Parkinsonin tauti paljon muutakin kuin motoriikkaa
|
|
- Jere Mikael Rantanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jukka Lyytinen ja Seppo Kaakkola KATSAUS Parkinsonin tauti paljon muutakin kuin motoriikkaa Parkinsonin taudin oirekirjoon kuuluu motoristen tyyppioireiden lisäksi monia psyykkisiä, kognitiivisia ja autonomisia poikkeavuuksia sekä aistien, unen, vireystilan ja seksuaalitoimintojen häiriöitä. Nämä voivat huonontaa elämänlaatua jopa enemmän kuin motoriset oireet. Ei-motoristen oireiden taustalla ovat rappeuttavat muutokset useassa aivokuoren, aivorungon ja selkäytimen välittäjäainejärjestelmässä. Myös autonominen hermosto vaurioituu. Monia Parkinsonin taudin ei-motorisista oireista voidaan hoitaa tuloksekkaasti. Tietyt ei-motoriset oireet saattavat ilmetä jo ennen motoristen oireiden puhkeamista. Parkinsonin taudin varhainen tunnistaminen näiden ns. premotoristen oireiden perusteella avaisi uuden terapeuttisen ikkunan niille sairauden luonnolliseen kulkuun vaikuttaville hoitomuodoille, joita tulevaisuudessa on toivon mukaan käytössä. Parkinsonin taudin tyyppioireita ovat lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja vähäliikkeisyys. Keskiaivojen mustatumakkeesta aivojuovioon (corpus striatum) nousevan nigrostriataalisen dopaminergisen hermoradan degeneraatio on taudille tunnusomaista. Se johtaa aivojuovion dopamiinivajeeseen, epätasapainoon motoriikkaa säätelevien ratajärjestelmien (nk. otsalohkopiirien) välillä ja lopulta liikeoireisiin. Parkinsonin taudin etiologia on tuntematon. Rappeuttavien muutosten on arveltu etenevän topografisesti eri vaiheissa (Braak ym. 2003). Degeneraatiota tapahtuu myös limbiseen ja frontaaliseen aivokuoreen projisoituvissa dopaminergisissa radoissa, ja tällä on katsottu olevan merkitystä psyykkisten ja käyttäytymiseen liittyvien oireiden synnyssä. Parkinsonin taudissa esiintyy laaja kirjo eimotorisia oireita (taulukko) (Adler 2005, Ziemssen ja Reichmann 2007). Pitkään (yli 15 vuotta) kestäneessä taudissa näitä ilmenee %:lla (Hely ym. 2005). Ei-motoriset oireet, kuten masennus ja unihäiriöt, jäävät usein huomiotta ja hoitamatta (Ziemssen ja Reichmann 2007). Uni-, mieliala-, muisti- ja autonomisilla häiriöillä on kuitenkin jopa suurempi vaikutus potilaiden elämänlaatuun kuin motorisilla oireilla (Hely ym. 2005). Neuropsykiatriset oireet lisäävät myös laitoshoitoon joutumisen riskiä (Goetz ja Stebbins 1993). Dopaminergiset lääkkeet saattavat pahentaa osaa ei-motorisista oireista. Joitakin eimotorisia oireita voidaan hoitaa lääkityksellä ja muilla keinoin. Psyykkiset ja käyttäytymiseen liittyvät oireet Osa Parkinsonin taudin neuropsykiatrisista oireista (esim. masennus) liittyy itse sairauteen, kun taas joidenkin (impulssikontrollin häiriöt, aistiharhat, psykoosi) ilmenemiseen vaikuttavat sekä sairaus että sen hoitoon käytetty lääkitys Duodecim 2008;124:
2 KATSAUS 2808 Taulukko. Parkinsonin taudin ei-motoriset oireet. Psyykkiset, kognitiiviset ja käyttäytymisen häiriöt Depressio, apatia Mania Ahdistuneisuus Aistiharhat, harhaluulot Pakko-oireet, impulssikontrollin häiriöt Tarkkaavuuden ja muistin häiriöt Dementia Unen ja vireystilan häiriöt REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö Painajaisunet Levottomat jalat Jaksoittainen yöllinen raajaliikehäiriö Unettomuus Väliaikainen väsymys tai uneliaisuus Aistitoimintojen häiriöt Kipu Tuntohäiriöt, parestesia Hajuaistin heikentyminen Näön epätarkkuus, kaksoiskuvat Autonomisen hermoston toimintahäiriöt Ortostaattinen hypotensio Virtsarakon toimintahäiriöt tihentynyt virtsaamistarve yöllä ja päivällä pakkoinkontinenssi Seksuaalitoimintojen häiriöt impotenssi haluttomuus hyperseksuaalisuus Ruoansulatuskanavan toimintahäiriöt lisääntynyt syljen eritys nielemisvaikeus närästys, ylävatsavaivat, pahoinvointi ummetus Luokittelemattomat häiriöt Ihon rasvoittuminen Laihtuminen Masennusta esiintyy ainakin %:lla Parkinson-potilaista (Adler 2005). Sen ilmaantuvuuden on raportoitu korreloivan mm. jäykistävään tautimuotoon, naissukupuoleen ja nuorempaan alkamisikään (McDonald ym. 2003). Parkinson-depression syntyyn vaikuttavat todennäköisesti psykologiset (esim. huoli etenevästä sairaudesta) ja neurobiologiset tekijät, kuten tiettyjen aivorungon tumakkeiden (esim. nucleus caeruleus ja n. raphe dorsalis) rappeutuminen ja mielialan säätelyyn osallistuvien ratajärjestelmien toimintahäiriö. Depressiopotilaiden riski sairastua Parkinsonin tautiin on lisääntynyt (Schuurman ym. 2002). Depressiota onkin arveltu yhdeksi taudin premotoriseksi oireeksi. Parkinson-depressiossa saattaa esiintyä huomattavaa ajallista vaihtelua. Osalla se pahenee motoristen»off»-vaiheiden yhteydessä. Masennuksen lääkehoidossa voidaan käyttää serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI) tai trisyklisiä masennuslääkkeitä, joskin tutkimusnäyttöä niiden tehosta on niukalti. Serotoniinisyndrooman riski SSRI-lääkkeen ja Parkinson-lääkkeinä käytettyjen monoamiinioksidaasi B:n (MAO-B) estäjien yhteiskäytön aikana on vähäinen. Trisykliset lääkkeet saattavat väsyttää ja niiden antikolinergiset haittavaikutukset voivat muodostua ongelmaksi. Muista lääkkeistä mm. mirtatsapiinista, reboksetiinista, venlafaksiinista, duloksetiinista ja MAO-A:n estäjästä moklobemidista voi myös olla apua. Tutkimusnäyttöä Parkinson-lääkkeiden antidepressiivisestä vaikutuksesta on saatu uudempien dopamiiniagonistien osalta. Parkinson-potilaiden muita psyykkisiä oireita ovat apatia, tunnetilojen tai tunneilmaisun epävakaisuus (pakkoitku tai -nauru) ja ahdistuneisuus, jota esiintyy erityisesti lääkevaikutuksen hiipuessa. Ahdistuneisuushäiriö saattaa ilmetä jo vuosia ennen taudin puhkeamista. Impulssikontrollin häiriöitä kuten hyperseksuaalisuutta sekä peli- ja ostohimoa, sekä stereotyyppistä käyttäytymistä on kuvattu esiintyvän dopaminergisten lääkkeiden, erityisesti dopamiiniagonistien käytön yhteydessä. Altistavia tekijöitä ovat varhainen sairastumisikä, miessukupuoli ja aikaisempi affekti- tai pakko-oireinen häiriö (Stamey ja Jankovic 2008). Niiden hoidossa ensisijaista on oireita aiheuttavan Parkinson-lääkityksen vähentäminen. Myös uudemmista psykoosilääkkeistä voi olla apua. J. Lyytinen ja S. Kaakkola
3 Aistiharhoja, paranoiaa tai sekavuutta esiintyy noin 25 %:lla Parkinson-lääkitystä käyttävistä potilaista (Fenelon ym. 2000). Aistiharhoille altistavat korkea ikä, kognition heikkeneminen sekä dopaminerginen ja antikolinerginen lääkehoito. Yleisimpiä ovat näköharhat (ihmisiä, eläimiä, esineitä). Osalla ne ovat»hyvänlaatuisia», eli potilas tunnistaa ilmiöt harhoiksi eikä koe niitä uhkaaviksi. Parkinson-potilaan psykoosi on yhteydessä dementiaan. Tyypillisiä ovat paranoidiset harhaluulot. Psykoottinen oireilu lisää laitoshoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä (Goetz ja Stebbins 1993, Factor ym. 2003). Aistiharhojen ja psykoosin hoidossa on tärkeää selvittää ja hoitaa altistavat tekijät ja sairaudet, kuten kuivumistila tai infektiot. Tämän jälkeen poistetaan lääkityksestä mahdollisuuksien mukaan antikolinergit, selegiliini, amantadiini ja dopamiiniagonistit tässä järjestyksessä. Parkinson-oireiden pahentuessa voidaan levodopa-annosta lisätä. Levodopa-annoksen pienentäminen johtaa usein motoristen oireiden merkittävään pahentumiseen. Tällöin on vaihtoehtona psykoosilääkitys. Klotsapiini on tehokas eikä aiheuta ekstrapyramidaalisia haittavaikutuksia. Leukopeniariskin takia sitä ei kuitenkaan suositella ensilinjan lääkkeeksi. Ketiapiini on käyttökelpoisin hyvän siedettävyytensä ansiosta, joskin näyttö sen tehosta on heikompi kuin klotsapiinin. Ketiapiini ei pahenna Parkinson-oireita mutta voi aiheuttaa väsymystä ja huimausta, minkä vuoksi aloitusannos (12,5 25 mg) otetaan iltaisin. Klassiset neuroleptit (esim. haloperidoli) pahentavat Parkinson-oireita. Kognitiiviset oireet ja dementia Kognitiivisia häiriöitä esiintyy jopa 80 %:lla Parkinson-potilaista, mutta yleensä vasta vuosia sairauden puhkeamisen jälkeen (Adler 2005). Tyypillisiä piirteitä ovat mm. tarkkaavuuden ylläpidon, puheen sujuvuuden ja tavoitehakuisen toiminnan vaikeudet sekä kognitiivisen prosessoinnin hitaus (bradyfrenia). Parkinson-dementian esiintyvyys on noin % (Emre 2003) ja kumulatiivinen ilmaantuvuus lisääntyy jyrkästi suhteessa sairauden kestoon. Taudin myöhäisen alkamisiän, vaikeusasteen, kävely- ja tasapainovaikeuden, psykoosioireiden sekä masennuksen on katsottu korreloivan dementiaris- Kognitiivisia häiriöitä esiintyy jopa 80 %:lla Parkinson-potilaista kiin (Ziemssen ja Reichmann 2007). Psykoottisesti oireilevista potilaista jopa 68 %:lle kehittyi dementia runsaassa kahdessa vuodessa Factorin ym. (2003) aineistossa. Suomessa Parkinson-dementiaa sairastaa noin potilasta (Suhonen ym. 2008). Parkinson-dementia lisää laitoshoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä. Parkinson-dementian patofysiologia tunnetaan vajavaisesti. Neurokemiallisista muutoksista merkittävimpiä lienevät dopamiinijärjestelmän (mesolimbiset ja häntätumakkeen projektiot) ja asetyylikoliinivälitteisten ratajärjestelmien toimintahäiriöt. Parkinson-dementiaa sairastavilla on todettu subkortikaalisten kolinergisten neuronien katoa ja aivokuoren laaja-alainen kolinerginen häiriö (Dubois ym. 1983). Parkinson-dementian diagnostiset kriteerit on äskettäin julkaistu (Emre ym. 2007). Erotusdiagnostisesti tärkeitä ovat vaskulaarinen, alkava Alzheimer-dementia ja lewynkappaledementia. Viimeksi mainitun taudinkuvalle tyypillisiä ovat kognition, tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelu sekä näköharhat jo varhaisvaiheessa. Kliininen rajanveto lewynkappale- ja Parkinson-dementian välillä on häilyvä. Jälkimmäisen edellytyksenä pidetään dementian ilmenemistä aikaisintaan vuoden kuluttua Parkinson-diagnoosista. Parkinson-dementian hoidossa on tärkeää pyrkiä eroon kognitiota heikentävistä lääkeaineista. Parkinson-lääkkeistä haitallisia ovat antikolinergit, MAO-B:n estäjät ja amantadiini. Koliiniesteraasin estäjistä on osoitettu olevan jonkin verran hyötyä: ne parantavat henkistä toimintakykyä ja vähentävät aistihar Parkinsonin tauti paljon muutakin kuin motoriikkaa
4 KATSAUS 2810 hoja. Vahvin näyttö on rivastigmiinin tehosta (Emre ym. 2004). Koliiniesteraasin estäjien haittavaikutuksia ovat mm. pahoinvointi ja Parkinson-oireiden lisääntyminen. Unen ja vireystilan häiriöt REM- eli vilkeunen aikainen käyttäytymishäiriö, levottomat jalat ja jaksoittainen yöllinen raajaliikehäiriö ovat Parkinsonin taudissa varsin yleisiä (Trenkwalder ja Högl 2007). Unen rakenne voi pirstoitua myös uniapnean, Parkinson-oireiden pahentumisen, hallusinaatioiden tai yöllisen Ruokailu kannattaa ajoittaa hyvän lääkevaikutuksen aikaan tihentyneen virtsaamistarpeen seurauksena. Jopa puolet potilaista kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä ja pakonomaisesta nukahtelutaipumuksesta. Uni-valverytmin häiriöiden syntyyn ovat osaltaan vaikuttamassa degeneratiiviset muutokset vireystilaa säätelevissä aivorungon tumakkeissa, aivorungosta nousevissa monoaminergisissa hermoradoissa ja hypotalamuksessa sekä dopaminerginen lääkehoito. REM-käytöshäiriössä potilas»elää unensa läpi»: puhuu, liikkuu ja jopa käyttäytyy väkivaltaisesti. Tämän mahdollistaa epänormaali lihasatonian puuttuminen vilkeunen aikana. Tiedot REM-käytöshäiriön esiintyvyydestä Parkinson-potilailla vaihtelevat välillä % (Trenkwalder ja Högl 2007). REM-käytöshäiriö huonontaa unen laatua ja voi pelottaa lähiomaisia. Nykykäsityksen mukaan REM-käytöshäiriö on yksi premotorisista oireista ja ennakoi osalla myöhemmin kehittyvää Parkinsonin tautia (Schenck ym. 1996). Parkinson-lääkkeistä unta huonontaa erityisesti selegiliini (aineenvaihduntatuotteena l-amfetamiini), mutta myös amantadiini ja antikolinergit voivat olla haitallisia. Unettomuuden hoitoon voidaan käyttää lyhytvaikutteisia nukahtamislääkkeitä tai sedatoivia masennuslääkkeitä. Jos unettomuus johtuu motoristen oireiden pahentumisesta (erityisesti rigiditeetin aiheuttama kyljenkääntämisvaikeus, jonka esiintymistä tulisi tiedustella potilaalta), kannattaa illalla otettavaa Parkinson-lääkitystä tehostaa esimerkiksi pitkävaikutteisella levodopalla tai dopamiiniagonistilla. On kuitenkin huomattava, että agonistit voivat aiheuttaa satunnaisesti unen häiriintymistä. Jalkojen levottomuutta saattavat pahentaa erityisesti trisykliset ja SSRI-masennuslääkkeet sekä väsyttävät antihistamiinit. Ensilinjan lääkehoitona on ilta-annos dopamiiniagonistia tai pitkävaikutteista levodopaa tai molempia. Myös gabapentiinista tai klonatsepaamista voi olla apua. Selegiliinin ja trisyklisten masennuslääkkeiden käyttö kannattaa lopettaa, jos potilaalla on REM-käytöshäiriö. Myös SSRI-lääkkeet ja mirtatsapiini voivat pahentaa sitä. REMkäytöshäiriön ensisijainen lääkehoito on ilta-annos (0,5 1 mg) klonatsepaamia. Myös melatoniinia tai dopaminergisen lääkityksen lisäystä voidaan kokeilla, joskaan kunnollista näyttöä näiden tehosta ei ole (Gugger ja Wagner 2007). Autonomisen hermoston toimintahäiriöt Suurella osalla Parkinson-potilaita esiintyy verenkiertoelimistön, ruoansulatuskanavan, virtsarakon, seksuaalitoimintojen ja lämmönsäätelyn häiriötä. Nämä ovat seurausta parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vaurioitumisesta (Kaufmann ja Goldstein 2007, Ziemssen ja Reichmann 2007). Dysautonomian taustalla voivat olla myös muut sairaudet (esim. diabetes). Tietyt lääkkeet (esim. Parkinson- ja verenpainelääkkeet) saattavat myös pahentaa autonomisia oireita. Autonomisten oireiden selvittämisessä anamneesi on paras keino. Verenpaineen mittaus makuulla ja seisten ovat osa kliinistä arviota. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia (mm. kardiovaskulaariset autonomiset vasteet, urodynamiikka) käytetään harkinnan mukaan. Ortostaattinen eli asentohypotensio johtuu pääasiassa sympaattisen hermoston toimintahäiriöstä. Sydämen sympatikusvaurio on J. Lyytinen ja S. Kaakkola
5 usein todettavissa jo oireettomassa vaiheessa (Oka ym. 2007). Asentohypotensiota esiintyy noin 40 %:lla potilaista (Kaufmann ja Goldstein 2007). Sen oireita ovat huimaus, väsymys, näön hämärtyminen, tasapainovaikeudet, niska-hartiasärky ja kollapsit. Raskaat ateriat, alkoholi ja lämmin ympäristö pahentavat asentohypotensiota lisäämällä splanknikustai pintaverenkiertoa. Lääkkeistä sitä voivat pahentaa mm. selegiliini, dopamiiniagonistit, diureetit ja vasodilataattorit. Selegiliinin käyttö tulisikin lopettaa oireilevilta. Asentohypotension hoitoja ovat neste- (esim ml vettä) tai suolalisä, kofeiini, makuuasennon välttäminen päiväaikaan ja sängyn pääpuolen kohottaminen. Laskimopaluuta lisäävä jalkojen ristiasento tai käsien puristelu voi auttaa hetkellisesti. Kompressiosukkia potilaat sietävät usein huonosti. Pienet, vähähiilihydraattiset ateriat ovat suositeltavia. Lääkkeistä tulee ensisijaisesti kyseeseen fludrokortisoni (aloitus 0,1 mg x 1). Muita vaihtoehtoja ovat etilefriini (vasopressori) ja desmopressiini (antidiureetti). Nielemisvaikeutta esiintyy jopa puolella Parkinson-potilaista (Edwards ym. 1992) ja sen esiintyvyys korreloi taudin vaikeusasteeseen. Dysfagian syntyyn vaikuttavat suun kuivuminen (antikolinergiset lääkkeet), kielen ja nielun koordinoituneen lihastoiminnan häiriintyminen sekä ruokatorven toimintahäiriöt (heikentynyt peristaltiikka, spasmit). Se voi aiheuttaa laihtumista ja aspiraatiovaaran. Kliinisessä arviossa tarvitaan usein puheterapeutin, ravitsemusterapeutin ja korvalääkärin konsultaatioapua. Nielemishäiriö ja merkittävä aspiraatiovaara voidaan usein todeta videofluorografiassa. Ruokien soseuttamisesta ja nesteiden sakeuttamisesta on usein apua. Potilaille voidaan opettaa nielemisen tahdonalaista hallintaa. Ruokailu kannattaa ajoittaa hyvän lääkevaikutuksen aikaan. Vaikean nielemisvaikeuden hoidossa tulee joskus kyseeseen mahalaukkuavanne. Syljen valuminen johtuu nielemisvaikeudesta. Sen hoidossa on atropiinin (tippa kielen alle 0,5 mg x 2) ja ipratropiumbromidin (suihke ad x 4) tehosta jonkinlaista näyttöä YDINASIAT Parkinsonin tautiin liittyy laaja-alainen neuropatologinen ja neurokemiallinen vaurio. Parkinsonin taudin oirekuvaan kuuluu monia eimotorisia oireita, kuten kognitiivisia, psyykkisiä, autonomisia ja vireystilan häiriöitä. Monilla Parkinson-potilailla ei-motoriset oireet huonontavat elämänlaatua jopa enemmän kuin motoriset oireet. Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden varhaiseen toteamiseen tulee panostaa aikaisempaa enemmän, koska osaa niistä voidaan hoitaa tuloksekkaasti. (Chou ym. 2007). Haittavaikutukset rajoittavat usein antikolinergien käyttökelpoisuutta. Sylkirauhasiin ruiskutettava botuliini on osoittautunut tehokkaaksi. Ummetus on tavallinen oire ja todennäköisesti myös yksi taudin premotorisista ilmenemistä (Pfeiffer 2003). Sen taustalla on ruoansulatuskanavan enteerisen ja parasympaattisen hermoston degeneraatio. Mahalaukun tyhjenemishäiriö aiheuttaa varhaisen täyttymisen tunnetta, ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, ja se on yhteydessä motorisiin tilanvaihteluihin. Ruoansulatuskanavan peristaltiikka ja läpikulkuaika ovat myös hidastuneet. Ummetusta voivat pahentaa vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja alentunut nesteiden tai ravintokuitujen saanti. Hoidossa tuleekin huomioida elintavat, ravintotottumukset ja lääkitys. Liikunnan, nesteiden saannin ja kuidun lisääminen ravintoon saattavat auttaa. Pienet ateriat edesauttavat mahalaukun tyhjenemistä. Suolta lamaavien antikolinergien käyttö tulisi lopettaa. Laksatiiveista on apua osalle potilaista. Makrogolin tehosta on myös tutkimusnäyttöä (Zangaglia ym. 2007). Virtsaamishäiriöistä tyypillisimpiä ovat virtsarakon detrusorlihaksen hyperaktiivi Parkinsonin tauti paljon muutakin kuin motoriikkaa
6 KATSAUS 2812 suudesta johtuvat tihentynyt yöllinen virtsaamistarve, tiheävirtsaisuus ja virtsaamispakko. Niitä esiintyy ainakin puolella potilaista (Ziemssen ja Reichmann 2007). Detrusorlihaksen hypoaktiivisuudesta, tämän lihaksen ja sfinkterin dyssynergiasta tai sulkijalihaksen relaksaatiohäiriöstä johtuvaa virtsantulon vaikeutta tai virtsasuihkun heikkoutta Kipuja esiintyy esiintyy noin neljäsosalla potilais- noin puolella Parkinson-potilaista ta. Virtsaamishäiriöisiltä on ennen lääkehoitoa syytä sulkea pois mm. eturauhasen liikakasvusta johtuva rakkoretentio. Jäännösvirtsa voidaan mitata kaikututkimuksella. Urologinen arvio on tarpeen vaikeissa ja epäselvissä tapauksissa. Tihentynyttä yöllistä virtsaamistarvetta hoidetaan ilta-aikaisella nesterajoituksella. Virtsaamispakon tai tihentyneen yöllisen virtsaamistarpeen hoitoon voidaan käyttää antikolinergia (esim. oksibutyniinia) tai desmopressiinia (Suchowersky ym. 1995). Virtsaputken ja eturauhasen sileälihastoimintaa relaksoivista lääkkeistä, kuten tamsulosiinista (0,4 mg illalla), voi olla apua virtsantulon vaikeuteen (ortostaattinen hypotensio muistettava). Joskus joudutaan turvautumaan toistokatetrointiin. Lämmönsäätelyhäiriöitä ovat huonontunut lämmön- tai kylmänsieto ja liikahikoilu, joka on osalla kohtauksittaista, motorisiin tilanvaihteluihin liittyvää.»off-vaiheen» hikoilua voidaan joissakin tapauksissa lievittää tasoittamalla päivittäistä Parkinson-lääkevaikutusta. Antikolinergeista voi olla apua, jos niiden käyttö on muutoin mahdollista. Seksuaalitoimintojen häiriöitä esiintyy jopa 80 %:lla potilaista (Wermuth ja Stenager 1995). Niiden syntyyn voivat vaikuttaa parasympaattinen dysautonomia, lääkeaineet (esim. beetasalpaajat) sekä fyysiset (motoriset oireet, uupumus) ja psyykkiset tekijät (libido, mieliala). Oireita ovat erektiovaikeudet (noin 60 %:lla miehistä) ja naisilla seksuaalinen haluttomuus ja orgasmivaikeudet. Dopamiiniagonistit saattavat parantaa erektiota, ja yhdyntä kannattaa muutoinkin ajoittaa hyvän lääkevaikutuksen aikaan. Erektiohäiriön hoitoon voidaan käyttää fosfodiesteraasin estäjiä (esim. sildenafiilia) tai alprostadiilia. Sildenafiilista (50 mg suun kautta) on raportoitu olleen apua noin 85 %:lle potilaista (Raffaele ym. 2002). Kliinisesti merkittävä asentohypotensio on erektiolääkkeiden vasta-aihe. Kipu ja tuntohäiriöt Kipuja esiintyy noin puolella Parkinson-potilaista (Waseem ja Gwinn-Hardy 2001). Lisäksi saattaa esiintyä tuntohäiriöitä (puutuminen, pistely). Kivun taustalla voivat olla mm. artroosi, rigiditeetti, dystonia tai tyvitumakkeiden ja kivunsäätelyyn osallistuvien laskevien ratajärjestelmien degeneraatio. Kipu paikantuu tyypillisesti vartaloon tai Parkinson-oireiden eniten vaivaaman raajan tyviosaan. Jäätynyt olkapää saattaa olla Parkinsonin taudin ensioire. Jalkaterän kivulias dystonia ilmenee tyypillisesti Parkinson-lääkevaikutuksen hiipuessa tai aamuvarhain. Taudin alkuvaiheessa Parkinson-lääkitys lievittää kipua osalla potilaista (Waseem ja Gwinn-Hardy 2001). Edenneessä taudissa esiintyvää»off-vaiheen» kipua voidaan joskus lievittää dopaminergisen lääkehoidon vaikutusta tasoittamalla. Myös fysioterapiasta tai akupunktuurista voi olla hyötyä. Hajuaistin heikkeneminen on Parkinsonin taudille tunnusomaista. Useimmat potilaat toteavat sen jo paljon ennen motoristen oireiden ilmaantumista. Sen esiintymistä tulee tiedustella alkuoireita selviteltäessä. Hajuaistin testausta yhdistettynä tyvitumakkeiden dopamiinijärjestelmän gammakuvaukseen on kaavailtu mahdolliseksi tulevaisuuden seulontatutkimukseksi, jolla Parkinsonin tauti voitaisiin havaita jo premotorisessa vaiheessa (Sommer ym. 2004). Parkinsonin taudissa on kuvattu esiintyvän myös näköaistin poikkeavuuksia, kuten kaksoiskuvia, konvergenssin ongelmia ja häiriöitä värien erottelussa. J. Lyytinen ja S. Kaakkola
7 Lopuksi Parkinsonin tautiin kiinteästi kuuluvien eimotoristen oireiden vaikutus potilaan kokemaan haittaan, toimintakykyyn ja elämänlaatuun voi olla jopa suurempi kuin motoristen oireiden (Kuopio ym. 2000, Hely ym. 2005). Näiden oireiden varhaisella havaitsemisella ja asianmukaisella hoidolla on siis merkitystä. Viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella osa ei-motorista oireista (ummetus, hajuaistin heikkeneminen, kipu, REM-käytöshäiriö, päiväväsymys ja depressio) saattaa ilmaantua jopa vuosia ennen motorisia oireita, ja ne ovat siksi Parkinsonin taudin prekliinisen (premotorisen) vaiheen merkkejä. Parkinsonin taudin tunnistaminen jo premotorisessa vaiheessa tarjoaisi tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, sikäli kuin sairauden kulkuun vaikuttavia hoitomuotoja tulee tarjolle. JUKKA LYYTINEN, LT, erikoislääkäri SEPPO KAAKKOLA, LKT, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n neurologian klinikka PL 340, HUS Kirjallisuutta Fenelon G, Mahieux F, Huon R, Ziegler Raffaele R, Vecchio I, Giammusso B, Adler CH. Nonmotor complications in M. Hallucinations in Parkinson s disease: Morgia G, Brunetto MB, Rampello L. Parkinson s disease. Mov Disord 2005;20: prevalence, phenomenology and risk Efficacy and safety of fixed-dose oral S23 9. factors. Brain 2000;123: sildenafil in the treatment of sexual Braak H, Del Tredici K, Rub U, de Vos Goetz CG, Stebbins GT. Risk factors for dysfunction in depressed patients with RA, Jansen Steur EN, Braak E. Staging nursing home placement in advanced idiopathic Parkinson s disease. Eur Urol of brain pathology related to sporadic Parkinson s disease. Neurology 1993; 2002;41: Parkinson s disease. Neurobiol Aging 43: Schenck CH, Bundlie SR, Mahowald 2003;24: Gugger JJ, Wagner ML. Rapid eye MW. Delayed emergence of a parkinso- Chou Kl, Evatt M, Hinson V, Kompoliti movement sleep behavior disorder. Ann nian disorder in 38 % of 29 older men K. Sialorrhea in Parkinson s disease: a Pharmacother 2007;41: initially diagnosed with idiopathic rapid review. Mov Disord 2007;22: Hely MA, Morris JGL, Reid WGJ, Traf- eye movement sleep behaviour disorder. Dubois B, Ruberg M, Javoy-Agid F, ym. ficante R. Sydney multicenter study of Neurology 1996;46: A subcortico-cortical cholinergic system Parkinson s disease: non-l-dopa-respon- Schuurman AG, van den Akker M, is affected in Parkinson s disease. Brain sive problems dominate at 15 years. Mov Ensinck KT, ym. Increased risk of Parkin- Res 1983;288: Disord 2005;20: son s disease after depression. Neurology Edwards LL, Quigley EM, Pfeiffer RF. Kaufmann H, Goldstein DS. Autonomic 2002;58: Gastrointestinal dysfunction in Parkin- dysfunction in Parkinson s disease. Kir- Sommer U, Hummel T, Cormann K, son s disease: frequency and pathophysi- jassa: Koller WC, Melamed E, toim. Par- ym. Detection of presymptomatic Par- ology. Neurology 1992;42: kinson s disease and related disorders. kinson s disease: combining smell tests, Emre M. Dementia associated with Edinburgh: Elsevier 2007, s transcranial sonography, and SPECT. Mov Parkinson s disease. Lancet Neurol 2003; Kuopio A, Marttila RJ, Helenius H. The Disord 2004; 19: : quality of life in Parkinson s disease. Mov Stamey W, Jankovic J. Impulse control Emre M, Aarsland D, Albanese A, ym. Disord 2000;15: disorders and pathological gambling in Rivastigmine for dementia associated McDonald WM, Richard IH, DeLong patients with Parkinson s disease. Neu- with Parkinson s disease. N Engl J Med MR. Prevalence, etiology, and treatment rologist 2008;14: ;351: of depression in Parkinson s disease. Biol Suchowersky O, Furtado S, Rohs G. Emre M, Aarsland D, Brown R, ym. Psychiatry 2003;54: Beneficial effect of intranasal desmo- Clinical diagnostic criteria for dementia Oka H, Yoshioka M, Onouchi K, ym. pressin for nocturnal polyuria in Parkin- associated with Parkinson s disease. Mov Characteristics of orthostatic hypoten- son s disease. Mov Disord 1995;10: Disord 2007;22: sion in Parkinson s disease. Brain 2007; Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkin- Factor SA, Feustel PJ, Friedman JH, ym. 130: sonin taudin dementia. Suom Lääkäril Longitudinal outcome of Parkinson s Pfeiffer RF. Gastrointestinal dysfunc- 2008; 63: disease patients with psychosis. Neurol- tion in Parkinson s disease. Lancet Neurol Trenkwalder C, Högl B. Sleep in ogy 2003;60: ;2: Parkinson syndromes. Kirjassa: Koller 2813
8 WC, Melamed E, toim. Parkinson s disease and related disorders. Edinburgh: Elsevier 2007, s Waseem S, Gwinn-Hardy K. Pain in Parkinson s disease. Common yet seldom recognized symptom is treatable. Postgrad Med 2001;110:33 4, 39 40, 46. Wermuth L, Stenager E. Sexual problems in young patients with Parkinson s disease. Acta Neurol Scand 1995; 91: Zangaglia R, Martignoni E, Glorioso M, ym. Macrogol for the treatment of constipation in Parkinson s disease. A randomized placebo-controlled study. Mov Disord 2007;22: Ziemssen T, Reichmann H. Non-motor dysfunction in Parkinson s disease. Parkinsonism Relat Disord 2007;13: Sidonnaisuudet: Jukka Lyytinen: kutsuttuna luennoitsijana eri lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Boehringer Ingelheim, Orion Pharma, GSK). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan määräämänä ja lääkeyrityksen kustantamana (Boehringer Ingelheim, GlaxoSmithKline). Toiminut asiantuntijana lääkeyritykselle (UCB Pharma). Seppo Kaakkola: kutsuttuna luennoitsijana eri lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Boehringer Ingelheim, GlaxoSmithKline, Lundbeck, Orion Pharma). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan määräämänä ja lääkeyrityksen kustantamana (Boehringer Ingelheim, GlaxoSmithKline, Orion Pharma, Solvay Pharma). Toiminut asiantuntijana lääkeyritykselle (Orion Pharma). 2814
Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotMitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista
Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Ville Pursiainen, LT, neurologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Osallistunut jatkokoulutustilaisuuksiin eri lääkeyritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim,
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotPARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015
PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö MINNA KIANTA JA
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotEdenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta
Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Neu oyl Susanna Hintikka 20.5.2015 Sisällöstä Parkinsonin taudin patofysiologiaa Motoriset oireet ja niiden hoito Ei-motoriset oireet ja niiden
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotFilip Scheperjans, LT, Neurologian erikoislääkäri Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Filip Scheperjans, LT, Neurologian erikoislääkäri Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy 1 Suoli, tilanvaihtelut ja Parkinsonranneke Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri HYKS Neurologian klinikka
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotLÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita
LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain
LisätiedotKajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin?
Tieteessä kättä pidempää Valtteri Kaasinen dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TYKS, neurotoimialue ja Turun yliopisto Valtakunnallinen PET-keskus, Turku Mikko Kärppä LT, neurologian
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotSELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS
SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotVäsymys ja Parkinsonin tauti
Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotParkinsonin tautia sairastavan iäkkään lääkehoito
Parkinsonin tautia sairastavan iäkkään lääkehoito Jaana Autere, LT, neurologian erikoislääkäri KYS Neurokeskus 22.1.2018 1 Esityksen sisältö Parkinsonin taudin motoristen oireiden hoito Varhaisvaiheen
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotParkinson Kerava. Esitelmä KU Parkkis kerhoillassa
Parkinson 1.10.2018. Kerava Terttu Heikinheimo-Connell Esitelmä KU Parkkis kerhoillassa Sidonnaisuudet HUS Hyvinkään sairaala Kongressimatkoja: Roche, Novartis, Orion Luentoja: Sanofi Epilepsialiitto Apurahoja:
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
LisätiedotAbbVie Parkinsonin taudin hoitoketjuanalyysi
AbbVie Parkinsonin taudin hoitoketjuanalyysi Yhteenveto loppuraportista 7.4.2017 FIDUO170150a/04.2017 Sisällys 1 Johdanto ja yhteenveto 2 Parkinsonin taudin taustaa ja taudin esiintyvyys Projektin tavoitteena
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotSeppo Kaakkola Suomen Parkinson-säätiö, hallituksen puheenjohtaja
Seppo Kaakkola Suomen Parkinson-säätiö, hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Kymen Parkinson-kerho 21.2.2018 Mitään tyydyttävää hoitoa ei ole keksitty Voidaan toivoa, että jonain päivänä keksitään hoito,
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotADHD:n neurologiset muutokset
ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotVARHAISVAIHEEN DIAGNOSTIIKKA JA NEUROPSYKIATRISET PIIRTEET PARKINSONIN TAUDISSA
VARHAISVAIHEEN DIAGNOSTIIKKA JA NEUROPSYKIATRISET PIIRTEET PARKINSONIN TAUDISSA Samuli Suokko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2012 Tampereen yliopisto
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMiesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.
Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotDOPAMIINIAGONISTIT JA MAO-B:N ESTÄJÄT PARKINSONIN TAUDIN VARHAISVAIHEESSA
DOPAMIINIAGONISTIT JA MAO-B:N ESTÄJÄT PARKINSONIN TAUDIN VARHAISVAIHEESSA Topi Mattila Syventävien opintojen kirjallinen osuus Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 Tampereen yliopisto
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva
Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset
LisätiedotAripiprazole Accord (aripipratsoli)
Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotUniapnea liikennelentäjällä
Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SIFROL 0,088 mg tabletti SIFROL 0,18 mg tabletti SIFROL 0,35 mg tabletti SIFROL 0,7 mg tabletti SIFROL 1,1 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN
LisätiedotKonkret om sömnapné. Vad bör göras?
Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotDementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY
Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
Lisätiedot