Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY"

Transkriptio

1 Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

2 DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus, ärtyisyys, aggressiivisuus - vähentynyt energia, välinpitämättömyys - itsekeskeisyys - sosiaalinen eristäytyminen - seksuaalitoimintojen muutokset - varastelu, piilottelu - pukeminen, riisuminen - vaeltelu, huutelu

3 DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIREET merkki häiriintyneestä havaintokyvystä ja ajattelusta peruspersoonallisuudella on merkitystä erityisesti sairauden alkuvaiheessa ympäristötekijöiden oireita hillitsevä tai niille altistava vaikutus on suuri keskeinen omaisten stressiä lisäävä tekijä vaikuttavat potilaan hoitojärjestelyihin ja ennusteeseen

4 DEMENTIOIDEN EPIDEMIOLOGIAA Insidenssi / vuosi: 1,4/ v, 6,4/ v, 20,5/ v (ECAP) Ikäluokka-insidenssi pysynyt ilm. samana vuosikymmeniä Väestö vanhenee, dementiapotilaiden lukumäärä lisääntyy Alzheimerin (AD) prevalenssi 6-8 % ikäryhmässä % ikäryhmässä 85+ AD 38 %:ssa dementian aiheuttaja nuorimmassa ja 82%:ssa vanhimmassa ikäryhmässä AD hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä? (erityisesti kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä)

5 Dementian käytösoireiden esiintyvyys Käytösoireita yli puolella, mutta elämänaikainen riski jopa 90% Agitaatiota joka toisella (Ballard et al, 2001) Psykoottisia oireita joka kolmannella dementiapotilaalla (Ballard et al 1995) Psykoottisten oireiden kumulatiivinen esiintyvyys jopa 80 % (Ballard et al, 1997) Laitoshoidossa Suomessa psykoosioireita puolella ja agitaatiota joka neljännellä (Pitkälä et al 2004)

6 KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS DEMENTIAPOTILAILLA Masennus 20-80% Apatia 20-90% Levottomuus 20-75% Ahdistuneisuus 20-50% Psykoottiset oireet 5-75% Persoonallisuuden muutos 50-90% Uni -valverytmin häiriöt 60-70% Seksuaaliset käytösoireet 5-15% Syömishäiriöt 30%

7 KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMISHUIPUT ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ esiintyvyys (% potilaista) sosiaalinen vetäytyminen depressio vainoharhat vrk -rytmin häiriöt ärtyneisyys ahdistuneisuus levottomuus vaeltelu aggressio hallusinaatiot harhaluulot suisidaaliset ajatukset seksuaaliset käytösoireet kk ennen/jälkeen diagnoosin Jost&Grossberg, 1996

8 DEMENTIAN PSYKIATRISEN LÄÄKEHOIDON PERIAATTEET lääkehoito perustuu aina psykiatriseen diagnoosiin tai oiremäärittelyyn lääkeannoksen säätäminen: tehon optimointi, haittavaikutusten minimointi tarkka kliininen seuranta lääkehoidon tarve usein lyhytaikainen

9 MILLOIN DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIRETTA TULISI HOITAA? kun oire vaikuttaa potilaan selviytymiseen kun oire rasittaa potilasta kun oire rasittaa omaista

10 PSYYKENLÄÄKKEIDEN TEHO DEMENTIAN KOHDEOIREISSA kohtuullinen: harhat, masennus, aggressiivisuus mahdollinen: välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, sosiaalinen eristäytyminen vaatimaton: seksuaalitoimintojen muutokset, pukeminen, riisuuntuminen, näpistely, piilottelu, vaeltelu, huutelu

11 %:lla Alzheimerin tautia sairastavista on jossain sairauden vaiheessa psykiatrisia oireita - Harhaluuloja n %: (varastamis-, myrkyttämis-, parasiitti-, Capgras) Psykoosioireet Alzheimerin taudissa - Aistiharharhoja n %, näköharhat yleisempiä - Väärintulkinnan ja deluusion tai hallusinaation ero on usein hyvin pieni (aistivajeet) - Agitaatio 50 %:lla, aggressiivisuus %:lla

12 KÄYTÖSOIREET VASKULAARISESSA DEMENTIASSA oiretiedostus säilyy pidempään kuin AD:ssa depressiivisyys: mielialan nopeat vaihtelut orgaanista labiliteettia, pakkoitkua tai naurua yöllistä sekavuutta nopeita tilanvaihteluita, fokaalisia neurologisia oireita

13 Lewyn-kappale dementia fluktuoiva kognitio, näköharhat, parkinsonismi muisti säilyy aluksi paremmin, ongelmia toiminnan ohjauksessa potilaat erityisen herkkiä perinteisten neuroleptien sivuvaikutuksille

14 Dementioiden käytösoireiden kolinerginen lääkehoito asetyylikolinesteraasin estäjät suositusten mukaan ensisijaisia myös Alzheimerin taudin käytösoireissa kun oireita jo on, teho usein vaatimaton ennaltaehkäisyyn(?)

15 Käytösoireiden kolinerginen lääkehoito donepetsiili, rivastigmiini, galantamiiini: vertailututkimuksia kaivataan ryhmän sisällä: saattaa olla eroja hoitovasteessa ja sen ilmaantumisnopeudessa usein toisen polven psykoosilääkkeiden kanssa kolinergiselle lääkehoidolle saattavat reagoida: apatia - agitaatio harha-ajatukset - estottomuus aistiharhat - poikkeava motorinen käytös

16 EXELON INTERNATIONAL LEWY BODY DEMENTIA TRIAL (ENA-INT-03): Behavioural Changes (NPI) 8 most frequently occurring NPI items -mean change from baseline (OC) 0,5 Apathy Hallucinations Anxiety Depression Delusions Agitation Aberrant motor Irritability 0 Improvement -0,5-1 -1,5 Rivastigmine Placebo -2

17 Rivastigmiini Muutos käyt.oireissa: NPI vko Keskimääräinen muutos lähtötasosta (NPI-NH) -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0 * *** ***p<0,001 versus *** *** *** *p<0,05 versus lähtötaso lähtötaso * *** Paraneminen Agitaatio Ärtyneisyys Ahdistuneisuus Levottomuus Apatia Depressio Harhaluulot Estottomuus Aistiharhat Euforia Öinen käyttytyminen Ruokahalu/syöminen * R Anand et al.: The effects of Rivastigmine on Behavioral Symptoms in Severe AD Patients in a Nursing Home Setting Poster presented in World Alzheimer Conference June 2000

18 GAL-USA-10: NPI Scores (Part 1) Mean Change From Baseline in NPI * Aberrant Motor Behavior Agitation/ Aggression Anxiety * Placebo Reminyl (16 and 24 mg/d) Apathy Delusions B-7 Improvement Deterioration *P.05, Reminyl 24 mg vs placebo. P.05, Reminyl 16 mg vs placebo. Reference: Tariot, et al, Neurology, 2000.

19 Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla skitsofrenia psykoottinen mania psykoottinen depressio harhaluuloisuushäiriö dementian agitaatio psykoottisin oirein toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman psykoottisia oireita Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.

20 Psykoosilääke laitoshoidossa Oire Vaeltelua Sanallisesti aggr. Fyysisesti aggr. Sosiaal. häiritsevä Hoitoa vastust. Hallusinaatioita Depressiooireita % psykoosilääke 54.6 % Alanen H ym.

21 Psykoosilääkkeiden käyttö dementiapotilaan käytösoireissa selvitä ajankohtaiset syyt (kipu,delirium, ympäristötekijät, lääkitys) huomioi hoitavan henkilön kuormittuneisuus seuraa käytösoireita riittävän pitkään, sillä osa oireista poistuu itsekseen identifioi kohdeoire mahdollisimman hyvin ja valitse lääke johdonmukaisesti -psykoosioireisiin psykoosilääke keskity hoitamaan lääkkeillä niitä oireita, joihin lääkehoidon tiedetään tehoavan

22 Toisen polven psykoosilääkkeet dementian käytösoireissa Risperidonista, olantsapiinista ja aripipratsolista on tutkimuksia dementioihin liittyvien käytösoireiden hoidossa klotsapiini on huonosti siedetty vanhuksilla (lis. agranulosytoosin riski, sedaatio, asentohypotensio) eikä sitä kannata käyttää dementiapotilailla

23 Risperidoni ja vanhus annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk parkinsonintaudin psykoosioireisiin mg/vrk dementiaan (2mg) mg/vrk (ainut tppsykoosilääke, jolla virallinen indikaatio) Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk psykoottinen depressio 1-2 mg annoksen riittävän hidas nosto vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa

24 RISPERIDONI - BPSD julkaistu kaksi 10 v takaista plasebovertailua (Katz et al 1999, De Deyn et al 1999) Katzin ym. (1999): 1mg ja 2mg risperidonia lumetta tehokkaampia kolmannesta viikosta alkaen 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta De Deyn ym. (1999): sekä risperidoni (1.1 mg/vrk) että haloperidoli (1.2 mg/vrk) olivat merkittävästi lumetta tehokkaampia risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa risperidoni paremmin siedetty

25 RIS-USA-63: BEHAVE-AD psychosis Mean change from baseline (± SEM) Time (weeks) Endpoint Placebo Risperidone 0.5mg Risperidone 1mg Risperidone 2mg * ** *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo

26 Ris-USA-63 BEHAVE-AD aggressiveness Mean change from baseline (± SEM) Time (weeks) Endpoint Risperidone Haloperidol Placebo *p=0.01; **p<0.01 vs placebo p=0.05 vs haloperidol ** * **

27 Olantsapiini ja vanhus dementian psykoottiset käytösoireet mg /vrk (ei virallinen indikaatio) annostus skitsofreniaan (30) mg/vrk parkinson potilaille mg harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg psykoottinen depressio 5-10 mg lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa

28 Olantsapiini vs. lume: NPIkokonaispistemäärä (agitaatio, deluusiot ja hallusinaatiot) Mean change from baseline (observed case) * Weeks of double-blind therapy * ** *** * *** Placebo Olanzapine 5mg Olanzapine 10mg Olanzapine 15mg *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p vs placebo Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:

29 Ketiapiini ja vanhus ketiapiinilla on erityisen vähäinen EP-oireiden riski ainut lume- ja AKE-kontrolloitu tutkimus on negatiivinen annostus skitsofreniaan (800) mg/vrk dementian psykoottisiin käytösoireisiin (400) mg (ei virallinen indikaatio) parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin mg/vrk harhaluuloisuushäiriö mg psykoottinen depressio mg annoksen riittävän hidas nosto, vaikutusta odoteltava

30 Quetiapine in patients with Alzheimer and psychosis Mean change from baseline (%) BPRS total score Hostility cluster score * * * * Trial week * * * * *p<0.05 vs baseline Median dose 100 mg/day (n=78) Adapted from Schneider et al 1999

31 Aripipratsoli AD-potilaiden käytösoireissa: aripipratsoli vs. lume (n=487) sekä 5 mg/vrk että 10 mg/vrk lumetta tehokkaampia sekä psykoosi- että agitaatio/aggressio-oireissa* dosefinding- tutkimuksessa keskimääräinen päiväannos 10.0 mg ei virallinen indikaatio dementiapotilailla pitkä puoliintumisaika» *Mintzer J et al. 2007

32 TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEIDEN ANNOSTELU KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA Lääke Aloitus Ylläpito Risperidoni 0,25-0,5 0,5-1,5 Olantsapiini 2, Ketiapiini

33 Toisen polven psykoosilääkkeiden pääasialliset metaboliareitit risperidoni: CYP 2D6 olantsapiini: CYP 1A2 ketiapiini: CYP 3A4 aripipratsoli CYP 2D6, CYP 3A4

34 TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEET JA KUOLEMANVAARA DEMENTIAPOTILAILLA FDA, EMEA: varoitukset toisen polven psykoosilääkkeiden käytöstä dementiapotilailla Riski: Lääke/lume 3,5% vs. 2.3%, OR 1.54 ( , p=0.02) dementiapotilailla syy tyntematon (kardiovaskulaarinen?) ei riskieroja eri lääkkeiden välillä ei eroja suhteessa oireiston vaikeuteen ei eroja riskissä dementiadiagnoosin suhteen

35

36 Dementiapotilaiden kuolleisuus Kolmen psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, olantsapiini) lumevertailun (kesto keskim. 10 vk) tulokset Riskiero lääke vs. lume keskim. 1.9 % (4.5 % vs. 2.6 %) : risperidoni 0.9 %, ketiapiini 2,3 %, olantsapiini 2.0 % (ns.) NNH 52 Onko pidemmän hoidon riski suurempi?» Singh S 2005

37 VANHAT NEUROLEPTIT DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA vain % dementiapotilasta on hyötynyt perinteisistä neurolepteista monen hoito keskeytyy EP-oireisiin ennen toivotun vaikutuksen saavuttamista vanhukset, erityisesti dementiaa sairastavat ovat herkkiä neuroleptien aiheuttamalle parkinsonismille (Lewyn kappale tauti) dementiapotilaat eivät kestä neuroleptien antikolinergisia vaikutuksia TD-riski on hoidettaessa vanhuksia perinteisillä neurolepteilla % / vuosi ja atyyppisillä n. 3-5 % / vuosi

38 TD:n riski: risperidoni versus haloperidoli Patients with tardive dyskinesia (%) Risperidone (n=61) Haloperidol (n=61) Months Peto-Prentice p-value=0.045 Jeste D et al. J Am Geriatr Soc 1999;47:716 19

39 Lääkeaineiden antikolinerginen vaikutus Atropine equivalents (ng/ml) Cimetidine Prednisolone Digoxin Dyazide Lanoxin Dipyridamole Muistihäiriökynnys 2 Theophylline Warfarin Furosemide Nifedipine Isosorbide Codeine Captopril Ranitidine 1 Tune L et al. Am J Psychiatry 1992;149: Miller PS et al. Am J Psychiatry 1988;145:

40 Valproaatti vanhuksella eliminaatio vähenee n. 40 % vanhuksilla interaktiot: ASA, varfariini, fenytoiini, karbamatsepiini, inhiboi lamotrigiinin metaboliaa haittavaikutuksia: pahoinvointi, väsymys, parkinsonismi, hiusten lähtö, maksan ja haiman toiminnan häiriöt, trombosytopenia

41 Valproaatti ja dementiaan liittyvät käytösoireet Käytösoireissa annokset vaihdelleet mg/vrk (tavallisesti mg/vrk) Pitoisuudet voivat antaa vääristyneen kuvan (vapaa / proteiineihin sitoutunut lääkefraktio vanhuksella 17 tutkimuksen meta-analyysi* hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (kun määriteltiin kohdeoireiden 50 % lievittymisenä) toisaalta tuoreen Cochrane-katsauksen** mukaan valproaatti on suhteellisen tehoton dementian ongelmakäyttäytymisen hoidossa gi-oireita, sedaatiota, lihomista *Lindenmayer & Katsaftis 2000 **Lonergan & Luxenberg 2006

42 Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja SSRI: Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen Sitalopraami mg/vrk Tratsodoni: mg/vrk, näyttö tapausselostuksien tasoa Asentohypotensio, kaatumiset

43 Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja propranololi mg/vrk gabapentiini mg/vrk selegiliini 10 mg/vrk: Kaikilla näyttö tapausselostusten tai -sarjojen tasoinen

44 DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOITO tue realistisia odotuksia lääkehoidolla: osa oireita lievittyy, osa jää, osa ilmenee uudelleen määrittele seurattavat kohdeoireet: toimintakyky, kognitio, käytösoireet, omaisten kuormittuminen harkitse lääkityksen aloittamisen, jatkamisen ja lopettamisen tarpeellisuus riittävän usein

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen

Lisätiedot

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA 2015 Maailman 1. Alzheimer-potilas rouva Auguste D 51-vuotias rouva Frankfurtista

Lisätiedot

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Haasteellinen. opastan läheisiä? Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen

Lisätiedot

Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS

Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS 11/15/2015 1 Tilastokeskus:7/2012 65 vuotta täyttäneiden määrä

Lisätiedot

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania Epäluuloinen vanhus 19.3.2009 Eeva Hölttä Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Vanhuspsykiatria Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja Harhaluuloisuushäiriö Skitsofrenia Skitsoaffektiivinen

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Hoitotyön RAI-seminaari 13.3.2008, Helsinki FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija Käytösoireet Behavioral and psychological

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Keskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola

Keskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Keskivaikea ja vaikea muistisairaus Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaat Suomessa THL:n arvion mukaan vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavia

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö www. muistiliitto.fi Muistisairaudet on kansantauti Neljännes

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava

Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava Sisältö Julkaisija: Suomen dementiahoitoyhdistys Arkadiankatu

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkehoito

Alzheimerin taudin lääkehoito Lääkehoito Raimo Sulkava Alzheimerin taudin oireet saadaan lääkkeillä lievittymään selvästi kahdessa kolmasosassa tapauksista. Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Neuroleptien käyttö lapsuusiässä

Neuroleptien käyttö lapsuusiässä Neuroleptien käyttö lapsuusiässä 20.3.2009 Helsinki Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

4/21/2009. tytöt pojat. 0-4 v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. depress 5 ahdistun käytösh 4 ADHD 3. schizoph 2. PPD/ Aut

4/21/2009. tytöt pojat. 0-4 v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. depress 5 ahdistun käytösh 4 ADHD 3. schizoph 2. PPD/ Aut Neuroleptien käyttö lapsuusiässä 20.3.2009 Helsinki Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Muistisairaan tukeminen. Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset

Muistisairaan tukeminen. Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset Muistisairaan tukeminen Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset Tietoinen muistaminen TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL

Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa Kimmo Kuoppasalmi THL A Comparison of Aripiprazole, Methylphenidate, and Placebo for Amphetamine Dependence by Tiihonen et al.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan

Lisätiedot

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tavoitteet Käypä hoito suositus 19.1.2012 Tehostaa

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen

Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet

Lisätiedot

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Sisältö Kaksi esimerkkiä turvallisuudesta RAI-LTC: fyysinen pahoinpitely ja sosiaalisesti

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Milloin vanhus tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa?

Milloin vanhus tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa? TIETEESSÄ HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja vanhuspsykiatria Pitkäniemen sairaala hanna-mari.alanen@pshp.fi ESA LEINONEN psykiatrian professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2. Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot