfariinilla toteutettiin avohoidossa Mekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa
6 KATSAUS A B C D KUVA 1. Pään natiivi-tt tulovaiheessa (A) ja seurantavaiheessa (B). Perfuusiokuvauksen MTT-kartta osoittaa koko vasemman MCA:n kierron perfuusiohäiriön (C, nuolenpäät). CBV-kartassa näkyy vain vähäinen jo vaurioitunut alue (D, katkoviiva), jonka voi todeta kehittyneenä infarktina myös seurantanatiivi-tt:ssä (B, katkoviiva). Lyhenteet, ks. lyhennelaatikko tilaalle joudutaan aloittamaan stenttitromboosin ehkäisemiseksi ainakin ASA- ja klopidogreelilääkitys, mikä lisää aivoverenvuodon riskiä. TAYS:ssa MT on uuden sukupolven välineillä tehty noin 60 potilaalle. Määrät ovat kasvaneet vuosittain yli 10 %. Muutamalle MT-ehdokkaalle valtimonsisäinen hoito jäi diagnostiseksi angiografiaksi, koska siinä ei enää todettu hoidettavaa tukosta. Vuonna 2011 MT toteutettiin 27 potilaalle. Valtaosalla (74 %) heistä oli etukierron trombi. NIHSS:n mediaani ennen toimenpidettä oli 16; tämä tarkoittaa keskivaikeaa tai vaikeaa oireistoa. Hieman alle puolet (13) sai ennen MT:tä IV-tPA:n. Esteitä IV-tPA:n käytölle olivat systeeminen vuotoriski (antikoagulaatiohoidon vuoksi), heräämisen yhteydessä havaittu oireisto tai muu aikaikkunan ylittyminen. Kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä 21 % hoidetuista oli omatoimisia (mrs 1 2). Potilaista 26 %:lla haitta oli keskivaikea (mrs 3), eli he selvisivät kotona toisen henkilön avun turvin. Laitoshoitoa vaativa kohtalaisen vaikea tai vaikea haitta (mrs 4) oli 13 %:lla. Kolmen kuukauden seurannassa kuoli 17 % potilaista. J.-P. Pienimäki ym.
7 A B KUVA 2. MT:n yhteydessä tehty varjoainekuvaus (A) varmistaa MCA:n tyven tukkivan trombin (nuoli). MCA:n suonitusalueelle tulee hyvä kollateraalikierto (ympyröity) ACA:n haarojen kautta (nuolenpäät). MT:n jälkeen (B) MCA on haaroineen avoin ja vedenjakaja-alue on siirtynyt normaalille alueelle (katkoviiva). Lyhenteet, ks. lyhennelaatikko. Lopuksi Iskeemisen aivoverenkierron häiriön hoidon ensimmäinen kohde on valtimon tukkiva trombi. Rekanalisaatio parantaa ennustetta, jos puolivarjoa on jäljellä. IV-tPA on tehokas pienehköjen aivovaltimoiden trombooseissa. Suurimassaiset, proksimaaliset trombit ovat useimmiten IV-tPA:lle resistenttejä. Niissä rekanalisaatio saavutetaan useimmissa tapauksissa mekaanisella trombektomialla. Hoitostrategia perustuu analyysiin trombin paikasta, kollateraalikierrosta sekä puolivarjosta. Etukierron penumbra voidaan arvioida TT:llä, mutta takakierron osalta on tyydyttävä oletukseen puolivarjon olemassaolosta. Myös takakierron penumbran todentamiseen soveltuvan MK:n käyttöä rajoittaa tutkimuksen hitaus. Paras tulos saavutetaan mahdollisimman varhaisella rekanalisaatiolla. Hyvän kollateraalikierron ansiosta puolivarjo voi kuitenkin säilyä pitkään, minkä ansiosta rekanalisaatiosta on hyötyä merkittävästi yli IV-tPA:n 4,5 tunnin aikaikkunan. Mekaaninen trombektomia on sairaalassamme vakiintunut osaksi aivoinfarktin hoitostrategiaa. JUHA-PEKKA PIENIMÄKI, LL, radiologian erikoislääkäri PSHP Kuvantamiskeskus, radiologian yksikkö JYRKI OLLIKAINEN, LL, neurologian erikoislääkäri, AVH-yksikön vastuulääkäri, TAYS Neuroalat ja kuntoutus JANNE SEPPÄNEN, LL, radiologian erikoislääkäri VEIKKO KÄHÄRÄ, neuroradiologian dosentti, osastonylilääkäri PSHP Kuvantamiskeskus, radiologian yksikkö HEIKKI NUMMINEN, dosentti, ylilääkäri TAYS Neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet Juha-Pekka Pienimäki: Ei sidonnaisuuksia Heikki Numminen: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Veikko Kähärä: Ei sidonnaisuuksia Janne Markus Seppänen: Ei sidonnaisuuksia Jyrki Ollikainen: Ei sidonnaisuuksia 1179 Mekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa
8 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Aivoinfarkti. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Bhatia R, Hill, M, Shobha N, ym. Low rates of acute recanalization with intravenous recombinant tissue plasminogen activator in ischemic stroke: real-world experience and a call for action. Stroke 2010;41: Bogoslovsky T, Häppölä O, Tatlisumak T, ym. Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä. Duodecim 2008;124: Brandt T, von Kummer R, Müller- Küppers M, Hacke W. Thrombolytic therapy of acute basilar artery occlusion. Variables affecting recanalization and outcome. Stroke 1996;27: Broussalis E, Trinka E, Hitzl W, Wallner A, Chroust V, Killer-Oberpfalzer M. Comparison of stent-retriever devices versus the Merci retriever for endovascular treatment of acute stroke. AJNR Am J Neuroradiol 2013;34: Costalat V, Machi P, Lobotesis K, ym. Rescue, combined, and stand-alone thrombectomy in the management of large vessel occlusion stroke using the solitaire device: a prospective 50-patient single-center study: timing, safety, and efficacy. Stroke 2011;42: Dababneh H, Guerrero WR, Khanna A, Hoh BL, Mocco J. Management of tandem occlusion stroke with endovascular therapy. Neurosurg Focus 2012;32:E16. Davalos A, Pereira VM, Chapot R, Bonafe A, Andersson T, Gralla J. Retrospective multicenter study of solitaire fr for revascularization in the treatment of acute ischemic stroke. Stroke 2012;43: Fischer U, Arnold M, Nedeltchev K, ym. NIHSS score and arteriographic findings in acute ischemic stroke. Stroke 2005;36: John N, Mitchell P, Dowling R, Yan B. Is general anaesthesia preferable to conscious sedation in the treatment of acute ischaemic stroke with intraarterial mechanical thrombectomy? A review of the literature. Neuroradiology 2013;55: Jovin TG, Liebeskind DS, Gupta R, ym. Imaging-based endovascular therapy for acute ischemic stroke due to proximal intracranial anterior circulation occlusion treated beyond 8 hours from time last seen well: retrospective multicenter analysis of 237 consecutive patients. Stroke 2011;42: Kablau M, Alonso A, Hennerici MG, Fatar M. Treatment with tpa predicts better outcome even if MCA occlusion persists. Int J Stroke, julkaistu verkossa Liebeskind DS. Collateral circulation. Stroke 2003;34: Lo EH, Dalkara T, Moskowitz MA. Mechanisms, challenges and opportunities in stroke. Nat Rev Neurosci 2003; 4: Mazighi M, Meseguer E, Labreuche J, Amarenco P. Bridging therapy in acute ischemic stroke: a systematic review and meta-analysis. Stroke 2012;43: Moftakhar P, English JD, Cooke DL, ym. Density of thrombus on admission CT predicts revascularization efficacy in large vessel occlusion acute ischemic stroke. Stroke 2013;44: Nogueira RG, Lutsep HL, Gupta R. Trevo versus Merci retrievers for thrombectomy revascularisation of large vessel occlusions in acute ischaemic stroke (TREVO 2): a randomised trial. Lancet 2012(a);380: Nogueira RG, Yoo AJ, Masrur S, ym. Safety of full-dose intravenous recombinant tissue plasminogen activator followed by multimodal endovascular therapy for acute ischemic stroke. J Neurointerv Surg 2012(b), julkaistu verkossa Rha JH, Saver JL. The impact of recanalization on ischemic stroke outcome: a meta-analysis. Stroke 2007 Mar;38: Riedel CH, Jensen U, Rohr A, ym. Assessment of thrombus in acute middle cerebral artery occlusion using thin-slice nonenhanced Computed Tomography reconstructions. Stroke 2010;41: Riedel CH, Zimmermann P, Jensen- Kondering U, Stingele R, Deuschl G, Jansen O. The importance of size: successful recanalization by intravenous thrombolysis in acute anterior stroke depends on thrombus length. Stroke 2011;42: Sairanen T, Strbian D, Soinne L, ym. Intravenous thrombolysis of basilar artery occlusion: predictors of recanalization and outcome. Stroke 2011;48: Saver JL, Jahan R, Levy EI. Solitaire flow restoration device versus the Merci Retriever in patients with acute ischaemic stroke (SWIFT): a randomised, parallel-group, non-inferiority trial. Lancet 2012;380: Tatlisumak T, Soinila S, Kaste M. Telestroke networking offers multiple benefits beyond thrombolysis. Cerebrovasc Dis 2009;27:21 7. Summary Mechanical thrombectomy in the treatment of acute disturbance of cerebral circulation An essential aim of acute treatment of brain infarction is to restrict the size of the infarct by rapid and permanent recanalization of the obstructed artery. Thrombolytic therapy based on intravenous administration of alteplas (IV-tPA) exhibits the highest efficacy in the treatment of cerebral artery thrombi that are fairly small or intermediate in size. Intra-arterial thrombolysis (IAtPA) and mechanical thrombectomy can be considered, if IV-tPA turns out to be ineffective or is contraindicated. In situations where the expected effect of IV-tPA:n is modest per se, mechanical thrombectomy should be taken into account as part of the therapeutic strategy J.-P. Pienimäki ym.
Akuutin aivovaltimotukoksen uudet hoitolinjat
Tieteessä katsaus Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-Kuvantaminen Akuutin aivovaltimotukoksen uudet
LisätiedotIskeemisen aivoverenkiertohäiriön yleisin syy. Aivoiskemiapotilaan anestesia akuuttivaiheen kuvantamisessa ja toimenpiteissä TEEMA AIVOT
TEEMA AIVOT Rami Puustinen LL, erikoislääkäri PSHP, EKA, Tays, Anestesiayksikkö rami.puustinen@pshp.fi Antti Sarvilinna LL, erikoislääkäri PSHP, EKA, Tays, Anestesiayksikkö antti.sarvilinna@pshp.fi Eija
LisätiedotMekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Tanya Bogoslovsky, Olli Häppölä, Turgut Tatlisumak, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Markku Kaste ja Perttu J. Lindsberg Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
LisätiedotAivoinfarktin nykyhoito TOTEAMISESTA TOIMINTAAN! Näistä aivotapahtumista on aivoinfarkteja, TIA:n sairastaa 5000 henkilöä
Anne-Mari Kantanen LL, neurologian erikoislääkäri, akuuttineurologi KYS Neurokeskus anne-mari.kantanen[a]kuh.fi Ossi Nerg LL, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja KYS Neurokeskus ossi.nerg[a]kuh.fi
LisätiedotAkuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito
HALO-KATSAUS tieteessä HALO-ryhmä: Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Heikki Numminen
LisätiedotAivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue
Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue AVH-päivät 2019 112 Aivoinfarktin akuuttihoito Rekanalisaatiohoidot Aivovaurion laajenemisen esto Tukoksen
LisätiedotHanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ
Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA 2016 Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2018 Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ
LisätiedotAkuutin aivohalvauspotilaan kuvantaminen valtimotukoksen hoidon suunnittelussa
Ritva Vanninen, Jukka Putaala, Michaela Bode, Mikko Nyman, Johanna Pekkola ja Hannu Manninen Akuutin aivohalvauspotilaan kuvantaminen valtimotukoksen hoidon suunnittelussa Valtimonsisäinen mekaaninen tukoksenpoisto
Lisätiedotendovaskulaarinen hoito päivitettyä tietoa uusista tutkimuksista
HALO-päivitys tieteessä Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologi HUS-kuvantaminen Heikki Numminen neurologian dosentti, ylilääkäri
LisätiedotSara Millner AIVOINFARKTIN NYKYINEN HOITO
Sara Millner AIVOINFARKTIN NYKYINEN HOITO Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Sara Millner AIVOINFARKTIN NYKYINEN HOITO Anestesia ja tehohoito Kevätlukukausi 2019 Syventävien ohjaaja:
LisätiedotTROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014
TROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014 Hakala, Salla Syventävien opintojen tutkielma Neurologia Oulun yliopisto Maaliskuu 2016 Ohjaaja: Kari Majamaa OULUN YLIOPISTO
LisätiedotAkuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue
Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin
LisätiedotPerfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa
Heli Silvennoinen, Perttu J. Lindsberg ja Leena Valanne KATSAUS Perfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa Akuutin aivoiskemian tavanomainen kuvausmenetelmä on pään tietokonetomografia (TT) ilman varjoainetta.
LisätiedotAkuuttilääkäri aivoinfarktin liuotushoidon toteutuksessa
Minna Hälinen, Kalle Mattila ja Heikki Janhunen Akuuttilääkäri aivoinfarktin liuotushoidon toteutuksessa TAUSTA: Aivoinfarktin liuotushoidossa aika on yksi kriittisimmistä tekijöistä. Hoitoketjun on toimittava
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotTunnistatko aivoinfarktin trombektomiakandidaatin?
KATSAUS Perttu J. Lindsberg, Anne-Mari Kantanen, Olli S. Mattila, Lauri Soinne, Tuukka Puolakka, Pekka Jäkälä, Kimmo Lappalainen ja Markku Kuisma Aivovaltimotukosten valtimonsisäisen hoidon organisointi
LisätiedotAKUUTTIEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN KUVANTAMINEN JA REVASKULARISAATIOHOIDOT
AKUUTTIEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN KUVANTAMINEN JA REVASKULARISAATIOHOIDOT Ira Matkaselkä syventävä työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotBasilaaritromboosin diagnostiikka ja hoito
KATSAUS Tiina Sairanen, Daniel Strbian ja Perttu J. Lindsberg Basilaaritromboosin diagnostiikka ja hoito Kallonpohjavaltimon tukos eli basilaaritromboosi on neurologinen hätätilanne, joka johtaa lähes
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotValtasuonen trombektomiahoidon tuorein tutkimusnäyttö ja käytännön haasteet
Valtasuonen trombektomiahoidon tuorein tutkimusnäyttö ja käytännön haasteet Dos. Daniel Strbian HYKS, Neurologian klinikka Päivystysneurologia ja neuroteho/valvonta 01-11-2018 Sidonnaisuudet CLS Behring:
LisätiedotAivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli
Alkuperäistutkimus Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli Perttu J. Lindsberg, Lauri Soinne, Risto O. Roine, Oili Salonen, Turgut Tatlisumak, Mikko Kallela, Olli Häppölä, Marjaana
LisätiedotAkuutin AVH:n hoitopolusta. Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka
Akuutin AVH:n hoitopolusta Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka Oyl Heikki Janhunen KSKS 2.4.2019 Erityiskiitokset! El Jyrki Ollikainen, Tays El Minna Hälinen, KSKS El Tomi Sarkanen KSKS AVH 85 %
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPotilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen
Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista
LisätiedotSuomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015
Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Teema V: Endovaskulaariset toimenpiteet Hoitohenkilökunnan näkökulma poalastapausten valossa Anneke Rajahalme Valmistui anestesiahoitajaksi Hollannissa.
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotTAPAUSSELOSTUS. Kallonpohjavaltimon tukoksen trombolyysihoito
TAPAUSSELOSTUS Kallonpohjavaltimon tukoksen trombolyysihoito Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Antti Lamminen ja Markku Kaste Kallonpohjavaltimon tukos on neurologinen
LisätiedotSuomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat
Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla
LisätiedotLIUOTUSHOITOARVIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2017
LIUOTUSHOITOARVIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2017 Toivanen, Samuli Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta Neurologian klinikka Oulun yliopisto Tammikuu 2019 Ohjaaja
LisätiedotAivoinfarktin liuotushoito terveyskeskuspäivystyksessä
Joonas H. Kauppila, Lasse Raatiniemi, Juha-Matti Isokangas, Matti Martikainen ja Katja Piironen mahdollisuus syrjäseudulla sairastuneelle Liuotushoito parantaa aivoinfarktin ennustetta, kun se aloitetaan
LisätiedotAivoinfarktin akuuttivaiheen hoito, hoidon komplikaatiot ja komplikaatioiden ennaltaehkäisy
Aivinfarktin akuuttivaiheen hit, hidn kmplikaatit ja kmplikaatiiden ennaltaehkäisy Daniel Štrbian 17.3.2014 Neurlgian dsentti HYKS-Meilahti, Neurlgian klinikka Aivinfarkti - aivveritulppa (Craig Zuckerman/Visuals
LisätiedotÄkilliset Aivoverenkiertohäiriöt
Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt Sari Avikainen, oyl 14.3.2018 KS-KS Koulutusmateriaalin laatimiseen ovat osallistuneet Heikki Numminen (TAYS), Pekka Jäkälä (KYS), Risto Roine (TYKS) ja Turgut Tatlisumak
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotUusia näkymiä AVH-potilaan lääkehoidossa
Neurologipäivät, Helsinki 1.11.2018 Uusia näkymiä AVH-potilaan lääkehoidossa Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, geriatriaan erikoistuva lääkäri,
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotOhimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta
Marika Saarela, Jukka Putaala, Päivi Koroknay-Pal, Gerli Sibolt, Pirkka Vikatmaa, Leena Valanne ja Eero Pekkonen TAPAUSSELOSTUS Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta TIA on lyhytkestoinen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotAivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016
Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka 12.10.2017 AVH SUOMESSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Joka päivä 68 henkilöä sairastuu AVH-sairauteen.
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotIäkkään aivoverenkiertohäiriöt
Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotSuklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry
Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta 6.9.2018 Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Antioksidantit Antioksidantitovat yhdisteitä, jotka kykenevät pysäyttämään
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAivoinfarktipotilaan kotihoito-ohje liikunnan harrastamisen tueksi
Aivoinfarktipotilaan kotihoito-ohje liikunnan harrastamisen tueksi Pulkkinen, Johanna 2018 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Aivoinfarktipotilaan kotihoito-ohje liikunnan harrastamisen tueksi Johanna Pulkkinen
LisätiedotNeuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara
Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjausvideo aivoverenkiertohäiriöpotilaille ja heidän läheisilleen Janika Jokisalo Eveliina Jämsä Opinnäytetyö Toukokuu 2018 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ
LisätiedotKaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito
Kristiina Ikäheimonen, Ritva Vanninen, Pekka Jäkälä, Kimmo Mäkinen ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Kaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito Kallonulkoisen kaulavaltimoahtauman pallolaajennusta
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotAivoinfarkti ensimmäiset kuusi tuntia. Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kuisma ja Markku Kaste
Aivoinfarkti Aivoinfarkti ensimmäiset kuusi tuntia Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kuisma ja Markku Kaste Aivosolujen peruuttamaton tuhoutuminen alkaa jo aivoiskemian kestettyä puolesta yhteen
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotAlaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotAKUUTTIEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN TIETOKONETOMOGRAFIA- PERFUUSIOKUVANTAMINEN JA PERFUUSION TUNNUSLUKUJEN MERKITYS LIUOTUSHOITOARVIOINNISSA
AKUUTTIEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN TIETOKONETOMOGRAFIA- PERFUUSIOKUVANTAMINEN JA PERFUUSION TUNNUSLUKUJEN MERKITYS LIUOTUSHOITOARVIOINNISSA Arto Lähteelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 15.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSynnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia
Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotTWIST: Liuotushoito tenekteplaasilla unen aikana sattuneessa aivoinfarktissa
OMAISEN TIEDOTE TWIST: Liuotushoito tenekteplaasilla unen aikana sattuneessa aivoinfarktissa Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, parantaako tenekteplaasi (Metalyse
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotAivovaltimoaneurysman hoito onko koolla väliä?
Katsaus Timo Koivisto, Juhana Frösen, Mika Niemelä, Marko Kangasniemi, Jaakko Rinne, Antti Ronkainen ja Juha Hernesniemi Aivovaltimoaneurysman hoito onko koolla väliä? Vuotanut aivovaltimoaneurysma pitää
LisätiedotAivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito
Tapausselostus Aivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito Reina Roivainen, Hannu Manninen, Mikko Hippeläinen, Marja Berg, Keijo Koivisto, Pekka Matsi, Tapani Saari, Ritva Vanninen, Kari
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotFibrinolyysi STEMI:n hoidossa
LUKU 1 B Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa Juho Viikilä Johdanto Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan akuutin ST-nousuinfarktin ensisijainen hoitomuoto on primaari PCI. Jos kokeneen työryhmän tekemä pallolaajennus
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
Lisätiedot