Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY"

Transkriptio

1 Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

2 DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus, ärtyisyys, aggressiivisuus - vähentynyt energia, välinpitämättömyys - itsekeskeisyys - sosiaalinen eristäytyminen - seksuaalitoimintojen muutokset - varastelu, piilottelu - pukeminen, riisuminen - vaeltelu, huutelu

3 DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIREET merkki häiriintyneestä havaintokyvystä ja ajattelusta peruspersoonallisuudella on merkitystä erityisesti sairauden alkuvaiheessa ympäristötekijöiden oireita hillitsevä tai niille altistava vaikutus on suuri keskeinen omaisten stressiä lisäävä tekijä vaikuttavat potilaan hoitojärjestelyihin ja ennusteeseen

4 DEMENTIOIDEN EPIDEMIOLOGIAA Insidenssi / vuosi: 1,4/ v, 6,4/ v, 20,5/ v (ECAP) Ikäluokka-insidenssi pysynyt ilm. samana vuosikymmeniä Väestö vanhenee, dementiapotilaiden lukumäärä lisääntyy Alzheimerin (AD) prevalenssi 6-8 % ikäryhmässä % ikäryhmässä 85+ AD 38 %:ssa dementian aiheuttaja nuorimmassa ja 82%:ssa vanhimmassa ikäryhmässä AD hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä? (erityisesti kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä)

5 Dementian käytösoireiden esiintyvyys Käytösoireita yli puolella, mutta elämänaikainen riski jopa 90% Agitaatiota joka toisella (Ballard et al, 2001) Psykoottisia oireita joka kolmannella dementiapotilaalla (Ballard et al 1995) Psykoottisten oireiden kumulatiivinen esiintyvyys jopa 80 % (Ballard et al, 1997) Laitoshoidossa Suomessa psykoosioireita puolella ja agitaatiota joka neljännellä (Pitkälä et al 2004)

6 KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS DEMENTIAPOTILAILLA Masennus 20-80% Apatia 20-90% Levottomuus 20-75% Ahdistuneisuus 20-50% Psykoottiset oireet 5-75% Persoonallisuuden muutos 50-90% Uni -valverytmin häiriöt 60-70% Seksuaaliset käytösoireet 5-15% Syömishäiriöt 30%

7 KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMISHUIPUT ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ esiintyvyys (% potilaista) sosiaalinen vetäytyminen depressio vainoharhat vrk -rytmin häiriöt ärtyneisyys ahdistuneisuus levottomuus vaeltelu aggressio hallusinaatiot harhaluulot suisidaaliset ajatukset seksuaaliset käytösoireet kk ennen/jälkeen diagnoosin Jost&Grossberg, 1996

8 DEMENTIAN PSYKIATRISEN LÄÄKEHOIDON PERIAATTEET lääkehoito perustuu aina psykiatriseen diagnoosiin tai oiremäärittelyyn lääkeannoksen säätäminen: tehon optimointi, haittavaikutusten minimointi tarkka kliininen seuranta lääkehoidon tarve usein lyhytaikainen

9 MILLOIN DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIRETTA TULISI HOITAA? kun oire vaikuttaa potilaan selviytymiseen kun oire rasittaa potilasta kun oire rasittaa omaista

10 PSYYKENLÄÄKKEIDEN TEHO DEMENTIAN KOHDEOIREISSA kohtuullinen: harhat, masennus, aggressiivisuus mahdollinen: välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, sosiaalinen eristäytyminen vaatimaton: seksuaalitoimintojen muutokset, pukeminen, riisuuntuminen, näpistely, piilottelu, vaeltelu, huutelu

11 %:lla Alzheimerin tautia sairastavista on jossain sairauden vaiheessa psykiatrisia oireita - Harhaluuloja n %: (varastamis-, myrkyttämis-, parasiitti-, Capgras) Psykoosioireet Alzheimerin taudissa - Aistiharharhoja n %, näköharhat yleisempiä - Väärintulkinnan ja deluusion tai hallusinaation ero on usein hyvin pieni (aistivajeet) - Agitaatio 50 %:lla, aggressiivisuus %:lla

12 KÄYTÖSOIREET VASKULAARISESSA DEMENTIASSA oiretiedostus säilyy pidempään kuin AD:ssa depressiivisyys: mielialan nopeat vaihtelut orgaanista labiliteettia, pakkoitkua tai naurua yöllistä sekavuutta nopeita tilanvaihteluita, fokaalisia neurologisia oireita

13 Lewyn-kappale dementia fluktuoiva kognitio, näköharhat, parkinsonismi muisti säilyy aluksi paremmin, ongelmia toiminnan ohjauksessa potilaat erityisen herkkiä perinteisten neuroleptien sivuvaikutuksille

14 Dementioiden käytösoireiden kolinerginen lääkehoito asetyylikolinesteraasin estäjät suositusten mukaan ensisijaisia myös Alzheimerin taudin käytösoireissa kun oireita jo on, teho usein vaatimaton ennaltaehkäisyyn(?)

15 Käytösoireiden kolinerginen lääkehoito donepetsiili, rivastigmiini, galantamiiini: vertailututkimuksia kaivataan ryhmän sisällä: saattaa olla eroja hoitovasteessa ja sen ilmaantumisnopeudessa usein toisen polven psykoosilääkkeiden kanssa kolinergiselle lääkehoidolle saattavat reagoida: apatia - agitaatio harha-ajatukset - estottomuus aistiharhat - poikkeava motorinen käytös

16 EXELON INTERNATIONAL LEWY BODY DEMENTIA TRIAL (ENA-INT-03): Behavioural Changes (NPI) 8 most frequently occurring NPI items -mean change from baseline (OC) 0,5 Apathy Hallucinations Anxiety Depression Delusions Agitation Aberrant motor Irritability 0 Improvement -0,5-1 -1,5 Rivastigmine Placebo -2

17 Rivastigmiini Muutos käyt.oireissa: NPI vko Keskimääräinen muutos lähtötasosta (NPI-NH) -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0 * *** ***p<0,001 versus *** *** *** *p<0,05 versus lähtötaso lähtötaso * *** Paraneminen Agitaatio Ärtyneisyys Ahdistuneisuus Levottomuus Apatia Depressio Harhaluulot Estottomuus Aistiharhat Euforia Öinen käyttytyminen Ruokahalu/syöminen * R Anand et al.: The effects of Rivastigmine on Behavioral Symptoms in Severe AD Patients in a Nursing Home Setting Poster presented in World Alzheimer Conference June 2000

18 GAL-USA-10: NPI Scores (Part 1) Mean Change From Baseline in NPI * Aberrant Motor Behavior Agitation/ Aggression Anxiety * Placebo Reminyl (16 and 24 mg/d) Apathy Delusions B-7 Improvement Deterioration *P.05, Reminyl 24 mg vs placebo. P.05, Reminyl 16 mg vs placebo. Reference: Tariot, et al, Neurology, 2000.

19 Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla skitsofrenia psykoottinen mania psykoottinen depressio harhaluuloisuushäiriö dementian agitaatio psykoottisin oirein toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman psykoottisia oireita Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.

20 Psykoosilääke laitoshoidossa Oire Vaeltelua Sanallisesti aggr. Fyysisesti aggr. Sosiaal. häiritsevä Hoitoa vastust. Hallusinaatioita Depressiooireita % psykoosilääke 54.6 % Alanen H ym.

21 Psykoosilääkkeiden käyttö dementiapotilaan käytösoireissa selvitä ajankohtaiset syyt (kipu,delirium, ympäristötekijät, lääkitys) huomioi hoitavan henkilön kuormittuneisuus seuraa käytösoireita riittävän pitkään, sillä osa oireista poistuu itsekseen identifioi kohdeoire mahdollisimman hyvin ja valitse lääke johdonmukaisesti -psykoosioireisiin psykoosilääke keskity hoitamaan lääkkeillä niitä oireita, joihin lääkehoidon tiedetään tehoavan

22 Toisen polven psykoosilääkkeet dementian käytösoireissa Risperidonista, olantsapiinista ja aripipratsolista on tutkimuksia dementioihin liittyvien käytösoireiden hoidossa klotsapiini on huonosti siedetty vanhuksilla (lis. agranulosytoosin riski, sedaatio, asentohypotensio) eikä sitä kannata käyttää dementiapotilailla

23 Risperidoni ja vanhus annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk parkinsonintaudin psykoosioireisiin mg/vrk dementiaan (2mg) mg/vrk (ainut tppsykoosilääke, jolla virallinen indikaatio) Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk psykoottinen depressio 1-2 mg annoksen riittävän hidas nosto vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa

24 RISPERIDONI - BPSD julkaistu kaksi 10 v takaista plasebovertailua (Katz et al 1999, De Deyn et al 1999) Katzin ym. (1999): 1mg ja 2mg risperidonia lumetta tehokkaampia kolmannesta viikosta alkaen 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta De Deyn ym. (1999): sekä risperidoni (1.1 mg/vrk) että haloperidoli (1.2 mg/vrk) olivat merkittävästi lumetta tehokkaampia risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa risperidoni paremmin siedetty

25 RIS-USA-63: BEHAVE-AD psychosis Mean change from baseline (± SEM) Time (weeks) Endpoint Placebo Risperidone 0.5mg Risperidone 1mg Risperidone 2mg * ** *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo

26 Ris-USA-63 BEHAVE-AD aggressiveness Mean change from baseline (± SEM) Time (weeks) Endpoint Risperidone Haloperidol Placebo *p=0.01; **p<0.01 vs placebo p=0.05 vs haloperidol ** * **

27 Olantsapiini ja vanhus dementian psykoottiset käytösoireet mg /vrk (ei virallinen indikaatio) annostus skitsofreniaan (30) mg/vrk parkinson potilaille mg harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg psykoottinen depressio 5-10 mg lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa

28 Olantsapiini vs. lume: NPIkokonaispistemäärä (agitaatio, deluusiot ja hallusinaatiot) Mean change from baseline (observed case) * Weeks of double-blind therapy * ** *** * *** Placebo Olanzapine 5mg Olanzapine 10mg Olanzapine 15mg *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p vs placebo Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:

29 Ketiapiini ja vanhus ketiapiinilla on erityisen vähäinen EP-oireiden riski ainut lume- ja AKE-kontrolloitu tutkimus on negatiivinen annostus skitsofreniaan (800) mg/vrk dementian psykoottisiin käytösoireisiin (400) mg (ei virallinen indikaatio) parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin mg/vrk harhaluuloisuushäiriö mg psykoottinen depressio mg annoksen riittävän hidas nosto, vaikutusta odoteltava

30 Quetiapine in patients with Alzheimer and psychosis Mean change from baseline (%) BPRS total score Hostility cluster score * * * * Trial week * * * * *p<0.05 vs baseline Median dose 100 mg/day (n=78) Adapted from Schneider et al 1999

31 Aripipratsoli AD-potilaiden käytösoireissa: aripipratsoli vs. lume (n=487) sekä 5 mg/vrk että 10 mg/vrk lumetta tehokkaampia sekä psykoosi- että agitaatio/aggressio-oireissa* dosefinding- tutkimuksessa keskimääräinen päiväannos 10.0 mg ei virallinen indikaatio dementiapotilailla pitkä puoliintumisaika» *Mintzer J et al. 2007

32 TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEIDEN ANNOSTELU KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA Lääke Aloitus Ylläpito Risperidoni 0,25-0,5 0,5-1,5 Olantsapiini 2, Ketiapiini

33 Toisen polven psykoosilääkkeiden pääasialliset metaboliareitit risperidoni: CYP 2D6 olantsapiini: CYP 1A2 ketiapiini: CYP 3A4 aripipratsoli CYP 2D6, CYP 3A4

34 TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEET JA KUOLEMANVAARA DEMENTIAPOTILAILLA FDA, EMEA: varoitukset toisen polven psykoosilääkkeiden käytöstä dementiapotilailla Riski: Lääke/lume 3,5% vs. 2.3%, OR 1.54 ( , p=0.02) dementiapotilailla syy tyntematon (kardiovaskulaarinen?) ei riskieroja eri lääkkeiden välillä ei eroja suhteessa oireiston vaikeuteen ei eroja riskissä dementiadiagnoosin suhteen

35

36 Dementiapotilaiden kuolleisuus Kolmen psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, olantsapiini) lumevertailun (kesto keskim. 10 vk) tulokset Riskiero lääke vs. lume keskim. 1.9 % (4.5 % vs. 2.6 %) : risperidoni 0.9 %, ketiapiini 2,3 %, olantsapiini 2.0 % (ns.) NNH 52 Onko pidemmän hoidon riski suurempi?» Singh S 2005

37 VANHAT NEUROLEPTIT DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA vain % dementiapotilasta on hyötynyt perinteisistä neurolepteista monen hoito keskeytyy EP-oireisiin ennen toivotun vaikutuksen saavuttamista vanhukset, erityisesti dementiaa sairastavat ovat herkkiä neuroleptien aiheuttamalle parkinsonismille (Lewyn kappale tauti) dementiapotilaat eivät kestä neuroleptien antikolinergisia vaikutuksia TD-riski on hoidettaessa vanhuksia perinteisillä neurolepteilla % / vuosi ja atyyppisillä n. 3-5 % / vuosi

38 TD:n riski: risperidoni versus haloperidoli Patients with tardive dyskinesia (%) Risperidone (n=61) Haloperidol (n=61) Months Peto-Prentice p-value=0.045 Jeste D et al. J Am Geriatr Soc 1999;47:716 19

39 Lääkeaineiden antikolinerginen vaikutus Atropine equivalents (ng/ml) Cimetidine Prednisolone Digoxin Dyazide Lanoxin Dipyridamole Muistihäiriökynnys 2 Theophylline Warfarin Furosemide Nifedipine Isosorbide Codeine Captopril Ranitidine 1 Tune L et al. Am J Psychiatry 1992;149: Miller PS et al. Am J Psychiatry 1988;145:

40 Valproaatti vanhuksella eliminaatio vähenee n. 40 % vanhuksilla interaktiot: ASA, varfariini, fenytoiini, karbamatsepiini, inhiboi lamotrigiinin metaboliaa haittavaikutuksia: pahoinvointi, väsymys, parkinsonismi, hiusten lähtö, maksan ja haiman toiminnan häiriöt, trombosytopenia

41 Valproaatti ja dementiaan liittyvät käytösoireet Käytösoireissa annokset vaihdelleet mg/vrk (tavallisesti mg/vrk) Pitoisuudet voivat antaa vääristyneen kuvan (vapaa / proteiineihin sitoutunut lääkefraktio vanhuksella 17 tutkimuksen meta-analyysi* hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (kun määriteltiin kohdeoireiden 50 % lievittymisenä) toisaalta tuoreen Cochrane-katsauksen** mukaan valproaatti on suhteellisen tehoton dementian ongelmakäyttäytymisen hoidossa gi-oireita, sedaatiota, lihomista *Lindenmayer & Katsaftis 2000 **Lonergan & Luxenberg 2006

42 Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja SSRI: Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen Sitalopraami mg/vrk Tratsodoni: mg/vrk, näyttö tapausselostuksien tasoa Asentohypotensio, kaatumiset

43 Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja propranololi mg/vrk gabapentiini mg/vrk selegiliini 10 mg/vrk: Kaikilla näyttö tapausselostusten tai -sarjojen tasoinen

44 DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOITO tue realistisia odotuksia lääkehoidolla: osa oireita lievittyy, osa jää, osa ilmenee uudelleen määrittele seurattavat kohdeoireet: toimintakyky, kognitio, käytösoireet, omaisten kuormittuminen harkitse lääkityksen aloittamisen, jatkamisen ja lopettamisen tarpeellisuus riittävän usein

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Haasteellinen. opastan läheisiä? Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen

Lisätiedot

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Prometax 4,5 mg kovat kapselit Prometax 6,0 mg kovat kapselit. Rivastigmiini

PAKKAUSSELOSTE. Prometax 4,5 mg kovat kapselit Prometax 6,0 mg kovat kapselit. Rivastigmiini PAKKAUSSELOSTE Prometax 1,5 mg kovat kapselit Prometax 3,0 mg kovat kapselit Prometax 4,5 mg kovat kapselit Prometax 6,0 mg kovat kapselit Rivastigmiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA Toim. huom. Tämän tutkielman käyttöön esimerkkitekstinä on saatu lupa kirjoittajalta. Tutkielman ulkoasua ja kirjoitusasua on joiltain osin muutettu alkuperäisestä, tekijän luovuttamasta lopullisesta versiosta.

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Olantsapiini Riskienhallintasuunnitelma_v 3.0 Lokakuu 2013 Osa VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista valmisteittain

Olantsapiini Riskienhallintasuunnitelma_v 3.0 Lokakuu 2013 Osa VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista valmisteittain VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä Olantsapiinia käytetään skitsofreniaa sairastavien aikuisten hoitoon. Skitsofrenia on psyykkinen sairaus, johon kuuluu erilaisia

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Usein esitettyjä kysymyksiä Risperdal Consta TM -valmisteesta

Usein esitettyjä kysymyksiä Risperdal Consta TM -valmisteesta Usein esitettyjä kysymyksiä Risperdal Consta TM -valmisteesta Entistä helpompi käyttää Käyttöön liittyviä asioita Voiko potilas itse antaa injektion itselleen? Ei. Hoitaja tai lääkäri antaa injektion potilaalle.

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Aripiprazole ratiopharm Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Sisällysluettelo 1. Mikä on tämän esitteen tarkoitus? s. 4 2. Mitä minun tulisi tietää Aripiprazole ratiopharm

Lisätiedot

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Uudet ja uudehkot lääkkeet. Jussi Sutinen 11.02.2015

Uudet ja uudehkot lääkkeet. Jussi Sutinen 11.02.2015 Uudet ja uudehkot lääkkeet Jussi Sutinen 11.02.2015 EACS:n hoitosuositukset (2014) Rilpiviriini RPV Non-nukleosidianalogi NNRTI Edurant RPV 25 mg tabl Annos 1x1 ruoan kanssa Koko Ø 6 mm Eviplera RPV 25

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Dementia Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Proviisori Kirsi Puurunen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2007

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys 10.11.2016 Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Keskivaikean tai vaikean pakko-oireisen ensisijaiseen psykoterapeuttiseen (CBT) hoitoon voidaan

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Huumeet ja mielenterveys

Huumeet ja mielenterveys Huumeet ja mielenterveys Pekka Laine LT, Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen ja psykoterapian erityispätevyydet ET perhepsykoterapeutti YET kognitiivinen psykoterapeutti Yli puolella kaikista

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi

PAKKAUSSELOSTE. Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi PAKKAUSSELOSTE Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys Määritelty laissa (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973) Oikeuslääkäri tekee Ruumiinavaus

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori Psyykenlääkkeet Salla Kalsi Proviisori Ahdistuneisuus Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla päihteidenkäyttö, kielteiset elämäntapahtumat, aivojen toimintahäiriöt yms. Oireita mm. jännittyneisyys,

Lisätiedot

Tabletit tulee niellä veden kera. Ne voidaan ottaa joko aterian yhteydessä tai muulloin. Vuorokausiannos jaetaan kolmeen yhtä suureen annokseen.

Tabletit tulee niellä veden kera. Ne voidaan ottaa joko aterian yhteydessä tai muulloin. Vuorokausiannos jaetaan kolmeen yhtä suureen annokseen. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pramipexole Teva 0,35 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 0,35 mg pramipeksoliemästä (0,5 mg:na pramipeksolidihydrokloridimonohydraattia).

Lisätiedot

AKUUTTI SEKAVUUSTILA

AKUUTTI SEKAVUUSTILA AKUUTTI SEKAVUUSTILA Jouko Laurila LT, ger. dos. HUS, Medisiininen tulosyksikkö Sidonnaisuudet: koulutusmatkat ja luentopalkkiot: Nutricia, Mundipharma, Astellas DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

DEMENTIAA SAIRASTAVAN KÄYTÖSHÄIRIÖISEN POTILAAN KOHTAAMINEN KOTIHOIDOSSA

DEMENTIAA SAIRASTAVAN KÄYTÖSHÄIRIÖISEN POTILAAN KOHTAAMINEN KOTIHOIDOSSA 1 Opinnäytetyö (YAMK) Terveysalan ylempi amk tutkinto Kliininen asiantuntija 2014 Tina Di Rubbo DEMENTIAA SAIRASTAVAN KÄYTÖSHÄIRIÖISEN POTILAAN KOHTAAMINEN KOTIHOIDOSSA Toimintamalli kotihoidon henkilökunnalle

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot